Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset valittavat matalista palkoista ja työstään, mutta eivät kuitenkaan kouluttaudu muille aloille?
20.11.2018 |
Varta vasten pitää hakeutua lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi, sosionomiksi etc. ja sitten valittaa kaikesta siitä, mitä nuo alat pitävät sisällään, kuten kuormittavan vuorotyön, pakkotahtisen kiireen ja matalan palkkatason.
Ja puhun nyt siis niistä, joilla ei ole sen kummempaa erityiskiinnostusta noille aloille, mutta joku ammatti pitää valita ja sitten valitaan sote-ala. Ne, jotka hakeutuvat alalle, koska se kiinnostaa oikeasti, ovat eri asia ja silloin asialle on hyvä syy.
Miksi ei samalla vaivalla voisi valita jotain tekniikan alaa, jossa huomattavasti paremmat palkat, palkkakehitys ja työajat? Ei tarvitsisi aina valittaa.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen ihan oikeasti miettinyt, että kuinka iso vaikutus on ollut tekstiilityön ja teknisen työn tiukalla erottamisella. Meillä ainakin koko yläasteen tytöt kutoivat keskenään sukkia samalla kun pojat väsäilivät äänentoistolaitteita ja rakensivat kitaroita ja rullalautoja. Valinta oli pakko tehdä seiskaluokalla, eikä sitä voinut myöhemmin muuttaa. Ja yksikään tyttö ei halunnut joutua vähemmistönä hirveimmillään olevien poikien joukkoon. Pojat oppivat paljon tärkeitä, työelämässä arvokkaita taitoja, kun taas tytöt oppivat työelämässä hyödyttömiä taitoja (tekstiiliala työllistää surkeasti ja palkka lienee vielä surkeampi). Juuri tämän tyyppiset sinänsä pienet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, koska tyttöjen elämässä on yksinkertaisesti paljon vähemmän tilaisuuksia kokeilla osaamistaan ja saada itsevarmuutta teknisessä tekemisessä.
Onhan tämä muuttunut, pliis kertokaa.
En minä ainakaan veistontunnilla 90-luvulla oppinut mitään työelämässä tarvittavia taitoja.
Korjaus: varo sormiasi... siitä on ollut hyötyä sekä työ, että rakkauselämässä.
Hyödyllisempää on ollut vaatteiden pikkukorjailu, jonka opettelin aikuisena ihan omatoimisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen ihan oikeasti miettinyt, että kuinka iso vaikutus on ollut tekstiilityön ja teknisen työn tiukalla erottamisella. Meillä ainakin koko yläasteen tytöt kutoivat keskenään sukkia samalla kun pojat väsäilivät äänentoistolaitteita ja rakensivat kitaroita ja rullalautoja. Valinta oli pakko tehdä seiskaluokalla, eikä sitä voinut myöhemmin muuttaa. Ja yksikään tyttö ei halunnut joutua vähemmistönä hirveimmillään olevien poikien joukkoon. Pojat oppivat paljon tärkeitä, työelämässä arvokkaita taitoja, kun taas tytöt oppivat työelämässä hyödyttömiä taitoja (tekstiiliala työllistää surkeasti ja palkka lienee vielä surkeampi). Juuri tämän tyyppiset sinänsä pienet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, koska tyttöjen elämässä on yksinkertaisesti paljon vähemmän tilaisuuksia kokeilla osaamistaan ja saada itsevarmuutta teknisessä tekemisessä.
Onhan tämä muuttunut, pliis kertokaa.
Älä valita. Nainen voi hakea vaikka aikuisiällä amikseen raksalinjalle, jos on jostain jäänyt paitsi. Eipä vaan taida kiinnostaa.
Amiksen raksalinjalle rasvaisten miesopettajien tirkisteltäväksi (tästä oli joitain kuukausia sitten uutinen, varsinkin amiksissa miesvaltaisilla linjoilla kukoistaa sovinismi) ja joidenkin ÄO 69 -lestapoikien kaveriksi (näin Pohjanmaalla)? Miksi se on niin vaikea käsittää, että kun koko elämän tytölle hoetaan, että sinä olet tuollainen ja kaikki tytöt on tällaisia, niin sitä noin vaan päätetään, et jee, musta tulee it-insinööri? Alkaisitko itse lastentarhaopettajaksi tai vanhusten hoitajaksi jos palkka yhtäkkiä nousisi 5000/kk? Vai eikö tuntuisi niin kuin omalta?
Maailmassa on kyllä naisinsinöörejäkin. Mitä muuta nämä naisinsinöörinaiset ovat tehneet kuin eräs päivä päättäneet, että alanpa opiskella alaa ja sen jälkeen lukeneet kirjoja? Voit itse tehdä saman päätöksen, jos hinku insinööriksi on noin valtava. Voit toki myös mennä sinne raksa-amikseen lestojen sekaan, jos palo on niin hirvittävä eikä pää riitä lukemiseen.
Seuraavista syistä:
- sote-alojen työt ovat palkitsevampia, halutaan mieluummin tehdä työtä ihmisten parissa kuin koneiden parissa voittojen maksimoimiseksi
- työympäristö ei ole yhtä meluisa, likainen, vaarallinen, jne
- työtä on helpompaa saada, työpaikat ovat turvatumpia ja mahdollistavat vuosien kotiäiteilyn ilman että osaaminen vanhenee ja päätyy kortistoon
- työ on vähemmän kilpailullista ja suorituskeskeistä
Kääntöpuolena on pienemmät palkat. Jos palkkaus olisi epäreilua, ei sote-aloilla riittäisi tekijöitä. Yksikään vastaajista ei ole lähihoitaja tai sairaanhoitaja siksi kun "jonkun ne työt pitää tehdä". Ihan turhaa esittää marttyyriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen kuullut monelta taholta että naisvaltaisilla aloilla (esim. se hoitoala) on yleisimmin huono työilmapiiri ja oma kokemus miesvaltaiselta alalta on täysin päinvastainen. Joskin miesvataisella alalla viihtyminen vaatii omanlaisensa luonteen. Enkä omasta puolesta voi sanoa että olisin joutunut todistelemaan omaa osaamista sen enempää kuin mieskollegatkaan. Omassa työpaikassa (asiantuntijaorganisaatio) tehtävien vastuullisuus riippuu tyystin osaamisesta osaamisesta ja kiinnostuksesta työtä kohtaan.
Työskentelen insinööri/arkkitehtitoimistossa ja osastosta riippumatta firmaa voi sanoa miesvaltaiseksi (ei lasketa mukaan hr/markkinointi).
Ne naiset jotka ovat siellä pärjäävät keskimäärin varsin hyvin, ovat arvostettuja omissa hommissaan, eikä työkaverit tai asiakkaat katso sukupuolta kun suunnitelmat lyödään pöytään.
Alan sisällä toivotaan lisää naisia alalle koska he voivat katsoa jonkin asian suunnittelua eri näkökulmasta kuin miehet. Karrikoiden: haluaisitko että keittiösi on suunnitellut nainen joka on äiti vai mies joka ei ole koskaan kokannut? (ei, emme varsinaisesti suunnittele keittiöitä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen ihan oikeasti miettinyt, että kuinka iso vaikutus on ollut tekstiilityön ja teknisen työn tiukalla erottamisella. Meillä ainakin koko yläasteen tytöt kutoivat keskenään sukkia samalla kun pojat väsäilivät äänentoistolaitteita ja rakensivat kitaroita ja rullalautoja. Valinta oli pakko tehdä seiskaluokalla, eikä sitä voinut myöhemmin muuttaa. Ja yksikään tyttö ei halunnut joutua vähemmistönä hirveimmillään olevien poikien joukkoon. Pojat oppivat paljon tärkeitä, työelämässä arvokkaita taitoja, kun taas tytöt oppivat työelämässä hyödyttömiä taitoja (tekstiiliala työllistää surkeasti ja palkka lienee vielä surkeampi). Juuri tämän tyyppiset sinänsä pienet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, koska tyttöjen elämässä on yksinkertaisesti paljon vähemmän tilaisuuksia kokeilla osaamistaan ja saada itsevarmuutta teknisessä tekemisessä.
Onhan tämä muuttunut, pliis kertokaa.
Älä valita. Nainen voi hakea vaikka aikuisiällä amikseen raksalinjalle, jos on jostain jäänyt paitsi. Eipä vaan taida kiinnostaa.
Amiksen raksalinjalle rasvaisten miesopettajien tirkisteltäväksi (tästä oli joitain kuukausia sitten uutinen, varsinkin amiksissa miesvaltaisilla linjoilla kukoistaa sovinismi) ja joidenkin ÄO 69 -lestapoikien kaveriksi (näin Pohjanmaalla)? Miksi se on niin vaikea käsittää, että kun koko elämän tytölle hoetaan, että sinä olet tuollainen ja kaikki tytöt on tällaisia, niin sitä noin vaan päätetään, et jee, musta tulee it-insinööri? Alkaisitko itse lastentarhaopettajaksi tai vanhusten hoitajaksi jos palkka yhtäkkiä nousisi 5000/kk? Vai eikö tuntuisi niin kuin omalta?
Maailmassa on kyllä naisinsinöörejäkin. Mitä muuta nämä naisinsinöörinaiset ovat tehneet kuin eräs päivä päättäneet, että alanpa opiskella alaa ja sen jälkeen lukeneet kirjoja? Voit itse tehdä saman päätöksen, jos hinku insinööriksi on noin valtava. Voit toki myös mennä sinne raksa-amikseen lestojen sekaan, jos palo on niin hirvittävä eikä pää riitä lukemiseen.
En ole missään vaiheessa ilmaissut, että haluaisin minkäänlaiseksi insinööriksi. Yritän vain rautalangasta vääntää, miksi naiset helpommin hakeutuvat sote-aloille kuin niin oi niin paljon parempien teknisten alojen pariin (enkä muuten itse ole sote-alalla). Tässä on kaksi ilmiötä, sukupuolittunut alanvalinta ja naisvaltaisten alojen palkkakuoppa. Totta kai maailmassa on naisinsinöörejä ja hyviä sellaisia, ja toivon, että heitä tulee vielä paljon enemmän. Mutta niin kauan, kuin tyttöjä ja naisia oikein puskemalla pusketaan julkisen sektorin halpatyövoimaksi, on vähän outoa viisastella, että no mikset menny raksapuolelle ja höpöpöp.
Ja monissa toimissa työtahti on tiukentunut ihan helvetisi nopeassa ajassa samalla kun resurssit ovat pienentyneet. En muista, että kukaan olisi minun nuoruudessani olisi ollut nykyisen kaltaista tyytymättömyyttä sairaanhoitajan, opettajan tai lastentarhaopettajan työolosuhteisiin ja palkkoihin. Ne katsottiin hyviksi, keskiluokkaisiksi työpaikoiksi. Nykyään ne on kuuleman mukaan lähinnä painajaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen kuullut monelta taholta että naisvaltaisilla aloilla (esim. se hoitoala) on yleisimmin huono työilmapiiri ja oma kokemus miesvaltaiselta alalta on täysin päinvastainen. Joskin miesvataisella alalla viihtyminen vaatii omanlaisensa luonteen. Enkä omasta puolesta voi sanoa että olisin joutunut todistelemaan omaa osaamista sen enempää kuin mieskollegatkaan. Omassa työpaikassa (asiantuntijaorganisaatio) tehtävien vastuullisuus riippuu tyystin osaamisesta osaamisesta ja kiinnostuksesta työtä kohtaan.
Tämä.
Ilmapiiri on parempi koska se on suorempi. Työpaikalla ei juonitella tai muodosteta sosiaalisia koalitioita toisilta salassa. Mutta siellä ei myöskään ajatella sinun tunteitasi eikä rohkaista että voimaantuisit sanomaan mitä ajattelet. Ellet saa suutasi auki tässä ja nyt, päädyt vollottamaan siitä kuinka miehet "jyräsivät" (=oma mokasi kun et ilmaissut kantaasi heti).
Tämä ei tietysti ole pelkästään sukupuolisidonnainen asia, vaan liittyy myös ko. ammattien luonteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen ihan oikeasti miettinyt, että kuinka iso vaikutus on ollut tekstiilityön ja teknisen työn tiukalla erottamisella. Meillä ainakin koko yläasteen tytöt kutoivat keskenään sukkia samalla kun pojat väsäilivät äänentoistolaitteita ja rakensivat kitaroita ja rullalautoja. Valinta oli pakko tehdä seiskaluokalla, eikä sitä voinut myöhemmin muuttaa. Ja yksikään tyttö ei halunnut joutua vähemmistönä hirveimmillään olevien poikien joukkoon. Pojat oppivat paljon tärkeitä, työelämässä arvokkaita taitoja, kun taas tytöt oppivat työelämässä hyödyttömiä taitoja (tekstiiliala työllistää surkeasti ja palkka lienee vielä surkeampi). Juuri tämän tyyppiset sinänsä pienet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, koska tyttöjen elämässä on yksinkertaisesti paljon vähemmän tilaisuuksia kokeilla osaamistaan ja saada itsevarmuutta teknisessä tekemisessä.
Onhan tämä muuttunut, pliis kertokaa.
Älä valita. Nainen voi hakea vaikka aikuisiällä amikseen raksalinjalle, jos on jostain jäänyt paitsi. Eipä vaan taida kiinnostaa.
Amiksen raksalinjalle rasvaisten miesopettajien tirkisteltäväksi (tästä oli joitain kuukausia sitten uutinen, varsinkin amiksissa miesvaltaisilla linjoilla kukoistaa sovinismi) ja joidenkin ÄO 69 -lestapoikien kaveriksi (näin Pohjanmaalla)? Miksi se on niin vaikea käsittää, että kun koko elämän tytölle hoetaan, että sinä olet tuollainen ja kaikki tytöt on tällaisia, niin sitä noin vaan päätetään, et jee, musta tulee it-insinööri? Alkaisitko itse lastentarhaopettajaksi tai vanhusten hoitajaksi jos palkka yhtäkkiä nousisi 5000/kk? Vai eikö tuntuisi niin kuin omalta?
Maailmassa on kyllä naisinsinöörejäkin. Mitä muuta nämä naisinsinöörinaiset ovat tehneet kuin eräs päivä päättäneet, että alanpa opiskella alaa ja sen jälkeen lukeneet kirjoja? Voit itse tehdä saman päätöksen, jos hinku insinööriksi on noin valtava. Voit toki myös mennä sinne raksa-amikseen lestojen sekaan, jos palo on niin hirvittävä eikä pää riitä lukemiseen.
En ole missään vaiheessa ilmaissut, että haluaisin minkäänlaiseksi insinööriksi. Yritän vain rautalangasta vääntää, miksi naiset helpommin hakeutuvat sote-aloille kuin niin oi niin paljon parempien teknisten alojen pariin (enkä muuten itse ole sote-alalla). Tässä on kaksi ilmiötä, sukupuolittunut alanvalinta ja naisvaltaisten alojen palkkakuoppa. Totta kai maailmassa on naisinsinöörejä ja hyviä sellaisia, ja toivon, että heitä tulee vielä paljon enemmän. Mutta niin kauan, kuin tyttöjä ja naisia oikein puskemalla pusketaan julkisen sektorin halpatyövoimaksi, on vähän outoa viisastella, että no mikset menny raksapuolelle ja höpöpöp.
Ja monissa toimissa työtahti on tiukentunut ihan helvetisi nopeassa ajassa samalla kun resurssit ovat pienentyneet. En muista, että kukaan olisi minun nuoruudessani olisi ollut nykyisen kaltaista tyytymättömyyttä sairaanhoitajan, opettajan tai lastentarhaopettajan työolosuhteisiin ja palkkoihin. Ne katsottiin hyviksi, keskiluokkaisiksi työpaikoiksi. Nykyään ne on kuuleman mukaan lähinnä painajaisia.
Äh, anteeksi kirjoitusvirheet, postailen tässä sivumennen muun toiminnan ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraavista syistä:
- sote-alojen työt ovat palkitsevampia, halutaan mieluummin tehdä työtä ihmisten parissa kuin koneiden parissa voittojen maksimoimiseksi
- työympäristö ei ole yhtä meluisa, likainen, vaarallinen, jne
- työtä on helpompaa saada, työpaikat ovat turvatumpia ja mahdollistavat vuosien kotiäiteilyn ilman että osaaminen vanhenee ja päätyy kortistoon
- työ on vähemmän kilpailullista ja suorituskeskeistä
Kääntöpuolena on pienemmät palkat. Jos palkkaus olisi epäreilua, ei sote-aloilla riittäisi tekijöitä. Yksikään vastaajista ei ole lähihoitaja tai sairaanhoitaja siksi kun "jonkun ne työt pitää tehdä". Ihan turhaa esittää marttyyriä.
ei kaikkien tarvitse olla koneinsinöörejä sen enempää kuin lakimiestenkään tarvitse hoitaa pelkkiä yrityskauppoja. Avioerojuristeja tarvitaan, ihmisoikeusjuristeja jne jne.
Sama tekniikan parissa: miksi naisia ei kiinnosta esimerkiksi luonto ja vihreän teknologian kehitys tai kaupunkisuunnittelu?
hitto, se oli naisen ansiota että (väitetysti) kuuhun on laskeuduttu. Ei "sankaripilottina" vaan ihan koodaajana jota ilman ne "sankarit" olisivat olleet uusi kraateri siellä kuussa.
Sosionomi AMK kunnan lastensuojelussa, palkka 2400e, käteen 1800e. Repikää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen kuullut monelta taholta että naisvaltaisilla aloilla (esim. se hoitoala) on yleisimmin huono työilmapiiri ja oma kokemus miesvaltaiselta alalta on täysin päinvastainen. Joskin miesvataisella alalla viihtyminen vaatii omanlaisensa luonteen. Enkä omasta puolesta voi sanoa että olisin joutunut todistelemaan omaa osaamista sen enempää kuin mieskollegatkaan. Omassa työpaikassa (asiantuntijaorganisaatio) tehtävien vastuullisuus riippuu tyystin osaamisesta osaamisesta ja kiinnostuksesta työtä kohtaan.
Tämä.
Ilmapiiri on parempi koska se on suorempi. Työpaikalla ei juonitella tai muodosteta sosiaalisia koalitioita toisilta salassa. Mutta siellä ei myöskään ajatella sinun tunteitasi eikä rohkaista että voimaantuisit sanomaan mitä ajattelet. Ellet saa suutasi auki tässä ja nyt, päädyt vollottamaan siitä kuinka miehet "jyräsivät" (=oma mokasi kun et ilmaissut kantaasi heti).
Tämä ei tietysti ole pelkästään sukupuolisidonnainen asia, vaan liittyy myös ko. ammattien luonteeseen.
Minusta jokaisessa työpaikassa pitää pystyä sanomaan (asiallisesti) se mitä työhön liittyvistä asioista ajattelee. Eräs naisvaltaisessa työpaikassa (tilitoimisto) ollut ystväni kertoi kuinka selän takana jupistiin mutta tiimipalavereissa oltiin sitä mieltä että kaikki on vallan mainiosti. Oman kokemuksen mukaan miehet suhtautuvat hiukan "hellemmin" naiskollegoihinsa vaikka eivät muuten pitävät tasavertaisina ja olen sitä mieltä että pitää pelata samoilla säännöillä: jos miehet puhuvat suoraan niin sitten minäkin.
Ja kyllä miehissäkin on myös näitä jyrättäviä ihan miesvaltaisilla aloill (tai ainakin omallani) kuten jo mainitsitkin ettei ole sukupuolisidonnaista.
-se miesvaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevä
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi AMK kunnan lastensuojelussa, palkka 2400e, käteen 1800e. Repikää siitä.
Miksi alapeukku? Onhan tuo palkka surkea, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mutkat suoriksi periaatteella pitäisi kertoa miksi yksityisellä sektorilla on suuremmat palkat kuin julkisella sektorilla, niin se menee näin:
1) Suomeen tulee rahaa, kun myydään jotain ulkomaille ja Suomesta lähtee rahaa kun ulkomailta ostetaan jotain Suomeen. Julkisten alojen ulkomaankauppa on makroskaalalla lähellä nollaa.
2) Yksityisen sektorin yritys tekee jotain tuotetta josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan rahaa. Yritys tarvitsee kuitenkin työvoimaa että se pystyy tekemään kysyntää vastaavan määrän tuotetta, joten se palkkaa tarvittavan määrän työntekijöitä. Koska työnantaja haluaa mielummin hyvän kuin huonon työntekijän niin hän haluaa maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Homma toimii niin kauan kuin tuotteita menee kaupaksi tarpeeksi kovaan hintaan. Kovimmat osaajat saavat parhainta palkkaa ja vähemmän hyvät melkein yhtä hyvää (koska tasa-arvo ja palkkojen tasapäistäminen).
3) Julkisella sektorilla yhteiskunnalla on tarve tehdä jokin vaadittava työ kohtuullisen hyvin ja mahdollisimman halvalla. Yhteisillä verotuloilla on hankittu sitä varten rahaa ja kukaan ei haluaisi maksaa enempää kuin on välttämätöntä. Eli käydään jatkuvaa kilpailua siitä kuka suorittaa tehtävän mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman halvalla. Tämä johtaa siihen että joko palkat, työmäärä tai/ja työn laatu joustaa. Jos palkat nousee, niin virkoja vähennetään ja jäljelle jääneet tekevät enemmän töitä tai vaihtoehtoisesti huonommin. Nykyään esimerkiksi sairaanhoitajien työmäärä kuulostaa valitusten perusteella olevan kohtuullisen maksimissa, joten palkkojen nostoon vaadittavia henkilöstövähennyksiä ei voida tehdä. Vaihtoehtoinen tapa, jota julkisten alojen työntekijät tuntuvat suosivan, on nostaa veroja ja maksuja. Esimerkiksi 500 euron terveyskeskuksen palvelumaksu vähentäisi turhia tervehdyskäyntejä siinä määrin että hoitajien määrää voitaisiin laskea ja palkkoja nostaa. Saattaisihan siinä muutama köyhä kupsahtaa, mutta eihän mikään systeemi ole täydellinen.
Mielenkiintoista kuinka kaikki ketjussa ovat hyväksyneet kyseenalaistamatta käsityksen, jonka vuoksi juuri matematiikka, fysiikka ja kemia on nostettu määrittelemään palkan suuruutta. Jännästi vielä aineet, joissa miehen logiikka tekee miehille ko. aineet luontaisesti helpommiksi. Silloinhan niistä pitäisi maksaa miehille vain pari puukopeekkaa, koska matikkavietti vastaa miehellä naisen hoivaviettiä. Tulee miehiltä luonnostaan, joten miksi maksaa siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi AMK kunnan lastensuojelussa, palkka 2400e, käteen 1800e. Repikää siitä.
Miksi alapeukku? Onhan tuo palkka surkea, eikö?
Se on riittävä palkka naisille miesten mielestä.
Bioanalyytikko (AMK) ihan yhtä paska palkka. Repikää sitten siitäkin :D
Vierailija kirjoitti:
Bioanalyytikko (AMK) ihan yhtä paska palkka. Repikää sitten siitäkin :D
Mun piti siis vastata tohon sosionomin viestiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi AMK kunnan lastensuojelussa, palkka 2400e, käteen 1800e. Repikää siitä.
Miksi alapeukku? Onhan tuo palkka surkea, eikö?
Siksi alapeukku, koska ei tuollaista saa sanoa ääneen. Hys hys vaan. Tyytykää osaanne, kurjat.
Vierailija kirjoitti:
Naisiahan et saa millekään aloille missä joutuu tekemään fyysistä työtä tai olemaan koneiden tai elektroniikan kanssa tekemisissä koska nämä työt ovat joko öyh öyh-junteille tai nörteille.
Mitä sinä luulet, että ne hoitoalan naiset tekee? Vanhusten hoitaja ei joudu tekemään fyysistä työtä? Röntgenhoitaja tai teho-osaston sairaanhoitaja ei joudu käyttämään koneita tai elektroniikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos mutkat suoriksi periaatteella pitäisi kertoa miksi yksityisellä sektorilla on suuremmat palkat kuin julkisella sektorilla, niin se menee näin:
1) Suomeen tulee rahaa, kun myydään jotain ulkomaille ja Suomesta lähtee rahaa kun ulkomailta ostetaan jotain Suomeen. Julkisten alojen ulkomaankauppa on makroskaalalla lähellä nollaa.
2) Yksityisen sektorin yritys tekee jotain tuotetta josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan rahaa. Yritys tarvitsee kuitenkin työvoimaa että se pystyy tekemään kysyntää vastaavan määrän tuotetta, joten se palkkaa tarvittavan määrän työntekijöitä. Koska työnantaja haluaa mielummin hyvän kuin huonon työntekijän niin hän haluaa maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Homma toimii niin kauan kuin tuotteita menee kaupaksi tarpeeksi kovaan hintaan. Kovimmat osaajat saavat parhainta palkkaa ja vähemmän hyvät melkein yhtä hyvää (koska tasa-arvo ja palkkojen tasapäistäminen).
3) Julkisella sektorilla yhteiskunnalla on tarve tehdä jokin vaadittava työ kohtuullisen hyvin ja mahdollisimman halvalla. Yhteisillä verotuloilla on hankittu sitä varten rahaa ja kukaan ei haluaisi maksaa enempää kuin on välttämätöntä. Eli käydään jatkuvaa kilpailua siitä kuka suorittaa tehtävän mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman halvalla. Tämä johtaa siihen että joko palkat, työmäärä tai/ja työn laatu joustaa. Jos palkat nousee, niin virkoja vähennetään ja jäljelle jääneet tekevät enemmän töitä tai vaihtoehtoisesti huonommin. Nykyään esimerkiksi sairaanhoitajien työmäärä kuulostaa valitusten perusteella olevan kohtuullisen maksimissa, joten palkkojen nostoon vaadittavia henkilöstövähennyksiä ei voida tehdä. Vaihtoehtoinen tapa, jota julkisten alojen työntekijät tuntuvat suosivan, on nostaa veroja ja maksuja. Esimerkiksi 500 euron terveyskeskuksen palvelumaksu vähentäisi turhia tervehdyskäyntejä siinä määrin että hoitajien määrää voitaisiin laskea ja palkkoja nostaa. Saattaisihan siinä muutama köyhä kupsahtaa, mutta eihän mikään systeemi ole täydellinen.
Myös julkisen sektorin miehille maksetaan enemmän. Upseereille enemmän kuin opettajille, insinööreille enemmän kuin sairaanhoitajille ja poliiseille enemmän kuin lähihoitajille. Miksi? Ei tätä voi oikeasti oikeuttaa millään. Se on jäänne ajasta, joilloin nainen ei elättänyt perhettään.
Mulle onneksi riitti ja vielä perintöäkin on kilahtanut tilille. Ei harmita niin paljon pieni palkka. Jotain kompensaatiota sentään.