ADD ja se ihana tunne kun sairastuu kunnolla, jolloin saa hetken rauhan tekemättömiltä tehtäviltä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan niin hyvin nämä kirjoitukset. Juuri tuon, että kaaos vie kaiken energian ja haluaisi vaan vajota jonnekin pimeyteen. Myös tuo kaikki tai ei mitään piirre on tuttu.

En koskaan halunnut lapsia, koska olen aina tuntenut sen, että olen jotenkin erilainen. Minulla on helppoa silloin, kun saan vain olla ja tehdä omia juttujani. Haaveilla tai suunnitella jotain. Enkä oikeastaan halunnut parisuhdettakaan, mutta monien sattumusten kautta sellaiseen päädyin. Niin sitten kävi, että lapsiakin tuli ja toisaalta hyvä niin, koska löysin ongelmani ytimen eli add/adhdn. Minulla esiintyy siis hyperaktiivisuuttakin, joka ilmenee levottomuutena. Mutta koska olen nainen, niin se ei ole niin ilmeistä kuin pojilla/miehillä.

Tuli näistä kirjoituksistanne mieleen, että onko teistä muista tuntunut jo lapsesta asti, että olette erilaisia? Itse olin ehkä noin 4-vuotias, kun aloin tajuta että olen tavallista herkempi, intuitiivisempi ja jotenkin perustavalla tavalla erilainen kuin muut. Joskus tuntui, että näin aikuisistakin asioita, joihin muut eivät tuntuneet kiinnittävän huomiota. Esimerkiksi kaverin äidin sivusuhde, kaverin isän vähän likainen katse pikkutyttöihin jne. Näille sain vahvistuksen vasta aikuisena. Ajan tällä siis takaa sitä, että tällainenkin jatkuva pienten huomioiden tekeminen arjessa vie energiaa. Työpaikalla ikään kuin näen salaiset juonittelut ja klikit. Kavereissa aistin masennukset yms. Tunnistatteko tällaisen piirteen?

Monihan haaveilee intuitiivisista kyvyistä, mutta itse koen sen hirvittävän raskaana. Olisi helpompaa kun ei olisi niin tietoinen kaikista läsnä olevista sävyistä. Olen tulkinnut sen niin, että tämä johtuu siitä että add aivoissa viestit kertyy ja välittyy hiukan eri tavoin ja siksi saatamme huomioida asioita, joihin normaalit ihmiset eivät kiinnitä huomiota lainkaan. Yksinkertaisesti informaatiota ympäröivästä maailmasta kerääntyy hiukan liikaa...

50[/

No kyllä! Olen aina kokenut, niin kauan kuin muistan, että olen erilainen. Intuitiivinen ja herkkä, vaistoan voimakkaasti ympäristöä, näen ihmisistä asiota, ja se on raskasta. En jotenkin koe, että introverttiys selittää koko asiaa, olisiko tosiaan niin kuin kirjoitit, että ADD aivoissa on jotain vielä erilaisempaa tässäkin asiassa. Mulle on esim. selvänäkijä heti sanonut, että olen kuin magneetti muiden energioille, olen tähteläinen jne. Se on heidän tulkinta tähän. Itse vain koen olevani hyvin intuitiivinen, näen unia, vaistoan asioita ennalta, tunnen ihmisten tunnetilat ym. Se on hyvin kuluttavaa tosiaan ja pitää ihan opetella suojaamaan itseään liialta tulvalta.

Ja tuo, että voisin itsekin vain elää päiväkaudet haaveissa, se on kuin jokin suojakuori tai kupla jonne pystyy paeta kaikkea ja siellä olisi mukava pysyä..

11

Vierailija kirjoitti:

Meillä poika on add. Sillä on kyllä niin tuulen huuhtoma takapuoli ettei ole tottakaan. Mitään huolta ei ole huomisesta, tavarat tippuvat käsistä ja jäävät niille sijoilleen. Päänsäkin hävittäisi ellei olisi kiinni hartioissa. Ihan hiton rasittavaa.

Mahtava kuvaus! :D Oma äitini varmaan kuvailisi minua noin.

T: Naispuolinen tuulen huuhtoma takapuoli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

51 täällä vielä kirjoittaa. Oletteko muut havainneet epätavanomaista reagointia stimulanteille? Itselläni esim. kofeiini rauhoittaa ja juon aina iltakahvit, jolloin keskittyminen paranee sen verran, että pystyn "keskittymään" nukahtamiseen? Alkoholi taas pienissä määrissä selventää ajatuksia, turha möly päässä ikäänkuin haihtuu ja pystyy keskittymään yhteen ajatukseen kerrallaan.

En käytä näitä liikaa, olen vain huomannut näiden vaikutusten poikkeavan muiden kokemuksista. Ts. piristeet ja lamaavat aineet toimii päinvastoin kuin muilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

AP ymmärrätkö, että kirjoiti näin:

"Olen nyt siirtänyt jo VUOSIA noita jumppia, joita pitäisi tehdä lähes päivittäin ja kropan vaivat ovat pahentuneet jo siten, että tiettyjen liikkeiden teko alkaa olla jo hankalaa.

Tee ne jumppasi niin on yksi ongelma vähemmän. Siirrät ja siirrät ja teet itsellesi pahaa hyvän sijaan. Pois näppikseltä ja jumppaamaan siitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

Niinpä, jos aloittamisen vaikeus ja toiminnan suunnittelemisen ongelmat eivät olisi juuri leimallisia tarkkaavuuden säätelyn ongelmille, tätäkään ketjua ei edes tarvittaisi. Hyvin tyypillistä, että ihmiset joilla ei näitä ongelmia ole ja VOIVAT VALITA suhtautumisensa, eivät ymmärrä, että kaikki eivät ole samanlaisia ja mm. siksi tällainenkin diagnoosi ihan oikeasti on olemassa. Ja ei, se ei ole "lorvikatarri".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

Niinpä, jos aloittamisen vaikeus ja toiminnan suunnittelemisen ongelmat eivät olisi juuri leimallisia tarkkaavuuden säätelyn ongelmille, tätäkään ketjua ei edes tarvittaisi. Hyvin tyypillistä, että ihmiset joilla ei näitä ongelmia ole ja VOIVAT VALITA suhtautumisensa, eivät ymmärrä, että kaikki eivät ole samanlaisia ja mm. siksi tällainenkin diagnoosi ihan oikeasti on olemassa. Ja ei, se ei ole "lorvikatarri".

Aloittamisen vaikeus poistuu kun tekee sen asian :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

Niinpä, jos aloittamisen vaikeus ja toiminnan suunnittelemisen ongelmat eivät olisi juuri leimallisia tarkkaavuuden säätelyn ongelmille, tätäkään ketjua ei edes tarvittaisi. Hyvin tyypillistä, että ihmiset joilla ei näitä ongelmia ole ja VOIVAT VALITA suhtautumisensa, eivät ymmärrä, että kaikki eivät ole samanlaisia ja mm. siksi tällainenkin diagnoosi ihan oikeasti on olemassa. Ja ei, se ei ole "lorvikatarri".

Aloittamisen vaikeus poistuu kun tekee sen asian :)

Ei, se on edessä heti seuraavan asian kanssa. Ensinnäkin, se on uuvuttavaa. Toiseksi, se ei ole valinta siinä hetkessä, vaan ajatukset eivät ole tilanteen tasalla. Et edes ajattele asiaa sen vertaa (= onnistu suuntaamaan motivaatiota), että voisit aloittamista tai aloittamatta jättämistä punnita. Kolmanneksi, kun saat aloitettua, on asiaan keskittyminen kuitenkin mahdotonta sen loppuun saattamiseksi. Tämän myllyn ja pettymyksen kun käy läpi jokaisen pienen "rutiinitoimen" kanssa joka päivä koko elämän, ei lopulta enää edes jaksa paneutua (tai huomaa paneutua).

Onko dinulla jokin neuvo, jolla voisit oikeasti auttaa täällä kirjoittavia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

AP ymmärrätkö, että kirjoiti näin:

"Olen nyt siirtänyt jo VUOSIA noita jumppia, joita pitäisi tehdä lähes päivittäin ja kropan vaivat ovat pahentuneet jo siten, että tiettyjen liikkeiden teko alkaa olla jo hankalaa.

Tee ne jumppasi niin on yksi ongelma vähemmän. Siirrät ja siirrät ja teet itsellesi pahaa hyvän sijaan. Pois näppikseltä ja jumppaamaan siitä!

Olet sellainen, joka ei ymmärrä, ettei ymmärrä. Ei näytä auttavan edes huomautus asiasta. Säälin sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

AP ymmärrätkö, että kirjoiti näin:

"Olen nyt siirtänyt jo VUOSIA noita jumppia, joita pitäisi tehdä lähes päivittäin ja kropan vaivat ovat pahentuneet jo siten, että tiettyjen liikkeiden teko alkaa olla jo hankalaa.

Tee ne jumppasi niin on yksi ongelma vähemmän. Siirrät ja siirrät ja teet itsellesi pahaa hyvän sijaan. Pois näppikseltä ja jumppaamaan siitä!

Olet sellainen, joka ei ymmärrä, ettei ymmärrä. Ei näytä auttavan edes huomautus asiasta. Säälin sinua.

Piilotat laiskuutesi diagnoosin taakse. Kuulostaa, että sinulla on ADT, itseaiheutettu versio. Oikeasti keskittymishäiriöinen ei siirrä mitään, vaan motivoituneesti sätkii mitä sätkii ja tekee mitä tekee. Sitä sun tätä, sieltä täältä, mutta TEKEE.  Sinä et tee ja sillä ei ole keskittymishäiriön kanssa mitään tekemistä. Kysymys on motivaatiosta. Keskittymishäiriöinen kyllä jumppaa silloin kun haluaa, mutta liikkeet voivat jäädä vajaiksi tai aika per liike lyhyeksi. Mutta jos ei ole motivaatiota niin ei edes yritä ja se on sitä mitä sinä teet.

T. keskittymishäiriöinen, joka jumppaa miten sattuu, mutta jumppaa kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

51 täällä vielä kirjoittaa. Oletteko muut havainneet epätavanomaista reagointia stimulanteille? Itselläni esim. kofeiini rauhoittaa ja juon aina iltakahvit, jolloin keskittyminen paranee sen verran, että pystyn "keskittymään" nukahtamiseen? Alkoholi taas pienissä määrissä selventää ajatuksia, turha möly päässä ikäänkuin haihtuu ja pystyy keskittymään yhteen ajatukseen kerrallaan.

En käytä näitä liikaa, olen vain huomannut näiden vaikutusten poikkeavan muiden kokemuksista. Ts. piristeet ja lamaavat aineet toimii päinvastoin kuin muilla.

Olen havainnut samaa. Alkoholi selkiyttää ajatuksia. Toisaalta alkoholi aiheuttaa mulle herkästi kuitenkin masennusta enkä käytä ollenkaan tästä syystä. Iltakahvi ei vie unia pois, saa rentoutuneen olon, en tosin tiedä vaikuttaako kuitenkin niin, että unen laatu silti huononee. Olen tästä syystä jättänyt minimiin ne iltakahvit. Normi ihmiselle ainakin se puoliintumisaika on 6h. Aamulla taas on pakko saada kahvit että pääsee mitenkään käyntiin, mutta välillä kofeiini tekee oloa ahdistuneemmaksi. Vähän ristiriitaista.. 11

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

Niinpä, jos aloittamisen vaikeus ja toiminnan suunnittelemisen ongelmat eivät olisi juuri leimallisia tarkkaavuuden säätelyn ongelmille, tätäkään ketjua ei edes tarvittaisi. Hyvin tyypillistä, että ihmiset joilla ei näitä ongelmia ole ja VOIVAT VALITA suhtautumisensa, eivät ymmärrä, että kaikki eivät ole samanlaisia ja mm. siksi tällainenkin diagnoosi ihan oikeasti on olemassa. Ja ei, se ei ole "lorvikatarri".

Aloittamisen vaikeus poistuu kun tekee sen asian :)

Ei, se on edessä heti seuraavan asian kanssa. Ensinnäkin, se on uuvuttavaa. Toiseksi, se ei ole valinta siinä hetkessä, vaan ajatukset eivät ole tilanteen tasalla. Et edes ajattele asiaa sen vertaa (= onnistu suuntaamaan motivaatiota), että voisit aloittamista tai aloittamatta jättämistä punnita. Kolmanneksi, kun saat aloitettua, on asiaan keskittyminen kuitenkin mahdotonta sen loppuun saattamiseksi. Tämän myllyn ja pettymyksen kun käy läpi jokaisen pienen "rutiinitoimen" kanssa joka päivä koko elämän, ei lopulta enää edes jaksa paneutua (tai huomaa paneutua).

Onko dinulla jokin neuvo, jolla voisit oikeasti auttaa täällä kirjoittavia?

Tämä on ihan se neuvo, jonka ammattilaiset ovat minulle antaneet :) Idea on juuri siinä, että kun tekee, niin ei ole aikaa mietiskellä haluaako tehdä vai eikö halua, kun on sillä aikaa jo tehnyt jotain. Sillä toimeen tarttumisella tehdään se asia ja ihan sama miten häiriöiseltä tai häiriöttömältä päässä sillä hetkellä tuntuu niin voit tehdä sen asian kuitenkin. Raajat toimii, näppis toimii, hopi hopi. Kun homma on valmis, keitä kahvit ja mieti jälkeenpäin niitä kesken jääneitä ajatuksia ja odotuksia ja motivaatiota. Niillä kun ei ole mitään väliä sen kanssa saatko tehtyä homman vai et.

Adhd/add on neurologinen häiriö.Näille normaaleille(?)ei tästä viitsikkään puhua,ei ne vaan ymmärrä.Diagnoosi oli siinä mielessä helpotus,sai tietää että en oikeasti ole vaan laiska ym.tai se kaikki sählinki/kaaos ja muut jutut ei ole 'omaa syytä',vaikea selittää,toivottavasti tajuatte.Osaa olla hiukan armollisempi itselleen,kai ja selitti paljon miksi elämä on mennyt niinkuin on...työelämässä olen ollut mutta se on vaatinut paljon.Niitä vertaistukijuttuja on kai monellakin paikakunnalla,sais vaan aikaiseksi ottaa selvää ja mennä,mutta...sais nyt noi tiskit ja pyykit ja ja ja...Älkääkä 'normaalit' aukoko päätänne,kai sanotte masentuneellekkin että ota itsees niskasta kiinni.Vaan kun siihen ei  pysty.Hienosti osaatte kirjoittaa näistä,te addit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADD = laiska pehva.

Hyvä hyvä. Hienosti. Kerrankin sait annettua kaikkesi huumorin saralla.👍

T:addi

Ap tuossa kertoo, että ei ole viitsinyt jumpata vuosiin ja omatunto ei jätä rauhaan, koska hän on niin laiska. Kun jumppaisi niin omatunnonkaan ei tarvitsisi nalkuttaa. Mutta kun ap on kertomansa mukaan niin laiska niin ei viitsi vaan mieluummin kärsii "stressistä". Tuossahan ei olisi ongelmaa kun joka päivä tekisi sen 5 minuutin jumppansa.

Voi luoja näitä, jotka luulevat ymmärtävänsä ja tulevat pätemään. Suosittelen sinulle, että viisastelet sellaisten aiheiden parissa, joihin ymmärryksesi riittää, niin et tee itsestäsi hölmöä niiden parissa, jotka ymmärtävät ettet ymmärrä. Ymmärrätkö?

Ap

AP ymmärrätkö, että kirjoiti näin:

"Olen nyt siirtänyt jo VUOSIA noita jumppia, joita pitäisi tehdä lähes päivittäin ja kropan vaivat ovat pahentuneet jo siten, että tiettyjen liikkeiden teko alkaa olla jo hankalaa.

Tee ne jumppasi niin on yksi ongelma vähemmän. Siirrät ja siirrät ja teet itsellesi pahaa hyvän sijaan. Pois näppikseltä ja jumppaamaan siitä!

Olet sellainen, joka ei ymmärrä, ettei ymmärrä. Ei näytä auttavan edes huomautus asiasta. Säälin sinua.

Piilotat laiskuutesi diagnoosin taakse. Kuulostaa, että sinulla on ADT, itseaiheutettu versio. Oikeasti keskittymishäiriöinen ei siirrä mitään, vaan motivoituneesti sätkii mitä sätkii ja tekee mitä tekee. Sitä sun tätä, sieltä täältä, mutta TEKEE.  Sinä et tee ja sillä ei ole keskittymishäiriön kanssa mitään tekemistä. Kysymys on motivaatiosta. Keskittymishäiriöinen kyllä jumppaa silloin kun haluaa, mutta liikkeet voivat jäädä vajaiksi tai aika per liike lyhyeksi. Mutta jos ei ole motivaatiota niin ei edes yritä ja se on sitä mitä sinä teet.

T. keskittymishäiriöinen, joka jumppaa miten sattuu, mutta jumppaa kuitenkin.

Adhd:ssa toiminnan epätasainen suuntautuminen keskittyy keholliseen toimintaan. Add:llä yleensä päänsisäiseen. Eli add ei ole tekemättä mitään, vaan sattumanvaraisesti kiinnostavat asiat vievät huomion tekemiseltä. Sanoit tekeväsi jotain, niin add:kin: tämä vain tapahtuu pään sisällä. Yhdistävää on se, ettei tarkkaavaisuus välttämättä kohdennu tarkoituksenmukaiseen tai jäsenneltyyn toimintaan tai sen loppuun saattamiseen.

Tämän vuoksi add ei näy päällepäin, sinäkään et sitä tunnista. Sama suhailu ja räpiköinti, joka sinulla näyttyy ulospäin tekemisessä, tapahtuu pään sisällä. Sinua ilmeisesti urheilu luonnollisesti motivoi, etkä silti onnistu noudattamaan ohjelmaa, entä jos se ei motivoi lainkaan? Itse ainakin suoriudun sitten (yleensä) todella kirkkaasti asioista jotka motivoivat, sitä ei vain itse pysty suuntaamaan valitettavasti, se on joko tai.

Olen huomannut saman stimulanteista, että toimivat mulla eri tavoin. Sirdalud esimerkiksi väsyttää kaikkia, kenen olen kuullut niitä ottaneen. Minua ei väsyttänyt yhtään. Sen sijaan panacod meni kyllä eka kerralla päähän ja pitkään välttelin sitä enkä nytkään syö kuin pakon edessä. Yleensä alkoholi ja energiajuomat saavat mut ylikierroksille, paitsi viinistä tulee tahmea olo. Joskus nuorena kokeilin pilveä kerran ja tuntui että olin sumussa. Kahvi ei aiheuta mulle erityistä piristystä, mutta voin juoda sitä pannullisen päivässä. Sen olen todennut, että päihteet ei ole minun juttuni. En pidä itsestäni ylikierroksilla enkä uneliaana sammaltajana. Silti ymmärrän todella hyvin, miksi monet adhdt ja addt pakenevat päihteisiin.

Katsoin juuri tulleen dokumentin Janis Joplinista, jolla postuumisti on oireista hänen ja läheisten kertomusten pohjalta on päätelty olleen jonkinasteinen adhd. Tunnistin jo ennen kuin luin tuosta postuumidiagnoosista, että ymmärsin todella hänen ajatuksiaan. Samoin aikanaan Sid Viciousin kanssa seurustelleen Nancy Spungen on postuumisti arveltu kärsineen adhdsta. Teininä luin Nancyn ja säikähdin, koska tunnistin hengenheimolaisen. Minun ”demonini” mellastivat pään sisällä ja hänellä ne ilmenivät ulkomaailmassa. Kai sitä jotenkin tunnistaa kaltaisensa tälläkin saralla.

50

Minä olen masentunut, ahdistushöiriöinen ADD. Kaksi ensimmäistä on diagnosoituja, viimeistä epäilen itse.

Elämäni on hyvin rutiininomaista, mutta äärimmäisen tylsää. Minulla on perhe, mutta ei työtä (ei edes koulutusta), ei ystäviä, ei mitään. Olen suurimman osan ajasta kotona. Osittain siksi, että mihin minä työkyvyttömyyseläkkeen saanut luuseri edes menisin, ja osittain siksi, etten halua enää liikkua ihmisten ilmoilla sen enempää kuin on pakko. Elän oikeastaan lasteni kautta, jos elän. Se ei haittaa, ei tunnu oudolta olla neuvolassa tai vanhempainillassa tai puiston laidalla (tai tuntuu, mutta tunne on helppo niellä). Kaikkialla muulla minulla on olo, että en saisi olla siellä. Elämä, aikuisten elämä, on normaaleille, hyville ihmisille. Niille, jotka osaavat asioita, saavat asioita tehtyä, jotka pitävät lupauksensa jne. Minä en ole normaali, vaan paljon huonompi kuin muut. Minä en kuulu tänne.

Kotona on ihan siistiä. Kotini on pyhäkköni. Luen Hesaria (selaillen, mutta luen kuitenkin), selaan keskustelupalstoja, katson dokumentteja, siivoan, teen ruokaa, pesen pyykkiä, tarkistan läksyt, yritän kasvattaa.

Teen kaikkeni, että en siirtäisi tätä tällaisenaan lapsiini. Vaikka tiedän kyllä, että en ole paras vaihtoehto äidiksi, tiedän myös sen, että masennukseni ei koska muita: muut pystyvät, muilla on mahdollisuuksia. Katkeruuteni peitän viimeiseen asti, vaikka välillä ote lipsuu. On niin energiaa kuluttavaa peittää omat virheensä, näytellä normaalia, pelätä tulevaa ja muistaa, että se opiskelu on tekemättä ja hammaslääkäriin en pääse kun pelkään niin hel******, ja pitäisi liikkua ja pitäisi opiskella.

En edes jaksa lukea omaa tekstiäni. Luultavasti se on sekava ja päätön. Mutta sen kerron vielä, että lapsuuteni oli kamala, täynnä hylkäämiskokemuksia ja turvattomuutta. Jos minulla oli jo geneettinen alttius olla tällainen, ei kokemani asiat ainakaan ole auttaneet. Omaa ajatteluani leimaa pohjaton huonommuuden tunne ja arvottomuus ja häpeä. Kukaan ei ehkä usko kun sanon, että en näe tätä kenessäkään muussa ja lapsillenikin olen aina puhunut, että maailma on avoin ja unelmat taistelun arvoisia.

Vielä vihoviimeinen kommentti tälle yhdelle ymmärtämättömälle, joka niin kovasti haluaa tuoda ymmärtämättömyyttään esille.

Onko se tosiaan laiskuutta, jos en saa itseäni suorittamaan 5 min. kevyehköä jumppailua, mutta juoksen mielelläni tuntikausia- jopa koko päivän pallon perässä, joka on fyysisesti huomattavasti raskaampaa? Miksi laiska ihminen niin käyttäytyisi? Suo meille vielä hitunen lisää pohjatonta ymmärtämättömyyttäsi, ole niin hyvä.

Ap

Jatkan vielä, että en itse ole koskaan kokeillut mitään alkoholia kummempaa, ja että en pidä humalassa olosta, joten juon lasin viiniä tai kaksi joskus. Huomaan, että se vaikuttaa uneen huonosti, joten pyrin juomaan harvoin.

Kahvi ei piristä niin, etten saisi nukuttua illalla.

Tiedostan veden juonnin ja lisävitamiinien hyödyt, joten yritän muistaa nämä. Tiedostan myös liikunnan hyödyt, mutta en ole ikinä saanut liikunnasta hyvää oloa - päinvastoin: päätä alkaa särkeä, tulee huono olo, verensokeri tuntuu laskevan liian alas. Liikun siis joten kuten, en liian lujaa.

Mutta. Tuntuu, että jos käyn tunnin kävelylenkillä, päässäni alkaa joku ivata että hahaha! Tunnin ihan jaksoit lompsia, kun se ja se treenaa maratonille vaikka on sinua vanhempi ja lapsiakin on enemmän. Se on kamalaa. Mikään ei ole hyvä, jos minä teen sen. Jos naapurin ylipainoinen nainen kävelee kauppaan, mietin että Jes! Jos minä kävelen kauppaan, mietin että se ei ole liikuntaa nähnytkään.

En siis ole päihdeongelmainen, vaan syömisongelmainen. Ja mikään anorektikko en ole, mua hahaha, sehän on kympin tyttöjen sairaus ja minä olin koulussa kuutosen oppilas. Minä vain syön ja syön, kun muusta ei elämään tule iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vielä vihoviimeinen kommentti tälle yhdelle ymmärtämättömälle, joka niin kovasti haluaa tuoda ymmärtämättömyyttään esille.

Onko se tosiaan laiskuutta, jos en saa itseäni suorittamaan 5 min. kevyehköä jumppailua, mutta juoksen mielelläni tuntikausia- jopa koko päivän pallon perässä, joka on fyysisesti huomattavasti raskaampaa? Miksi laiska ihminen niin käyttäytyisi? Suo meille vielä hitunen lisää pohjatonta ymmärtämättömyyttäsi, ole niin hyvä.

Ap

On puhdasta laiskuutta. Teet sitä mikä on sinusta kivaa, niinkuin itsekin sanot, MIELELLÄSI. Motivaation ja laiskuuden erottaa toisistaan juuri se, että teet itsellesi mieleisiä asioita, mutta et vastenmielisiä asioita. Motivoituneena teet myös sinulle vastenmielisiä asioita ja aidossa keskittymishäiriössä et voi yhtä lailla tehdä mieleisiä asioita kuin epämiellyttäviäkään. Sillä perusteella itse en ole laiskapehva, vaan minulla on keskittymishäiriö, koska en jätä epämieluisia asioita tekemättä, vaan teen ne siten kun sattuu, mutta teen kuitenkin ja samoin käy niille mieluisille asioille. Ovat vähän mitä ovat, mutta ovat kuitenkin.

Nämä ovat, kuten aiemmin sanoin, ammattilaisten suusta.

Olen toivoton tekstini oikolukija, mutta 6 vuodessa 2 viikon oikolukuaika on vähentynyt 2 päivään, tämä siksi, että olen vuosia jatkanut yrittämistä ja tekemistä sinnikkäästi, koska minulla on motivaatio kohdallaan. Sitä näkyy harjaantuvan tekemällä vaikka keskittyminen ei ole mukana.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman stimulanteista, että toimivat mulla eri tavoin. Sirdalud esimerkiksi väsyttää kaikkia, kenen olen kuullut niitä ottaneen. Minua ei väsyttänyt yhtään. Sen sijaan panacod meni kyllä eka kerralla päähän ja pitkään välttelin sitä enkä nytkään syö kuin pakon edessä. Yleensä alkoholi ja energiajuomat saavat mut ylikierroksille, paitsi viinistä tulee tahmea olo. Joskus nuorena kokeilin pilveä kerran ja tuntui että olin sumussa. Kahvi ei aiheuta mulle erityistä piristystä, mutta voin juoda sitä pannullisen päivässä. Sen olen todennut, että päihteet ei ole minun juttuni. En pidä itsestäni ylikierroksilla enkä uneliaana sammaltajana. Silti ymmärrän todella hyvin, miksi monet adhdt ja addt pakenevat päihteisiin.

Katsoin juuri tulleen dokumentin Janis Joplinista, jolla postuumisti on oireista hänen ja läheisten kertomusten pohjalta on päätelty olleen jonkinasteinen adhd. Tunnistin jo ennen kuin luin tuosta postuumidiagnoosista, että ymmärsin todella hänen ajatuksiaan. Samoin aikanaan Sid Viciousin kanssa seurustelleen Nancy Spungen on postuumisti arveltu kärsineen adhdsta. Teininä luin Nancyn ja säikähdin, koska tunnistin hengenheimolaisen. Minun ”demonini” mellastivat pään sisällä ja hänellä ne ilmenivät ulkomaailmassa. Kai sitä jotenkin tunnistaa kaltaisensa tälläkin saralla.

50

Vielä 51. Samoja kokemuksia, Sirdalud ei tehnyt yhtikäs mitään, Panacod aiheutti painajaisia ja kävin ylikierroksilla, en pystynyt syömään. Miesystävälleni näistä tuli rentoutuneen tyytyväinen olo?! Syötiin siis leikkausten jälkeen, ei toistemme lääkkeitä :D