Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joulu tulee: lahjaksi odotettavissa taas kaikenmaailman krääsää ja muuta sopimatonta tavaraa!
27.11.2018 |
Ehkä provosoiva otsikko, mutta... Olen hyvin vaatimattomista oloista lähtöisin ja oppinut olemaan kiitollinen siitä mitä ikinä saankaan. Mutta näin nelikymppisenä hyvätuloisena (=ihmisenä, joka voi itse ostaa mitä tarvitsee) en oikein enää jaksaisi sitä turhaa krääsää, jolle ei oikeastaan ole mitään käyttöä, ja jonka hävittämisestä tulee vain vaivaa ja huono omatunto (niin lahjanantajaa kohtaan, kuin ekologisessakin mielessä).
Olemme ystävällisesti ja melko suoraankin yrittäneet sanoa asiasta sukulaisille, mutta silti ongelma vain toistuu. Olemme siis sanoneet, että meille ei tarvitse OIKEASTI ostaa mitään ja kertoneet mm., että teinikin on hyvin tarkka käyttämistään vaatteista, että ei kannata enää meidän vanhempienkaan hänelle mitään vaatetta ostaa kysymättä, kun käyttämättä jää. Olen vedonnut siihen, että yritämme vähentää kulutusta, meillä on jo liikaa tavaraa muutenkin, mutta ei auta.
Silti odotettavissa on taas mitä sopimattomampia lahjoja. Luokkaa muki hupitekstillä (sopii tosi kivasti noiden Arabia-astioiden sekaan), teinille säästötalosta ostettu 7-kymppisen mummin mielestä kivan näköinen asukokonaisuus ja halpisihonhoitotuotteita, joita ei pysty kukaan meillä käyttämään hirveän hajun ja iho-oireiden takia. Lapsen ollessa pienempi saimme kiinakrääsää ja vaatteita, joissa oli oikeasti jo ihan turvallisuusriskikin.
Ei kai taas auta muu, kun ottaa lahjat hymyillen vastaan. Harmittaa vaan lahjanantajan puolesta, kun rahat menee hukkaan ja se, että itselle tulee vaivaa tavaroiden hävittämisestä, eikä tosiaan tunnu kovin kivalta ekologisessakaan mielessä.
Kommentit (251)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et tuohon pysty, niin sitten elät niiden lahjojen kanssa. Ei me muut pystytä sinun sukulaisiasi ja tuttaviasi estämään.[/quote]
Olen sanonut, tekstannut, kirjoittanut ja jättänyt ääniviestin. EI TEHOA.
Sukulaisillani on jokin kummallinen riippuvuus siihen "ilahduttamiseen" ja he "eivät halua antaa rahaa koska on huoltajien tehtävä elättää lapsi".[/quote]
Luulen, että sukulaiset pistävät vahingon kiertämään. He ovat saaneet epäsopivia lahjoja, ja lahjoittavat ne seuraavana vuonna eteenpäin.
Itse olen tähän samaan syyllistynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma on lahjoittaa esineet pois? Ei se nyt niin kauhea vaiva ole ja joku muu saattaa ilahtua! Joku joka on kiitollinen siitä, että on ylipäätään muki, vaikka ei olekaan mitään laatumerkkiä. Kaikilla ei ole varaa snobeilla.
Tavara on sellaista, että en kyllä kehtaa kenenkään muun riesaksi laittaa. ap
No sitten kuulostat vaan ankealta nirppanokalta, joka haluaa keksiä ongelmia turhasta. Koditonta addiktia ei kiinnosta onko mukin viesti hauska.
Tämä on niin tuttua! Itse toivoin joskus sukulaiselta lahjaksi juuri tietynväristä, tietyn sarjan astiaa. Sain toivomani astian, mutta ihan eri värisenä, kun se antajasta oli kuulemma kivempi väri. Ketä oikein lahjan piti ilahduttaa?
Mitähän se koditon tekee esimerkiksi pallomerellä, mölyävillä pompom-huiskuilla tai pienellä noidan tötterohatulla?
Alat vaikuttaa provolta. Eri asioille on tietysti eri kohderyhmänsä. Koditon ei välttämättä tee, mutta esim. pizzeriat ottavat leikkipaikoilleen mielellään turhaakin tilpehöriä ilmaiseksi. Mikä sua vaivaa kun kaikesta pitää vääntää hankalaa?
Ei pizzeria halua nurkkiinsa pallomeritelttaa johon mahtuu kerrallaan yksi taapero istumaan tai leluja jotka möykkää niin että asiakkaat häipyy tai noidan hatulla joka on kokoa vauva ja jota käytetään noin yksi päivä vuodesta.
Ja miksi sinne lapsiperheen kotiin pitää kantaa krääsää jolle se lapsiperhe saa sitten loppuvuoden yrittää keksiä saajan? Miksei se lahjoittaja lahjoita suoraan tai jätä ostamatta? MIKSI?
Meillä lapset on nyt teinejä ja viiimein, viimein, viimein olen saanut kotini raivattua kaikesta tuosta turhasta, joka ei ilahduttanut ketään perheestäni evö.
ei-ap
Siksi, kun se lahjan saaja ei ilmeisesti osaa sanoa ei. Itkee mieluummin keskustelupalstalla. SANO sille lahjantuojalle, että "Kiitos, mutta olen jo monena vuonna sanonut, että en halua ottaa aineellisia lahjoja vastaan. Vie siis lahjasi jollekin toiselle."
Jos et tuohon pysty, niin sitten elät niiden lahjojen kanssa. Ei me muut pystytä sinun sukulaisiasi ja tuttaviasi estämään.
Olen sanonut, tekstannut, kirjoittanut ja jättänyt ääniviestin. EI TEHOA.
Sukulaisillani on jokin kummallinen riippuvuus siihen "ilahduttamiseen" ja he "eivät halua antaa rahaa koska on huoltajien tehtävä elättää lapsi".
Onko käynyt mielessä, että ehkä se johtuu sinusta, ettei TEHOA? Olisiko tarkastella uudelleen tapaa, jolla esität asian?
Ei johdu minusta, hyvä loukkaava jankkaava roskasakki-wt-kyökkipsykologi.
Olen korkeasti koulutettu, mieheni kanssa ei ole tästä asiasta erimielisyyksiä, eikä minulla ole missään muualla vaikeuksia tulla kuuduksi.
Lapsuudenkotini oli monin tavoin epätoimiva ja tämä krääsään takertuminen on heille tyypillistä. Rakastetaan krääsällä.
Minä ymmärrän aloittajan pointin, koska itsellä on samanlainen ongelma. Mulla ei ole edes varaa ostaa kaikkea tarvitsemaani itse, joten jos lahjatoiveita kysytään, esitän pari tarpeellista juttua (esimerkiksi täksi jouluksi pari kulhoa astiasarjaan, jota kerään ja villasukat). Näiden toiveiden lisäksi en halua MITÄÄN muuta ja olen sen usein sanonut, mutta siitä huolimatta saan yleensä kasan krääsäpaketteja myös. Roinaa, jolla en tee yhtään mitään, joka pyörii nurkissa, kun en tiedä, minne ja kenen riesaksi sen kierrättäisin. Lahjojen antajalla ei ole rahasta pulaa, voisi hyvin puolen tusinan krääsälahjan sijaan antaa yhden laadukkaan lahjan, jos on pakko jotain enemmän antaa kuin on toivottu.
Näin on ollut aina: sain lapsena jouluna hirveän kasan paketteja, mutta hyvin vähän mitään oikeasti kivaa. Monesti oli niin, että toivoin jotain tiettyä, mutta sain jotain sinne päin ja lisäksi kasan krääsää. Eivätkä toiveeni olleet mitään kohtuuttomia koskaan, saatoin pyytää jotain tiettyä kirjaa ja saada kirjan, jolla on vähän samansuuntainen nimi, esimerkiksi. Jotkut ihmiset vain kuvittelevat, että määrä korvaa laadun ja se pakettikasa on joku rakkaudenosoitus, eikä tällaisiin ihmisiin mikään kielto, jyrkkäkään, tepsi.
Nytkin odotan jännityksellä, miten kulhojen kanssa käy. Mahdollisuudet, että saan toivomani kipot tai vain jotain sinne päin on aikalailla 50/50. Kerran pyysin tietyn tarjoiluastian, antaja tiesi tasan, mitä tarkoitin, sanoi vielä antaessaan sen vähän sinne päin olevan, että en minä nyt sitten sitä toivomaasi kuitenkaan viitsinyt ostaa. Tuotteet olivat suunnilleen saman hintaisia, eli ei ollut rahasta kiinni. Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun tällä tavalla toimivan lahjanantajan näkökulma, miksi teet näin? Miksi ei voi antaa sitä, mitä toivotaan, vaan jotain sinne päin ja/tai pelkkää krääsää?
Sovi ympäristösi kanssa, että lahjaksi vain sellaista minkä voi syödä tai juoda. Ei ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Sovi ympäristösi kanssa, että lahjaksi vain sellaista minkä voi syödä tai juoda. Ei ongelmaa.
Heh. Minä saan aina teetä ja suklaata. En käytä kumpaakaan. Ja mihin joulun jälkeen muka voi viedä suklaata? Yleensä ne lojuu kaapissa juhannukseen ja sitten heitäm ne pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovi ympäristösi kanssa, että lahjaksi vain sellaista minkä voi syödä tai juoda. Ei ongelmaa.
Heh. Minä saan aina teetä ja suklaata. En käytä kumpaakaan. Ja mihin joulun jälkeen muka voi viedä suklaata? Yleensä ne lojuu kaapissa juhannukseen ja sitten heitäm ne pois.
Työpaikan taukohuoneeseen, naapureille, ystäville. Meidän työpaikalla on joulusta lähtien helmikuuhun asti suklaata lähes päivittäin, kun ihmiset haluaa päästä niistä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovi ympäristösi kanssa, että lahjaksi vain sellaista minkä voi syödä tai juoda. Ei ongelmaa.
Heh. Minä saan aina teetä ja suklaata. En käytä kumpaakaan. Ja mihin joulun jälkeen muka voi viedä suklaata? Yleensä ne lojuu kaapissa juhannukseen ja sitten heitäm ne pois.
Työpaikan taukohuoneeseen, naapureille, ystäville. Meidän työpaikalla on joulusta lähtien helmikuuhun asti suklaata lähes päivittäin, kun ihmiset haluaa päästä niistä eroon.
Kaikilla on joulun jälkeen liikaa suklaata, ei ole juuri järkeä tunkea niitä kiertoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena kun sairastin bulimiaa, oli joulut yhtä helvettiä suklaa- ja karkkivuorineen. No, kaikki eivät sairaudestani tienneet...edelleen menee vähän överiksi jouluisin lahjasuklaiden kanssa, eikä niiden saaminen tunnu kivalta. Säkillinen kahvia on nappilahja, jonka saan joka joulu, kahvin suurkuluttaja kun olen. Krääsästä en välitä minäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
No nyt jos koskaan sinun kannattaa niitä lahjoja ottaa vastaan ja jopa toivoa erilaisia kippoja ja kuppeja. Jos lähdet opiskelemaan ja lomautus uhkaa miestäsi, tarvitsette ilman muuta lisätuloja ja niitä saatte myymällä kaikenlaista tarpeetonta tavaraa netissä tai kirppiksellä. Toivo siis vaikka muumimukeja, helppoja myydä, olettaisin, kun hinta on kohdallaan. Ja unohda ekologisuus hetkeksi. Näin minäkin olen joutunut tekemään sillä omat tulot ja pärjääminen rahallisesti ovat nyt ensisijalla. Ekologisuus tulee myöhemmin. Toivo helposti rahaksi muutettavia lahjoja, jos eivät rahalahjoja halua teille antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän täysin! Omille vanhemmilleni olen sanonut etteivät ostaisi mitään lapsille tai minulle ellei joku varta vasten ole jotain toivonut. He ymmärtävät. Mutta sitten anoppi ja hänen äitinsä, en kehtaa heille sanoa että älkää ostako mitään tai jos ostatte niin jotain syötävää. Meillä on suht pieni koti eikä säilytystilaa juuri nimeksikään niin en hemmetti jaksa pyöritellä turhaa tavaraa nurkissa. Ei todellakaan ole mikään pikkujuttu kärrätä kierrätykseen. Jotkut vaatteet olen pakannut kasdiin ja heittänyt uffiin mutta kaikki muu roina, argh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyytäkää elämyslahjoja. Itse annan ihmisille leffalippuja ja kylkeen jotain syötävää. Ei varmasti jää kaappeihin notkumaan. :D
Tässä on jo ideaa, mutta elämyksen ja syötävän pitää osua täysin kohdilleen eli jos ei tunne lahjansaajaa kunnolla, niin pieleen menee.
Elokuvalippu tarkoittaa lahjalippua, jonka käyttäjä saa käyttää miten haluaa. Se on erinomainen lahja. Samoin lahjakortti vaikka ruokakauppaan tai vaatekauppaan.
Niin, sillä pääsee katsomaan itse valitsemaansa elokuvaa, mutta jos ei katso elokuvia, niin hukkaan menee, ja ihan oikeasti on olemassa ihmisiä, jotka eivät katso elokuvia. Ei kaikki tykkää kaikesta.
No tällaisen saa sentään helposti eteenpäin toisin kuin jonkun posliinisen joulupukkifiguurin (tyyliin Tiimari).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyytäkää elämyslahjoja. Itse annan ihmisille leffalippuja ja kylkeen jotain syötävää. Ei varmasti jää kaappeihin notkumaan. :D
Tässä on jo ideaa, mutta elämyksen ja syötävän pitää osua täysin kohdilleen eli jos ei tunne lahjansaajaa kunnolla, niin pieleen menee.
Elokuvalippu tarkoittaa lahjalippua, jonka käyttäjä saa käyttää miten haluaa. Se on erinomainen lahja. Samoin lahjakortti vaikka ruokakauppaan tai vaatekauppaan.
Niin, sillä pääsee katsomaan itse valitsemaansa elokuvaa, mutta jos ei katso elokuvia, niin hukkaan menee, ja ihan oikeasti on olemassa ihmisiä, jotka eivät katso elokuvia. Ei kaikki tykkää kaikesta.
No tällaisen saa sentään helposti eteenpäin toisin kuin jonkun posliinisen joulupukkifiguurin (tyyliin Tiimari).
Ja jos kukaan ei halua niin voi sentään laittaa helposti paperinkeräykseen. Nuo koriste-esineet on vaikeampi kierrättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei puhe mene perille, niin sitten sinä otat lahjat kiltisti vastaan ja viet ne ensimmäisenä arkipäivänä Fidaan tai vastaavaan paikkaan. Ei se sen vaikeampaa ole eikä muuksi muutu, vaikka me täällä mitä kirjoittelisimme.
Tuo vain siirtää ongelman muualle. Tavarat jäävät nykyään usein kierrätyskeskukseen seisomaan, kun ihmiset hankkivat halpaa romua kiinakaupoista parilla eurolla.
Ehkä siirtää, mutta jossain se tavara makaisi kuitenkin, vaikkei olisi minulle lahjoitettu ja sitten tuonne viety. Se ei ole minun vastuullani. -ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovi ympäristösi kanssa, että lahjaksi vain sellaista minkä voi syödä tai juoda. Ei ongelmaa.
Heh. Minä saan aina teetä ja suklaata. En käytä kumpaakaan. Ja mihin joulun jälkeen muka voi viedä suklaata? Yleensä ne lojuu kaapissa juhannukseen ja sitten heitäm ne pois.
Sulla ei todella ole suklaasta tykkääviä tuttuja? Vai niitä karmean makuisia suklaapukkejako ym. saat lahjaksi, sitten ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovi ympäristösi kanssa, että lahjaksi vain sellaista minkä voi syödä tai juoda. Ei ongelmaa.
Heh. Minä saan aina teetä ja suklaata. En käytä kumpaakaan. Ja mihin joulun jälkeen muka voi viedä suklaata? Yleensä ne lojuu kaapissa juhannukseen ja sitten heitäm ne pois.
Sulla ei todella ole suklaasta tykkääviä tuttuja? Vai niitä karmean makuisia suklaapukkejako ym. saat lahjaksi, sitten ymmärrän.
Kaikki saa liikaa suklaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei puhe mene perille, niin sitten sinä otat lahjat kiltisti vastaan ja viet ne ensimmäisenä arkipäivänä Fidaan tai vastaavaan paikkaan. Ei se sen vaikeampaa ole eikä muuksi muutu, vaikka me täällä mitä kirjoittelisimme.
Tuo vain siirtää ongelman muualle. Tavarat jäävät nykyään usein kierrätyskeskukseen seisomaan, kun ihmiset hankkivat halpaa romua kiinakaupoista parilla eurolla.
Ehkä siirtää, mutta jossain se tavara makaisi kuitenkin, vaikkei olisi minulle lahjoitettu ja sitten tuonne viety. Se ei ole minun vastuullani. -ei ap
Parempi kierrätyskeskus, kuin paiskata roskikseen.
Ja vähävaraisetko hyppisivät riemusta saadessaan halpoja tuikkukippoja ja vitsi-mukeja ja kammottavan rumia tyynynpäällisiä? Tämä siis niille joiden mielestä vähävaraisille pitäisi tämä krääsä lahjoittaa. Nämä halpiskamat eivät kirpputorilla mene kaupaksi edes viidellä sentillä!
Vierailija kirjoitti:
Sarjassamme First World Problems.
Kyllä helvetin ikävää että täälläkin päin maapalloa ollaan niin tyhmiä että ostetaan tarpeetonta muovirojua vaikka toiset yrittää elää ekologisesti.
Me ollaan sanottu tutuille ja sukulaisille että ei tarvi ostaa mitään, jos kuitenkin on kova tarve jtn ostaa niin viinipullo tai suklaata on paljon parempi kun tarpeeton krääsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei puhe mene perille, niin sitten sinä otat lahjat kiltisti vastaan ja viet ne ensimmäisenä arkipäivänä Fidaan tai vastaavaan paikkaan. Ei se sen vaikeampaa ole eikä muuksi muutu, vaikka me täällä mitä kirjoittelisimme.
Tuo vain siirtää ongelman muualle. Tavarat jäävät nykyään usein kierrätyskeskukseen seisomaan, kun ihmiset hankkivat halpaa romua kiinakaupoista parilla eurolla.
Ehkä siirtää, mutta jossain se tavara makaisi kuitenkin, vaikkei olisi minulle lahjoitettu ja sitten tuonne viety. Se ei ole minun vastuullani. -ei ap
Jolleivät ihmiset aina ottaisi lahjoja vastaan, niin tavaraa tuotettiin myyntiin vähemmän, koska sille olisi heikompi kysyntä. Tämä säästäisi luonnonvaroja.
Alue: Aihe vapaa
Kukapa ei haluaisi joululahjaksi kuukauden kestävää tavarankierrätysrumbaa!