Rahattoman rahankäyttökyky, kokemuksia köyhyydestä ja tuhlaamisesta

Ihmiset uhriutuvat ja alkavat käyttäytymään sen mukaisesti. Tietynlainen näköalattomuus tulevaisuuteen.  Itsensä palkitseminen krääsällä ja tarpeettomalla nähdään hetkellisen mielihyvän suomalla oikeutuksella.

Ei uskota, että nyt kieltäytymällä hankkimasta turhia asioita, jotka eivät kuitankaan poista olennaista, tulevaisuudessa asiat voisivat olla paremmin.

Housuun pissaaminen lämmittää vain hetken pakkasessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että tällä henkilöllä on shoppailutiippuvuus joka kohdistuu näihin tiettyihin tuotteisiin. Itselläkin oli vastaavaa ja ainakin oman kokemuksen mukaan se johtui turvattomuuden tunteesta ja sitä turvaa sitten koetaan saavan jostain tietystä tuotteesta. Ehkä sisustustavarat antaa kokemuksen tosiaan sellaisesta keskiluokkaisesta elämästä jollaista haluaisi elää. Ei kaikki köyhät kuitenkaan käyttäydy näin niin en ymmärrä miksi taas pitää leimata jotenkin kaikki köyhät tyhmiksi rahankäyttäjiksi kun ostoriippuvuutta on rikkaillakin vaikka heillä onkin enemmän rahaa käytössä niin ei ole harvinaista että joku olisi tuhlannut koko suuren omaisuutensa typerällä tavalla.

Se tässä on ollut pointtina, että ne vähät rahat turhuuteen laitetaan ja sitten itketään, kun ei ole rahaastattelu kelan ym takia eli harvempi rikas itkee ettei saa rahaa lisää jos tuhlaa entiset.

Sehän on ihan totta ettei pidä syyllistää köyhiä, mutta minä aloitin tämän ketjun pelkästään siitä ajatuksesta että useampi tuttavani tuhlaa rahat heti jos jostain tulee eikä ne oikeasti ole tarpeellisia ap

Siis tosiaan joka kuukausi jotenkin itkevät tätä asiaa näyttävästi? Onpa kummallista kun yleensä ihmiset pitävät raha-asiat omana tietonaan.

Facebook ja elämänkolulaiset on näitä. Niitä on yllättävän paljon eri ryhmissäkin itkemässä

Miksi uusinta iPhonea pidetään jotenkin elintason merkkinä tai statuksena, joka köyhän "pitää" hankkia? Tai vaihtoehtoisesti: Köyhä, miksi haluat väkisin hankkia uusimman iPhonen vaikkei välttämättä olisi varaa?

Itse olen kohtuullisen hyväosainen eikä minulla ole mitään hinkua saada uusimpia malleja, ne ovat aivan liian isoja. Minulla on jo pari vuotta vanha SE, ja tuntuu että ihmiset luulevat minua varakkaammaksi kuin olenkaan.

Lemmikki. Mä en ymmärrä ettei oo varaa ostaa lapselle ruokaa, vaatteita yms ja on lemmikki..kyllä tiiän, että tätä selitellään että lemmikki torjuu masennusta ja piristää henkisesti, mutta kyllä asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen..ensin huolehditaan ihmisten tarpeet ja sitten katotaan mihin on varaa..

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset uhriutuvat ja alkavat käyttäytymään sen mukaisesti. Tietynlainen näköalattomuus tulevaisuuteen.  Itsensä palkitseminen krääsällä ja tarpeettomalla nähdään hetkellisen mielihyvän suomalla oikeutuksella.

Ei uskota, että nyt kieltäytymällä hankkimasta turhia asioita, jotka eivät kuitankaan poista olennaista, tulevaisuudessa asiat voisivat olla paremmin.

Housuun pissaaminen lämmittää vain hetken pakkasessa.

Tämä itsekuriksi kutsuttu ominaisuus ei löydy kaikilta. Lapsille tehty ”vaahtokarkkitesti” ennustaa jo nuorilta lapsilta tulevaisuuden menestymistä: jos lapselle sanotaan että saat syödä vaahtokarkin nyt heti, tai odottaa 15min ja saada kaksi vaahtokarkkia, niin aika moni lapsi hotkaisee sen vaahtokarkin heti. Ne, jotka pystyvät hillitsemään hetkellisen halunsa, ja saavat 15min myöhemmin kaksi vaahtokarkkia tulevat todennäköisemmin menestymään aikuisina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on elänyt koko elämänsä köyhyydessä niin vaikeahan sitä on olla viimein ensimmäistä kertaa menemättä sinne kampaajalle. Tai hankkii sen sisustus esineen minkä todella haluaa. Tai syö jotain laadukasta. Ja nämä sitten kasaantuu. Minulla on myös köyhyyden lisäksi mt-ongelmia, joten soppa on taattu. Olen jälkeenpäinkin parempina kausina ihmetellyt omia ostoksiani. Kerran hankin kalliin netti liittymän, koska en tiennyt että Suomessa jokaisessa asunnossa on automaattisesti ilmainen netti. Se paperi, missä nettiliittymä mainittiin, löytyi vasta toisessa asunnossa selatessani vanhoja papereita. Näin ne aivot automaattisesti sokeutuvat asioille ja tietämättömyys tekee tepposia. Ja kun normielämässä ei ole oikein mitään elämyksiä ja sisältöä muutenkaan niin silloin se vähän kalliimpi suihkusaippua tai ruoka, tuntuu luksukselta, jonka voi itselle sallia, mutta toki siinäkin pikkuhiljaa rahaa kuluu kun tuota tekee paljon.

Suomessa ei todellakaan ole joka asunnossa ilmaista nettiä

Nykyään se kuitenkin monessa krs- ja rivitalossa on ja se maksetaan hoitovastikkeessa ja jos on vuokralla, se sisältyy vuokraan. Ainakin, jos on rakennettu 90-luvun jälkeen ja usein myös vanhoissa taloissa on asennettu jälkikäteen, koska on niin halpa. Samoin mpnessa okt:ssa, jopa maalla.

Kuka uskoo jotta okt tai maalla on ilmainen netti?[/quote

Tietysti okt se maksetaan itse, mutta Asunto Oy se sisältyy hoitokuluihin, ihan samalla tavalla kuin muut kulut ja peritään osakkeenomistajalta osakkeiden mukaan, käytti nettiä tai ei. Ja vuokra-asunnoissa se sisältyy vuokraan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset uhriutuvat ja alkavat käyttäytymään sen mukaisesti. Tietynlainen näköalattomuus tulevaisuuteen.  Itsensä palkitseminen krääsällä ja tarpeettomalla nähdään hetkellisen mielihyvän suomalla oikeutuksella.

Ei uskota, että nyt kieltäytymällä hankkimasta turhia asioita, jotka eivät kuitankaan poista olennaista, tulevaisuudessa asiat voisivat olla paremmin.

Housuun pissaaminen lämmittää vain hetken pakkasessa.

Tai sitten ei. Varsinkin jos tulevaisuuden näkymät ovat karuja tai ei ole koskaan saanut kokea taloudellista turvaa niin hankala siinä johonkin potentiaalisen illuusioon tukeutua, jonka olemassa olosta ei edes tiedä. Ja jos elämä alkaakin menemään mallikkaasti niin katuuko siinä oikeasti jotain huonojen aikojen lohtukrääsän hankkimista - se oli se elämäntilanne ja sen ajan päätökset.

Vierailija kirjoitti:

Kerran kuussa, kun saan rahaa tillilleni, ostan melkein viisi euroa maksavan cafe latten, vaikka tiedän että loppukuusta sille vitosellekin olisi tarve. Kivittäkää :)

Käy Burger Kingissä latella, maksaa 2 egeä, on iso satsi tuoreista vastajauhetuista pavuista. Muuta en kyseisessä lafkassa toki ainakaan itse laita käkättimeen....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset uhriutuvat ja alkavat käyttäytymään sen mukaisesti. Tietynlainen näköalattomuus tulevaisuuteen.  Itsensä palkitseminen krääsällä ja tarpeettomalla nähdään hetkellisen mielihyvän suomalla oikeutuksella.

Ei uskota, että nyt kieltäytymällä hankkimasta turhia asioita, jotka eivät kuitankaan poista olennaista, tulevaisuudessa asiat voisivat olla paremmin.

Housuun pissaaminen lämmittää vain hetken pakkasessa.

Tämä itsekuriksi kutsuttu ominaisuus ei löydy kaikilta. Lapsille tehty ”vaahtokarkkitesti” ennustaa jo nuorilta lapsilta tulevaisuuden menestymistä: jos lapselle sanotaan että saat syödä vaahtokarkin nyt heti, tai odottaa 15min ja saada kaksi vaahtokarkkia, niin aika moni lapsi hotkaisee sen vaahtokarkin heti. Ne, jotka pystyvät hillitsemään hetkellisen halunsa, ja saavat 15min myöhemmin kaksi vaahtokarkkia tulevat todennäköisemmin menestymään aikuisina.

Entä jos sanotaan että jos odottaa 15 min ja saa 2 vaahtokarkkia, mutta ei sitten saakaan? Jos tarkkoja ollaan niin itse tunnen tällaisen ihmisen joka lukeutuu ensimmäiseen kategoriaan. Silti ihmetyttää että minut pudotetaan samaan kategoriaan vaikka olen luonnostani kurillinen, mutta köyhyys on alkanut aiheuttamaan arviointi virheitä ja omatkin arvot ovat alkaneet lipsumaan.

Olen sitä mieltä, että jos ihminen elää pitkän aikaa alle viidelläsadalla kuussa, niin laittaa hän sen pienen rahan ihan mihin tahansa, niin se ei ole tuhlaamista. Osa siitä menee kuitenkin ruokaan ja muuhun pakolliseen, joten se tuhlausvara siinä on melko pieni. Kovin pienissä ympyröissä ihminen siinä joutuu elämään.

Jos joku sitä kadehtii tai paheksuu niin ihmeellistä on.

Juuri tämän lohtukrääsän hankkiminen vie kauemmaksi vakaasta elämän tilanteesta (jota luulisi jokaisen tavoittelevan). Illuusio paremmasta tulevaisuudesta on työtä sen vielä illuusiona häämöttävän eteen, eikä se, että hyväksytään vallitseva tilanne vain lohduttautumalla krääsään ja muuten tarpeettomaan.  Illuusio ei olekaan enää illuusio, vaan parempi ja tyydyttävämpi elämä.

Toiveet paremmasta hukkuu krääsäkasan alle, jos antaa niin tapahtua. Itsestä kiinni, ja syitä riittää niillä, jotka uhrin asemaan tyytyvät.

Vierailija kirjoitti:

Parvekkeen sisustaminen aivan turhaa ei siellä kuitenkaan istuksita muuta kuin röökillä. Jouluhössötys ja joulukortti rumpa. Joulu. Pääsiäinen. Kaikki nämä kauppaliset hömpät mitkä näihin liittyy. 

Rivien välistä on luetavissa että poltat tupakka ja silti puhut jostain "hömpästä"..... :D

Ei saatana! Etkö tajua että tupakkaa suurempaa hömppää ei olekaan. Tappavaa hömppää!

Juuri se että tyytyy elämään sillä viidelläsadalla kuussa, tekemättä asian eteen mitään, vain odottamalla, että jostain, kenties taivaasta, putoisi työpaikka tai lottovoitto, on itsensä pettämistä ja elämän hukkaan heittämistä.  Elämä on taistelua pärjäämisestä. Jos niitä odotettua kahta vaahtokarkkia ei tulekaan, on lähdettävä hakemaan ne sieltä, mistä ikinä vain löytyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että tällä henkilöllä on shoppailutiippuvuus joka kohdistuu näihin tiettyihin tuotteisiin. Itselläkin oli vastaavaa ja ainakin oman kokemuksen mukaan se johtui turvattomuuden tunteesta ja sitä turvaa sitten koetaan saavan jostain tietystä tuotteesta. Ehkä sisustustavarat antaa kokemuksen tosiaan sellaisesta keskiluokkaisesta elämästä jollaista haluaisi elää. Ei kaikki köyhät kuitenkaan käyttäydy näin niin en ymmärrä miksi taas pitää leimata jotenkin kaikki köyhät tyhmiksi rahankäyttäjiksi kun ostoriippuvuutta on rikkaillakin vaikka heillä onkin enemmän rahaa käytössä niin ei ole harvinaista että joku olisi tuhlannut koko suuren omaisuutensa typerällä tavalla.

Se tässä on ollut pointtina, että ne vähät rahat turhuuteen laitetaan ja sitten itketään, kun ei ole rahaastattelu kelan ym takia eli harvempi rikas itkee ettei saa rahaa lisää jos tuhlaa entiset.

Sehän on ihan totta ettei pidä syyllistää köyhiä, mutta minä aloitin tämän ketjun pelkästään siitä ajatuksesta että useampi tuttavani tuhlaa rahat heti jos jostain tulee eikä ne oikeasti ole tarpeellisia ap

Onko tullut mieleen, että jokaisella on oma arvomaailma ja se mikä on sinusta tuhlausta, toisesta se voi olla välttämätöntä ja tuo mielihyvää ja iloa elämään, jonka olet kieltämässä ja haluat konkreettisesti sotkeutua toisen elämää ja ohjata ostoskäyttäytymistä, joka ei millään tavalla kuulu sinulle, ellet ole rahoittajana.

Kannattaa elää omaa elämäänsä, eikä elää sitä toisen kautta. Tuskinpa ystäväsi saa enempää tukia, mitä laki oikeuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset uhriutuvat ja alkavat käyttäytymään sen mukaisesti. Tietynlainen näköalattomuus tulevaisuuteen.  Itsensä palkitseminen krääsällä ja tarpeettomalla nähdään hetkellisen mielihyvän suomalla oikeutuksella.

Ei uskota, että nyt kieltäytymällä hankkimasta turhia asioita, jotka eivät kuitankaan poista olennaista, tulevaisuudessa asiat voisivat olla paremmin.

Housuun pissaaminen lämmittää vain hetken pakkasessa.

Tämä itsekuriksi kutsuttu ominaisuus ei löydy kaikilta. Lapsille tehty ”vaahtokarkkitesti” ennustaa jo nuorilta lapsilta tulevaisuuden menestymistä: jos lapselle sanotaan että saat syödä vaahtokarkin nyt heti, tai odottaa 15min ja saada kaksi vaahtokarkkia, niin aika moni lapsi hotkaisee sen vaahtokarkin heti. Ne, jotka pystyvät hillitsemään hetkellisen halunsa, ja saavat 15min myöhemmin kaksi vaahtokarkkia tulevat todennäköisemmin menestymään aikuisina.

Varmaan se lapsi, joka saa vaahtokarkin vaikka kerran kuussa eikä koskaan muulloin hotkaisee sen nopeasti. Mutta se lapsi, joka saa vaikka joka päivä vaahtokarkin tai tietää saavansa aina kun haluaa nin jaksaa ehkä odottaa. Itsekurista ei ole pelkästään kiinni.

Joten testi ei ole oikeudenmukainen eikä kerro koko totuutta lapsen luonteesta vaan myös siitä millaisissa olosuhteissa lapsi elää. Olosuhteet muuttavat käytöstä. Puutteessa elävä ahnehtii kun saa harvinaisen herkun, ymmärrettävää. Se, jolle herkku on jokapäiväistä tai aina saavutettavissa jaksaa odottaa paremmin, ymmärrettävää.

Emt. Itselläni jäi  rahaa yli  ennen palkkapäivää  joten ostelin osakkeita. Pankkitiliä selatessani huomasin etten ole juuri käyttänyt rahaa kuin ruokaan ja pienenn puhelinlaskuun asumiskustannusten lisäksi.

Ehkä  ne köyhemmät saa  lohtua ja turvaa tavarasta vaikka se ostelu köyhdyttää niitä lisää.  Sitten kun on jonkinlainen puskuri, huomaakin että tavarasta voi ihan hyvin luopua.

Tuleeko näistä teille jotenkin parempi olo? Kun saa haukkua ja arvostella toisia?

Minullakin on köyhä läheinen joka ostelee holtittomasti ja valittaa rahan puutetta. En kuitenkaan alkaisi haukkumaan, koska näen ja ymmärrän ne syyt siellä takana (esim. hahmotushäiriö, taipumus alakuloisuuteen/ masennukseen yms syyt). Nämä ihmiset on usein avun tarpeessa, ei minkään julkisen nöyryytyksen. Jo se köyhäksi leimaaminen voi olla aika traumatisoivaa ja laukaista tarpeen ostelulle, jolla koittaa sovittaa itsensä muuhun yhteiskuntaan tai esim. täyttää jotain tyhjiötä.

Ei nämä köyhät ostele siksi että he on vaan tyhmiä ja että me voimme naureskella heille. Tyhmä on se joka naureskelee eikä osaa katsoa asiaa syvemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Kerran kuussa, kun saan rahaa tillilleni, ostan melkein viisi euroa maksavan cafe latten, vaikka tiedän että loppukuusta sille vitosellekin olisi tarve. Kivittäkää :)

Ostaisit mieluummin yhden Telian osakkeen niin sulle jäis vielä 60cnt ostokulujen jälkeenkin. Vuodessa saisit 13 osaketta ja  osingot päälle. Muutaman vuoden kun sitä jatkaisit, maksaisit osingoilla niitä latteja eikä se tuntuisi missään.

Tupakka

Pikkutavara - koriste-esineet ja "elämää helpottavat" vempaimet

Tarpeettomat vaatteet ja asusteet - ihan vaan vaihtelun vuoksi vaikka kaappi pullistelee vanhoja vaatteita.

Kosmetiikka - meikit, hajuvedet, rasvat joka lähtöön..

Elektroniikka ja pelit

Kova on huoli ap.llä toisen elämästä ja tuhlaavaisuudesta, joka pärjää perustoimeentulolla, ja on alle 500€/kk ja n. 15€/päivä.

Väittäisin, että vain harvat pärjäisivät, minä en ainakaan sillä tuo 15€ menee jo sukkahousuihin tai jos käy kahvilla ja lounaalla työpäivän aikana. Tuskin jää ap. ystävälle tuhlausrahaa, vaan kaikki menee pakollisiin kuluihin, ellei elä nälässä.