Miksi naiset valittavat matalista palkoista ja työstään, mutta eivät kuitenkaan kouluttaudu muille aloille?
Varta vasten pitää hakeutua lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi, sosionomiksi etc. ja sitten valittaa kaikesta siitä, mitä nuo alat pitävät sisällään, kuten kuormittavan vuorotyön, pakkotahtisen kiireen ja matalan palkkatason.
Ja puhun nyt siis niistä, joilla ei ole sen kummempaa erityiskiinnostusta noille aloille, mutta joku ammatti pitää valita ja sitten valitaan sote-ala. Ne, jotka hakeutuvat alalle, koska se kiinnostaa oikeasti, ovat eri asia ja silloin asialle on hyvä syy.
Miksi ei samalla vaivalla voisi valita jotain tekniikan alaa, jossa huomattavasti paremmat palkat, palkkakehitys ja työajat? Ei tarvitsisi aina valittaa.
Kommentit (125)
Hain yliopistoon, en päässyt. Pääsin sosionomikoulutukseen, ja sekin oli ajoittain haasteellista.
Vastaus: ei ole päätä eikä edellytyksiä lukea parempipalkkaiseen työhön. Mutta kai se vaan on niin, että jonkun nämäkin on tehtävä. Oma realistinen keinoni vaurastua on pokata rikas mies tai voittaa lotossa. Säästämään ei niin paljoa pysty, että sillä rikastuisi, ja perintöä ei ole tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Hain yliopistoon, en päässyt. Pääsin sosionomikoulutukseen, ja sekin oli ajoittain haasteellista.
Vastaus: ei ole päätä eikä edellytyksiä lukea parempipalkkaiseen työhön. Mutta kai se vaan on niin, että jonkun nämäkin on tehtävä. Oma realistinen keinoni vaurastua on pokata rikas mies tai voittaa lotossa. Säästämään ei niin paljoa pysty, että sillä rikastuisi, ja perintöä ei ole tulossa.
No pidätkö tuosta? Jos et, miksi valitsit juuri sosionomikoulutuksen kaikista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt sh kirjoitti:
Sairaanhoitajan työ on erittäin vaativaa ja haastavaa mutta myös palkitsevaa. Joka päivä oppii jotain uutta ja omaa ammattitaitoa joutuu pitämään yllä koska koko ajan on uusia menetelmiä ja alalla ei koskaan ole valmis. Tästä huolimatta tai ehkä tästäkin johtuen moni ei ymmärrä kuinka rankkaa sairaanhoitajan työ on muuta kuin oman kokemuksen kautta.
Vuorotyö, kiire ja alituinen stressi sekä huono palkkaus ajaa ihmisen loppuun. Sairaanhoitajan työtä kyllä mukamas arvostetaan mutta missä arvostus näkyy? Tähän voisi lisätä hierarkisuus joka on edelleen monissa paikoissa valloillaan, ylimielisiä ja ilkeitä osastonhoitajia, ylihoitajista puhumattakaan. Omaiset, potilaat ja lääkärit saa kohdella hoitajia miten sattuu, ketään ei kiinnosta.
Ja pisteena i.n päälle aina joku jolla hirveä tarve haukkua hoitajia ja mutu tuntumalla heittää "faktoja" meidän koulutuksesta, työstä, ammattitaidosta sekä palkasta.
Kyllä, asiaa!
Hoitotyö vaatii valtavasti tietoa ja osaamista, paljon tietoteknistä osaamista ja laitteiden hallintaa samalla kun pidetään ihmisiä hengissä. Työ on ylikuormitettua ja työajat ovat useimmilla ikävät.
Useimmat varmasti hakeutuvat hoitoalalle, koska siihen on aito kiinnostus. Opiskelujen jälkeen vaan monelle iskee hoitotyön karu arki päin näköä. Työ on liian rankkaa, hallittava tietomäärä on valtava ja palkkapäivänä iskee epäusko - tämäkö on raadannan arvostus? Palkkaa vaaditaan lisää, koska palkka ei vastaa työn vaativuutta!
P.S. Haluaisitko sinä insinööri, kun tulet leikkaukseen, sinun nukutusta valvoo joku kadunmies, koska työtä voi hoitaa "yleistiedolla"? Ehkä lapsesi ollessa teho-osastolla keuhkokuumeen vuoksi, sinä tulet pitämään lasta hengissä?
Tämä on toinen sairaanhoitajilla yleinen kuvitelma: Kenenkään muun ihmisen duuni ei varmaan vuonna 2018 vaadi tietoteknistä osaamista ja laitteiden hallintaa! Vain sairaanhoitajat altistetaan tälle. Tiedoksi kaikille SH:lle: Lähes jokaisessa ammatissa on ohjelmistot jotka työntekijöiden tulee osata. Myös kaikkialla muualla nämä ohjelmistot vaihtuu välillä ja uudet ohjelmistot vaativat opettelua, mikä v*tuttaa ihan kaikkia.
Olen myös kuullut, kuinka sairaanhoitajien palkka on kuulema liian huono, sillä lääkäreilläkin on niin paljon parempi. Argh! No mene sitten v*ttu lääkikseen opiskelemaan 10 vuodeksi ja tule sitten lässyttämään, kuinka se 3,5 vuoden koulutus on ihan yhtä hyvä! Suurin osa hoitsuista ei edes tiedä, että ihan alhaisimman koulutustason lääkärikin opiskelee melkein kaksi kertaa kauemmin kuin he. Erikoistumiset ym saattaa viedä reilun vuosikymmenen. Ei kyllä liikene enää yhtään empatiaa tuolle vollotukselle.
PS: Jos alat miettimään, huomaat, että aika moni duuni huonolla ammattitaidolla toteutettuna voi olla suorastaan vaarallinen muille ihmisille (Mieti vaikka Kuopion turman bussikuskia).
Surullista tässä on se että sillä bussikuskillakin on parempi palkka kuin sairaanhoitajalla.
Eihän lääkärin ja sairaanhoitajan koulutusta ja palkkaeroa kukaan ole vertaamassakaan. On kohtuullista verrata samantasoisen koulutuksen palkkoja, kuten sairaanhoitajan ja insinöörin. Monessa maassa tällainen naisalojen palkkadiskriminaatio on todettu laittomaksi.
Sairaanhoitajan palkka on varmaan tuplat bussikuskiin nähden.
Toisekseen, meinaat että Suomessa on montakymmentä tuhatta insinööriä, jotka toimivat JULKISEN SEKTORIN PALVELUKSESSA? Tuo insinöörivertaus jota täällä tuputetaan jatkuvasti, on maailman typerimpiin kuuluva vertaus.
Vierailija kirjoitti:
Saraanhoitajan palkka 4000€/kk kun vähän pinnistää ylitöitä 👍
Justiin vertailtiin mieheni kanssa palkkoja, joka on koneinsinööri ja työnjohtajana ison pörssiyhtiön palkkalistoilla. Niin vain koneinsinööri tienasi vähemmän kuin minä sairaanhoitajana 🤔
Hoitsu34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saraanhoitajan palkka 4000€/kk kun vähän pinnistää ylitöitä 👍
Justiin vertailtiin mieheni kanssa palkkoja, joka on koneinsinööri ja työnjohtajana ison pörssiyhtiön palkkalistoilla. Niin vain koneinsinööri tienasi vähemmän kuin minä sairaanhoitajana 🤔
Hoitsu34
No niin! Mitä täällä sitten hoitajat enää edes valittavat?! Varmaan niitä jotka väheksyivät omia kykyjään vaativampiin tehtäviin ja "alistuivat" hakemaan alalle johon ajattelivat riittävänsä. Heikkoja vässyköitä, sanon minä.
Vierailija kirjoitti:
Naisiahan et saa millekään aloille missä joutuu tekemään fyysistä työtä tai olemaan koneiden tai elektroniikan kanssa tekemisissä koska nämä työt ovat joko öyh öyh-junteille tai nörteille.
Tässä keski-ikäinen siivooja, joka haaveilee tosissaan it-alasta.
Vierailija kirjoitti:
No kuka nuo mainitsemasi työt sitten tekee?
Häh? Kukaan ei lähde opiskelemaan jotain alaa siksi, että "ei tätä kukaan muukaan tee" (vaikka oikeasti tekisikin, sairaanhoitajia on vtusti).
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen ihan oikeasti miettinyt, että kuinka iso vaikutus on ollut tekstiilityön ja teknisen työn tiukalla erottamisella. Meillä ainakin koko yläasteen tytöt kutoivat keskenään sukkia samalla kun pojat väsäilivät äänentoistolaitteita ja rakensivat kitaroita ja rullalautoja. Valinta oli pakko tehdä seiskaluokalla, eikä sitä voinut myöhemmin muuttaa. Ja yksikään tyttö ei halunnut joutua vähemmistönä hirveimmillään olevien poikien joukkoon. Pojat oppivat paljon tärkeitä, työelämässä arvokkaita taitoja, kun taas tytöt oppivat työelämässä hyödyttömiä taitoja (tekstiiliala työllistää surkeasti ja palkka lienee vielä surkeampi). Juuri tämän tyyppiset sinänsä pienet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, koska tyttöjen elämässä on yksinkertaisesti paljon vähemmän tilaisuuksia kokeilla osaamistaan ja saada itsevarmuutta teknisessä tekemisessä.
Onhan tämä muuttunut, pliis kertokaa.
Naiset kotona vuosia jolloin työura jäissä. Ja vielä ihmetellään heikompaa palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka teidän lapsenne hoitaa sillä aikaa, kun te olette niissä korkeapalkkaisissa töissänne? Ai niin, ihmiset joiden toivotte ennemmin vsihtavan alaa kuin saavan kohtuullisen korvauksen työpanoksestaan. No, toivotaan että lapsillenne ei pian enää riitä hoitajia, joten joudutte köyhäilemään kotona ja hoitamaan kersanne itse kouluikään asti. :)
Tästä tulikin mieleeni, kun isäni aikoinaan syyllisti äitiäni siitä, kuinka hän tekee raskasta reissutyötä ja äiti vain sellaita kevyttä melkein-työtä (lastentarhaopettaja). Äiti sitten kysyi isältä, että no, olisiko isi mielummin ollut meitä lapsia hoitamassa kun äiti reissaa, vai mihin ne lapset olisi siksi aikaa laitettu kun molemmat vanhemmat on jossain mailla halmeilla. Eipä isäukko osannutkaan vastata :)
Vierailija kirjoitti:
Naiset kotona vuosia jolloin työura jäissä. Ja vielä ihmetellään heikompaa palkkaa.
Eipä ne vauvat synnytä itse itseään, imetä itse itseään ja kasvata itse itseään. Turha parkua, että syntyvyys on laskussa, kun se lasten teon arvostus kerran on tämä. Ei voi tehdä lapsia kun pitää olla tienaamassa! Tienaamassa, niih!!
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen ihan oikeasti miettinyt, että kuinka iso vaikutus on ollut tekstiilityön ja teknisen työn tiukalla erottamisella. Meillä ainakin koko yläasteen tytöt kutoivat keskenään sukkia samalla kun pojat väsäilivät äänentoistolaitteita ja rakensivat kitaroita ja rullalautoja. Valinta oli pakko tehdä seiskaluokalla, eikä sitä voinut myöhemmin muuttaa. Ja yksikään tyttö ei halunnut joutua vähemmistönä hirveimmillään olevien poikien joukkoon. Pojat oppivat paljon tärkeitä, työelämässä arvokkaita taitoja, kun taas tytöt oppivat työelämässä hyödyttömiä taitoja (tekstiiliala työllistää surkeasti ja palkka lienee vielä surkeampi). Juuri tämän tyyppiset sinänsä pienet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, koska tyttöjen elämässä on yksinkertaisesti paljon vähemmän tilaisuuksia kokeilla osaamistaan ja saada itsevarmuutta teknisessä tekemisessä.
Onhan tämä muuttunut, pliis kertokaa.
Älä valita. Nainen voi hakea vaikka aikuisiällä amikseen raksalinjalle, jos on jostain jäänyt paitsi. Eipä vaan taida kiinnostaa.
Ihmisen tulisi sopeutua ja kehittyä ja siitä tulisi palkita. Ei vanhat enää jaaksa kouluttautua uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ratkaisu huonoihin palkkoihin on aina olevinaan eri alalle kouluttautuminen? ...
Kiinnostaisi myös, miksi juuri naisten alat ovat niitä huonosti palkattuja.
Yksilötasolla ratkaisu huonoihin palkkoihin on todellakin alanvaihto. Isommassa mittakaavassa toki poliittiset päätökset, rakenteelliset muutokset, arvot jne. vaikuttavat.
Mutta jos yksittäinen ihminen mielii tässä elämässä vielä saada parempaa palkkaa, niin ei ole aikaa jäädä odottelemaan monia vuosia hitaita muutoksia.
"Naisten alat" ovat huonosti palkattuja pääsääntöisesti siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat suurimmaksi osaksi julkisen puolen töitä, jotka eivät sinänsä tuota rahaa, vaan päinvastoin kuluttavat sitä. Julkisen sektorin ihmisten palkat maksetaan verorahoista. Ns. miesten alat taas ovat pääsääntöisesti yksityisen puolen rahaa tuottavaa hommaa, liiketoimintaa.
Historiantutkijat ovat havainneet että jo 1800-luvulta lähtien kun aiemmin miesvaltaiselle alalle alkoi tulvia naisia, palkka ja ammatin arvostus laskivat. Tällaisia naisvaltaistuneita ammatteja on paljon. Esim. kaupan myyjät ja toimistotyöntekijät sekä parturit olivat vielä 1800-l. lopulla miehiä ja em. ammatit olivat keskiluokkaisia. Naisten määrän lisäännyttyä ammateissa niiden arvostus laski selvästi ja myös tulot. Naisille maksettiin myös pitkään samasta työstä huomattavasti pienempää palkkaa.
Loistavasti sanottu edellä olevassa kirjoituksessa!
Omassa nuoruudessani vanhemmat painostivat kauppakouluun, koska se oli siistiä sisätyötä. Hoitajaksi en saanut lähteä opiskelemaan, enkä itse asiassa oikein mihkään vaativimpiinkaan opintoihin. Lyhyet ja edulliset opinnot, jotka pääsääntöisesti itse rahoitin työssäkäymällä opintojen ohessa. Vanhoillisten vanhempien mukaan nuoren naisen elämän päätarkoituksena oli päästä rikkaisiin naimisiin ja perustaa perhe. No nyt keski-ikäisenä toimistotyöläisenä palkkakuopassa miettii, että miten sitä kilttinä tyttönä tuli alistuttua vanhempien tahtoon. Tietysti näin jälkikäteen harmittaa ehkä eniten se, ettei uskaltanut toteuttaa ammatillisia haaveitaan ja se, että oma kapasiteetti jäi täysin hyödyntämättä.
Monet näistä naisista on elänyt harhaluulossa että jokaiselle riittää rikkaampi mies elättämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen ihan oikeasti miettinyt, että kuinka iso vaikutus on ollut tekstiilityön ja teknisen työn tiukalla erottamisella. Meillä ainakin koko yläasteen tytöt kutoivat keskenään sukkia samalla kun pojat väsäilivät äänentoistolaitteita ja rakensivat kitaroita ja rullalautoja. Valinta oli pakko tehdä seiskaluokalla, eikä sitä voinut myöhemmin muuttaa. Ja yksikään tyttö ei halunnut joutua vähemmistönä hirveimmillään olevien poikien joukkoon. Pojat oppivat paljon tärkeitä, työelämässä arvokkaita taitoja, kun taas tytöt oppivat työelämässä hyödyttömiä taitoja (tekstiiliala työllistää surkeasti ja palkka lienee vielä surkeampi). Juuri tämän tyyppiset sinänsä pienet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, koska tyttöjen elämässä on yksinkertaisesti paljon vähemmän tilaisuuksia kokeilla osaamistaan ja saada itsevarmuutta teknisessä tekemisessä.
Onhan tämä muuttunut, pliis kertokaa.
Älä valita. Nainen voi hakea vaikka aikuisiällä amikseen raksalinjalle, jos on jostain jäänyt paitsi. Eipä vaan taida kiinnostaa.
Amiksen raksalinjalle rasvaisten miesopettajien tirkisteltäväksi (tästä oli joitain kuukausia sitten uutinen, varsinkin amiksissa miesvaltaisilla linjoilla kukoistaa sovinismi) ja joidenkin ÄO 69 -lestapoikien kaveriksi (näin Pohjanmaalla)? Miksi se on niin vaikea käsittää, että kun koko elämän tytölle hoetaan, että sinä olet tuollainen ja kaikki tytöt on tällaisia, niin sitä noin vaan päätetään, et jee, musta tulee it-insinööri? Alkaisitko itse lastentarhaopettajaksi tai vanhusten hoitajaksi jos palkka yhtäkkiä nousisi 5000/kk? Vai eikö tuntuisi niin kuin omalta?
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei halua miesvaltaisille työpaikoille, koska miehet ovat ikäviä ja naiset joutuvat koko ajan todistelemaan itseään ja osaamistaan heille, koska ovat miesten silmissä automaattisesti tyhmempiä ja huonompia. Naiset helposti kokevat omiksi vahvuuksikseen muut asiat kuin matematiikan ja fysiikan, koska jokainen on lapsesta asti saanut kuulla, kuinka matematiikka ja luonnontieteet on miesten lajeja eikä naiset nyt vain tajuu.
Olen kuullut monelta taholta että naisvaltaisilla aloilla (esim. se hoitoala) on yleisimmin huono työilmapiiri ja oma kokemus miesvaltaiselta alalta on täysin päinvastainen. Joskin miesvataisella alalla viihtyminen vaatii omanlaisensa luonteen. Enkä omasta puolesta voi sanoa että olisin joutunut todistelemaan omaa osaamista sen enempää kuin mieskollegatkaan. Omassa työpaikassa (asiantuntijaorganisaatio) tehtävien vastuullisuus riippuu tyystin osaamisesta osaamisesta ja kiinnostuksesta työtä kohtaan.
Eikö lisää? Vastahan tässä päästiin vauhtiin. Vai jäikö valittajahoitsut hoitamaan haavojaan? Totta, kukapa ne hoitaisi jos ei hoitajat itse.