Mikä oli sun lapsuudessa sellsinen ”hieno” ruoka, jota tehtiin kun tuli vieraita syömään?

Feta-kasvispaistos lisukkeena. En muista mitä sen kanssa oli, varmaan jotain grillipihvejä.

Normaalisti mentiin ihan perunat ja jauhelihakastike -linjalla, lisukkeena kurkkua. :D

Vierailija kirjoitti:

Feta-kasvispaistos lisukkeena. En muista mitä sen kanssa oli, varmaan jotain grillipihvejä.

Normaalisti mentiin ihan perunat ja jauhelihakastike -linjalla, lisukkeena kurkkua. :D

Ja olen siis syntynyt 1989.

Ruokaisa lihakeitto ja hyvää tuoretta leipää, 1980-luvulla.

Ihan sama mitkä kinkerit, isä paistoi aina lettuja. Sama pätee edelleen, jos on yhtään vieraita vanhemmillani isä alkaa aika nopeasti lettuaineksia kasailemaan. Itsetehtyä hilloa sen kaveriksi tietysti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Koulun köksäntunnilla tehtiin pitsaa 70-luvulla, vielä joskus teen taikinan samalla reseptillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Meidän kaupunkiin tuli ensimmäinen pizzeria -86 ja silloin sain ensimmäisen kerran pitsaa.

Saarioisen einespitsat tulivat kauppoihin kai 1982 ja muistan, että silloin pitsa oli ruokalajina tuttu. Vaikka en muista, olinko pitseriassa sitä koskaan syönyt.

Ei mikään, meillä ei käynyt koskaan vieraita syömässä paitsi jouluna ja silloin söimme ihan tavallisia jouluruokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Meidän kaupunkiin tuli ensimmäinen pizzeria -86 ja silloin sain ensimmäisen kerran pitsaa.

Saarioisen einespitsat tulivat kauppoihin kai 1982 ja muistan, että silloin pitsa oli ruokalajina tuttu. Vaikka en muista, olinko pitseriassa sitä koskaan syönyt.

Pizzat tuli kyllä 70-luvun lopussa. 1979 kävin aina tyttökaverin kanssa syömässä pizzan puoliksi palkkapäivinä. Einespizzojakin oli jo siihen taitteessa, koska silloinen poikaystävä asui kotona ja äitinsä osti niitä aina välipalaksi.

Meillä tarjottiin vieraille ihan normiruokaa, mutta sitten oli aina jälkiruoka, mitä ei yleensä arkisin itsellä ollut.

Paljon kahviteltiin, jolloin suolaisena ruokana oli aina valmiit voileivät tai voileipäkakku. 70-luvun lopulla lämpimät voileivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Juu, ei pizzan tekeminen varmaan mitenkään yleistä ollut 70-luvulla, mutta meillä sitä tehtiin usein perjantaina sauna-iltana. Olen Helsingistä ja vanhemmat olivat mun syntyessä käyneet kahdesti Italiassa, ehkä noi vaikutti.

1985 tein jo itse pizzaa kavereiden kanssa ja se oli aivan perusjuttua, olikohan eka Pizza Hut jo rantautunut Helsinkiin? Ei sillä että se olis ollut "oikeaa pizzaa", mutta siellä käytiin kavereiden kanssa syömässä. Pizza Taxi ainakin toimi ja pizzaa oli tuohon aikaan haettu pizzerioista kotiin monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Juu, ei pizzan tekeminen varmaan mitenkään yleistä ollut 70-luvulla, mutta meillä sitä tehtiin usein perjantaina sauna-iltana. Olen Helsingistä ja vanhemmat olivat mun syntyessä käyneet kahdesti Italiassa, ehkä noi vaikutti.

1985 tein jo itse pizzaa kavereiden kanssa ja se oli aivan perusjuttua, olikohan eka Pizza Hut jo rantautunut Helsinkiin? Ei sillä että se olis ollut "oikeaa pizzaa", mutta siellä käytiin kavereiden kanssa syömässä. Pizza Taxi ainakin toimi ja pizzaa oli tuohon aikaan haettu pizzerioista kotiin monta vuotta.

Helsingissä pizzaa käytiin tuohon aikaan ainakin syömässä ravintolassa joka on siinä Svenska Teaternin rakennuksessa toisella puolella. En muista enää nimeä. Se oli jokin "Happy Days" -tyyppinen tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Juu, ei pizzan tekeminen varmaan mitenkään yleistä ollut 70-luvulla, mutta meillä sitä tehtiin usein perjantaina sauna-iltana. Olen Helsingistä ja vanhemmat olivat mun syntyessä käyneet kahdesti Italiassa, ehkä noi vaikutti.

1985 tein jo itse pizzaa kavereiden kanssa ja se oli aivan perusjuttua, olikohan eka Pizza Hut jo rantautunut Helsinkiin? Ei sillä että se olis ollut "oikeaa pizzaa", mutta siellä käytiin kavereiden kanssa syömässä. Pizza Taxi ainakin toimi ja pizzaa oli tuohon aikaan haettu pizzerioista kotiin monta vuotta.

Helsingissä pizzaa käytiin tuohon aikaan ainakin syömässä ravintolassa joka on siinä Svenska Teaternin rakennuksessa toisella puolella. En muista enää nimeä. Se oli jokin "Happy Days" -tyyppinen tms.

Googlaamalla selvisi, että se tosiaan oli Happy Days!

en tiedä mutta mutsi osti aina sisäfilettä sunnuntaisin ja teki pihvejä niitä saattoi upota monta kappaletta per lapsi, siksi meistä veljeksistä tuli persoja hyvälle ruoalle, maksoihan se unajaa ja kukaan muu ei sitä koskaan tilannutkaan kuin mutsi siihen aikaan eli 80.luvulla piti nimitttäijn erikseen tilata kauppaaan sisäfilepihviä koska sitä ei yleensä raskinut kukaan muuten ostaa

Meillä oli vain leipää. Kylmäsavuporoa tai ehkä graavilohta päälle. Vieraita ei kyllä käynyt kuin enimmäkseen yksi "paremman väen" sukulaisrouva kahvilla enimmäkseen.

Myös hautajaisissa mielestäni oli vain leipiä tuolloin, se graavilohi oli ehdoton ja lisäksi joku toinen vaihtoehto, kinkku tai jokin makkara.

Meillä tehtiin aina porsaankyljyksiä ja sipulikastiketta ja perunamuusia. En muista, että olisi ollut mitään salaattia, porkkanaraastetta varmaan ja suolakurkkuja. Rosollia saattoi olla myös. Jälkiruuaksi oli riisipuuroa ja luumukiisseliä. Tämä 70-luvulla.

Seuraavalla vuosikymmenenllä siirryttiin uunibroileriin ja riisiin ja curry-kastikkeeseen. Sen kanssa tehtiin jo salaattiakin: lehtisalaattia, kurkkua, tomaattia, hernemaissipaprikaa + kastike, jossa oli loraus kermaa, vähän ketsuppia ja pikku tilkka omenaviinietikkaa. Jälkiruokana hedelmärahka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisena uunissa paistettu broileri,  karjalanpaisti, peltilihapiirakka,  jauhelihapitsa. Tämä 70-luvulla.

Oho, sun mummi oli edistyksellinen. Itse olen syönyt pitsaa vasta 80-luvulla ensimmäisen kerran.

Minun äitini teki pizzaa 70-luvulla. Useinkin.

Minulla oli 7-vuotissynttäreillä v. 1985 tarjolla jauheliha-ananaspitsaa ja kaikki vieraat oli ihan että vau!

Kukaan ei ollut koskaan syönyt kotitekoista pitsaa, joku ehkä oikeassa ravintolassa tai Teneriffalla.

Meidän kaupunkiin tuli ensimmäinen pizzeria -86 ja silloin sain ensimmäisen kerran pitsaa.

Saarioisen einespitsat tulivat kauppoihin kai 1982 ja muistan, että silloin pitsa oli ruokalajina tuttu. Vaikka en muista, olinko pitseriassa sitä koskaan syönyt.

Saarioisten roiskeläpät tulivat kai 1981, ja varsin nopsaan niitä oli koulussa välipalana. Uskon että olivat juuri noita saarioisen pitsoista leikattuja viipaleita.

Ja silloin pizza oli minullekin tuttu, vaikka paikkakunnalle tuli ensimmäinen pizzeria vasta vuosia myöhemmin.

Mutta kasarilla ainakin lopulla sai lähes joka kapakassakin pitsaa, meillä ei kyllä syöty ulkona edes nakkikopilla, mutta ehkä sitä pitsaa sitten tehtiin joskus, äiti kuitenkin työskenteli keittiöllä.

Jotain Burguninpadan tapaista. Olisiko ollutkin ihan sitä. En tiedä kuinka kaua siihe on reseptejä täällä ollut. mutta ainakin muistan, että se oli lihaisaa, vahvaa, ja siinä oli herkkusieniä.

Kesällä, kun tuli vieraita, niin silloin aina grillattiin, pihvejä, kasviksia ja syötiin salaatteja.

Usein myös vieraat vietiin ravintolaan. Vanhempani pitivät ravintolassa syömisestä.

80-luvulla olen elänyt lapsuuteni.

En muista että varsinaisia ruokavieraita olisi käynyt, mutta sukulaisia ja kaikenlaista porukkaa saattoi olla yökylässä. Silloin kai syötiin ihan tavallisia ruokia tai mentiin pizzeriaan. Omalla porukalla hienompia ruokia oli lasagne ainakin. Spaghetti ja jauheliha-tomaatti-kastike myös. Meillä ei koskaan syöty mitään fileitä tai pihvejä.

Juhlapöydässä oli voileipiä tai voileipäkakku, täytekakku ja leipäjuustoa sekä hilloja. Ja marjapiirakka.

Leffaa katsoessa lämpimät voileivät. Saunajuomaksi sai pienen limsapullon. Ei sitä muulloin juotu.

Nykyään omassa perheessä syödään usein arkena hienompia ruokia kuin omassa lapsuudessa juhlissa.

Meillä kävi usein vieraita lapsuudessani 1970-luvulla. Vanhempi veljeni muistaa myös 1960-luvun lopun ja silloinkin vanhempien seuraelämä oli vilkasta.

Perjantaisin meillä kävi isän ja äidin kollegoita ja muita työ-ja seuraelämän tuttavuuksia. Lauantaisin sukulaisia ja ystäviä. Lähes joka sunnuntai kokoonnuimme isovanhempieni kotona syömään päivällistä koko suvun kesken. Toki myös vanhempani kyläilivät ahkerasti, joten meillä ei ollut vieraita ihan joka viikonloppu.

Minulla on jäljellä äitini reseptikokoelma, johon kuuluu kymmenen vahakantista vihkoa, joihin hän oli kirjoittanut muistiin jokaisen illallisen vieraslistan, menyyn ja viittaukset käytettyihin resepteihin. Tärkeä muistiapu, sillä eihän hyvä emäntä tarjoile samoille vierailleen kahta kertaa samoja ruokalajeja. Toki tietyt suosikki ruokalajit olivat ahkerassa ”kierrossa” mutta aina eri illallisvieraille. Vihkojen sivuille on myös eksynyt pieniä hauskoja huomautuksia, muisteluita ja anekdootteja.

1970-luvun suosikkialkuruokia näyttävät olleen erilaiset kohokkaat eli souffléet, juusto- ja kalasoufflée. Itse muistan myös ihanan rapeat voitaikinasta tehdyt vol-au-ventit, jotka äiti osti Fasulta ja täytti esim metsäsieni- tai katkarapukreemillä. Alkuruokina suosittuja olivat myös erilaiset liemet ja suurustetut keitot. Ihan erityisesti muistan hummeriliemen, joka tosin ostettiin suurissa 1,5 L tölkeissä Stockan Herkusta mutta jotka isä maustoi taiten sherryllä, cayennepippurilla ja paksulla kermalla.

Jälkiruoat olivat sitten ihan luku erikseen. Saatavilla ei ollut lähesköön kaikkia niitä hedelmiä, joita nyt on tarjolla tavallisissa marketeissakin. Tuoretta ananastakin pidettiin eksoottisena herkkuna! Äitini joutuikin tyytymään säilykehedelmiin jälkiruokia tehdessään. Erilaiset mousset, vaahdot ja hyydykkeet olivat juhlavia jälkiruokia. Tai kotitekoinen jäätelö esim rommilla ja rusinoilla maustettuna. Sitä herkkua ei meille lapsille tarjottukaan! Oma suosikkini oli uunissa tehty upside down -kakku, jossa oli ananasta, säilöttyjä kirsikoita ja fariinisokeria. Se nautittiin vaniljakermavaahdon kanssa.

Tätä ketjua lukiessa tuli kyllä mieleen, että aika erilaisia ruokakulttuureita suomalaisissa kodeissa on harrastettu!

Pääruoat valittiin ilmeisesti vähän vieraiden mukaan. Perjantain ”edustusillallisilla” tarjottiin useimmiten naudanlihaa, kuten burgundinpataa, paahtopaistia, ankkaa, lammasta esim currykastikkeessa ja sesongin mukaan esim riistalintuja. Kokonainen täytetty siika oli myös yleinen pääruoka. Lauantaisin ruokailu oli vapaamuotoisempaa: silloin äitini valmisti vähän jännittävämpiä ja eksoottisempia ruokia. Kun asuimme omakotitalossa 1970-luvun lopulla isä grillasi lähes joka lauantai uudella sähkögrillillään.

Punaviinikanaa, stroganoffia, pieniä possupihvejä, merimiespihviä. Salaatteja ei ollut tarjolla.

Duunariperhe stadissa 60-70- luvulla

Ei meilläkään vieraita käynyt paitsi lasten synttäreillä. Silloin oli täytekakkua ja voileipäkakkua, äiti teki voileipäkakkuun leipäkoneella leivän :) vm-90