Sossut tulossa kylään lapsen poissaolojen vuoksi
Kommentit (221)
Hienoa, että syntyy paljon keskustelua nuorten tilanteesta ja siitä että 15 vuotiaat juurikin jää ilman hoitoa. Terapiaan on kolmen kuukauden arvio ja siinä ajassa mittaillaan nuoren motivaatiota apuun. Apua tarvitaan jo heti eikä aina tarvita psykoterapiaa vaan kevyempi keskustelu apu kriisissä ammattilaisen kanssa auttaa.
Mutta lastensuojelu ei ole ajantasalla tällaisista asioista. Huostaanotot lisääntyy koko ajan. Sillä rahalla saisi paljon terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuossa ensisijaisesti pitäisi saada lapsi kuntoon ja sitten miettiä vasta miten koulu suoritetaan. Jos on noin pahan kuuloinen masennus, ei varmaan vain pysty koulutyöhön just nyt. Toivottavasti teidän asiat selkeytyy!
Just tämä.
Tuo kouluun pakottaminen vain pahentaa tilannetta ja samoin sossujen sekaantuminen.
Ihan normaalilla älylläkin tuon voisi tajuta, ensin poika kuntoon.
Mutta eihän koululta luokkis voi tulla sinne kotiin ja lapsen terveystietoihin _normaalilla älyllään_ tsekkaamaan, että pojalle on hoitoa haettu. Eikä koulu voi tehdä siitäkään diagnoosia, että poika on liian sairas käymään koulua. Joten heidän tulee varmistaa, etteä koulua ei lyödä laimin väärin syin, eli käytännössä siis tehtävä lasu eli pyydettävä "sossuja sekaantumaan" ja toivottava, että pojan tilanne lähtee sitä kautta viimeistään hoitoon.
Kyllä kait huoltaja on ollut kouluun yhteydessä ja kertonut tilanteesta.
Ja lääkärit tekevät päätöksen mihin pojan kunto riittää.Vanhemmilla on ihmeellisiä kuvitelmia koulun tiedonkulusta. Esimerkiksi se, että koulupsykologi tietää jotain, ei missään tapauksessa tarkoita, että kukaan muu tietäisi. Tai jos luokanvalvoja tietää, ei kukaan muu opettaja tiedä. Mitään lapsen yksityisiin terveystietoihin liittyviä asioita ei voi kertoa eteenpäin, ellei siitä tule huoltajalta suoraa pyyntöä.
Eli vanhemman täytyy oikeasti tietää, kenen haluaa asioista tietävän. Ei ole ’koulua’ joka tietää. On yksittäisiä ihmisiä, joilla ei ole lupa puhua asioista keskenään.
Kyllä tuossa kohtaa on koulussa pidetty verkostopalavereja jos kerran tukitoimiakin on mietitty. Turhaa mennä sen taakse että koulu ei tiedä. Koulu on istunut usein monissa palavereissa joissa oppilaan asioita käsitellään, nyökytellyt tukitoimille mutta ei ole tehnyt mitään tukitoimia, lasun vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuo 70 tuntia yhtäjaksoista poissaoloa? Mietin vaan kun ei meidän ovelle sossuntätejä ilmaantunut kun poika muutama vuosi sitten imuroi niin tehokkaasti kaikki flunssat ja mahataudit, että tuo 70/h/lukukausi ylittyikin jonkin verran. Ja kyseessä oli tuolloin yläasteikäinen poika.
Meille rehtori sanoi että 50 tuntia on lastensuojeluilmoituksen raja.
Vähän skeptinen oon tuon rajan suhteen. 50 tuntia tulee täyteen niin monella, että eihän lastensuojelussa ehdittäisi muuta tekemään kuin noita tarkistamaan, ja oikeat tapaukset jäisi käymättä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsovat onko koti asuinkelpoinen ja onko vanhemmat tolkuissaan.
Mistä lapsesi on ollut poissa, karannut vai koulusta?Koulusta.. nyt on ollut yli 70 tuntia pois koulusta.
Lintsannutko vai sairastanut?
Ahdistunut ja masentunut.. on hoidossa lastenpsykiatrisella, mutta ei ”pääse” kouluun
Kyseessä 15 vuotias.
Voi pikku raukka, tulisi mieli tulla halaamaan. Tuttavan lapsi oli samanikäisenä masentunut, ahdistunut ja hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia. Koulu ei tietenkään sujunut. Hän asui osan aikaa laitoksessa ja opiskeli jopo-opetuksessa kun pystyi. Pari vuotta se oli pahimmillaan. Hän siitä tokeni ja pääsi jaloilleen. Raskasta aikaa se oli kaikille ympärillä olevillekin, voimia myös ap:lle. Ota kaikki apu mitä tarjotaan. Myös itsellesi.
Googlella löytyy esim. Oulu poissaolojen puuttumisen malli, googlella löytyy 50 h luvattomia, seuraa ilmoitus. Tein hakukoneella hakuja ja kyllä nuo rajat on ennalta ilmoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Googlella löytyy esim. Oulu poissaolojen puuttumisen malli, googlella löytyy 50 h luvattomia, seuraa ilmoitus. Tein hakukoneella hakuja ja kyllä nuo rajat on ennalta ilmoitettu.
Mutta onko poissaolot luvattomia jos on sairas? Masennus on myös sairaus.
Koulu ei voi tietää, onko oppilaan sairaus hoidossa vai ei. Ette usko miten usein vanhemmat peittelevät lapsensa poissaoloja merkitsemällä ne sairauksiksi. Todellisuudessa nuori voi vaikka olla päihteiden käytön takia krapulassa usein.
Yllättävän äkkiä tulee tilanne että lapsi sijoitetaan..ensin 30 vrk:n kiireellinen sijoitus ja siinä sitten lapsi hätääntyneenä ahdistuneena istuu palvereissa, käy keskusteluja millon kenenkin kanssa, tuossa mielentilassa koittaa käydä koulua, ainakin aamulla on sinne lähtevinään, kukaan työntekijä ei laitoksesta sinne vie. Koulussa oireilee, aiheuttaa riitoja, lähtee kesken päivä..taas opettaja tekee lasun. Ihmisiä pyörii kymmeniä lapsen ympärillä, työntekijät vaihtuu, kukaan ei näe, kuule tai pysähdy lapsen hädän keskellä. Seuraava palveri..lapsi saa 30 pvä aikaa näyttää että hoitaa koulun ja käyttäytyy. Näin ei tapahdu. Aletaan etsiä sopivaa laitosta, sijoitetaan ja ongelma on poistunut. Kaikki meni nopeasti, resursseja ei Ole kannatella lasta tai etsiä muita vaihtoehtoja. Puolitoista vuotta laitoksessa..koulua ainakin kävi, sehän sijaitsi laitoksen alakerrassa. Terapiaa tai psykologin tapaamisia ei ollut kertaakaan puolentoistavuoden aikana. Ohjaajat hoiti sen puolen jos oli aikaa tai sai luotua jonkinmoisen luottamus suhteen omaohjaajaan..mikäli se ei vaihtunut jatkuvasti. Lapsen takaisin saaminen ei Ole helppoa ja kun näin käy palaa kotiin osin laitostunut ja katkera lapsi jonka koko loppuelämään tulee mukana seuraamaan valtava trauma ja kokemus siitä että hänen todelliseen hätään ei koskaan vastattu.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän äkkiä tulee tilanne että lapsi sijoitetaan..ensin 30 vrk:n kiireellinen sijoitus ja siinä sitten lapsi hätääntyneenä ahdistuneena istuu palvereissa, käy keskusteluja millon kenenkin kanssa, tuossa mielentilassa koittaa käydä koulua, ainakin aamulla on sinne lähtevinään, kukaan työntekijä ei laitoksesta sinne vie. Koulussa oireilee, aiheuttaa riitoja, lähtee kesken päivä..taas opettaja tekee lasun. Ihmisiä pyörii kymmeniä lapsen ympärillä, työntekijät vaihtuu, kukaan ei näe, kuule tai pysähdy lapsen hädän keskellä. Seuraava palveri..lapsi saa 30 pvä aikaa näyttää että hoitaa koulun ja käyttäytyy. Näin ei tapahdu. Aletaan etsiä sopivaa laitosta, sijoitetaan ja ongelma on poistunut. Kaikki meni nopeasti, resursseja ei Ole kannatella lasta tai etsiä muita vaihtoehtoja. Puolitoista vuotta laitoksessa..koulua ainakin kävi, sehän sijaitsi laitoksen alakerrassa. Terapiaa tai psykologin tapaamisia ei ollut kertaakaan puolentoistavuoden aikana. Ohjaajat hoiti sen puolen jos oli aikaa tai sai luotua jonkinmoisen luottamus suhteen omaohjaajaan..mikäli se ei vaihtunut jatkuvasti. Lapsen takaisin saaminen ei Ole helppoa ja kun näin käy palaa kotiin osin laitostunut ja katkera lapsi jonka koko loppuelämään tulee mukana seuraamaan valtava trauma ja kokemus siitä että hänen todelliseen hätään ei koskaan vastattu.
Onpa avuton ope. Herää kysymys onko ope ihan tasapainoinen tehtäväänsä jos ei muuta osaa kuin lasuja rimputtaa.
Tätä se on jos ei ole rahaa hankkia apuja muualta kuin kunnalliselta puolelta. Jonot on psykologeille pitkät, jos saat lastasi edes jonoon. Puhumattakaan psykiatrille pääsystä.
Vaikka pidettäisiin kymmenen verkostopalaveria ja sovittais kaikki mahdolliset tukitoimet nuorelle ja nuori silti ei tule kouluun eikä opiskele kotona niin mitä open pitäisi tehdä? Koulu voi päättää opetuksen erityisjärjestelyistä vain lääkärin lausunnon perusteella, ei ainoastaan huoltajan ilmoituksen.
Sairaslomaa kirjotetaan yleensä lyhyitä jaksoja masentuneille nuorille, koulu katsotaan kuntouttavaksi toiminnaksi. Sairaalakouluun ei pääse helpolla, jonot on pitkät ja ratkaisevinta on nuoren motivaatio päästä sinne. Jos sitä ei ole, sinne ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuossa ensisijaisesti pitäisi saada lapsi kuntoon ja sitten miettiä vasta miten koulu suoritetaan. Jos on noin pahan kuuloinen masennus, ei varmaan vain pysty koulutyöhön just nyt. Toivottavasti teidän asiat selkeytyy!
Just tämä.
Tuo kouluun pakottaminen vain pahentaa tilannetta ja samoin sossujen sekaantuminen.
Ihan normaalilla älylläkin tuon voisi tajuta, ensin poika kuntoon.
Mutta eihän koululta luokkis voi tulla sinne kotiin ja lapsen terveystietoihin _normaalilla älyllään_ tsekkaamaan, että pojalle on hoitoa haettu. Eikä koulu voi tehdä siitäkään diagnoosia, että poika on liian sairas käymään koulua. Joten heidän tulee varmistaa, etteä koulua ei lyödä laimin väärin syin, eli käytännössä siis tehtävä lasu eli pyydettävä "sossuja sekaantumaan" ja toivottava, että pojan tilanne lähtee sitä kautta viimeistään hoitoon.
Kyllä kait huoltaja on ollut kouluun yhteydessä ja kertonut tilanteesta.
Ja lääkärit tekevät päätöksen mihin pojan kunto riittää.Vanhemmilla on ihmeellisiä kuvitelmia koulun tiedonkulusta. Esimerkiksi se, että koulupsykologi tietää jotain, ei missään tapauksessa tarkoita, että kukaan muu tietäisi. Tai jos luokanvalvoja tietää, ei kukaan muu opettaja tiedä. Mitään lapsen yksityisiin terveystietoihin liittyviä asioita ei voi kertoa eteenpäin, ellei siitä tule huoltajalta suoraa pyyntöä.
Eli vanhemman täytyy oikeasti tietää, kenen haluaa asioista tietävän. Ei ole ’koulua’ joka tietää. On yksittäisiä ihmisiä, joilla ei ole lupa puhua asioista keskenään.
Kyllä tuossa kohtaa on koulussa pidetty verkostopalavereja jos kerran tukitoimiakin on mietitty. Turhaa mennä sen taakse että koulu ei tiedä. Koulu on istunut usein monissa palavereissa joissa oppilaan asioita käsitellään, nyökytellyt tukitoimille mutta ei ole tehnyt mitään tukitoimia, lasun vain.
Koulun suunnittelemista tukitoimista ei ole mitään hyötyä, jos lapsi ei tule kouluun. Miten "teet tukitoimia" ilman sitä lasta? Rehtori tai luokanvalvoja ovat siis mielestäni ihan aiheellisesti todenneet, että lapsi tarvitsee enemmän ja järeämpää apua kuin mitä koulu pystyy tarjoamaan.
Opettaja tekee ilmoituksen, kun rehtori on määrännyt sellaiset ohjeet. Opettaja ei keksi tuntirajoja, hän toimii pakotettuna. Olkaa yhteydessä rehtoriin, joka niitä määräyksiä antaa.
Meidän koulussa ainakin käytetään järkeä noissa lasuissa. Aina yritetään perheen ja nuoren kanssa selvittää asioita ensin. Aina se vaan ei ole mahdollista ja hyvin usein vanhemmat ei esimerkiksi tajua että jotain on tosi pahasti pielessä jos lapsi on vaikka kuumeessa koko ajan. Koulun oikeasti pitää tosi usein vääntää rautalangasta, että pitää mennä lääkäriin, se ei todellakaan ole normaalia. Tosi usein huoltajat peittelevät näillä koko ajan sairaana selvityksillä nuoren päihteiden käyttöä.
Pari vuotta sitten 13-vuotias poikani ahdistui ja masentui aika yllättäen. Taustalla oli useampi asia: vanhemman sisaruksen muutto pois kotoa, isovanhemman sairastuminen, harrastusryhmässä nälvimistä ym. Liian monta asiaa vaan kasaantui kerralla ja aiheutti ahdistuksen.
Halusin pojalleni heti apua ja myöskin sain. Huomasin kuitenkin, että tämä vaati vanhemmilta todella paljon. Minun piti soittaa useita puheluita ja selittää useammalle ihmiselle, että poikani voi todella huonosti, itkee vaan omassa huoneessaan. Lopulta sain ohjeen viedä poika päivystykseen.
Lapseni otettiin pariksi päiväksi sairaalaan ja hän pääsi tämän jälkeen juttelemaan terapeutille viikottain. Puolen vuoden päästä hän oli taas oma itsensä.
Meidän tapauksessa luultavasti auttoi, että saimme apua heti. Jouduin kuitenkin taistelemaan ja vaatimaan ennen kuin pääsimme avun piiriin. Jos olisin itse ollut väsynyt ja masentunutkin, en olisi jaksanut vaatia pojalleni apua.
Yhteiskunnan varoja säästyisi ja inhimillinen kärsimys vähenisi, jos asioihin puututtaisiin ajoissa ilman taistelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuo 70 tuntia yhtäjaksoista poissaoloa? Mietin vaan kun ei meidän ovelle sossuntätejä ilmaantunut kun poika muutama vuosi sitten imuroi niin tehokkaasti kaikki flunssat ja mahataudit, että tuo 70/h/lukukausi ylittyikin jonkin verran. Ja kyseessä oli tuolloin yläasteikäinen poika.
Meille rehtori sanoi että 50 tuntia on lastensuojeluilmoituksen raja.
Siis mitä? Eli jos lapsi on vaikka umpisuolileikkauksessa ja pari viikkoa sen takia pois koulusta, niin tekevät lastensuojeluilmoituksen?
Voiko tämä olla totta?Tuohan nyt on aivan turhaa järjestelmän ylikuormittamista. Ei varmasti viranomaisilla aika riitä hoitaa oikeita ongelmatapauksia.
Puhumattakaan siitä, että mikä stressi ja häpeä voidaan tavalliselle perheelle aiheuttaa, kun tietoihin lätkäistään merkintä lastensuojeluilmoituksesta.
Onneksi minulla ei ole lapsia.Nuo lasut ja tuntirajat koskee tietenkin luvattomia/selvittämättömiä/perusteettomia/epämääräisiä poissaoloja. Jos lapsi joutuu kuukausiksi syöpähoitoihin sairaalaan niin ei kukaan poissaololasuja tehtaile.
Sairauspoissaoloille on myös omat tuntirajat. Ja jos opettaja on kovin tunnollinen, niin tekee kyllä lasun vaikka poissaolot johtuisivat syöpähoidoista.
Sairasta. Jälleen kerran. Pitäisikö syöpäsairaan jättää syöpähoidot välistä, koska koulu?
Ja eikös pitkäaikaissairaat käy sairaalakoulua?
Syöpäsairaan ei ole tarkoitus jättää syöpähoitoja välistä. Koulun on kuitenkin varmistettava, että lapsi saa oikeasti eikä vain puheissa tarvitsemaansa hoitoa. Oppivelvollisuudesta ei saa syövän takia vapautusta. Kotiopetukseen otetulle lapselle on perheen tehtävä opiskelusuunnitelma, koska peruskoulu on suoritettava ennen kuin teini täyttää 17. Samaa tahtia ei tarvitse muiden kanssa opiskella. Koulu ei voi kuitenkaan kokonaan vapauttaa opiskeluista. Se ei ole laillista.
Öö, lähtökohta siis että vanhempi valehtelee syöpähoidoista? Onko liian vaikeaa vaikka pyytää vanhemmilta lääkärinlausuntoa tmv? Heti ensimmäisenä lasu kun ei jakseta yhtään omia hommiaan hoitaa. Toivottavasti et ole sossu, kuulostat todella kieroutuneelta.
Luokkakaverini kuoli leukemiaan 13 vuotiaana. Siinä ei paljon lasut olisi auttaneet tyttöä parantumaan ja kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja tekee ilmoituksen, kun rehtori on määrännyt sellaiset ohjeet. Opettaja ei keksi tuntirajoja, hän toimii pakotettuna. Olkaa yhteydessä rehtoriin, joka niitä määräyksiä antaa.
Juuri näin, ja lisäksi ei reksikään ole omasta päästään näitä keksinyt. Mutta jos on pakko vetää herne nenään open toimista, tässä asiassa kääntykää rehtorin puoleen, olkaa hyvät.
Olisi kyllä mukava elää täydellisessä maailmassa, jossa kaikki vanhemmat olisivat järkeviä, huolehtivia ja tarjoaisivat kaikissa tilanteissa vain hyvät olosuhteet lapselle. Kukaan ei valehtelisi ja ongelmat hoidettaisiin peittelemättä. Valitettavasti näin ei ole. En voi ottaa opettajana vastuulleni esim sitä että huoltaja ilmoittaisi lapsen olevan sairas henkisesti/fyysisesti, mutta mitään muuta tietoa tai lähdettä minulla ei olisi. Lakkaisin vain ihmettelemästä poissaoloja, koska huoltajan (jota en välttämättä elämässäni ole nähnyt koskaan tai esim kerran palaverissa) sanaan voin tietysti luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei voi tietää, onko oppilaan sairaus hoidossa vai ei. Ette usko miten usein vanhemmat peittelevät lapsensa poissaoloja merkitsemällä ne sairauksiksi. Todellisuudessa nuori voi vaikka olla päihteiden käytön takia krapulassa usein.
No jos on istuttu jo verkostopalaverissa jossa lääkäri mukana, koulu ei voi millään väittää että äiti keksii tekosyitä. Ap: n tapauksessahan koulu tietää kun ovat monesti palaveeranneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei voi tietää, onko oppilaan sairaus hoidossa vai ei. Ette usko miten usein vanhemmat peittelevät lapsensa poissaoloja merkitsemällä ne sairauksiksi. Todellisuudessa nuori voi vaikka olla päihteiden käytön takia krapulassa usein.
No jos on istuttu jo verkostopalaverissa jossa lääkäri mukana, koulu ei voi millään väittää että äiti keksii tekosyitä. Ap: n tapauksessahan koulu tietää kun ovat monesti palaveeranneet.
Koulu vaan yrittää peitellä omaa avuttomuuttaan mustamaalaamalla ja syyllistämällä vanhempia.
Nolottaa kun ollaan olevinaan ensin niin kaikkitietäviä, ja sitten ei osatakaan auttaa, niin hyökätään vanhempia kohti.
Ei se ole automaatti. Se on hyvä tuki luokanvalvojalle seurata tilannetta. Jos poissaoloja on paljon, ottaa luokanvalvoja yhteyttä kotiin, ja selvittää tilannetta. Ei syöpäpotilaasta tarvitse mitään ilmoitusta tehdä. Eikä selkeästi diagnosoidusta vakavasta sairaudesta. Mutta kun hälytyskellot soivat jostain syystä tilanteessa, opettaja voi siirtää tuon säännön perusteella asian tutkittavaksi. Eivöt kaikki vanhemmat ole täyspäisiä. Poissaolot voivat johtua vaikka oikeasti siitä, että lapsi joutuu hoitamaan pikkusisarusta kun äiti ei jaksa. Äiti vaan ilmoittaa isomman lapsen sairaaksi. Silloin on hyvä viranomaisten puuttua.