Mikä oli sun lapsuudessa sellsinen ”hieno” ruoka, jota tehtiin kun tuli vieraita syömään?

90-luvulla fileepihvit, paahtopaisti, lohi. 

Nakit, muussi ja kalija.

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Vierailija kirjoitti:

Poronkäristys

Ja toinen ruoka oli itsepyydystetty kala.

Isovanhemmilla se "parempi" ruoka oli yleensä lihapullat tai veriletut perunamuusilla, ja usein jälkiruuaksi uunijuusto.

Porsaankyljyksiä ja perunamuusia, joku salaatti. Ehkä marjarahkaa jälkiruuaksi. Tämä oli meidän perheen parempi ruoka kultaisella 80-luvulla.

Hmm.. ehkä joku paisti, hyvä liha siis tai itse pyydetty kala esim. keitossa tai savustettuna tai uunissa paistettuna. Tarjolla toki myös perunoita, kastiketta ja jotain salaatintapaista vaikkapa punajuuria ja suolakurkkua. Leipää, voita, maitoa ja piimää sekä kotikaljaa. Leivän päälle leikkeleitä ja juustoviipaleita. Jälkiruuaksi vaikkapa marjoja ja jäätelöä, tai kakkua ja kahvia tottakai.

Olin lapsi 70-luvulla ;)

Kasarilla vieraille tehtiin mm. "lämpimiä voileipiä". Se oli hienoutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Meillä oli 80-luvulla usein sellainen buffet-ruoka, kun tuli vieraita eli siitä löytyi paljon erilaista otettavaa mm. silakkarullat etikkakastikkeessa ja tomaattikastikkeessa, luumutäytteiset liharullat, lihapullia, keitettyjä perunoita, erilaisia salaatteja esim. vihreä salaatti ja itsetehty perunasalaatti ja tonnikalasalaatti, pikkelsejä, silliä säilöttyjä kurkkuja ja jokin laatikkoruoka esim. lasagne 80-luvun lopussa. Joskus oli mermiespataa. Lisäksi oli erilaista leipää ja päällisiä, joita ei ikinä tarjoiltu muuten ruoan kanssa.

Illanistujaisissa sitten täytettyjä paprikoita, pizzaa, peltilihapiirakkaa.

Makeana tarjottavana kahvin kanssa lähes aina rahkapersikkapiirakkaa, korvapuusteja ja keksejä.

Paistia, burgundinpataa, broileria hunaja-mantelikuorrutuksella ja uunilohta smetanalla ja sienillä. Näitä tarjottiin vieraille 80-luvulla ja äitini reseptit ovat käytössä minulla edelleen. Jälkiruokiakin varmaan oli, mutta nyt en muista mitä. Huomaa että olen enemmän suolaisiin kallellaan.

Uunikana, äiti osti kokonaisen kanan pakastealtaasta ja pilkkoi sen palasiin ihan itse ja sitten ne palat kypsennettiin uunissa, maustetussa liemessä. Voi, että miten hyvää kanaa muuten se oli. Sitten paistettiin panulla herkkusieniä (purkki sellaisia), se oli 70 luvulla jotain harvinaista herkkua. Ja toki riisiä kanan kanssa.

Ja ihan huippu-luksusta oli setäni luona se, että heillä oli joku friteerauskeitin, jolla tekivät itse ranskalaisia ja lehtipihviä niiden kanssa syötiin.

Vähään oltiin tyytyväisiä tuolloin, ja melko ankeita aineiksia oli kyllä kaupoissa tarjolla :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä se oli joku lihapata, esim. karjalanpaisti ja sen lisukkeena keitinperunat ja lihaton makaronilaatikko, eli makaronia munamaidolla. Tämä 90-luvulla.

Minusta tuo kuullostaa ihan 1950-luvulta :D

Tervetuloa käymään vanhempieni luona nyt 2010-luvulla, samaa tarjolla :)

Ja onhan tuo ihan valtavan hyvää, lisänä vielä itsetehdyt karjalanpiirakat.

Meillä ei koskaan käynyt ketään, ellei isovanhempia lasketa. Heille tarjottiin arkiruokaa. Ketään ei käynyt edes kahvilla koskaan.

Yhden poikkeuksen muistan. Isä oli kai jotenkin pakotettu kutsumaan esimiehensä vaimoineen kylään illalliselle. Siitä ateriasta en tiedä mitään, koska en sitä koskaan nähnyt. Tapaus oli niin iso, että vanhempani muuttivat ihan kaluste- ja huonejärjestystä yhdeksi illaksi. Meidät lapset häädettiin ulos tai omiin huoneisiin sillä aikaa, kun aikuiset söivät oven takana. Ilmeisesti paine oli valtava. 

Olisi varmaan ollut vähän helpompaa aikuistuminen, jos olisi joskus saanut kotonakin mallia siitä, miten ihmisten kanssa ollaan ja seurustellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Karjalanpaistia ja keitettyjä perunoita 90-luvulla ja yhä tänäkin päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Meidän kaupunkiin tuli ensimmäinen pizzeria -86 ja silloin sain ensimmäisen kerran pitsaa.

Vierailija kirjoitti:

Uunikana, äiti osti kokonaisen kanan pakastealtaasta ja pilkkoi sen palasiin ihan itse ja sitten ne palat kypsennettiin uunissa, maustetussa liemessä. Voi, että miten hyvää kanaa muuten se oli. Sitten paistettiin panulla herkkusieniä (purkki sellaisia), se oli 70 luvulla jotain harvinaista herkkua. Ja toki riisiä kanan kanssa.

Ja ihan huippu-luksusta oli setäni luona se, että heillä oli joku friteerauskeitin, jolla tekivät itse ranskalaisia ja lehtipihviä niiden kanssa syötiin.

Vähään oltiin tyytyväisiä tuolloin, ja melko ankeita aineiksia oli kyllä kaupoissa tarjolla :)

Kokonainen uunikana oli ihan lempiruokaani. Ei sellaista saa enää mistään.

Liemestä tehtiin vielä kermakastike siihen sivuun.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei koskaan käynyt ketään, ellei isovanhempia lasketa. Heille tarjottiin arkiruokaa. Ketään ei käynyt edes kahvilla koskaan.

Yhden poikkeuksen muistan. Isä oli kai jotenkin pakotettu kutsumaan esimiehensä vaimoineen kylään illalliselle. Siitä ateriasta en tiedä mitään, koska en sitä koskaan nähnyt. Tapaus oli niin iso, että vanhempani muuttivat ihan kaluste- ja huonejärjestystä yhdeksi illaksi. Meidät lapset häädettiin ulos tai omiin huoneisiin sillä aikaa, kun aikuiset söivät oven takana. Ilmeisesti paine oli valtava. 

Olisi varmaan ollut vähän helpompaa aikuistuminen, jos olisi joskus saanut kotonakin mallia siitä, miten ihmisten kanssa ollaan ja seurustellaan.

Oikeen itkettää näin italialaisen näkökulmasta tuo sinun kertomus. Meillä ruoka tehdään hartaudella ja pitkän kaavan mukaan. Pöydässä on vauvasta vaariin sukulaiset ja ystävät myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Ehkä kirjoitin epäselvästi, mummilla oli aina tuo paistimenu.

Kotona nuorekkaat vanhempani tekivät pitsaa.  Tosin aika kaukana italialaisesta, mutta oli hyvää, paitsi se juusto siinä vähän yäk.

Karjalanpaistia ja lihamureketta, jälkkäriksi sunnuntaisin ns.  lumipuuroa, eli mannapuuroa uunissa jonka päälle äiti pilkkoi viinirypäleitä, se oli hyvää:).