Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te joilla oli/on paskat surkeat vanhemmat, miten autoitte vanhusiässä?
09.11.2018 |
Lyhyesti: vanhempani olivat aivan luokattoman paskat vanhemmat. Kaltoinkohtelivat ja hakkasivat meitä lapsia, pitivät nälässä, jättivät yksin yöksi taaperoikäisiä lapsia ilman hoitajaa, eivät vieneet sairaana koskaan lääkäriin (esim luunmurtuma jäi hoitamatta), olivat itsekkäitä ja piittaamattomia. Aikuisikäisenä eivät ikinä tukeneet tai välittäneet ja lapsenlapsiaan eivät ole nähneetkään kyin pari kertaa (heitä ei kiinnostanut lapsenlapset yhtään).
Nyt sitten homma menossa siihen että ovat raihnaisia, toinen joutui laitokseen ja toisesta tuli äkkiä avuton. Emme ole olleet oikein väleissä edes viimeiseen 20 vuoteen. Nyt alkoi yhtäkkiä puhelinterrori ja syyllistys. Pitäisi 150 km päästä hypätä tekemään sitä ja tätä. Olen hämmentynyt. Miten paskat kusipäät voi edes olettaa että alkaisin auttamaan? Miten voin kieltäytyä?
Tiedän että minussa on tietty syyllisyys, jo lapsena iskostettu, aina pitää olla vanhemmille mieliksi. Mutta kun en nyt enää JAKSA. Sama paska kohtelu ja vittuilu jatkuu ja en halua nähdä noita paskiaisia edes. Olen niin stressaantunut etten jaksa.
Sitten sekin perinteinen kuvio on että kaksi sisarustani ilmoittivat minulle että eivät aio auttaa. Olen esikoisena se kiltein ja vastuuntuntoisin joten minun päälle tää nyt kaatuu.
Miten te muut toimitte? Ja kysyn nimenomaan nyt niilä joilla kusipäävanhemmat. Hyviä vanhempia auttaisin ilman muuta (ja välitkin olis toistnlaiset).
Kommentit (188)
Mulla on sellainen tilanne, että olen ainoa lapsista joka on auttanut ja tehnyt kaiken. Ei olisi kannattanut. Elämäni hirvein vuosi, joka sekunti selviämistä. Jokainen jolla on narsistivanhempi: vaikka perintö ja raha kiinnostaisi, niin unohda. Juokse ja kovaa!!!! Katkaise välit välittömästi ja lopullisesti!!!! Ei ole sen arvoista, mitä joudut kokemaan. Älä tee sitä virhettä mitä itse tein. Älä auta. Älä ole yhteyksissä. Elä omaa elämääsi ja katkaise välit perheeseesi.
Itse yritän nyt epätoivosesti pyristellä tästä tilanteesta eroon ja saada yleistä edunvalvojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up! Pitäisikö perustaa oma anonyymi vertaistukiryhmä meille jotenkin?
Laita haista paska olet ihan kusipää kuvitteletko että auttaisin. (Elikkä et auttais)
Tämä on sanomien pääteema, huonot vanhemmat. Eläkeläiset. Suuret ikäluokat.
Mistä johtunee? Painettu hesari myös hyvin eläkeläisvastainen. Luulus melkeen persulehdeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kokenut suoranaista kaltoinkohtelua, mutta koin olevani vanhempieni omaisuutta, jonka olemiset ajatuksia ja tunteita myöten saneltiin valmiiksi. Vielä aikuistuttuanikaan en olisi saanut olla oma itsenäinen persoonani. Tästä johtuen en ole kovinkaan kiinnostunut vielä elossa olevan vanhempani asioista. Muodon vuoksi soitellaan ja ystävällinen olen, mutta mitään suuria tekoja tai varsinkaan uhrauksia en hänen eteensä tee.
Lapsena isä löi minua päähän usein ilman mitään syytä. Hoidan nykyään muistisairasta isääni oikein hyvin.
Alue: Aihe vapaa
Minulla samanlainen lapsuus; väkivaltainen alkoholisti-sadisti isä, ja äiti joka mahdollisti toiminnan. Kun isästä päästiin eroon, äiti jätti meidät heitteille ja syyllisti kaikesta. Haukkui meitä lapsia kännissä huoriksi ym. Lapset kärsittiin pohjattomasti, oltiin ihmisinä ihan hajalla ja tarvittu apua. Ei saatu mistään.
Ja minä olin se syntipukki jonka vika oli aina kaikki. Mikään ei riittänyt. Isää en ole nähnyt nyt 17 vuoteen ja äitiäkään moneen vuoteen. Vasta parin vuoden aikana olen ollut henkisesti kunnossa. En päästä vanhempia enää ikinä elämääni, koska muutoin romahdan. Lapsenlapsiaan eivät ole ikinä halunneet nähdä. Tai no äiti näki kännissä pari kertaa ja haukkui samalla minut huonoksi äidiksi.
Jos ja kun vanhempien kunto romahtaa, minä en välitä. Sisarukset jotka ovat vielä äidin tossun alla, saa pitää huolen. Ja nämä siskot voivat henkisesti todella huonosti. En voi asialle mitään, yritetty on oman mielenterveyden kustannuksella.
Keskityn nyt omiin lapsiini ja pyrin olemaan hyvä vanhempi ja puoliso. Meillä on oma elämä.