Lujasti lempeä: "Isä, olisitpa rakastanut muutakin kuin työtä – Nämä yhdeksän viestiä kertovat, miltä tuntuu jäädä näkymättömäksi omalle isälle"

Vierailija kirjoitti:

Niin että isänpäivän kunniaksi tehdäänpä kommenttiketju missä haukutaan isiä??

En lähde mukaan.

Mun isä oli ihana. Hauska ja vahva. Monta ihanaa muistoa. Ihminen tietenkin. Virheineen. Kuten äitikin. Ja minäkin.

Kiitos isälle kaikesta. Korjatuista pyöränrenkaista, siitä miten opetit ajamaan autolla, vitseistä, kainalopaikasta jne.

Ihanaa että sinulla oli tuollainen isä. Minun isäni vi-hasi minua. Tylytti aina kaikessa ja huusi kaikesta. Käytti fyysistä ja henkistä väki_valtaa kasvatuskeinona, va_rasti rahaa ja käytti hyv_äksi (ei sek_suaalisesti mutta toisella tavalla). Kotona joutui kävelemään varpailla seiniä pitkin ja sekin lopulta ärsytti, kun en ollut mitään. Olin huo*a, tyh_mä, idio_otti, lah_jaton, tuleva sos-su_pummi, sellainen jota saa hävetä, luu_seri...kaikkia kivoja asioita.

Kiitos isä ettet koskaan kuitenkaan ha-kannut hen-giltä, vaikka siskon kohdalla yrititkin? Ja isänpäivä se meilläkin on, vaikka siinä ei juurikaan ole juhlimista. Aiheuttaa vaan surua.

Hitto tämän sen-suurin kanssa....

Joo, ne kellä on ihana isä aina ällistelee niitä joilla on välit poikki, ihmetellen ääneen että miten hirveetä on jos olis välit poikki.

Niin, tietenkin se on kamalaa jos olis välit poikki hyvään isään. Mutta nää ei osaa nähdä että kaikilla ei ole sitä hyvää isää! Mullekin pari tuttua jeesustellut että ”en ikinä laittaisi välejä poikki isään!” Niin, vittu, siihen hyvään isään en minäkään laitais!! Mutta kun mun isä on vittumainen lapsenhakkaaja, rääkkääjä, alistaja, tyranni!

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä oli koskettava teksti. Mulla on hirveä narsisti isä, lastensa nöyyyttäjä ja alistaja, hirvein ihmisperse masilmassa. Inhoan, halveksin ja vihaan, en voi olla missäänyhteyksissä koska on väkivaltainen psykopaatti vieläkin.

Olen ollut aina ilman isää, ja on hirveä suru kun ei koskaan ole ollut lämmintä isäkokemusta. On vain väkivaltainen sadisti kotikiusaaja joka pilasi lapsuuden.

Sinä siirrät käytösmallit omiin lapsiisi....huomaamattasi

Mistä sä niin päättelet??Vai yritätkö saada kränää aikaseksi?

En oo kummankaan viestin kirjottaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä oli koskettava teksti. Mulla on hirveä narsisti isä, lastensa nöyyyttäjä ja alistaja, hirvein ihmisperse masilmassa. Inhoan, halveksin ja vihaan, en voi olla missäänyhteyksissä koska on väkivaltainen psykopaatti vieläkin.

Olen ollut aina ilman isää, ja on hirveä suru kun ei koskaan ole ollut lämmintä isäkokemusta. On vain väkivaltainen sadisti kotikiusaaja joka pilasi lapsuuden.

Sinä siirrät käytösmallit omiin lapsiisi....huomaamattasi

Mistä sä niin päättelet??Vai yritätkö saada kränää aikaseksi?

En oo kummankaan viestin kirjottaja.

Tuo sama tyyppi aina provoaa näissä ketjuissa narsistien lapsille. Olen narsistin ja väkivaltasadistin lapsi. En ole siirtänyt mitään lspsilleni tästä ”kasvatusperinteestä”. Kasvatan lapseni aivan toisin ja teen ihan kaiken päinvastoin kuin paska psykopaatti isäni. Minä jos kuka tiedän miten hirveältä tuntuu kun oma vanhempi pieksee ja kuristaa, uhkailee ja nöyryyttää. Muistan oikein hyvin miltä kuolemanpelko tuntuu, kun iso mies kuristaa pikku taaperoa ja maailma mustuu silmissä kun tajunta häviää - ja tajuaa että toisella on rajaton valta ottaa elämä itseltä pois ja tilanteessa on aivan avuton.

Minä vaan olenkin vahvempi ja älykkäämpi kuin idiootit ihmispersevanhempani - pystyin katkaisemaan väkivallan ketjun ja kasvattamaan omat lapseni rakkaudella. Välirikko tietenkin tuli vanhempiin mutta siitä olen enemmänkin iloinen kuin surullinen.

Vierailija kirjoitti:

Perheet vaativat miehiltä isompaa asuntoa, suurempaa perheautoa, rahaa merkkilastenvaatteisiin, perhelomiin...ja samanaikaisesti valittavat, kun isät ovat koko ajan töissä tai väsyneitä töistä.

Monet miehet kantavat yhä pääasiallisen taloudellisen vastuun. Raskas taakka kantaa. Kiitokseksi sanotaan: mikset ole enemmän kotona!

Juuri näin.

Surullista on tämä, ettei enää oikein osata tuntea mistään kiitollisuutta tai kunnioitusta muuten kuin hampaat irvessä.

Kukaan meistä ei ole täydellinen, virheistä pitää tietenkin oppia, parhaansa kukin yrittää siinä silloisessa tilanteessa.

Vanhemmistaan voi myös muistaa sen, mikä heissä on ollut hyvää. Vaihteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheet vaativat miehiltä isompaa asuntoa, suurempaa perheautoa, rahaa merkkilastenvaatteisiin, perhelomiin...ja samanaikaisesti valittavat, kun isät ovat koko ajan töissä tai väsyneitä töistä.

Monet miehet kantavat yhä pääasiallisen taloudellisen vastuun. Raskas taakka kantaa. Kiitokseksi sanotaan: mikset ole enemmän kotona!

Juuri näin.

Surullista on tämä, ettei enää oikein osata tuntea mistään kiitollisuutta tai kunnioitusta muuten kuin hampaat irvessä.

Kukaan meistä ei ole täydellinen, virheistä pitää tietenkin oppia, parhaansa kukin yrittää siinä silloisessa tilanteessa.

Vanhemmistaan voi myös muistaa sen, mikä heissä on ollut hyvää. Vaihteeksi.

Mun vanhemmissa ei ole yhtään mitään hyvää. Silkkaa tuuria että jäin henkiin niiden käsittelyssä. Toisinkin olis voinut käydä. Jotkut ihmiset vaan on läpipahoja, mustia, tuhoavia - ja tällaiaetkin ikävä kyllä saa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Isä, olisitpa joskus rakastanut minua, vaikka olenkin tyttö. Olisit pelastanut minut äidin kännäämiseltä, ottanut luoksesi, tarjonnut suojaa. Olisit huolehtinut myös minusta etkä vain uuden perheen lapsistasi. Minäkin kaipasin sinua koko ajan.

Täältä sinulle lämmin halaus yhdeltä ison ja turvallisen sylin omistavalta isältä.

Minusta isänpäivän ja äitienpäivän vois lakkauttaa. Kuuluvat ydinperheen ja hyvinvointivaltion aikakauteen, nykyisin aiheuttavat enenevässä määrin mielipahaa, kun erolapsia ja kahtiajakoa hyvä- ja huono-osaisiin aina vain enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheet vaativat miehiltä isompaa asuntoa, suurempaa perheautoa, rahaa merkkilastenvaatteisiin, perhelomiin...ja samanaikaisesti valittavat, kun isät ovat koko ajan töissä tai väsyneitä töistä.

Monet miehet kantavat yhä pääasiallisen taloudellisen vastuun. Raskas taakka kantaa. Kiitokseksi sanotaan: mikset ole enemmän kotona!

Juuri näin.

Surullista on tämä, ettei enää oikein osata tuntea mistään kiitollisuutta tai kunnioitusta muuten kuin hampaat irvessä.

Kukaan meistä ei ole täydellinen, virheistä pitää tietenkin oppia, parhaansa kukin yrittää siinä silloisessa tilanteessa.

Vanhemmistaan voi myös muistaa sen, mikä heissä on ollut hyvää. Vaihteeksi.

Vaihteeksiko? Jos kerrot rehellisesti lapsuutesi olleen ikävä ja vaikuttavan sinuun yhä psyykkisesti, niin saat yleensä kuraa niskaan. Miksi pitäisi antaa anteeksi ihmisille, jotka ovat tuottaneet sinulle tuskaa, jos he eivät edes osoittaneet olevansa teoistaan pahoillaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheet vaativat miehiltä isompaa asuntoa, suurempaa perheautoa, rahaa merkkilastenvaatteisiin, perhelomiin...ja samanaikaisesti valittavat, kun isät ovat koko ajan töissä tai väsyneitä töistä.

Monet miehet kantavat yhä pääasiallisen taloudellisen vastuun. Raskas taakka kantaa. Kiitokseksi sanotaan: mikset ole enemmän kotona!

Juuri näin.

Surullista on tämä, ettei enää oikein osata tuntea mistään kiitollisuutta tai kunnioitusta muuten kuin hampaat irvessä.

Kukaan meistä ei ole täydellinen, virheistä pitää tietenkin oppia, parhaansa kukin yrittää siinä silloisessa tilanteessa.

Vanhemmistaan voi myös muistaa sen, mikä heissä on ollut hyvää. Vaihteeksi.

Vaihteeksiko? Jos kerrot rehellisesti lapsuutesi olleen ikävä ja vaikuttavan sinuun yhä psyykkisesti, niin saat yleensä kuraa niskaan. Miksi pitäisi antaa anteeksi ihmisille, jotka ovat tuottaneet sinulle tuskaa, jos he eivät edes osoittaneet olevansa teoistaan pahoillaan?

Ja nuo vittumaiset ylimieliset kuranheittäjät on just niitä joilla itsellään on unelmavanhemmat. Ei ole tippaakaan empatiakykyä jotta osaisi ajatella, millaista on sellaisen elämä joka koko lapsuuden sai nyrkkiä ohimoon. Koska ylemmyydentuntoinen minä itse! Minäminä!

Vierailija kirjoitti:

Minusta isänpäivän ja äitienpäivän vois lakkauttaa. Kuuluvat ydinperheen ja hyvinvointivaltion aikakauteen, nykyisin aiheuttavat enenevässä määrin mielipahaa, kun erolapsia ja kahtiajakoa hyvä- ja huono-osaisiin aina vain enemmän.

Minusta ei pitäisi, koska ne päivät kuitenkin korostavat hyvää isyyttä ja äityttä, sitä kohti. Kaltoinkohdeltu lapsi ei mene tapaamaan isäänsä tai äitiänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta isänpäivän ja äitienpäivän vois lakkauttaa. Kuuluvat ydinperheen ja hyvinvointivaltion aikakauteen, nykyisin aiheuttavat enenevässä määrin mielipahaa, kun erolapsia ja kahtiajakoa hyvä- ja huono-osaisiin aina vain enemmän.

Minusta ei pitäisi, koska ne päivät kuitenkin korostavat hyvää isyyttä ja äityttä, sitä kohti. Kaltoinkohdeltu lapsi ei mene tapaamaan isäänsä tai äitiänsä.

Ei mene. Kaltoinkohdeltu lapsi voi sen sijaan viettää mukavia isän- ja äitienpäiviä omien lastensa kanssa. Uutta lapsuutta ei saa, mutta omille lapsille voi antaa paremmat lähtökohdat kuin mitä itse sai.

Vierailija kirjoitti:

Minusta isä joka tekee aina töitä, tuo paljon rahaa kotiin eikä näy arjessa on paras isä ikinä.

Jos isä jättää lapsen näiden ollessa pieniä niin miten nämä osaavat kaivata isää?

Minä en ainakaan osaa kaivata asioita, joita minulla ei ole koskaan ollutkaan.

Eihän esim. Les*o parien lapset kaipaile isää tai H*mo parien lapset äitiä?

Missä mättää?

Vierailija kirjoitti:

Tulin surulliseksi. Kuinka monella tapaa voikaan "epäonnistua" vanhempana. Itsekin olen varmasti tehnyt paljon virheitä, isan tiedän, osaa en varmaan tiedostakaan.

Sattuu, että tulee loukanneeksi omia rakkaita lapsiaan, vaikkei haluaisi.

Kukapa meistä olisi täydellinen, tiedän sen, mutta silti...

Mun lapsuudessa vanhemmat oli aina vain töissä, mä ja mun veli oltiin aina mummolassa.

Enkä mä syytä mun vanhempia mistään tai ajattele näiden epäonnistuneen tai menettäneen jotakin.

Elämä on ja tällä hetkellä ollaan läheisissä väleissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta isä joka tekee aina töitä, tuo paljon rahaa kotiin eikä näy arjessa on paras isä ikinä.

Jos isä jättää lapsen näiden ollessa pieniä niin miten nämä osaavat kaivata isää?

Minä en ainakaan osaa kaivata asioita, joita minulla ei ole koskaan ollutkaan.

Eihän esim. Les*o parien lapset kaipaile isää tai H*mo parien lapset äitiä?

Missä mättää?

Äitini kuoli minun ollessa pieni lapsi. En muista mitään, mutta kyllä minä häntä olen kovasti kaivannut ja kaipaan edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheet vaativat miehiltä isompaa asuntoa, suurempaa perheautoa, rahaa merkkilastenvaatteisiin, perhelomiin...ja samanaikaisesti valittavat, kun isät ovat koko ajan töissä tai väsyneitä töistä.

Monet miehet kantavat yhä pääasiallisen taloudellisen vastuun. Raskas taakka kantaa. Kiitokseksi sanotaan: mikset ole enemmän kotona!

Perheet vaativat... eiköhän mies itse vastaa siitä miten päättää elämäänsä elää.

Kyllä meillä vaimo ainakin vaatii kaikkea tätä. Kuluttaa paljon perheen tuloista riippumatta. Parempi paiskia töitä, jos meinaa selvitä laskuista. Uskokaa tai älkää ja alapeukuttakaa sarjatulella, mutta tällaisia vaimoja ja perheitä todella on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta isänpäivän ja äitienpäivän vois lakkauttaa. Kuuluvat ydinperheen ja hyvinvointivaltion aikakauteen, nykyisin aiheuttavat enenevässä määrin mielipahaa, kun erolapsia ja kahtiajakoa hyvä- ja huono-osaisiin aina vain enemmän.

Minusta ei pitäisi, koska ne päivät kuitenkin korostavat hyvää isyyttä ja äityttä, sitä kohti. Kaltoinkohdeltu lapsi ei mene tapaamaan isäänsä tai äitiänsä.

Ei ole noin mustavalkoista. Minä käyn toisinaan moikkaamassa kaltoinkohdellutta vanhempaa ja olen käynyt toisinaan ihan isänpäivinä. Ymmärsin vanhempana ja terapioiden aikana sen, että vanhempani ovat oman lapsuutensa vankeja. Ei osannut olla parempi, koska sai itse vielä huonomman mallin.

En käy usein, mutta harvakseltaan käyn. Kaikki eivät pysty käymään, jos vanhempi on esimerkiksi pahasti persoonallisuushäiriöinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheet vaativat miehiltä isompaa asuntoa, suurempaa perheautoa, rahaa merkkilastenvaatteisiin, perhelomiin...ja samanaikaisesti valittavat, kun isät ovat koko ajan töissä tai väsyneitä töistä.

Monet miehet kantavat yhä pääasiallisen taloudellisen vastuun. Raskas taakka kantaa. Kiitokseksi sanotaan: mikset ole enemmän kotona!

Perheet vaativat... eiköhän mies itse vastaa siitä miten päättää elämäänsä elää.

Kyllä meillä vaimo ainakin vaatii kaikkea tätä. Kuluttaa paljon perheen tuloista riippumatta. Parempi paiskia töitä, jos meinaa selvitä laskuista. Uskokaa tai älkää ja alapeukuttakaa sarjatulella, mutta tällaisia vaimoja ja perheitä todella on.

Joo mutta miehet vois lopettaa uikutuksensa että miehiltä vaaditaan, miesten täytyy, miehillä rankkaa.

Meidän perheessä minä NAINEN olen se joka luo uraa ja reissaa, tekee pitkää päivää mahdollistaakseen elintason. Samalla hoidan lapsetkin ohessa. Ai niin mutta eihän mulla voi olla mitenkään rankkaa, vain miehillä on. T. Naisjohtaja

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin vanhempana ja terapioiden aikana sen, että vanhempani ovat oman lapsuutensa vankeja. Ei osannut olla parempi, koska sai itse vielä huonomman mallin.

Itse ymmärsin tämän vanhempani puheiden perusteella jo kauan ennen kuin pääsin terapiaan. Terapian myötä ymmärsin vihdoin sen, että on turha hakata päätänsä seinään ja tuhlata aikaansa pahalta tuntuviin ihmissuhteisiin.