Minkälaisekai se alap*ä oikeasti menee juuri synnytyksen jälkeen?

Kaksi kertaa olen synnyttänyt alakautta, mutta en tiedä miltä alapää näyttää heti synnytyksen jälkeen. En ole katsonut. Ei se siinä vaiheessa kauheasti kiinnosta. Ekan kerran katsoin peilillä ennen jälkitarkastusta (pari kk synnytyksen jälkeen) ja silloin näytti jo ihan normaalilta.

Vierailija kirjoitti:

Missä semmosia kuvia on?

Itse valitsisin section jos olisin tiennyt mitä itselle käy. Tehty 2 laskeumaleikkausta (etu- ja takaseinämä) ja vielä korjataan virtsaputkea. Olen 4 lasta synnyttänyt alakautta. Viimeisestä olisin saanut sektion ihan pelon takia mutta päätin synnyttää alakautta ja korjauttaa sitten. Nyt on ihan ok näköinen mutta eihän se nyt tietenkään siltä näytä miltä ennen lapsia. Tosin ei haittaa kun ihan siisti on nytkin.

Mulla huono tuuri ja huono kudostyyppi. Kysele äidiltäsi jos mahdollista kuinka hänen kävi synnytyksessä. Siinä vähän osviittaa tulevasta.

Toki ei kaikille käy näin muttei sitä etukäteen voi tietää.

Ei laskeumaan alatiesynnytystä tarvita. Sulle on varmaan neljä raskautta laskeuman aiheuttanut? Ei itse synnytykset.

Vierailija kirjoitti:

Kolme lasta, hyvin mennyt alatiesynnytykset. pidätyskyky ja seksielämä ennallaan. Pimppikin on viivapimppi edelleen. Ymmärrän kyllä, että minulla on joko käynyt hyvä tuuri tai sitten kudostyyppini on sellainen, että on kestänyt hyvin. Raskausarpiakaan ei tullut.

Turha lietsoa myöskään turhaan pelkoja, kun kaikki voi kuitenkin mennä näinkin kuin minulla, en voi olla ainoa laatuani.

Et ole ainoa laatuaan, suurimmalla osalla kaikki menee hyvin. Ihan hyvä että nämä toosan murehtijat eivät niitä lapsia hankikaan.

No kokeile työntämällä 4kg painava meloni sinne. Jos haluat simuloida kaksosia niin tunke toinen perään. Sitten pullautat ne ulos ilman että autat käsillä. Sen jälkeen kokeile ennen toiminutta dildoa. Ei luultavasti edes yllä reunoihin saakka joten kokemus on sama kuin menisit alikulku tunneliin heiluttamaan sitä dildoa. Tuntuu yhtä hyvältä.

En ole vielä tarkastanut 4 viikkoa synnytyksestä, taidan vielä odotella. 

Tai sitten en katso sinne ollenkaan säästyn pettymykseltä. 

"Muutama" tikki tuli ja koko ajan pörisee alapäässä(ilmaa). :D  Peli menetetty. heh

Tosin ei kyllä petihommat nappaa muutenkaan vielä. Joten olkoon minkä näköinen tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Sektio on kauhuni, josta näin painajaisia kaikissa kolmessa raskaudessa. Onneksi sain synnyttää alateitse kaikki kolme. Kyllä on menty kauas luojan? luomasta, jos sektio valitaan sen takia, että toosa menisi piloille. Missä kohtaa naisten luotto itseensä ja omaan kehoonsa on kadonnut. Kolmen lapsen äitinä voin sanoa, että alapää on tiukempi kuin ennen lapsia.

No ei ole tiukempi se on ihan selvä asia.

Mutta uskottele niin jos se saa mielesi paremmaksi.

Ja ei naisilla koskaan ole ollut luottoa kehoonsa synnytyksissä. Aina se keho on pettänyt ja mennyt pilalle.

Mulla on ihan samanlainen kuin ennenkin, synnytyksissä ei tullut repeämiä eikä muutakaan.

Ei kenelläkään käy mielessä lantiopohjalihasten treenaus. Monella synnyttämättömällä ei käy edes mielessä niiden treenaus, mutta synnyttäneellä monesti kyllä. Eli tiukemman saa, oli synnyttänyt tai ei. Ja ei se mikään luulon asia ole, jos tavara puristaa tiukemmin miehen elimeen synnyttäneellä.

Kuukausi synnytyksen jälkeen ei ulkonäöstä olisi muuten arvannut että olen synnyttänyt, jos ei olisi tullut episiotomiaa. Harmillisesti tuli välilihan leikkaus ihan lopussa kun toivoin mahd. luonnonmukaista toimitusta, mutta yllättävän hyvin on parantunut sekin ja paikat tuntuu suht normaaleilta enkä suurempia vaivoja vielä ainakaan huomannut. Tämäkin on niin yksittäiskohtainen, kenelle tulee kunnolla vaurioita ja kelle ei. Tottakai jotain tulee aina ja muutamaan päivään et edes ehdi ajattelemaan omaa alapäätä vaikka se olisi miten tärkeä tahansa. 

Suurin kysymys on se, haluatko omia lapsia. Vaihtoehtoja ei silloin ole..  Kannattaa vain valmistautua synnytykseen hyvin ja luonto hoitaa loput, naiskeho on ihmeellinen ja se kannattaa kokea. Ja kätilöt hoitaa sitten vielä loppuun jos luonto väsyy. 

Moi :) 

Kyllä minä sen ymmärrän että synnytys asiat mietityttää. Paras kun ei etukäteen lukisi asioita. Jos on oikeasti halu vanhemmaksi ns biologinen kello tikittää niin sillon näin usein kuitenkin tekee että yrittää lasta. 

Minä olisin varmaan synnyttänyt alateitse, mutta mulla oli raskausmyrkytys ja hätäsektio ,1kk liian aikasten syntyi ihana tyttö. 

Jälkikäteen aateltuna mulla on keliakia,tosi pahat magnesiumin ja raudan puutokset olleet mitkä altistaa ettei oo terve raskaus. 



Palauduin nopeasti sektiosta,lähdin heti liikkeelle ,nousin heti pyörätuolista vaikka sattu ja paljon. ja kivut hävisi kuukaudessa. Olin hoikassa kunnossa raskauden alussa, mikä vaikutti että oli jo pohjaa peruskunnolle. Nämät on tärkeitä juttuja palautumisen kannalta. 

 

En halua enää toista lasta, onnistunut sektio ei ole ainut syy. Totta hemmetissä se tuntuu hyvälle että kaikki on normaalisti ja kumppanin kans on ihanaa, siellä vatsassa on kyllä edelleen kiristyksen tunnetta välillä mitä hieron sitten pois. 

 

Vaikka suunnittelisi ihan sektiota niin se ei mene aina silti niin. 

Ne on niitä elämän asioita mitä kannattaa kyllä puntaroida. 

Toiset voi palautua alateitse synnytyksestä paremmin. 

Vanhemmuus on valtavan vastuullista hommaa vaikka ihanaakin. 

synnytykseen liitty muitakin riskejä kuin muutaman viikon lepattava värkki.

Siis, höpöhöpö, jos ei ole tarvittu episiotomiaa, ei se juurikaan muutu miksikään, jos on tehty episiotomia, haava paranee hyvällä hygienialla ja rauhallisin liikkein ihan nätiksi. Tietysti jos haluaa jälkivuodon aikana valokuvata pesemätöntä alapäätä, saa vastenmielisiä kuvia. Ja se violetti möykky on ilmeisesti ollut istukan mukana ulos työntynyt kohdunsuu, joka palautuu kyllä omalle paikalleen.

Ihan järkyttävässä kunnossa. Tikattiin paljon, en muista lukumäärää. Hoitaja sanoi toiselle, että on ihan samanlaista, kuin neuloisi rikkinäistä villasukkaa.  Istumaan en pystynyt kuin toisella kankulla 2 kuukauteen. Ukko  yritti tunkea, mutta eihän se siltä   hemm evin kivulta   onnistunut 3 kuukauteen.  En olisi kyllä synnyttänyt yhtään lasta, jos olisin tiennyt.   Hyyyiiiii..... Traumat jäi ja erosin myös lapsen isästä.  🤢😭😭😭

Minulle tehtiin episiotomia. Siitä paranemiseen meni aikaa, kun ensin haava tulehtui. Muistaakseni paraneminen alkoi kunnolla kun sain antibiootit. Mielestäni paikat palautuivat sen jälkeen täysin ennalleen.

Toki toisen synnytyksen jälkeinen sektio oli siinä mielessä helpompi, että haava vatsassa oli helpompi huomioida mm. liikkuessa. Siitä vain sitten on yhä näkyvillä selvä iso arpi.