Lue keskustelun säännöt.
Onko vielä ihmisä jotka eivät usko ilmastonmuutokseen?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.
Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.
Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.
Koska hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee jatkuvasti, kuten mittarista näemme.
Kuvitteletko, että on olemassa joku vakiotaso hiilidioksidille, jonka yli kasvusto ei kykene hyödyntämään sitä? Aivan varmasti kasvusto kasvaa, kunhiilidioksidin määräkin kasvaa. Ei sinulla ole mitään syytä uskoa, että nykyinen hiilidioksidin taso on joku stabiili oikea.
En tietenkään kuvittele. Todellisuus on kuitenkin se, että kasvusta ei kykene käyttämään hyväkseen kaikkea sitä ylimääräistä hiilidioksidia, mitä ilmakehään pumppaamme. Tyhmempikin tajuaa sen katsomalla mittaustuloksia. Varmasti ne enemmän sitä ottavat kuin sata vuotta takaperin, mutta entäs sitten?
Kolme miljoonaa vuotta sitten vallitsi sama hiilidioksidipitoisuuden taso kuin nyt. Pohjoisnapa-alueen lämpötila oli 10 astetta korkeampi kuin nyt ja maapallon lämpö kaikkiaan 1-2 astetta nykyistä korkeampi. Aika paljon saa vielä lämmetä, ennen kuin pidän nykyistä lämpötilaa jotenkin poikkeuksellisena. Ja ei, en aio katstrofihätääntyä sen johdosta että lämpötilan nousun lasketaan nyt tapahtuvan 350 vuoden aikana.
Voitaisko jättää ne peruskoulutason itsestäänselvyydet niitä ihmisiä varten, jotka niitä kaipaavat? Millään muotoa relevanttia tämän keskustelun kannalta eivät ole 3 miljoonan vuoden takaiset pitoisuudet, joista kaikki ovat jo etukäteen tietoisia.
Kukaan ei väitä, että tulevat lämpötilat olisivat jotenkin poikkeuksellisia maapallon historiassa. Yrittäkää nyt ottaa ensin selvää siitä, mistä keskustellaan.
Minulla olisi vielä radikaalimpi ehdotus. Mitä jos sinä lakkaisit perustelemattomasti huutamasta tuota epärelevanttiasi? Minun mielestäni on relevanttia, että ilmasto on menneisyydessä ollut nykyistä lämpimämpi, koska se osoittaa että nykyinen ilmasto ei ole mikään baseline normaali tälle planeetalle. Ilmaston muuttuminen ei ole mikään planeetan sairaus, eikä planeetalle ole mitään notmaalia ilmastoa.
Ylimielisyydellä et saa aikaan mitään. Perusteluilla voisit saada, mutta niitähän et esitä koska et voi.
Olisko liian vaikeaa ottaa selvää siitä, mistä ilmastonmuutoskeskustelussa on ylipäätänsä kyse? Kukaan ei ole niin helkkarin tyhmä, että kuvittelisi maailman pysyvän muuttumattomana. Kyse on muutosnopeudesta sekä muutoksen suuruudesta, ei muutoksesta itsestään.
Tämä muutosnopeuden painottaminen on uusin säkeistö virressä. Alkuun puhuttiin todellakin ilmaston muuttumisesta. Kun siihen todettiin, että ilmasto ei ole koskaan ollut muuttumatta, niin keksittiin että juu mutta se muutos on tosi suuri. Siihen todettiin, että lämpötila on ennen käynyt paljon korkeammallakin emmekä ole vielä edes keskiajan lämpömaksimissa. Nyt sitten viimeisimpänä on tämä ”kun se muutos nyt vaan on hirvittävän nopea, että eläimet pökertyy”. Siihen voi todeta, että muutos on lopultakin niin hidas, 350 vuotta, että eliölajit ehtivät vallan hyvin siirtyä ja sopeutua.
Tuollaisen argumentaation hitaan muuntumisen huomaa, kun on riittävän vanha. Silloin ei tule jalliintuneeksi kulloinkin muodikkaasta alarmismin aiheesta. Ilmastonmuutoksesta muistan kuulleeni jo yliopiston luennolla 1986. Toki käsite oli tuttu jo ennen sitä. Silloin tosin ouhuttiin vielä ilmaston lämpenemisestä. Olen jo kuule melko pitkään ehtinyt seurata tätä ilmastokeskustelua. Veikkaan jompidempään kuin sinulla elinvuosia on kertynyt.
Tuota argumentin muuntumista näkyy myös, kun autoilussa oli niin kamalaa pakokaasupäästöt ja melu. Nyt kun sähköautot häämöttävät jo näköpiirissä, on autoilu kerrassaan tuomittavaa renkaista irtoavien kumihiukkasten takia. Aina löytyy ideologille uusi syy vastustaa, kun vastustaa halutaan.
Jo nyt tiedetään, että 80-luvun alun jälkeen lehtikasvit ovat vallanneet 20 miljoonaa neliökilometriä, yli Venäjän kokoisen alueen. Kasvit voivat hyvin, kun hiilidioksidin määrä lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei pysty vaikuttamaan ilmastonmuutokseen mitenkään!
Joten siksi voi jatkaa saastuttamista ja kuluttamista, kuten ennenkin. Eihän meidän tarvitse tehdä mitään.
Jumankauta mitä ääliöitä. Aina sama laulu, kun yritetään puolustella omaa saastuttamista.Käytetään ne yhteiskunnan resurssit, mitä käyttäisimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen sijaan siihen sopeutumiseen. Paljon järkevämpää resurssienkäyttöä. Esimerkiksi päästökauppa on pöhkö idea, koska se jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta jota tarvittaisiin resurssien luomiseen, joilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Ammumme itseämme jalkaan, kun yritämme hillitä jotain mitä ei voi hillitä ja heikennämme resursseja, joita voisi käyttää sopeutumiseen.
Kerro nyt jo viimeinkin niistä resursseista, joilla estetään korallien kuoleminen tai pidemmällä tähtäimellä ihmisten alentunut älyllinen toimintakyky.
Mitä koralleihin tulee, vastasin jo sinulle. Etsi tuolta taaempaa ketjusta, en rupea sinulle itseäsi toistamaan, koska epäilen että olet tuo malliton kimittäjä. Sinuun en vaivaa sen enempää uhraa.
Mitä tulee ihmisten kognitiivisiin kykyihin, niin hiilidioksidin vaikutus niihin tulee vasta monenkertaisissa pitoisuuksissa kuin nykyisissä, joten en pidä akuuttina vammauttaa taloutta sen takia. Tässä on niin pitkälti matkaa niihin pitoisuuksiin, että monta asiaa ehtii tapahtua ennen sitä. Mutta sitähän sinä et tiedä, koska mallinnus oli sinulta vallan kateissa.
"Pitkälti matkaa", eli noin 80 vuotta. Se moninkertainen on 2,5 kertainen pitoisuus. Ja siinä vaiheessa on jo asutonjen korvausilman hankkiminen helkkarin hankalaa.
Se on hienoa, että sun mielestäsi on ihan OK, että korallit kuolevat. Älä tule kuitenkaan muille itkemään siitä, että muut eivät ole yhtä mieltä.
Vahva fantasiamaailma sinulla, kuka tässä itkee? Juurihan pääsit sanomasta, että suurten koralliriuttojen kuolema on minulle ookoo, joten miten voit samaan hengenvetoon väittää että jotain tässä itken? Käyt nyt liian kovilla kierroksilla. Hengitähän vähän. Ihan vaikkapa sitä ilmaa, jonka hiilidioksidipitoisuus saa sinut panikoimaan.
80 vuotta on pitkälti matkaa. 80 vuotta sitten oli talvisota pian alkamassa ja maailma oli aivan toinen. Niin tulee olemaan 80 vuoden kuluttuakin. Talvisodan aikaan ei kenelläkään ollut hajuakaan näistä ongelmista, jotka saavat sinut raivoamaan kauhusi pakottamana. 80 vuoden päästä ihmetellään miten niin huonoin tiedoin kokonaisuuden toiminnasta uskallettiin mallintaa yhtään mitään.
Kerro ihmeessä lisää siitä fantasiamaailmasta, jota kuvittelet minulla olevan. Mikähän on fantasiaa? Hiilidioksidipitoisuuden nousu ei vaadi kovinkaan kummoista mallintamista, toisin kuin lämpötilan ennustaminen.
Ja minä en ole se, joka täällä panikoi yhtään mistään. Liiallinen hiilidioksidi lakkaa olemasta ongelma viimeistään jokusen kymmenen vuoden kuluttua, kunhan yleistekoäly keksitään. Lämpeneminen ei ole kummoinenkaan ongelma, vaikkei sitä keksittäisikään. Todellisuus nyt kuitenkin on se, että meidän kannattaa joka tapauksessa lopettaa hiilidioksidin puskeminen ilmakehään, kävi miten kävi. Se ei edes maksa mitään, jos sen tekee oikein. Joka tapauksessa se pitää tehdä pienhiukkasten takia, oli koko ilmastonmuutosta olemassakaan taikka ei.
Fantasiaan viittasin sillä, että kuvittelet minun täällä tunteellisesti itkevän. Ihme fantasointia, joka ei pohjaudu mihinkään. Siinä olisi sinulla hiukan hillittävä, kun ilmastonmuutosta et hillitä voi.
Ei meidän kannata lopettaa hiilidioksidin puskemista ilmakehään, jos puskemisen lopettamisesta saatava hyöty per siihen laitettu euro on pienempi kuin muutokseen sopeutumiseen laitetulla eurolla on. Ei tämä ole mikään ideologialla ratkaistava kysymys (paitsi vihreillä), vaan taloustieteellä. Ilmastonmuutokseen käytettäviä resursseja on kuten kaikkia resursseja rajallinen määrä. Miten kohdennettuna resurssi tuottaa parhaiten? Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen saati lopettaminen maksaa itsessään jo paljon ja kuristaa juurinsitä taloutta jonka pitäisi tuottaa resursseja. Se on omaan jalkaan ampumista.
Lisäksi se vie resursseja sopeutumiselta kahdella tapaa. Ensinnäkin suoraan, koska resurssit ohjautuvat hillintään jota ei voida saavuttaa millään määrällä resursseja. Kuten IPCC:n raporttikin sinulle kertoi. Toisekseen välillisesti juuripa taloutta halvaannuttamalla. Ideologinen päästöjen vähentäminen on pöhköintä mitä ilmastonmuutoksen vuoksi voidaan tehdä. Resurssit sopeutumiseen, niin kaikki menee hyvin. Mitä nyt herkille tulee vähän päänsärkyä, mutta ehkäpä se pudottaa syntyvyyttäkin.
Miksi DDT,PCB, CFC ja muut kivat talouden keksinnöt kiellettiin, eikä vain sopeuduttu seurauksiin? Miksi lyijytön bensa? Miksi keksittiin lattia ja navetta, kun siihen asti oli sopeuduttu maalattiaan, savupirtteihin ja eläimiin saman katon alla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.
Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.
Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.
Koska hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee jatkuvasti, kuten mittarista näemme.
Kuvitteletko, että on olemassa joku vakiotaso hiilidioksidille, jonka yli kasvusto ei kykene hyödyntämään sitä? Aivan varmasti kasvusto kasvaa, kunhiilidioksidin määräkin kasvaa. Ei sinulla ole mitään syytä uskoa, että nykyinen hiilidioksidin taso on joku stabiili oikea.
En tietenkään kuvittele. Todellisuus on kuitenkin se, että kasvusta ei kykene käyttämään hyväkseen kaikkea sitä ylimääräistä hiilidioksidia, mitä ilmakehään pumppaamme. Tyhmempikin tajuaa sen katsomalla mittaustuloksia. Varmasti ne enemmän sitä ottavat kuin sata vuotta takaperin, mutta entäs sitten?
Kolme miljoonaa vuotta sitten vallitsi sama hiilidioksidipitoisuuden taso kuin nyt. Pohjoisnapa-alueen lämpötila oli 10 astetta korkeampi kuin nyt ja maapallon lämpö kaikkiaan 1-2 astetta nykyistä korkeampi. Aika paljon saa vielä lämmetä, ennen kuin pidän nykyistä lämpötilaa jotenkin poikkeuksellisena. Ja ei, en aio katstrofihätääntyä sen johdosta että lämpötilan nousun lasketaan nyt tapahtuvan 350 vuoden aikana.
Voitaisko jättää ne peruskoulutason itsestäänselvyydet niitä ihmisiä varten, jotka niitä kaipaavat? Millään muotoa relevanttia tämän keskustelun kannalta eivät ole 3 miljoonan vuoden takaiset pitoisuudet, joista kaikki ovat jo etukäteen tietoisia.
Kukaan ei väitä, että tulevat lämpötilat olisivat jotenkin poikkeuksellisia maapallon historiassa. Yrittäkää nyt ottaa ensin selvää siitä, mistä keskustellaan.
Minulla olisi vielä radikaalimpi ehdotus. Mitä jos sinä lakkaisit perustelemattomasti huutamasta tuota epärelevanttiasi? Minun mielestäni on relevanttia, että ilmasto on menneisyydessä ollut nykyistä lämpimämpi, koska se osoittaa että nykyinen ilmasto ei ole mikään baseline normaali tälle planeetalle. Ilmaston muuttuminen ei ole mikään planeetan sairaus, eikä planeetalle ole mitään notmaalia ilmastoa.
Ylimielisyydellä et saa aikaan mitään. Perusteluilla voisit saada, mutta niitähän et esitä koska et voi.
Olisko liian vaikeaa ottaa selvää siitä, mistä ilmastonmuutoskeskustelussa on ylipäätänsä kyse? Kukaan ei ole niin helkkarin tyhmä, että kuvittelisi maailman pysyvän muuttumattomana. Kyse on muutosnopeudesta sekä muutoksen suuruudesta, ei muutoksesta itsestään.
Tämä muutosnopeuden painottaminen on uusin säkeistö virressä. Alkuun puhuttiin todellakin ilmaston muuttumisesta. Kun siihen todettiin, että ilmasto ei ole koskaan ollut muuttumatta, niin keksittiin että juu mutta se muutos on tosi suuri. Siihen todettiin, että lämpötila on ennen käynyt paljon korkeammallakin emmekä ole vielä edes keskiajan lämpömaksimissa. Nyt sitten viimeisimpänä on tämä ”kun se muutos nyt vaan on hirvittävän nopea, että eläimet pökertyy”. Siihen voi todeta, että muutos on lopultakin niin hidas, 350 vuotta, että eliölajit ehtivät vallan hyvin siirtyä ja sopeutua.
Tuollaisen argumentaation hitaan muuntumisen huomaa, kun on riittävän vanha. Silloin ei tule jalliintuneeksi kulloinkin muodikkaasta alarmismin aiheesta. Ilmastonmuutoksesta muistan kuulleeni jo yliopiston luennolla 1986. Toki käsite oli tuttu jo ennen sitä. Silloin tosin ouhuttiin vielä ilmaston lämpenemisestä. Olen jo kuule melko pitkään ehtinyt seurata tätä ilmastokeskustelua. Veikkaan jompidempään kuin sinulla elinvuosia on kertynyt.
Tuota argumentin muuntumista näkyy myös, kun autoilussa oli niin kamalaa pakokaasupäästöt ja melu. Nyt kun sähköautot häämöttävät jo näköpiirissä, on autoilu kerrassaan tuomittavaa renkaista irtoavien kumihiukkasten takia. Aina löytyy ideologille uusi syy vastustaa, kun vastustaa halutaan.
Jo nyt tiedetään, että 80-luvun alun jälkeen lehtikasvit ovat vallanneet 20 miljoonaa neliökilometriä, yli Venäjän kokoisen alueen. Kasvit voivat hyvin, kun hiilidioksidin määrä lisääntyy.
Ensiksikin, kiva olkiukko. Milloin joku on väittänyt, ettei ilmasto olisi ennen muuttunut tai ettei maapallon lämpötila olisi ollut joskus korkeampi? Se, että joku on saanut asian selville vasta myöhemmässä vaiheessa ilmastonmuutoskeskustelua, ei tarkoita, ettei sitä olisi aina tiedetty.
Toiseksikin, 350 vuotta ei ole kovinkaan pitkä aika, jos siinä vapautuu ilmakehään hiiltä yhtä paljon kuin sitä sitoutui miljoonissa tai sadoissatuhansissa vuosissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei pysty vaikuttamaan ilmastonmuutokseen mitenkään!
Joten siksi voi jatkaa saastuttamista ja kuluttamista, kuten ennenkin. Eihän meidän tarvitse tehdä mitään.
Jumankauta mitä ääliöitä. Aina sama laulu, kun yritetään puolustella omaa saastuttamista.Käytetään ne yhteiskunnan resurssit, mitä käyttäisimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen sijaan siihen sopeutumiseen. Paljon järkevämpää resurssienkäyttöä. Esimerkiksi päästökauppa on pöhkö idea, koska se jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta jota tarvittaisiin resurssien luomiseen, joilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Ammumme itseämme jalkaan, kun yritämme hillitä jotain mitä ei voi hillitä ja heikennämme resursseja, joita voisi käyttää sopeutumiseen.
Kerro nyt jo viimeinkin niistä resursseista, joilla estetään korallien kuoleminen tai pidemmällä tähtäimellä ihmisten alentunut älyllinen toimintakyky.
Mitä koralleihin tulee, vastasin jo sinulle. Etsi tuolta taaempaa ketjusta, en rupea sinulle itseäsi toistamaan, koska epäilen että olet tuo malliton kimittäjä. Sinuun en vaivaa sen enempää uhraa.
Mitä tulee ihmisten kognitiivisiin kykyihin, niin hiilidioksidin vaikutus niihin tulee vasta monenkertaisissa pitoisuuksissa kuin nykyisissä, joten en pidä akuuttina vammauttaa taloutta sen takia. Tässä on niin pitkälti matkaa niihin pitoisuuksiin, että monta asiaa ehtii tapahtua ennen sitä. Mutta sitähän sinä et tiedä, koska mallinnus oli sinulta vallan kateissa.
"Pitkälti matkaa", eli noin 80 vuotta. Se moninkertainen on 2,5 kertainen pitoisuus. Ja siinä vaiheessa on jo asutonjen korvausilman hankkiminen helkkarin hankalaa.
Se on hienoa, että sun mielestäsi on ihan OK, että korallit kuolevat. Älä tule kuitenkaan muille itkemään siitä, että muut eivät ole yhtä mieltä.
Vahva fantasiamaailma sinulla, kuka tässä itkee? Juurihan pääsit sanomasta, että suurten koralliriuttojen kuolema on minulle ookoo, joten miten voit samaan hengenvetoon väittää että jotain tässä itken? Käyt nyt liian kovilla kierroksilla. Hengitähän vähän. Ihan vaikkapa sitä ilmaa, jonka hiilidioksidipitoisuus saa sinut panikoimaan.
80 vuotta on pitkälti matkaa. 80 vuotta sitten oli talvisota pian alkamassa ja maailma oli aivan toinen. Niin tulee olemaan 80 vuoden kuluttuakin. Talvisodan aikaan ei kenelläkään ollut hajuakaan näistä ongelmista, jotka saavat sinut raivoamaan kauhusi pakottamana. 80 vuoden päästä ihmetellään miten niin huonoin tiedoin kokonaisuuden toiminnasta uskallettiin mallintaa yhtään mitään.
Kerro ihmeessä lisää siitä fantasiamaailmasta, jota kuvittelet minulla olevan. Mikähän on fantasiaa? Hiilidioksidipitoisuuden nousu ei vaadi kovinkaan kummoista mallintamista, toisin kuin lämpötilan ennustaminen.
Ja minä en ole se, joka täällä panikoi yhtään mistään. Liiallinen hiilidioksidi lakkaa olemasta ongelma viimeistään jokusen kymmenen vuoden kuluttua, kunhan yleistekoäly keksitään. Lämpeneminen ei ole kummoinenkaan ongelma, vaikkei sitä keksittäisikään. Todellisuus nyt kuitenkin on se, että meidän kannattaa joka tapauksessa lopettaa hiilidioksidin puskeminen ilmakehään, kävi miten kävi. Se ei edes maksa mitään, jos sen tekee oikein. Joka tapauksessa se pitää tehdä pienhiukkasten takia, oli koko ilmastonmuutosta olemassakaan taikka ei.
Fantasiaan viittasin sillä, että kuvittelet minun täällä tunteellisesti itkevän. Ihme fantasointia, joka ei pohjaudu mihinkään. Siinä olisi sinulla hiukan hillittävä, kun ilmastonmuutosta et hillitä voi.
Ei meidän kannata lopettaa hiilidioksidin puskemista ilmakehään, jos puskemisen lopettamisesta saatava hyöty per siihen laitettu euro on pienempi kuin muutokseen sopeutumiseen laitetulla eurolla on. Ei tämä ole mikään ideologialla ratkaistava kysymys (paitsi vihreillä), vaan taloustieteellä. Ilmastonmuutokseen käytettäviä resursseja on kuten kaikkia resursseja rajallinen määrä. Miten kohdennettuna resurssi tuottaa parhaiten? Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen saati lopettaminen maksaa itsessään jo paljon ja kuristaa juurinsitä taloutta jonka pitäisi tuottaa resursseja. Se on omaan jalkaan ampumista.
Lisäksi se vie resursseja sopeutumiselta kahdella tapaa. Ensinnäkin suoraan, koska resurssit ohjautuvat hillintään jota ei voida saavuttaa millään määrällä resursseja. Kuten IPCC:n raporttikin sinulle kertoi. Toisekseen välillisesti juuripa taloutta halvaannuttamalla. Ideologinen päästöjen vähentäminen on pöhköintä mitä ilmastonmuutoksen vuoksi voidaan tehdä. Resurssit sopeutumiseen, niin kaikki menee hyvin. Mitä nyt herkille tulee vähän päänsärkyä, mutta ehkäpä se pudottaa syntyvyyttäkin.
Tuossa on kaksi ongelmallista ajatusta (ainakin).
Jos lasket hinnan vain rahan mukaan, voi olla, että sopeutuminen (jota ei voida edes mallintaa, koska epävarmuudet ovat niin suuret) on halvempaa, pääosin siksi, että kaikkein kielteisimmät vaikutukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin. Laskelmassasi jenkin henki on siis tuhansia kertoja arvokkaampi kuin ruandalaisen. Osa meistä pitää ongelmallisena ajatusta, että annetaan ihmisten kuolla päiväntasaajilla ja rakennetaan tänne vertauskuvallinen ilmastonmuutosbunkkeri.
Lisäksi sillä ruandalaisella on kuitenkin jalat, eikä se välttämättä pysy kiltisti kotonaan kuolemassa, kun ympäristö muuttuu elinkelvottamaksi. Tämän muuttoliikkeen seurauksia ja hintaa on todella vaikea laskea etukäteen, eikä taloustiede ole kovinkaan hyvä mallintamaan odottamattomia liikkeitä. (Se voi selittää niitä jälkeenpäin, mutta se ei ole kovin hyödyllistä akuutin ongelman ratkaisemisessa.) Talous ei dyykkaisi muutaman vuoden välein, jos taloustiede osaisi ennustaa.
Toisekseen hiilidioksidipäästöjen kallistuminen lisää taloudellista kannustetta kehittää teknologiaa, joka vähentää päästöjä. Se on siis kallista, mutta sillä saadaan muutosta pienemmäksi, ja tämä kumuloituu. Sopeutumiseen satsaaminen taas ei kannusta vähentämään päästöjä, joten sopeutuminen muuttuu progressiivisesti vaikeammaksi. Ja kuten sanottu, tulevaisuus on hyvin epävarma, jos ilmasto muuttuu tarpeeksi.
Afrikkalaisten ilmastotulevaisuus on kirjava. Joillekin alueille tulee lisää sateita, joiltakin vähenee. Ruandaan muistaakseni tulee lisää, ainakin muistelen Itä-Afrikan olevan voittaja sademäärissä. Arvelisin, että muuttoliikettä tapahtuu enemmän mantereen sisällä kuin sieltä pois. Afrikka suurimmalta osalta on vahvalla taloudellisella kasvu-uralla. On turha kuvitella, että vuoden 2100 Afrikka on enää köyhä, jos tämä kasvu jatkuu. Sinulla on hieman rasistinen kuvitelma, että Afrikka ei pysty vaurastumaan, mutta se ei ole tällä vuosituhannella pitänyt paikkaansa.
Sopeutuminen ei tule progressiivisesti (vai muka progressiivisesti, olisit edes sanonut lineaarisesti niin olisit ollut uskottavampi) vaikeammaksi, vaan helpommaksi. Me emme edes osaa kuvitella mihin teknologia edistyy 80 vuodessa, aivan kuten suomalainen vuonna 1939 ei olisi osannut kuvitella nykyistä maailmaa. Meillä ei ole mitään syytä keinotekoisin poliittis-ideologisin keinoin paimentaa teknologiaa haluamaamme suuntaan ja samalla kuristaa taloutta. Markkinat kehittävät sen paineen omillaankin järkevämmin kuin mitä poliitikkomme osaavat.
Enkä muuten ”laske hintoja vain rahan mukaan” mitä sekin on tarkoittavinaan. Raha on arvon ja kustannuksen mittari. Lasken käytettyä resurssia sillä saavutettavan tuloksen mukaan. Tavoitteena tietenkin on hyvinvoiva ja ympäristöön sopeutunut yhteiskunta. Se on paremmin saavutettavissa ilmastonmuutokseen sopeutumalla kuin sen hillintää yrittämällä. Tiedän, että tuollainen oivallusloikka on vaikea tehdä sellaisen, joka on tottunut ajattelemaan vain ilmastonmuutoksen torjumista. Loikan tekeminen helpottui, kun ymmärtää ettei ilmastonmuutos ole torjuttavissa.
Ja minua sinä nimität ilmastoskeptikoksi... Minä olen meistä se realistisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.
Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.
Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.
Koska hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee jatkuvasti, kuten mittarista näemme.
Kuvitteletko, että on olemassa joku vakiotaso hiilidioksidille, jonka yli kasvusto ei kykene hyödyntämään sitä? Aivan varmasti kasvusto kasvaa, kunhiilidioksidin määräkin kasvaa. Ei sinulla ole mitään syytä uskoa, että nykyinen hiilidioksidin taso on joku stabiili oikea.
En tietenkään kuvittele. Todellisuus on kuitenkin se, että kasvusta ei kykene käyttämään hyväkseen kaikkea sitä ylimääräistä hiilidioksidia, mitä ilmakehään pumppaamme. Tyhmempikin tajuaa sen katsomalla mittaustuloksia. Varmasti ne enemmän sitä ottavat kuin sata vuotta takaperin, mutta entäs sitten?
Kolme miljoonaa vuotta sitten vallitsi sama hiilidioksidipitoisuuden taso kuin nyt. Pohjoisnapa-alueen lämpötila oli 10 astetta korkeampi kuin nyt ja maapallon lämpö kaikkiaan 1-2 astetta nykyistä korkeampi. Aika paljon saa vielä lämmetä, ennen kuin pidän nykyistä lämpötilaa jotenkin poikkeuksellisena. Ja ei, en aio katstrofihätääntyä sen johdosta että lämpötilan nousun lasketaan nyt tapahtuvan 350 vuoden aikana.
Voitaisko jättää ne peruskoulutason itsestäänselvyydet niitä ihmisiä varten, jotka niitä kaipaavat? Millään muotoa relevanttia tämän keskustelun kannalta eivät ole 3 miljoonan vuoden takaiset pitoisuudet, joista kaikki ovat jo etukäteen tietoisia.
Kukaan ei väitä, että tulevat lämpötilat olisivat jotenkin poikkeuksellisia maapallon historiassa. Yrittäkää nyt ottaa ensin selvää siitä, mistä keskustellaan.
Minulla olisi vielä radikaalimpi ehdotus. Mitä jos sinä lakkaisit perustelemattomasti huutamasta tuota epärelevanttiasi? Minun mielestäni on relevanttia, että ilmasto on menneisyydessä ollut nykyistä lämpimämpi, koska se osoittaa että nykyinen ilmasto ei ole mikään baseline normaali tälle planeetalle. Ilmaston muuttuminen ei ole mikään planeetan sairaus, eikä planeetalle ole mitään notmaalia ilmastoa.
Ylimielisyydellä et saa aikaan mitään. Perusteluilla voisit saada, mutta niitähän et esitä koska et voi.
Olisko liian vaikeaa ottaa selvää siitä, mistä ilmastonmuutoskeskustelussa on ylipäätänsä kyse? Kukaan ei ole niin helkkarin tyhmä, että kuvittelisi maailman pysyvän muuttumattomana. Kyse on muutosnopeudesta sekä muutoksen suuruudesta, ei muutoksesta itsestään.
Tämä muutosnopeuden painottaminen on uusin säkeistö virressä. Alkuun puhuttiin todellakin ilmaston muuttumisesta. Kun siihen todettiin, että ilmasto ei ole koskaan ollut muuttumatta, niin keksittiin että juu mutta se muutos on tosi suuri. Siihen todettiin, että lämpötila on ennen käynyt paljon korkeammallakin emmekä ole vielä edes keskiajan lämpömaksimissa. Nyt sitten viimeisimpänä on tämä ”kun se muutos nyt vaan on hirvittävän nopea, että eläimet pökertyy”. Siihen voi todeta, että muutos on lopultakin niin hidas, 350 vuotta, että eliölajit ehtivät vallan hyvin siirtyä ja sopeutua.
Tuollaisen argumentaation hitaan muuntumisen huomaa, kun on riittävän vanha. Silloin ei tule jalliintuneeksi kulloinkin muodikkaasta alarmismin aiheesta. Ilmastonmuutoksesta muistan kuulleeni jo yliopiston luennolla 1986. Toki käsite oli tuttu jo ennen sitä. Silloin tosin ouhuttiin vielä ilmaston lämpenemisestä. Olen jo kuule melko pitkään ehtinyt seurata tätä ilmastokeskustelua. Veikkaan jompidempään kuin sinulla elinvuosia on kertynyt.
Tuota argumentin muuntumista näkyy myös, kun autoilussa oli niin kamalaa pakokaasupäästöt ja melu. Nyt kun sähköautot häämöttävät jo näköpiirissä, on autoilu kerrassaan tuomittavaa renkaista irtoavien kumihiukkasten takia. Aina löytyy ideologille uusi syy vastustaa, kun vastustaa halutaan.
Jo nyt tiedetään, että 80-luvun alun jälkeen lehtikasvit ovat vallanneet 20 miljoonaa neliökilometriä, yli Venäjän kokoisen alueen. Kasvit voivat hyvin, kun hiilidioksidin määrä lisääntyy.
Ensiksikin, kiva olkiukko. Milloin joku on väittänyt, ettei ilmasto olisi ennen muuttunut tai ettei maapallon lämpötila olisi ollut joskus korkeampi? Se, että joku on saanut asian selville vasta myöhemmässä vaiheessa ilmastonmuutoskeskustelua, ei tarkoita, ettei sitä olisi aina tiedetty.
Toiseksikin, 350 vuotta ei ole kovinkaan pitkä aika, jos siinä vapautuu ilmakehään hiiltä yhtä paljon kuin sitä sitoutui miljoonissa tai sadoissatuhansissa vuosissa.
Ihmiskunnan sopeutumiseen ilmastonmuutokseen jo 80 vuotta on pitkä aika, 350 vuodessa olisi jo ihan liikaa.
Toki ilmastohistoriaa on tunnettu siitä lähtien, kun on puunrunkojen vuosirenkaita ymmärretty tutkia. Historialliselta ajalta on myös voitu lukea ihan kronikoitakin, vaikkakin ilmastodata on niissä epätäsmällisempää. Yrität varmaan väittää minun rakentavan olkiukkoa, saadaksesi minut argumentoijana epäedulliseen valoon. Huomaa kuitenkin, etten väitä etteikö ilmastohistorian olemassaoloa ole jo pitkään tiedetty. Väitän vaan, että sen sanoma on pyritty unohtamaan. Ei siitä niin kauhean pitkää aikaa ole, kun keskiajan lämminkausi yritettiin argumentoida pois ilmastohistoriasta. Se kun on alarmistisen narratiivin näkökulmasta hieman kiusallinen fakta.
Tuohan näkyy jo ihan vain tässäkin ketjussa, jossa joku innokas piipahtaa keskustelun lomaan huutelemaan sanaa epärelevantti. Joku ei ole vielä saanut muistiota nähtäväkseen, jossa kerrotaan ettei tuota enää kuulu huudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei pysty vaikuttamaan ilmastonmuutokseen mitenkään!
Joten siksi voi jatkaa saastuttamista ja kuluttamista, kuten ennenkin. Eihän meidän tarvitse tehdä mitään.
Jumankauta mitä ääliöitä. Aina sama laulu, kun yritetään puolustella omaa saastuttamista.Käytetään ne yhteiskunnan resurssit, mitä käyttäisimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen sijaan siihen sopeutumiseen. Paljon järkevämpää resurssienkäyttöä. Esimerkiksi päästökauppa on pöhkö idea, koska se jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta jota tarvittaisiin resurssien luomiseen, joilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Ammumme itseämme jalkaan, kun yritämme hillitä jotain mitä ei voi hillitä ja heikennämme resursseja, joita voisi käyttää sopeutumiseen.
Kerro nyt jo viimeinkin niistä resursseista, joilla estetään korallien kuoleminen tai pidemmällä tähtäimellä ihmisten alentunut älyllinen toimintakyky.
Mitä koralleihin tulee, vastasin jo sinulle. Etsi tuolta taaempaa ketjusta, en rupea sinulle itseäsi toistamaan, koska epäilen että olet tuo malliton kimittäjä. Sinuun en vaivaa sen enempää uhraa.
Mitä tulee ihmisten kognitiivisiin kykyihin, niin hiilidioksidin vaikutus niihin tulee vasta monenkertaisissa pitoisuuksissa kuin nykyisissä, joten en pidä akuuttina vammauttaa taloutta sen takia. Tässä on niin pitkälti matkaa niihin pitoisuuksiin, että monta asiaa ehtii tapahtua ennen sitä. Mutta sitähän sinä et tiedä, koska mallinnus oli sinulta vallan kateissa.
"Pitkälti matkaa", eli noin 80 vuotta. Se moninkertainen on 2,5 kertainen pitoisuus. Ja siinä vaiheessa on jo asutonjen korvausilman hankkiminen helkkarin hankalaa.
Se on hienoa, että sun mielestäsi on ihan OK, että korallit kuolevat. Älä tule kuitenkaan muille itkemään siitä, että muut eivät ole yhtä mieltä.
Vahva fantasiamaailma sinulla, kuka tässä itkee? Juurihan pääsit sanomasta, että suurten koralliriuttojen kuolema on minulle ookoo, joten miten voit samaan hengenvetoon väittää että jotain tässä itken? Käyt nyt liian kovilla kierroksilla. Hengitähän vähän. Ihan vaikkapa sitä ilmaa, jonka hiilidioksidipitoisuus saa sinut panikoimaan.
80 vuotta on pitkälti matkaa. 80 vuotta sitten oli talvisota pian alkamassa ja maailma oli aivan toinen. Niin tulee olemaan 80 vuoden kuluttuakin. Talvisodan aikaan ei kenelläkään ollut hajuakaan näistä ongelmista, jotka saavat sinut raivoamaan kauhusi pakottamana. 80 vuoden päästä ihmetellään miten niin huonoin tiedoin kokonaisuuden toiminnasta uskallettiin mallintaa yhtään mitään.
Kerro ihmeessä lisää siitä fantasiamaailmasta, jota kuvittelet minulla olevan. Mikähän on fantasiaa? Hiilidioksidipitoisuuden nousu ei vaadi kovinkaan kummoista mallintamista, toisin kuin lämpötilan ennustaminen.
Ja minä en ole se, joka täällä panikoi yhtään mistään. Liiallinen hiilidioksidi lakkaa olemasta ongelma viimeistään jokusen kymmenen vuoden kuluttua, kunhan yleistekoäly keksitään. Lämpeneminen ei ole kummoinenkaan ongelma, vaikkei sitä keksittäisikään. Todellisuus nyt kuitenkin on se, että meidän kannattaa joka tapauksessa lopettaa hiilidioksidin puskeminen ilmakehään, kävi miten kävi. Se ei edes maksa mitään, jos sen tekee oikein. Joka tapauksessa se pitää tehdä pienhiukkasten takia, oli koko ilmastonmuutosta olemassakaan taikka ei.
Fantasiaan viittasin sillä, että kuvittelet minun täällä tunteellisesti itkevän. Ihme fantasointia, joka ei pohjaudu mihinkään. Siinä olisi sinulla hiukan hillittävä, kun ilmastonmuutosta et hillitä voi.
Ei meidän kannata lopettaa hiilidioksidin puskemista ilmakehään, jos puskemisen lopettamisesta saatava hyöty per siihen laitettu euro on pienempi kuin muutokseen sopeutumiseen laitetulla eurolla on. Ei tämä ole mikään ideologialla ratkaistava kysymys (paitsi vihreillä), vaan taloustieteellä. Ilmastonmuutokseen käytettäviä resursseja on kuten kaikkia resursseja rajallinen määrä. Miten kohdennettuna resurssi tuottaa parhaiten? Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen saati lopettaminen maksaa itsessään jo paljon ja kuristaa juurinsitä taloutta jonka pitäisi tuottaa resursseja. Se on omaan jalkaan ampumista.
Lisäksi se vie resursseja sopeutumiselta kahdella tapaa. Ensinnäkin suoraan, koska resurssit ohjautuvat hillintään jota ei voida saavuttaa millään määrällä resursseja. Kuten IPCC:n raporttikin sinulle kertoi. Toisekseen välillisesti juuripa taloutta halvaannuttamalla. Ideologinen päästöjen vähentäminen on pöhköintä mitä ilmastonmuutoksen vuoksi voidaan tehdä. Resurssit sopeutumiseen, niin kaikki menee hyvin. Mitä nyt herkille tulee vähän päänsärkyä, mutta ehkäpä se pudottaa syntyvyyttäkin.
Miksi DDT,PCB, CFC ja muut kivat talouden keksinnöt kiellettiin, eikä vain sopeuduttu seurauksiin? Miksi lyijytön bensa? Miksi keksittiin lattia ja navetta, kun siihen asti oli sopeuduttu maalattiaan, savupirtteihin ja eläimiin saman katon alla?
Huh. Muistathan, että analogia ei todista yhtään mitään.
DDT oli tehokkain malarian vastainen työkalu mikä meillä oli. DDT:n kieltämisen hinta on laskettavissa malariakuolemien määrässä. Vasta nyt ollaan kehittämässä yhtä hyviä kemiallisia keinoja torjua malariahyttysiä, esim. kemikaalilla kyllästetyt vaatteet. Suomalaista teknologiaa muuten.
Muiden kysymyksiesi osalta kannattaa huomioida, että on halvempaa parantaa sisäänkasvanut kynsi kuin parantaa sydäntauti. Tämä sinulle tässä muodossa, kun näemmä analogioihin olet mieltynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.
Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.
Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.
Koska hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee jatkuvasti, kuten mittarista näemme.
Kuvitteletko, että on olemassa joku vakiotaso hiilidioksidille, jonka yli kasvusto ei kykene hyödyntämään sitä? Aivan varmasti kasvusto kasvaa, kunhiilidioksidin määräkin kasvaa. Ei sinulla ole mitään syytä uskoa, että nykyinen hiilidioksidin taso on joku stabiili oikea.
En tietenkään kuvittele. Todellisuus on kuitenkin se, että kasvusta ei kykene käyttämään hyväkseen kaikkea sitä ylimääräistä hiilidioksidia, mitä ilmakehään pumppaamme. Tyhmempikin tajuaa sen katsomalla mittaustuloksia. Varmasti ne enemmän sitä ottavat kuin sata vuotta takaperin, mutta entäs sitten?
Kolme miljoonaa vuotta sitten vallitsi sama hiilidioksidipitoisuuden taso kuin nyt. Pohjoisnapa-alueen lämpötila oli 10 astetta korkeampi kuin nyt ja maapallon lämpö kaikkiaan 1-2 astetta nykyistä korkeampi. Aika paljon saa vielä lämmetä, ennen kuin pidän nykyistä lämpötilaa jotenkin poikkeuksellisena. Ja ei, en aio katstrofihätääntyä sen johdosta että lämpötilan nousun lasketaan nyt tapahtuvan 350 vuoden aikana.
Eli ihan sama, vaikka muutos tapahtuu nyt melkein 1000-kertaisella nopeudella? Evoluution nopeudella on rajansa.
Sopeutuminen ei tietenkään käytä työkalunaan evoluutiota vaan muuttoliikettä.
Maapallolla on jo nyt kaikki ilmastovyöhykkeet lajistoineen, jotka kansoittavat maailman ilmastonmuutoksen vaikutuksen voimistuessakin. Suomeen on mallinnettu Tanskan tai Puolan ilmastoa. Se tarkoittaa, että lajeja muuttaa sieltä tänne ja meidän lajeja siirtyy pohjoisemmaksi.
Tietenkään Suomessa ei käynnisty pikaevoluutiota, jolla tänne syntyisi uusi lajisto joka olisi sopeutunut tanskalaiseen ilmastoon. Jos sellaista kuvittelee, ei ymmärrä että lajithan muuttavat kaiken aikaa ja on käsittänyt sopeutumisen sisällön täysin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te ilmastonmuutokseen sopeutujat, miten se sopeutuminen tarkalleen ottaen tehdään? Mitä se pitää sisällään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.
Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.
Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.
Koska hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee jatkuvasti, kuten mittarista näemme.
Kuvitteletko, että on olemassa joku vakiotaso hiilidioksidille, jonka yli kasvusto ei kykene hyödyntämään sitä? Aivan varmasti kasvusto kasvaa, kunhiilidioksidin määräkin kasvaa. Ei sinulla ole mitään syytä uskoa, että nykyinen hiilidioksidin taso on joku stabiili oikea.
En tietenkään kuvittele. Todellisuus on kuitenkin se, että kasvusta ei kykene käyttämään hyväkseen kaikkea sitä ylimääräistä hiilidioksidia, mitä ilmakehään pumppaamme. Tyhmempikin tajuaa sen katsomalla mittaustuloksia. Varmasti ne enemmän sitä ottavat kuin sata vuotta takaperin, mutta entäs sitten?
Kolme miljoonaa vuotta sitten vallitsi sama hiilidioksidipitoisuuden taso kuin nyt. Pohjoisnapa-alueen lämpötila oli 10 astetta korkeampi kuin nyt ja maapallon lämpö kaikkiaan 1-2 astetta nykyistä korkeampi. Aika paljon saa vielä lämmetä, ennen kuin pidän nykyistä lämpötilaa jotenkin poikkeuksellisena. Ja ei, en aio katstrofihätääntyä sen johdosta että lämpötilan nousun lasketaan nyt tapahtuvan 350 vuoden aikana.
Eli ihan sama, vaikka muutos tapahtuu nyt melkein 1000-kertaisella nopeudella? Evoluution nopeudella on rajansa.
Sopeutuminen ei tietenkään käytä työkalunaan evoluutiota vaan muuttoliikettä.
Maapallolla on jo nyt kaikki ilmastovyöhykkeet lajistoineen, jotka kansoittavat maailman ilmastonmuutoksen vaikutuksen voimistuessakin. Suomeen on mallinnettu Tanskan tai Puolan ilmastoa. Se tarkoittaa, että lajeja muuttaa sieltä tänne ja meidän lajeja siirtyy pohjoisemmaksi.
Tietenkään Suomessa ei käynnisty pikaevoluutiota, jolla tänne syntyisi uusi lajisto joka olisi sopeutunut tanskalaiseen ilmastoon. Jos sellaista kuvittelee, ei ymmärrä että lajithan muuttavat kaiken aikaa ja on käsittänyt sopeutumisen sisällön täysin väärin.
Miten esimerkiksi ne koralliriutat tai sademetsät ehtivät liikkua 1000 kertaa nopeammin kuin ennen? Mihin liikkuvat saarilla elävät eläimet ja kasvit, jotka jäävät veden alle? Tai ne, joille ei synny lähemmäs napoja oikeanlaisia elinoloja esimerkiksi merien väärän sijainnin tai muun elottoman luonnon erilaisuuden takia?
Tietenkin monet eliöt saavat muutettua uusille elinalueille ja menestyvätkin niillä, mutta monet myöskään eivät siihen kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan sellasia paljonkin. Yleensä ilmastonmuutokseen uskomattomuus korreloi vähäisen älykkyyden, nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksen kanssa. Uskovaisuus kruunaa tämän kaltaisen paviaanin ajattelutavan oikein viimeisen päälle.
Sorry, mutta tutkimusten mukaan ilmastoskeptikot ovat keskimäärin ilmastouskovaisia sivistyneempiä.
Tuntemani ilmastoskeptikot ovat päälle viisikymppisiä ja kovia esittämään kysymyksiä mutta todella huonoja keksimään ratkaisuja. Eivät osaa kunnolla englantia että pystyisivät lukemaan tieteellistä kirjallisuutta tai edes BBC:n artikkeleita.
Ymmärrättehän skeptikon (=epäilijä) ja kiistäjän eron? AP puhuu ymmärtääkseni jälkimmäisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.
Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.
Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.
Koska hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee jatkuvasti, kuten mittarista näemme.
Kuvitteletko, että on olemassa joku vakiotaso hiilidioksidille, jonka yli kasvusto ei kykene hyödyntämään sitä? Aivan varmasti kasvusto kasvaa, kunhiilidioksidin määräkin kasvaa. Ei sinulla ole mitään syytä uskoa, että nykyinen hiilidioksidin taso on joku stabiili oikea.
En tietenkään kuvittele. Todellisuus on kuitenkin se, että kasvusta ei kykene käyttämään hyväkseen kaikkea sitä ylimääräistä hiilidioksidia, mitä ilmakehään pumppaamme. Tyhmempikin tajuaa sen katsomalla mittaustuloksia. Varmasti ne enemmän sitä ottavat kuin sata vuotta takaperin, mutta entäs sitten?
Kolme miljoonaa vuotta sitten vallitsi sama hiilidioksidipitoisuuden taso kuin nyt. Pohjoisnapa-alueen lämpötila oli 10 astetta korkeampi kuin nyt ja maapallon lämpö kaikkiaan 1-2 astetta nykyistä korkeampi. Aika paljon saa vielä lämmetä, ennen kuin pidän nykyistä lämpötilaa jotenkin poikkeuksellisena. Ja ei, en aio katstrofihätääntyä sen johdosta että lämpötilan nousun lasketaan nyt tapahtuvan 350 vuoden aikana.
Eli ihan sama, vaikka muutos tapahtuu nyt melkein 1000-kertaisella nopeudella? Evoluution nopeudella on rajansa.
Sopeutuminen ei tietenkään käytä työkalunaan evoluutiota vaan muuttoliikettä.
Maapallolla on jo nyt kaikki ilmastovyöhykkeet lajistoineen, jotka kansoittavat maailman ilmastonmuutoksen vaikutuksen voimistuessakin. Suomeen on mallinnettu Tanskan tai Puolan ilmastoa. Se tarkoittaa, että lajeja muuttaa sieltä tänne ja meidän lajeja siirtyy pohjoisemmaksi.
Tietenkään Suomessa ei käynnisty pikaevoluutiota, jolla tänne syntyisi uusi lajisto joka olisi sopeutunut tanskalaiseen ilmastoon. Jos sellaista kuvittelee, ei ymmärrä että lajithan muuttavat kaiken aikaa ja on käsittänyt sopeutumisen sisällön täysin väärin.
Miten esimerkiksi ne koralliriutat tai sademetsät ehtivät liikkua 1000 kertaa nopeammin kuin ennen? Mihin liikkuvat saarilla elävät eläimet ja kasvit, jotka jäävät veden alle? Tai ne, joille ei synny lähemmäs napoja oikeanlaisia elinoloja esimerkiksi merien väärän sijainnin tai muun elottoman luonnon erilaisuuden takia?
Tietenkin monet eliöt saavat muutettua uusille elinalueille ja menestyvätkin niillä, mutta monet myöskään eivät siihen kykene.
Eliöstö muuttuu yllättävänkin nopeasti. Ei se ihmeitä vaadi, että lehtipuut meillä lisääntyvät ja eliöstömme muistuttaa tämän päivän osalta Tanskaa. Eivät metsät liiku tietenkään mihinkään, varsinkaan 1000x nopeudella mutta puiden ja kasvien siemenet liikkuvat ja itävät missä niille on sopivat olosuhteet.
Koralliriuttojen osalta olen jo vastannut, joten en toista itseäni. Jos saaret jäävät veden alle, kasvusto tietenkin hukkuu, mutta veden alla alueelle siirtyy toinen eliöstö. Luonnon kannalta on se ja sama mikä eliöstö jollakin paikalla on, koska kaikki se on luontoa eikä luonto arvota jotain eliöstöään toistaan paremmaksi. Vain ihmiskeskeiseti katsoen niin on houkutus tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te ilmastonmuutokseen sopeutujat, miten se sopeutuminen tarkalleen ottaen tehdään? Mitä se pitää sisällään?
Eliökunnan sopeutumista me emme tee, vaan luonto huolehtii siitä itse. Mikään ei toki estä lapsiamme ja lastenlapsiamme siirtämästä eliölajeja itsekin varmistaakseen että jokin laji siirtyy. Suurelta osin meidän ei tarvitse tehdä yhtään mitään ja parempi varmaan on ettemme teekään.
Yhteiskunnan sopeutuminen on toinen juttu. Siinä on monta osaa. Osaltaan se on niin sanottua DRR:ia eli katastrofiriskien huomioimista ja ilmastokestävän onfran suunnittelua ja rakentamista. Helpoimmillaan ei vain rakenneta enää Merihakoja metrin korkeudelle meren pinnasta. Kaupunkeja laajennetaan pikemminkin sisämaahan kuin rannalle. Kastelujärjestelmien ja vedenkeruun suunnittelua kuivuville alueille. Ylipäätään infrastruktuurin rakentamista ilmastokestävyyden lähtökohdasta. Koska iso osa infraa joudutaan joka tapauksessa rakentamaan uudestaan vuosikymmenten kuluessa, voidaan se jo lähtökohtaisesti tehdä kestävästi. Esim. lisääntyviä myrskyjä huomioiden. Maanjäristyskestävästikin osataan rakentaa, vertaa vaikkapa kuinka vähän tuhoa joku magnituudi 6 järistys aiheuttaa Japanissa verrattuna Iraniin. Hirmumyrskyjen varalta voidaan myös rakentaa kestävää.
Toisaalta se on teknologian käyttämistä tuotannon etenkin maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseksi. Geenimuunnelluilla ravintokasveilla on tässä osansa. Ilmastonmuutos ei tuo mukanaan mitään mitä emme osaisi ratkaista teknologisesti, etenkin kun meillä on monta vuosikymmentä aikaa. Kaikki ilmastovyöhykkeet ovat jo nyt olemassa, joten voimme hyvin kehittää tarpeellista teknologiaa. Mihinkään katastrofipornoon tai ilmastoalarmismiin ei ole aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä muutosnopeuden painottaminen on uusin säkeistö virressä. Alkuun puhuttiin todellakin ilmaston muuttumisesta.
Eihän sitä tarvitsisi mitenkään painottaa, koska se on itsestäänselvää jokaiselle, jolla on aivot. Ilmastoskeptikoilla ei toimivia aivoja yksinkertaisesti ole, joten painottaminenkin on tarpeen. Täytyy olla aika kujalla, että kuvittelee ilmastotieteilijöiden luulevan ilmaston olevan jossain pysyvässä tasapainotilassa, vaikka jääkausien olemassaolo hyväksyttiin tiedeyhteisössä yleisesti jo 1875.
Kun siihen todettiin, että ilmasto ei ole koskaan ollut muuttumatta,
Kuka muka totesi? Miksi olisi tarvinnut todeta? Näytä mulle se ilmastotutkija, joka ei ole koskaan kuullut esimerkiksi jääkausista. Miksi puhut paskaa?
Nyt sitten viimeisimpänä on tämä ”kun se muutos nyt vaan on hirvittävän nopea, että eläimet pökertyy”.
Olisko liian vaikeaa mennä lukemaan vaikka Wikipediasta, mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan? Ei kukaan puhu mistään pökertyvistä elukoista.
Siihen voi todeta, että muutos on lopultakin niin hidas, 350 vuotta, että eliölajit ehtivät vallan hyvin siirtyä ja sopeutua.
Mikä helkkarin 350 vuotta?
Tuollaisen argumentaation hitaan muuntumisen huomaa, kun on riittävän vanha.
Niin, jos on syntynyt 1700-luvulla. Kaikenlaista voi "huomata", jos ei itsellä liiku päässä yhtään mitään ja muille jo vanhat asiat tulevat vasta nyt itselle uusina asioina.
Silloin tosin ouhuttiin vielä ilmaston lämpenemisestä.
Siitähän edelleenkin puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä muutosnopeuden painottaminen on uusin säkeistö virressä. Alkuun puhuttiin todellakin ilmaston muuttumisesta.
Eihän sitä tarvitsisi mitenkään painottaa, koska se on itsestäänselvää jokaiselle, jolla on aivot. Ilmastoskeptikoilla ei toimivia aivoja yksinkertaisesti ole, joten painottaminenkin on tarpeen. Täytyy olla aika kujalla, että kuvittelee ilmastotieteilijöiden luulevan ilmaston olevan jossain pysyvässä tasapainotilassa, vaikka jääkausien olemassaolo hyväksyttiin tiedeyhteisössä yleisesti jo 1875.
Kun siihen todettiin, että ilmasto ei ole koskaan ollut muuttumatta,
Kuka muka totesi? Miksi olisi tarvinnut todeta? Näytä mulle se ilmastotutkija, joka ei ole koskaan kuullut esimerkiksi jääkausista. Miksi puhut paskaa?
Nyt sitten viimeisimpänä on tämä ”kun se muutos nyt vaan on hirvittävän nopea, että eläimet pökertyy”.
Olisko liian vaikeaa mennä lukemaan vaikka Wikipediasta, mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan? Ei kukaan puhu mistään pökertyvistä elukoista.
Siihen voi todeta, että muutos on lopultakin niin hidas, 350 vuotta, että eliölajit ehtivät vallan hyvin siirtyä ja sopeutua.
Mikä helkkarin 350 vuotta?
Tuollaisen argumentaation hitaan muuntumisen huomaa, kun on riittävän vanha.
Niin, jos on syntynyt 1700-luvulla. Kaikenlaista voi "huomata", jos ei itsellä liiku päässä yhtään mitään ja muille jo vanhat asiat tulevat vasta nyt itselle uusina asioina.
Silloin tosin ouhuttiin vielä ilmaston lämpenemisestä.
Siitähän edelleenkin puhutaan.
Sinun kirjoitustyylisi on niin aggressiivinen ja loukkaamiseen pyrkivä, etten vastaa kysymyksiisi. Sanoin sinulle jo kerran, että siivoa suusi ja tarkoitin sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei pysty vaikuttamaan ilmastonmuutokseen mitenkään!
Joten siksi voi jatkaa saastuttamista ja kuluttamista, kuten ennenkin. Eihän meidän tarvitse tehdä mitään.
Jumankauta mitä ääliöitä. Aina sama laulu, kun yritetään puolustella omaa saastuttamista.Käytetään ne yhteiskunnan resurssit, mitä käyttäisimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen sijaan siihen sopeutumiseen. Paljon järkevämpää resurssienkäyttöä. Esimerkiksi päästökauppa on pöhkö idea, koska se jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta jota tarvittaisiin resurssien luomiseen, joilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Ammumme itseämme jalkaan, kun yritämme hillitä jotain mitä ei voi hillitä ja heikennämme resursseja, joita voisi käyttää sopeutumiseen.
Kerro nyt jo viimeinkin niistä resursseista, joilla estetään korallien kuoleminen tai pidemmällä tähtäimellä ihmisten alentunut älyllinen toimintakyky.
Mitä koralleihin tulee, vastasin jo sinulle. Etsi tuolta taaempaa ketjusta, en rupea sinulle itseäsi toistamaan, koska epäilen että olet tuo malliton kimittäjä. Sinuun en vaivaa sen enempää uhraa.
Mitä tulee ihmisten kognitiivisiin kykyihin, niin hiilidioksidin vaikutus niihin tulee vasta monenkertaisissa pitoisuuksissa kuin nykyisissä, joten en pidä akuuttina vammauttaa taloutta sen takia. Tässä on niin pitkälti matkaa niihin pitoisuuksiin, että monta asiaa ehtii tapahtua ennen sitä. Mutta sitähän sinä et tiedä, koska mallinnus oli sinulta vallan kateissa.
"Pitkälti matkaa", eli noin 80 vuotta. Se moninkertainen on 2,5 kertainen pitoisuus. Ja siinä vaiheessa on jo asutonjen korvausilman hankkiminen helkkarin hankalaa.
Se on hienoa, että sun mielestäsi on ihan OK, että korallit kuolevat. Älä tule kuitenkaan muille itkemään siitä, että muut eivät ole yhtä mieltä.
Vahva fantasiamaailma sinulla, kuka tässä itkee? Juurihan pääsit sanomasta, että suurten koralliriuttojen kuolema on minulle ookoo, joten miten voit samaan hengenvetoon väittää että jotain tässä itken? Käyt nyt liian kovilla kierroksilla. Hengitähän vähän. Ihan vaikkapa sitä ilmaa, jonka hiilidioksidipitoisuus saa sinut panikoimaan.
80 vuotta on pitkälti matkaa. 80 vuotta sitten oli talvisota pian alkamassa ja maailma oli aivan toinen. Niin tulee olemaan 80 vuoden kuluttuakin. Talvisodan aikaan ei kenelläkään ollut hajuakaan näistä ongelmista, jotka saavat sinut raivoamaan kauhusi pakottamana. 80 vuoden päästä ihmetellään miten niin huonoin tiedoin kokonaisuuden toiminnasta uskallettiin mallintaa yhtään mitään.
Kerro ihmeessä lisää siitä fantasiamaailmasta, jota kuvittelet minulla olevan. Mikähän on fantasiaa? Hiilidioksidipitoisuuden nousu ei vaadi kovinkaan kummoista mallintamista, toisin kuin lämpötilan ennustaminen.
Ja minä en ole se, joka täällä panikoi yhtään mistään. Liiallinen hiilidioksidi lakkaa olemasta ongelma viimeistään jokusen kymmenen vuoden kuluttua, kunhan yleistekoäly keksitään. Lämpeneminen ei ole kummoinenkaan ongelma, vaikkei sitä keksittäisikään. Todellisuus nyt kuitenkin on se, että meidän kannattaa joka tapauksessa lopettaa hiilidioksidin puskeminen ilmakehään, kävi miten kävi. Se ei edes maksa mitään, jos sen tekee oikein. Joka tapauksessa se pitää tehdä pienhiukkasten takia, oli koko ilmastonmuutosta olemassakaan taikka ei.
Fantasiaan viittasin sillä, että kuvittelet minun täällä tunteellisesti itkevän. Ihme fantasointia, joka ei pohjaudu mihinkään. Siinä olisi sinulla hiukan hillittävä, kun ilmastonmuutosta et hillitä voi.
Ei meidän kannata lopettaa hiilidioksidin puskemista ilmakehään, jos puskemisen lopettamisesta saatava hyöty per siihen laitettu euro on pienempi kuin muutokseen sopeutumiseen laitetulla eurolla on. Ei tämä ole mikään ideologialla ratkaistava kysymys (paitsi vihreillä), vaan taloustieteellä. Ilmastonmuutokseen käytettäviä resursseja on kuten kaikkia resursseja rajallinen määrä. Miten kohdennettuna resurssi tuottaa parhaiten? Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen saati lopettaminen maksaa itsessään jo paljon ja kuristaa juurinsitä taloutta jonka pitäisi tuottaa resursseja. Se on omaan jalkaan ampumista.
Lisäksi se vie resursseja sopeutumiselta kahdella tapaa. Ensinnäkin suoraan, koska resurssit ohjautuvat hillintään jota ei voida saavuttaa millään määrällä resursseja. Kuten IPCC:n raporttikin sinulle kertoi. Toisekseen välillisesti juuripa taloutta halvaannuttamalla. Ideologinen päästöjen vähentäminen on pöhköintä mitä ilmastonmuutoksen vuoksi voidaan tehdä. Resurssit sopeutumiseen, niin kaikki menee hyvin. Mitä nyt herkille tulee vähän päänsärkyä, mutta ehkäpä se pudottaa syntyvyyttäkin.
Miksi DDT,PCB, CFC ja muut kivat talouden keksinnöt kiellettiin, eikä vain sopeuduttu seurauksiin? Miksi lyijytön bensa? Miksi keksittiin lattia ja navetta, kun siihen asti oli sopeuduttu maalattiaan, savupirtteihin ja eläimiin saman katon alla?
Huh. Muistathan, että analogia ei todista yhtään mitään.
DDT oli tehokkain malarian vastainen työkalu mikä meillä oli. DDT:n kieltämisen hinta on laskettavissa malariakuolemien määrässä. Vasta nyt ollaan kehittämässä yhtä hyviä kemiallisia keinoja torjua malariahyttysiä, esim. kemikaalilla kyllästetyt vaatteet. Suomalaista teknologiaa muuten.
Muiden kysymyksiesi osalta kannattaa huomioida, että on halvempaa parantaa sisäänkasvanut kynsi kuin parantaa sydäntauti. Tämä sinulle tässä muodossa, kun näemmä analogioihin olet mieltynyt.
Ei sitä Suomessa malariaa vastaan käytetty, vaan sänkyihin ja seinänrakoihin sitä ruiskutettiin ja siveltiin päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei pysty vaikuttamaan ilmastonmuutokseen mitenkään!
Joten siksi voi jatkaa saastuttamista ja kuluttamista, kuten ennenkin. Eihän meidän tarvitse tehdä mitään.
Jumankauta mitä ääliöitä. Aina sama laulu, kun yritetään puolustella omaa saastuttamista.Käytetään ne yhteiskunnan resurssit, mitä käyttäisimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen sijaan siihen sopeutumiseen. Paljon järkevämpää resurssienkäyttöä. Esimerkiksi päästökauppa on pöhkö idea, koska se jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta jota tarvittaisiin resurssien luomiseen, joilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Ammumme itseämme jalkaan, kun yritämme hillitä jotain mitä ei voi hillitä ja heikennämme resursseja, joita voisi käyttää sopeutumiseen.
Kerro nyt jo viimeinkin niistä resursseista, joilla estetään korallien kuoleminen tai pidemmällä tähtäimellä ihmisten alentunut älyllinen toimintakyky.
Mitä koralleihin tulee, vastasin jo sinulle. Etsi tuolta taaempaa ketjusta, en rupea sinulle itseäsi toistamaan, koska epäilen että olet tuo malliton kimittäjä. Sinuun en vaivaa sen enempää uhraa.
Mitä tulee ihmisten kognitiivisiin kykyihin, niin hiilidioksidin vaikutus niihin tulee vasta monenkertaisissa pitoisuuksissa kuin nykyisissä, joten en pidä akuuttina vammauttaa taloutta sen takia. Tässä on niin pitkälti matkaa niihin pitoisuuksiin, että monta asiaa ehtii tapahtua ennen sitä. Mutta sitähän sinä et tiedä, koska mallinnus oli sinulta vallan kateissa.
"Pitkälti matkaa", eli noin 80 vuotta. Se moninkertainen on 2,5 kertainen pitoisuus. Ja siinä vaiheessa on jo asutonjen korvausilman hankkiminen helkkarin hankalaa.
Se on hienoa, että sun mielestäsi on ihan OK, että korallit kuolevat. Älä tule kuitenkaan muille itkemään siitä, että muut eivät ole yhtä mieltä.
Vahva fantasiamaailma sinulla, kuka tässä itkee? Juurihan pääsit sanomasta, että suurten koralliriuttojen kuolema on minulle ookoo, joten miten voit samaan hengenvetoon väittää että jotain tässä itken? Käyt nyt liian kovilla kierroksilla. Hengitähän vähän. Ihan vaikkapa sitä ilmaa, jonka hiilidioksidipitoisuus saa sinut panikoimaan.
80 vuotta on pitkälti matkaa. 80 vuotta sitten oli talvisota pian alkamassa ja maailma oli aivan toinen. Niin tulee olemaan 80 vuoden kuluttuakin. Talvisodan aikaan ei kenelläkään ollut hajuakaan näistä ongelmista, jotka saavat sinut raivoamaan kauhusi pakottamana. 80 vuoden päästä ihmetellään miten niin huonoin tiedoin kokonaisuuden toiminnasta uskallettiin mallintaa yhtään mitään.
Kerro ihmeessä lisää siitä fantasiamaailmasta, jota kuvittelet minulla olevan. Mikähän on fantasiaa? Hiilidioksidipitoisuuden nousu ei vaadi kovinkaan kummoista mallintamista, toisin kuin lämpötilan ennustaminen.
Ja minä en ole se, joka täällä panikoi yhtään mistään. Liiallinen hiilidioksidi lakkaa olemasta ongelma viimeistään jokusen kymmenen vuoden kuluttua, kunhan yleistekoäly keksitään. Lämpeneminen ei ole kummoinenkaan ongelma, vaikkei sitä keksittäisikään. Todellisuus nyt kuitenkin on se, että meidän kannattaa joka tapauksessa lopettaa hiilidioksidin puskeminen ilmakehään, kävi miten kävi. Se ei edes maksa mitään, jos sen tekee oikein. Joka tapauksessa se pitää tehdä pienhiukkasten takia, oli koko ilmastonmuutosta olemassakaan taikka ei.
Fantasiaan viittasin sillä, että kuvittelet minun täällä tunteellisesti itkevän. Ihme fantasointia, joka ei pohjaudu mihinkään. Siinä olisi sinulla hiukan hillittävä, kun ilmastonmuutosta et hillitä voi.
Ei meidän kannata lopettaa hiilidioksidin puskemista ilmakehään, jos puskemisen lopettamisesta saatava hyöty per siihen laitettu euro on pienempi kuin muutokseen sopeutumiseen laitetulla eurolla on. Ei tämä ole mikään ideologialla ratkaistava kysymys (paitsi vihreillä), vaan taloustieteellä. Ilmastonmuutokseen käytettäviä resursseja on kuten kaikkia resursseja rajallinen määrä. Miten kohdennettuna resurssi tuottaa parhaiten? Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen saati lopettaminen maksaa itsessään jo paljon ja kuristaa juurinsitä taloutta jonka pitäisi tuottaa resursseja. Se on omaan jalkaan ampumista.
Lisäksi se vie resursseja sopeutumiselta kahdella tapaa. Ensinnäkin suoraan, koska resurssit ohjautuvat hillintään jota ei voida saavuttaa millään määrällä resursseja. Kuten IPCC:n raporttikin sinulle kertoi. Toisekseen välillisesti juuripa taloutta halvaannuttamalla. Ideologinen päästöjen vähentäminen on pöhköintä mitä ilmastonmuutoksen vuoksi voidaan tehdä. Resurssit sopeutumiseen, niin kaikki menee hyvin. Mitä nyt herkille tulee vähän päänsärkyä, mutta ehkäpä se pudottaa syntyvyyttäkin.
Miksi DDT,PCB, CFC ja muut kivat talouden keksinnöt kiellettiin, eikä vain sopeuduttu seurauksiin? Miksi lyijytön bensa? Miksi keksittiin lattia ja navetta, kun siihen asti oli sopeuduttu maalattiaan, savupirtteihin ja eläimiin saman katon alla?
Huh. Muistathan, että analogia ei todista yhtään mitään.
DDT oli tehokkain malarian vastainen työkalu mikä meillä oli. DDT:n kieltämisen hinta on laskettavissa malariakuolemien määrässä. Vasta nyt ollaan kehittämässä yhtä hyviä kemiallisia keinoja torjua malariahyttysiä, esim. kemikaalilla kyllästetyt vaatteet. Suomalaista teknologiaa muuten.
Muiden kysymyksiesi osalta kannattaa huomioida, että on halvempaa parantaa sisäänkasvanut kynsi kuin parantaa sydäntauti. Tämä sinulle tässä muodossa, kun näemmä analogioihin olet mieltynyt.
Ei sitä Suomessa malariaa vastaan käytetty, vaan sänkyihin ja seinänrakoihin sitä ruiskutettiin ja siveltiin päähän.
Käytettiin varmaan luteita vastaan. Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä se oli jo malariamyrkky ja malariakuolemien lisääntyminen on tietysti tapahtunut malaria-alueilla eikä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tällaisia ihmisiä vielä olemassa?
Ilmasto on aina muuttunut. Maapallo on noin 4 miljardia vuotta vanha ja ilmasto muuttunut aina.
Eri asia on se, mikä ilmastonmuutoksen aiheuttaa. Onko se luonnolkinen luontoon liittyvä asia? Tiedetään, että on varmasti. Entä miten suuri osa ilmastonmuutoksesta on sitten ihmisen aiheuttamaa? Sitä ei oikeasti edes pystytä laskemaan.
Noin 10000 vuotta sitten täällä oli jääkausi. Sitten jääkausi loppui ja ilmasto LÄMPENI.
Ei silloin ollut mitään teollisuutta ja ihmisten määrä planeetalla oli promillenosa siitä mitä nyt.
Ilmasto muuttuu siis myös ilman ihmistä. Näin on ollut miljoonia vuosia.
Jos kaikki ihmiset nyt häviäisivät maapallolta niin ilmasto jatkaisi muuttumistaan välillä kuumempaan ja välillä viileämpään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on hyvin helppoa tupruttaa ilmakehä täyteen ilmastonmuutosta edistäviä kaasuja ja siten muuttaa ilmastoa, kun se ilmakehä on VAIN NOIN 100 KM PAKSU!
Tyhmimmät persut ja vanhat seniilit jäärät luulevat, että ilmakehää on äärettömiin asti, koska silmällähän katsoen taivas jatkuu ikuisesti! Kyllähän sinne mahtuu tupruttamaan äärettömästi vaikka mitä!
Ilmakehän massaa vastaava määrä vettä olisi vain 10 metrin kerros koko maapallolle. Ei siis juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Onko tällaisia ihmisiä vielä olemassa?
On. Käsittämätöntä.
Tuossa on kaksi ongelmallista ajatusta (ainakin).
Jos lasket hinnan vain rahan mukaan, voi olla, että sopeutuminen (jota ei voida edes mallintaa, koska epävarmuudet ovat niin suuret) on halvempaa, pääosin siksi, että kaikkein kielteisimmät vaikutukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin. Laskelmassasi jenkin henki on siis tuhansia kertoja arvokkaampi kuin ruandalaisen. Osa meistä pitää ongelmallisena ajatusta, että annetaan ihmisten kuolla päiväntasaajilla ja rakennetaan tänne vertauskuvallinen ilmastonmuutosbunkkeri.
Lisäksi sillä ruandalaisella on kuitenkin jalat, eikä se välttämättä pysy kiltisti kotonaan kuolemassa, kun ympäristö muuttuu elinkelvottamaksi. Tämän muuttoliikkeen seurauksia ja hintaa on todella vaikea laskea etukäteen, eikä taloustiede ole kovinkaan hyvä mallintamaan odottamattomia liikkeitä. (Se voi selittää niitä jälkeenpäin, mutta se ei ole kovin hyödyllistä akuutin ongelman ratkaisemisessa.) Talous ei dyykkaisi muutaman vuoden välein, jos taloustiede osaisi ennustaa.
Toisekseen hiilidioksidipäästöjen kallistuminen lisää taloudellista kannustetta kehittää teknologiaa, joka vähentää päästöjä. Se on siis kallista, mutta sillä saadaan muutosta pienemmäksi, ja tämä kumuloituu. Sopeutumiseen satsaaminen taas ei kannusta vähentämään päästöjä, joten sopeutuminen muuttuu progressiivisesti vaikeammaksi. Ja kuten sanottu, tulevaisuus on hyvin epävarma, jos ilmasto muuttuu tarpeeksi.