Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisekai se alap*ä oikeasti menee juuri synnytyksen jälkeen?
20.11.2018 |
En tarkoita provota tai mitään, mutta vastaan vaan sattui ihan kauheita kuvia.
Suunnitellaan siis miehen kanssa nyt perheenlisäystä ja eksyin sivuille joissa esitettiin aika suoraan miltä se alapää näyttää juuri synnyttäneenä.
Eli sellainen ulos työntynyt sinipunainen pahkura, jumalattoman kokoinen sellainen vieläpä.
Siihen tyssäsi minun haluni lisääntyä ennenkuin sektio on mahdollinen kaikille sen haluaville.
Ja tämä ei ole alatie vs. sektio-synnytys keskustelu, vaan haluan raa'an rehellisiä vastauksia. Miltä se näyttää ja miltä se tuntuu?
En halua tähän ketjuun "kyllä siitä palautuu" - vastauksia, enkä että sektion tahtovat ovat raukkiksia ja luonnosta vieraantuneita.
Pidetään siis keskustelu asiallisena ja aiheeseen liittyvänä.
Kommentit (342)
Näytti kyllä ihan vittumaiselta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei siinä kyllä tullut värkki mieleen.
Ihana vauvani vei kaiken huomion.
Ei kai kovin pahasti käynyt kun jo neljäs
lapsi tulossa.
Itse en ole ikinä tutkinut ja peilaillut alapäätäni, en ennen synnytyksiä enkä niiden jälkeenkään.
Ilmeisesti niin monet tekevät, no hupinsa kullakin. :)
Kolme lasta, hyvin mennyt alatiesynnytykset. pidätyskyky ja seksielämä ennallaan. Pimppikin on viivapimppi edelleen. Ymmärrän kyllä, että minulla on joko käynyt hyvä tuuri tai sitten kudostyyppini on sellainen, että on kestänyt hyvin. Raskausarpiakaan ei tullut.
Turha lietsoa myöskään turhaan pelkoja, kun kaikki voi kuitenkin mennä näinkin kuin minulla, en voi olla ainoa laatuani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävä, ei mikään ole enää niinkuin ennen. Jos olisin tiennyt mitä tuhoja synnytys tekee, olisin jättänyt lapset tekemättä.
Asiaa kaunistellaan aivan liikaa, tai siis tosiasioita jätetään kertomatta. Eka synnytys tuhoaa alapään toiminnan peruuttamattomasti, sen jälkeen onkin aivan sama kuinka monta lasta pusertaa maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävä, ei mikään ole enää niinkuin ennen. Jos olisin tiennyt mitä tuhoja synnytys tekee, olisin jättänyt lapset tekemättä.
Asiaa kaunistellaan aivan liikaa, tai siis tosiasioita jätetään kertomatta. Eka synnytys tuhoaa alapään toiminnan peruuttamattomasti, sen jälkeen onkin aivan sama kuinka monta lasta pusertaa maailmaan.
Ei kaikille käy noin, älä yleistä. Itse olen toipunut hienosti eikä mitään vaivoja ole jäänyt, mutta en yleistä että kaikkien kohdalla olisi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta, hyvin mennyt alatiesynnytykset. pidätyskyky ja seksielämä ennallaan. Pimppikin on viivapimppi edelleen. Ymmärrän kyllä, että minulla on joko käynyt hyvä tuuri tai sitten kudostyyppini on sellainen, että on kestänyt hyvin. Raskausarpiakaan ei tullut.
Turha lietsoa myöskään turhaan pelkoja, kun kaikki voi kuitenkin mennä näinkin kuin minulla, en voi olla ainoa laatuani.
Sehän ei ole pointti, vaan se, että yksikin piloille revennyt alapää on liikaa. Se on sille ihmiselle todella iso asia.
Tuo kudostyyppi on kyllä yhtä huuhaata. Ei huono kudostyyppi olisi tähän päivään asti säilynyt kun muutenkin ennen kuoli naisia niin paljon synnytykseen. Eikä äidin onnistuneet synnytykset takaa onnistumista tyttärelle tai toisin päin.
Harvassa on ne tapaukset joiden synnytystä voi ennustaa kovinkaan hyvin. Itse siihen voi vaikuttaa vaan pitämällä kunnosta huolta.
Enkä usko, että kellään olisi paikat samanlaiset, kun ennen sitä, se olisi luonnotonta. Vähän paikat venyy eikä täysin palaudu, mutta hyvällä tuurilla sitä ei huomaa juurikaan ja hyvä lihaskuntokin auttaa. Kuten joku jo aiemmin sanoi miksi synnyttäneille olisi erikseen omat kaikenlaiset instrumentit mitä alapäähän liittyy, jos se palautuisi täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palautumisen jälkeen normaalin, entisensä näköinen ja tuntuinen. Vain haalea episiotomia-arpi näkyy, jos tarkasti katsoo. Enemmän olen kiinnittänyt huomiota lantiopohjan lihaksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävä, ei mikään ole enää niinkuin ennen. Jos olisin tiennyt mitä tuhoja synnytys tekee, olisin jättänyt lapset tekemättä.
Asiaa kaunistellaan aivan liikaa, tai siis tosiasioita jätetään kertomatta. Eka synnytys tuhoaa alapään toiminnan peruuttamattomasti, sen jälkeen onkin aivan sama kuinka monta lasta pusertaa maailmaan.
Niin se ensimmäinen tosiaan tekee tuhoja. Myöhemmät voi vielä pahentaa tilannetta mutta kyllä eka on jo tehtävänsä tehnyt.
Turha kenenkään on sitä muuksi väittää.
Ihan normaalihan tuo on. Kaksi lasta alakautta, eikä ole tarvinnut erityisemmin jumpata. Ei repeämiä, ei välilihanleikkauksia. Vielä kelpaa miehelle pannun nuoleskelu ;) Heti synnytyksen jälkeen ei hirveästi tarvitse sinne päin vilkuilla. Ajan myötä helpottaa ja palautuu. Ennen ensimmäistä lasta ehtii vielä huolestua tällaisistakin asioista. Lapsen myötä ei tarvitse enää miettiä pimpsan/tissien/persauksen ulkonäköä. Tulee armollisemmaksi itseään kohtaan ja oppii arvostamaan vartaloaan sen tekemistä urotöistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta, hyvin mennyt alatiesynnytykset. pidätyskyky ja seksielämä ennallaan. Pimppikin on viivapimppi edelleen. Ymmärrän kyllä, että minulla on joko käynyt hyvä tuuri tai sitten kudostyyppini on sellainen, että on kestänyt hyvin. Raskausarpiakaan ei tullut.
Turha lietsoa myöskään turhaan pelkoja, kun kaikki voi kuitenkin mennä näinkin kuin minulla, en voi olla ainoa laatuani.
Sehän ei ole pointti, vaan se, että yksikin piloille revennyt alapää on liikaa. Se on sille ihmiselle todella iso asia.
Liikaa on myös yksikin onnettomuudessa neliraajahalvaantunut, tulipalossa ihonsa polttanut, järvessä hukkunut.
Elämässä sattuu ja tapahtuu, jos et halua että mitään pienintäkään riskiä on, niin toivo pikaista kuolemaa. Elämä ei KOSKAAN ole riskitöntä. Haluatko elää pelkoelämää, vai luottaa siihen, että elämä kantaa, asiat yleensä menee hyvin, ja silloinkin kun ei mene, siitä selviää?
Vierailija kirjoitti:
Tuo kudostyyppi on kyllä yhtä huuhaata. Ei huono kudostyyppi olisi tähän päivään asti säilynyt kun muutenkin ennen kuoli naisia niin paljon synnytykseen. Eikä äidin onnistuneet synnytykset takaa onnistumista tyttärelle tai toisin päin.
Harvassa on ne tapaukset joiden synnytystä voi ennustaa kovinkaan hyvin. Itse siihen voi vaikuttaa vaan pitämällä kunnosta huolta.
Enkä usko, että kellään olisi paikat samanlaiset, kun ennen sitä, se olisi luonnotonta. Vähän paikat venyy eikä täysin palaudu, mutta hyvällä tuurilla sitä ei huomaa juurikaan ja hyvä lihaskuntokin auttaa. Kuten joku jo aiemmin sanoi miksi synnyttäneille olisi erikseen omat kaikenlaiset instrumentit mitä alapäähän liittyy, jos se palautuisi täysin.
Ns. huono kudostyyppi ei ole karsiutunut evoluutiossa, koska se harvemmin johtaa edes alkeellisissa oloissa äidin tai lapsen kuolemaan. Molempien geenit voivat siis jatkua edelleen.
Vaivojahan ne joustamattoman kudostyypin aiheuttamat vauriot ja repeämät voivat aiheuttaa, ja ennen vanhaankin aiheuttiivat. Omalta isoäidiltänikin meni tällaisessa ulosteen pidätyskyky osittain lopuksi ikää, ja manaili vaan, että ei ketään naisen vaivat kiinnostaneet ennenvanhaan. Sellaista elämä vaan oli ja kaikkien vuotojen, kipujen, housuun tulevien tarpeiden jne kanssa piti vaan rämpiä päivästä päivään ja kestää.
En tiedä miltä näytti juuri synnyttäneenä, päätin etten katso sinne.
Nyt lapset on 3v ja 6v. Ulkoisesti alapää näyttää samalta kuin ennenkin. Minulle on jäänyt lievä laskeuma, jonka takia paikat yhdynnässä tuntuu ahtaammalta kuin ennen, mutta siis johtuu tosiaan ihan vaan laskeumasta. Peräpukamia tulee helposti jos on ummetusta, se on ikävin haitta. Lantionpohjan lihaksia saa treenata aika ahkerasti edelleen.
Että silleen. Rehellisesti.
Laskeumia tulee muuten iän myötä myös synnyttämättömille naisille. Ja sektio ei mitenkään suojaa näiltä vaivoilta myöskään.
No mitä luulet, kun puolen tuuman reiästä puserretaan ulos pieni ihminen. Mutta siitä se vaan palautuu ajastaan normaaliksi.
Tätä et halunnut kuulla, mutta sanon silti: kyllä se palautuu.
Mä vältyin nippa nappa epparilta, pieni repeämä tuli klitan alapuolelle ja siihen laitettiin pari tikkiä. Sen takia kirvelsi pissaaminen alkuun ja eka kakkoskäynti kyllä kieltämättä pelotti. Ekat viikot oli myös järkytyksekseni virtsankarkailua. Menin tyhmä kurkkaamaan miltä paikat näyttää n. pari viikkoa synnytyksestä. Oli se vähän järkytys, ammottava aukko vaan näkyi. Ihan täysin ennalleen ei ole palautunut, mutta omat tuntemukset seksissä ovat nykyään aivan valtavan paljon paremmat mitä ennen synnytystä niin en valita. Nätiltä näyttää edelleen, vaikka onkin hieman löysempi ja joustavampi. Mieskin on tyytyväinen.
13 lasta. Alakautta kaikki. Hyvin pelaa ja nätti kun mikä( gynekologia lainatakseni😀)