12v tyttö aloitti nälkälakon, kunnes saa älypuhelimensa takaisin, mitä teen, mitä te tekisitte??
Tyttö on ihan omalla käytöksellään aiheuttanut tilanteen jossa puhelin oli pakko takavarikoida. Sanoin että jouluna saa sen takaisin JOS ei perseile. On kuvannut luokatovereitaan sopimattomissa tilanteissa ja uhannut levittää kuvia. Ei ole kuitenkaan niitä vielä omien sanojensa mukaan levittänyt. Näiltä salakuvatuilta ja heidän vanhemmiltaan on pyydetty, että jos kuvia jossain näkyy niin heti ilmoitus meille.
Nyt tyttö on arestissa ja älypuhelinkiellossa + viikkorahakiellossa. Tyttö on nyt toista päivää syömättä ja on juonut pelkkää vettä. Tein pannukakkuja iltapalaksi (muun lisäksi) ja hilloa mutta ei kelpaa. Yläkerrasta kuuluu vaan "mä en syö mitään, ennenkun saan mun puhelimen" ja "Onko kiva sit kun oon kuollut häh"
Yleensä tyttö on ihan fiksu, saa hyviä numeroita koulussa ja pelaa esim. pikkuveljensä kanssa Arfikan Tähteä ihan hyvässä hengessä.
Mutta mitä tekisin? Annanko puhelimen takaisin? Mies ehdotti että jos tyttö siivoaa autotallin niin saisi puhelimensa takaisin. Talli on kylläkin miehen sotkema.
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus. Rakasta minua eniten kun sitä vähiten ansaitsen. Osoittaa sen miten rakkaus toimii parhaiten. Virheen tekijä oppii parhaiten näin
Amen.
Tämä aloitus on Porvoosta, mutta vastaajien reaktiot ovat pelottavia. En ihmettele, että aikamme lapset ja nuoret voivat pahoin, kun äitiensä empatiakyky on tasolla ameeba. Siitä kukin av-mamma nyt miettimään omaa reaktiotaan kun virheensä tai tötöilynsä seurauksena joku ottaisi puhelimen pois. Edes päiväksi. Miettikääpä hetki omia tuntemuksianne.
Tässä ketjussa suuntaatte aggressionne alakouluikäiseen lapseen, jonka tekemisistä teillä ei lopulta ole kuin ap-trollin lyhyt vihjaus.
Miettikää!
Sellanen puhelin lapselle, jolla voi vain soittaa ja lähettää viestejä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus. Rakasta minua eniten kun sitä vähiten ansaitsen. Osoittaa sen miten rakkaus toimii parhaiten. Virheen tekijä oppii parhaiten näin
Amen.
Tämä aloitus on Porvoosta, mutta vastaajien reaktiot ovat pelottavia. En ihmettele, että aikamme lapset ja nuoret voivat pahoin, kun äitiensä empatiakyky on tasolla ameeba. Siitä kukin av-mamma nyt miettimään omaa reaktiotaan kun virheensä tai tötöilynsä seurauksena joku ottaisi puhelimen pois. Edes päiväksi. Miettikääpä hetki omia tuntemuksianne.
Tässä ketjussa suuntaatte aggressionne alakouluikäiseen lapseen, jonka tekemisistä teillä ei lopulta ole kuin ap-trollin lyhyt vihjaus.
Miettikää!
Jos minä tekisin jotain tuollaista niin olisin raastuvassa. Että sellaista tötöilyä. Mietipä sitä itse.
Puhelin on soittamista varten, sitäkin voisi joskus vähän miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus. Rakasta minua eniten kun sitä vähiten ansaitsen. Osoittaa sen miten rakkaus toimii parhaiten. Virheen tekijä oppii parhaiten näin
Amen.
Tämä aloitus on Porvoosta, mutta vastaajien reaktiot ovat pelottavia. En ihmettele, että aikamme lapset ja nuoret voivat pahoin, kun äitiensä empatiakyky on tasolla ameeba. Siitä kukin av-mamma nyt miettimään omaa reaktiotaan kun virheensä tai tötöilynsä seurauksena joku ottaisi puhelimen pois. Edes päiväksi. Miettikääpä hetki omia tuntemuksianne.
Tässä ketjussa suuntaatte aggressionne alakouluikäiseen lapseen, jonka tekemisistä teillä ei lopulta ole kuin ap-trollin lyhyt vihjaus.
Miettikää!
Höh! Mutta kun me huomattiin heti että tuo on provo niin ei lähdetty mukaan mihinkään psykologiseen shittiin. Kyllä kuule av mammat tietää milloin on the real thing..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun on kompattava edelleen, että rangaistus on liian julma ja kerrassaan sadistinen, mutta kun se kerta on annettu niin siinä on pysyttävä. Lapsen manipulointiyritys on ymmärrettävä, joskaan sille ei tule antaa periksi.
Komppaan myös sitä ajatusta, että aplla ei ole keinoja selvitä lapsen kanssa. Ei voi reagoida näin tunteella, ja olla sen perään näin keinoton, kun lapsi ei tottelekkaan.
Samaa mieltä olen myös siitä, että kiusaaminen kertoo siitä, että lapsella ei ole kaikki kunnossa. Eli nyt kun tämä puhelindraama on saatu selvitettyä, on aika lähteä lähestymään lapsen ongelmia. Mikä hänet saa kiusaamaan? Avuksi voi pyytää kuraattoria, viime kädessä apua saa sosiaalipalveluista.
t. 37
Ei kyllä ole mitenkään sadistista ottaa lapselta älypuhelinta pois. Jos lapsi ei osaa käyttäytyä sen kanssa, on vanhemman velvollisuus ottaa laite häneltä pois ja kun saa sen lopulta takaisin, sen käyttöä on opetettava ja valvottava tarkasti.
Siinä olet oikeassa että ihan arvattavaa oli lapsen yritys manipuloida tilannetta. Totuus on kuitenkin ettei lapsi ole oikeasti nälkälakossa. On syönyt koulussa ja luultavasti käy yöllä hakemassa kaapista itselleen ruokaa. Ja siinäkin olet oikeassa ettei kiusaaminen lopu ennen kuin sen syihin paneudutaan tarkasti. Kuraattorista aloittaisin ja katsoisin sitten miten etenisin jos siitä ei ole apua.
Ei se ole manipulointia. Se on raktio kohtuuttomaan tilanteeseen. Lapsi on täynnä vihaa ja hänellä ei ole keinoja. Näin radikaali toiminta kertoo että lapsi kokee olevansa nurkkaan ajettu. Lapsi on ahdistunut ja kokee ettei hänntä kuulla
Miksi jotain sadistista pikkunilkkiä pitäisi kuulla ja ymmärtää?!? Tätä en tajua. Jos olisi oma lapseni niin ei saisi älypuhelinta enää ennen kuin omilla rahoillaan ostaa, se on ihan varma. Ei tulisi kuuloonkaan.
Sinä pitäisit omaa lastasi sadistisena pikkunilkkinä. Hän varmaan onkin kun on kasvanut noin epäempaattisessa kodissa
Kyllä pitäisin, koska tuo on sellaista käytöstä. Koti on kaikkea muuta kuin epäempaattinen mutta kiusaamista kohtaan on ehdoton nollatoleranssi ja lapset tietävät sen. Erityisesti sen että jos ketään aletaan somessa nolaamaan niin puhelin pois saman tien. Jonkun rehellisen tappelun vielä ymmärrän mutta toisen nöyryyttämistä ja nolaamista en.
Empaattinen äiti pitää lastaan sadistisena pikkunilkkinä. Yksi virhe ja lapsi on sadistinen pikkunilkki. Muu unohtuu. Ja paras tapa on mittava kosto
Itse voin kuvitella lapselle paljon pahempaakin ja silti lapsi on minun lapseni. Vaikka olisi rikollinen tai mikä tahansa.
Nyt ei kysymys ole pikku virheestä, vaan tytär on syyllistynyt rikokseen ja salaa kuvaaminen epäedullisessa valossa on rangaistava teko, myös 12v. Joka johtaa poliisitutkintaan ja sitä kautta lastensuojeluasiakkaaksi, vaikka kuvia ei edes laitettaisi julkiseen jakeluun.
Puhelimen pois ottaminen lienee niitä pienempiä harmeja tytölle, mutta jos uhrin vanhemmat päättävät toisin ja vievät asian poliisin tutkittavaksi ja silloin puhelin päätyy poliisin haltuun useammaksi viikoksi tutkinnan ajaksi. Ja myös lastensuojelu tulee kuvioihin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus. Rakasta minua eniten kun sitä vähiten ansaitsen. Osoittaa sen miten rakkaus toimii parhaiten. Virheen tekijä oppii parhaiten näin
Amen.
Tämä aloitus on Porvoosta, mutta vastaajien reaktiot ovat pelottavia. En ihmettele, että aikamme lapset ja nuoret voivat pahoin, kun äitiensä empatiakyky on tasolla ameeba. Siitä kukin av-mamma nyt miettimään omaa reaktiotaan kun virheensä tai tötöilynsä seurauksena joku ottaisi puhelimen pois. Edes päiväksi. Miettikääpä hetki omia tuntemuksianne.
Tässä ketjussa suuntaatte aggressionne alakouluikäiseen lapseen, jonka tekemisistä teillä ei lopulta ole kuin ap-trollin lyhyt vihjaus.
Miettikää!
Eiköhän pahoinvointia aiheuta enemmän vanhemmat jotka kuvittelevat, että älypuhelimen antaminen on rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun on kompattava edelleen, että rangaistus on liian julma ja kerrassaan sadistinen, mutta kun se kerta on annettu niin siinä on pysyttävä. Lapsen manipulointiyritys on ymmärrettävä, joskaan sille ei tule antaa periksi.
Komppaan myös sitä ajatusta, että aplla ei ole keinoja selvitä lapsen kanssa. Ei voi reagoida näin tunteella, ja olla sen perään näin keinoton, kun lapsi ei tottelekkaan.
Samaa mieltä olen myös siitä, että kiusaaminen kertoo siitä, että lapsella ei ole kaikki kunnossa. Eli nyt kun tämä puhelindraama on saatu selvitettyä, on aika lähteä lähestymään lapsen ongelmia. Mikä hänet saa kiusaamaan? Avuksi voi pyytää kuraattoria, viime kädessä apua saa sosiaalipalveluista.
t. 37
Ei kyllä ole mitenkään sadistista ottaa lapselta älypuhelinta pois. Jos lapsi ei osaa käyttäytyä sen kanssa, on vanhemman velvollisuus ottaa laite häneltä pois ja kun saa sen lopulta takaisin, sen käyttöä on opetettava ja valvottava tarkasti.
Siinä olet oikeassa että ihan arvattavaa oli lapsen yritys manipuloida tilannetta. Totuus on kuitenkin ettei lapsi ole oikeasti nälkälakossa. On syönyt koulussa ja luultavasti käy yöllä hakemassa kaapista itselleen ruokaa. Ja siinäkin olet oikeassa ettei kiusaaminen lopu ennen kuin sen syihin paneudutaan tarkasti. Kuraattorista aloittaisin ja katsoisin sitten miten etenisin jos siitä ei ole apua.
Ei se ole manipulointia. Se on raktio kohtuuttomaan tilanteeseen. Lapsi on täynnä vihaa ja hänellä ei ole keinoja. Näin radikaali toiminta kertoo että lapsi kokee olevansa nurkkaan ajettu. Lapsi on ahdistunut ja kokee ettei hänntä kuulla
Miksi jotain sadistista pikkunilkkiä pitäisi kuulla ja ymmärtää?!? Tätä en tajua. Jos olisi oma lapseni niin ei saisi älypuhelinta enää ennen kuin omilla rahoillaan ostaa, se on ihan varma. Ei tulisi kuuloonkaan.
Sinä pitäisit omaa lastasi sadistisena pikkunilkkinä. Hän varmaan onkin kun on kasvanut noin epäempaattisessa kodissa
Kyllä pitäisin, koska tuo on sellaista käytöstä. Koti on kaikkea muuta kuin epäempaattinen mutta kiusaamista kohtaan on ehdoton nollatoleranssi ja lapset tietävät sen. Erityisesti sen että jos ketään aletaan somessa nolaamaan niin puhelin pois saman tien. Jonkun rehellisen tappelun vielä ymmärrän mutta toisen nöyryyttämistä ja nolaamista en.
Empaattinen äiti pitää lastaan sadistisena pikkunilkkinä. Yksi virhe ja lapsi on sadistinen pikkunilkki. Muu unohtuu. Ja paras tapa on mittava kosto
Itse voin kuvitella lapselle paljon pahempaakin ja silti lapsi on minun lapseni. Vaikka olisi rikollinen tai mikä tahansa.
Nyt ei kysymys ole pikku virheestä, vaan tytär on syyllistynyt rikokseen ja salaa kuvaaminen epäedullisessa valossa on rangaistava teko, myös 12v. Joka johtaa poliisitutkintaan ja sitä kautta lastensuojeluasiakkaaksi, vaikka kuvia ei edes laitettaisi julkiseen jakeluun.
Puhelimen pois ottaminen lienee niitä pienempiä harmeja tytölle, mutta jos uhrin vanhemmat päättävät toisin ja vievät asian poliisin tutkittavaksi ja silloin puhelin päätyy poliisin haltuun useammaksi viikoksi tutkinnan ajaksi. Ja myös lastensuojelu tulee kuvioihin mukaan.
Juuri näin. Ja jos minun lapselleni tehtäisiin noin, en miettisi hetkeäkään vaan samantien poliisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun on kompattava edelleen, että rangaistus on liian julma ja kerrassaan sadistinen, mutta kun se kerta on annettu niin siinä on pysyttävä. Lapsen manipulointiyritys on ymmärrettävä, joskaan sille ei tule antaa periksi.
Komppaan myös sitä ajatusta, että aplla ei ole keinoja selvitä lapsen kanssa. Ei voi reagoida näin tunteella, ja olla sen perään näin keinoton, kun lapsi ei tottelekkaan.
Samaa mieltä olen myös siitä, että kiusaaminen kertoo siitä, että lapsella ei ole kaikki kunnossa. Eli nyt kun tämä puhelindraama on saatu selvitettyä, on aika lähteä lähestymään lapsen ongelmia. Mikä hänet saa kiusaamaan? Avuksi voi pyytää kuraattoria, viime kädessä apua saa sosiaalipalveluista.
t. 37
Ei kyllä ole mitenkään sadistista ottaa lapselta älypuhelinta pois. Jos lapsi ei osaa käyttäytyä sen kanssa, on vanhemman velvollisuus ottaa laite häneltä pois ja kun saa sen lopulta takaisin, sen käyttöä on opetettava ja valvottava tarkasti.
Siinä olet oikeassa että ihan arvattavaa oli lapsen yritys manipuloida tilannetta. Totuus on kuitenkin ettei lapsi ole oikeasti nälkälakossa. On syönyt koulussa ja luultavasti käy yöllä hakemassa kaapista itselleen ruokaa. Ja siinäkin olet oikeassa ettei kiusaaminen lopu ennen kuin sen syihin paneudutaan tarkasti. Kuraattorista aloittaisin ja katsoisin sitten miten etenisin jos siitä ei ole apua.
Ei se ole manipulointia. Se on raktio kohtuuttomaan tilanteeseen. Lapsi on täynnä vihaa ja hänellä ei ole keinoja. Näin radikaali toiminta kertoo että lapsi kokee olevansa nurkkaan ajettu. Lapsi on ahdistunut ja kokee ettei hänntä kuulla
Miksi jotain sadistista pikkunilkkiä pitäisi kuulla ja ymmärtää?!? Tätä en tajua. Jos olisi oma lapseni niin ei saisi älypuhelinta enää ennen kuin omilla rahoillaan ostaa, se on ihan varma. Ei tulisi kuuloonkaan.
Sinä pitäisit omaa lastasi sadistisena pikkunilkkinä. Hän varmaan onkin kun on kasvanut noin epäempaattisessa kodissa
Kyllä pitäisin, koska tuo on sellaista käytöstä. Koti on kaikkea muuta kuin epäempaattinen mutta kiusaamista kohtaan on ehdoton nollatoleranssi ja lapset tietävät sen. Erityisesti sen että jos ketään aletaan somessa nolaamaan niin puhelin pois saman tien. Jonkun rehellisen tappelun vielä ymmärrän mutta toisen nöyryyttämistä ja nolaamista en.
Empaattinen äiti pitää lastaan sadistisena pikkunilkkinä. Yksi virhe ja lapsi on sadistinen pikkunilkki. Muu unohtuu. Ja paras tapa on mittava kosto
Itse voin kuvitella lapselle paljon pahempaakin ja silti lapsi on minun lapseni. Vaikka olisi rikollinen tai mikä tahansa.
Nyt ei kysymys ole pikku virheestä, vaan tytär on syyllistynyt rikokseen ja salaa kuvaaminen epäedullisessa valossa on rangaistava teko, myös 12v. Joka johtaa poliisitutkintaan ja sitä kautta lastensuojeluasiakkaaksi, vaikka kuvia ei edes laitettaisi julkiseen jakeluun.
Puhelimen pois ottaminen lienee niitä pienempiä harmeja tytölle, mutta jos uhrin vanhemmat päättävät toisin ja vievät asian poliisin tutkittavaksi ja silloin puhelin päätyy poliisin haltuun useammaksi viikoksi tutkinnan ajaksi. Ja myös lastensuojelu tulee kuvioihin mukaan.
Toisaalta monessa tämän tyylisessä tapauksessa kyse ei ole pahuudessa tai ilkeydessä tehdystä asiasta. Usein on niin, ettei lapsi vain ole tajunnut, mitä on tullut tehtyä. Lapsi ei välttämättä ole ymmärtänyt teon vakavuutta. Itse ainakin muistan lapsena tehneeni joitakin asioita, jotka vasta aikuisena tajusin vääriksi. Kukaan ei ollut selittänyt minulle. Lapsi on lapsi, ja vaikka me aikuiset kuinka haluaisimme nähdä heidät pieninä miniaikuisina, ei heidän aivokapasiteettinsa siihen riitä.
Näissä tilanteissa ei koskaan ole yhtä oikeaa tapaa hoitaa asia. Joillekin lapsille riittää, että vanhempi näyttää, miten pettynyt ja kauhistunut on lapsen toiminnasta. Asia voi olla lapselle itsellekin järkytys ja hän yrittää peittää sen vihaan.
Vinkki: epäkotelias lapsi, joka oli ilkeä salakuvaaja, käy öisin syömässä.
Ette anna hänelle puhelinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus. Rakasta minua eniten kun sitä vähiten ansaitsen. Osoittaa sen miten rakkaus toimii parhaiten. Virheen tekijä oppii parhaiten näin
Amen.
Tämä aloitus on Porvoosta, mutta vastaajien reaktiot ovat pelottavia. En ihmettele, että aikamme lapset ja nuoret voivat pahoin, kun äitiensä empatiakyky on tasolla ameeba. Siitä kukin av-mamma nyt miettimään omaa reaktiotaan kun virheensä tai tötöilynsä seurauksena joku ottaisi puhelimen pois. Edes päiväksi. Miettikääpä hetki omia tuntemuksianne.
Tässä ketjussa suuntaatte aggressionne alakouluikäiseen lapseen, jonka tekemisistä teillä ei lopulta ole kuin ap-trollin lyhyt vihjaus.
Miettikää!
No aamen vaan itsellesi.
Olkoon aloitus ihan mistä vaan, kunhan ei pohjanmaalta. Sieltä on kuunneltu oikein kunnon lasteja viime aikoina.
Kukaan ei varmana sekä ota puhelinta pois että huuda lakkaamatta haukkuja ja kiduta ketään. Kuitenkin kiusaamisesta oppii pois kerralla tai ei ikinä. Se kuuluisa Ahaa-elämys, jota sinulle vissiin ei koskaan tullut.
Me keskustelemme tällä paltalla niiden tietojen pohjalta jotka annetaan. Kukaan ei luulekaan että päähän ladataan tiedosto http/ap/kokov*tunhistoria
Kyseinen lapsi ei varmaankaan tule tätä lukeneeksi, tosin ehkä olisi aiheellista ja draamasta tulisi pikemmin loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäkö tekisin? No tietty ostaisin oikein herkullisia ja tuoksuvia ruokia, söisin niitä nautiskellen ja päivittelisin kuinka hyvää on.
Eiköhän mene max pari päivää, niin lapsi on unohtanut koko nälkälakkonsa.
Haluaisit siis nöyryyttää kaiken muun lisäksi? Et osaa asettua toisen ihmisen asemaan
Hassuhko sattumahan se tietty olisi, että juuri "nälkälakon" aikaan ostetaan ja tehdään herkkuruokia :)
Mutta eipä muun perheen elämää aleta rajoittaa ja sanella yhden kiukuttelujen mukaan. En suoraan sanoen tuon herkkuruokien lisäksi kiinnittäisi hommaan mitään huomiota, ei ole eka eikä vika nuori, joka yrittää manipuloida vanhempiaan.Ei mikään hassuhko sattuma vaan kuvailit jopa nautto5vasi. Sadistista.
Sadistista jos ap kieltäisi ipanaa syömästä näitä ruokia. Ei sitä ipanaa estä mikään syömästä herkkuruokiaan, tervetullut on ruokapöytään muiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten tehdään, kun kännykän saatuaan lähettääkin kuvat??
Viedään hiekkamontulle ja hakataan rautaketjulla tyttö takaisin ruotuun. Kerrotan sairaalassa, että tuntematon koira kävi kimppuun.
Kuolkoon nälkään minun puolestani. On tuon ikäisen kakaran opittava, että teoilla on seuraukset. Jos annat periksi, voit olla varma, ettei sinulla jatkossakaan ole vakuuttavuutta.
Tilalle peruspuhelin jolla ei paljoo viitsi nettiin mennä. Tosin pärjättii sitä ennen ilman kännyköitäkin. Jouluun ei ole edes pitäaika. Eiköhän tuo koulussa ole syöny. Varmaan alkaa syömään kun tulee oikeesti nälkä.
Salakatselusta (ja kuvaamisesta) maksimirangaistus on vuosi vankeutta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Tähän nähden puhelimen ottaminen pois 1,5 kuukaudeksi on varsin pieni menetys. Jos ei ala ymmärtää, miten vakavasta teosta on kysymys, ottaisin yhteyttä johonkin poliisin nuorisotiimiin tmv., joka voisi keskustella vähän lapsen kanssa.
Mua pelottaa tässä keskustelussa lähinnä se, että nämä empaattiseksi itsensä kokevat vanhemmat ei näköjään oikeasti osaa asettaa lapsilleen rajoja. Jos puhelinta ei osata käyttää, se otetaan pois. Näitä kommentteja luettuani en enää yhtään ihmettele, miksi opettajat ja muut nuorten kanssa työskentelevät on pulassa näiden lasten kanssa.
En lukenut koko ketjua. Jos on useamman kerran kuvannut salaa ja tilanteissa, joissa toinen ei tosiaan halua tulla kuvatuksi ja vielä uhkaa levittää kuvia, ei kyse kyllä ole mistään hetkellisestä ajattelemattomuudesta. Kyse on kiusaamisesta. Sitä on turha sotkea digisitä ja digitätä -juttuihin, se on kiusaamista, ihan niin kuin ennen vanhaan joku ottaisi toisesta kuvan vessassa ja laittaisi sen ilmoitustaululle; ei digiaika tee siitä mitenkään hyväksyttävää. Lähtisin ihan sille linjalle, että lapsi juttelemaan asiasta koulupsykologille tai perheneuvolaan noin esimerkiksi jos ei todellakaan ymmärrä tehneensä mitään väärää. Voi olla, että tuolla "uhkauksella" uhma sulaa saman tien. Lapsi ei varmaan ole kovin "paatunut" vielä, mutta jos nyt huomio kiinnitetään siihen, milloin saa puhelimen takaisin ja auttaako autotallin siivoaminen, huomio karkaa täysin siitä pääasiasta, että lapsi on kiusannut. Kyllä sellainenkin lapsi voi kiusata, joka pärjää koulussa ja pelaa Afrikan tähteä. Siihen täytyy puuttua kunnolla heti ja saada lapsi tajuamaan tilanne (siinä rangaistukset toimivat usein huonosti, sillä silloin lapsi vain syyttää vanhempiaan ja lakaisee maton alle oman syyllisyytensä). Sillä se kiusaaminenkin voi loppua kuin seinään.
12-vuotiaat todellakin tekee to ilkeyttään tällasia asioita. Nuoremmat myös. Monet lapset eivät ole niin viattomia kuin tahtoisi ajatella.
Mitä hemmetin sadismia on ottaa pennulta pois vehje, jonka käyttö lähtee lapasesta!
Antaisitko omalle lapsellesi mopon, jolla se ei pysy pystyssä, ostaisitko mopoauton teinille joka jää kiinni kännissä ajosta. Haloo, temppu jonka lapsi on puhelimellaan tehnyt ei ole mikään " Noh pikkusen ajattelematonta" vaan oikeasti sairasta käytöstä.
Mitä mieltä olisitte työkaverista joka toimii samoin? Ottaa teistä kuvia, joita uhkailee häpäisytarkoituksella julkaisevansa, niinpä ilmoittaisit poliisille ja pitäisit tyyppiä päästään pimeänä.
Apua teini joka tapauksessa tarvitsee, murkkuikä on joillekkin elämän pahin paikka, mutta vanhempana voi vielä ainakin ohjata oikeaan suuntaan. Vaikka sitten psyk puolelle keskustelemaan.
Ja se oikea suunta ei ole se, että manipuloivalle kiusaajalle ei uskalleta laittaa rajoja. "Kukaan ei mahda mulle mitään" syndroomasta kärsivä teini vahingoittaa hölmöilyllään kuitenkin yleensä eniten itseään.