Lue keskustelun säännöt.
Miehen mielestä olen epäreilu, kun vaadin avioehdon poistamista tai muuttamista ennen lapsien teon yrittämistä
27.10.2018 |
Nyt meillä on avioehto, jossa mulla ei ole mitään oikeutta miehen omaisuuteen (mies on rikkaampi). 2-3 lasta merkitsee, että olen usean vuoden pois töistä ja kotiäitinä. Sanoin etten ala lapsen tekoon, ellei avioehto katoa tai tehdä siihen muutosta siten, että perintönä hänen saamaan omaisuuteen mulla ei ole oikeutta avioerossa, mutta kaikkeen muuhun on.
Todennäköisempää on, että mies löytää nuoremman ja haluttavamman puolison ja jättää minut 3 lapsen kanssa yksin.
Mies sanoi ettei suostu. Olenko kohtuuton kun vaadin tätä? Rakastan miestäni ja uskon että ollaan aina yhdessä, mutta mielestäni on aivan järjetöntä jättäytyä pois työelämästä ilman turvaa tulevasta.
Kommentit (554)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanoisin hyvästit. Avioehto on tärkeä tehdä. Onnenonkijat jää rannalle. Fiksu mies.
Miten sinä miehenä kompensoisit naiselle lasten hoitamisesta koituvat tulonmenetykset jos täysi avioehto on sinulle ehdoton vaatimus?
Avioehto on vaan semmoinen palovakuutus. Että jos tapahtuu se mitä kukaan ei toivo niin sen varalta on kuitenkin omaisuus vakuutettu.
Miksi miehen tehtävä olisi korvata noita tulonmenetyksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan taas ketju. Nainen on jälleen laiska kotona makaava loinen, jos erehtyy lapsia tekemään.
Sitten vielä ihmetellään, miksi syntyvyys Suomessa laskee laskemistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Kyllä kotiäitiys vaikuttaa huomattavasti eläkkeen suuruuteen vaikka sinä et sitä ymmärräkään. Antoisuuden lisäksi kotona vietetyt vuodet ovat kovaa työtä. Siksi niistä ansaitsee myös korvauksen. Se on hyvä etenkin lasten kannalta.
En ole tuo sama, mutta melko sama tilanne. Koulujen jälkeen suoraan töihin, joten töitä on ehtinyt tekemään näin nelikymppisenä jo parikymmentä vuotta.
Paljon on ihmisiä, jotka opiskelevat pitkään, vaihtavat opiskeluainetta, alaa jne. ja kuluttavat sen saman ajan ja pidemmänkin kuin kotiäiti ilman eläkettä kerryttävää palkkatuloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies3689 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mitä ihmettä on miehille tapahtunut? Onhan se nyt miehelle kunnia-asia että pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa.
Tasa-arvo. Naisilta tulee vaatia yhtäläinen taloudellinen panos yhteiseen talouteen.
Ja se on ihan oikein. Perässävedettävien ressukkanaisten aika oli ja meni jo kymmeniä vuosia sitten.
Olen samaa mieltä. Miehiltä tulee vaatia yhtäläinen taloudellinen ja hoidollinen panos vauvavuosina. Jos toinen hoitaa niin toinen maksaa, eikö se ole itsestäänselvyys.
Eikä pelkästään vauvavuosina, vaan molempien vanhempien kesken palkattomat poissaolot työelämästä, kun lapset sairastuvat, tarvitsee käyttää neuvolassa, hammaslääkärissä, päiväkodin ja koulun vanhemmain tapaamisissa jne.
Onneksi tähän ovat monet työnantajat heränneet ja vaihtavat poissaoloja molempien vanhempien työnantajien kesken.
Useimmissa työpaikoissa lapsen sairastumisen takia poissaolot ovat palkallisia.
Muut tapaamiset voi useimmiten hoitaa jomman kumman työajan ulkopuolella.
Silti ne vaikuttavat työtuloksiin, bonuksiin, palkankorotuksiin ja uralla etenemiseen. On muitakin tulonmenetyksiä kuin välitön tulonmenetys palkattoman päivän vuoksi.
Meillä nuo poissaolot saatiin määrällisesti jaettua kutskuonkin puoliksi. Silti mies oletti sina, että jos hänellä on jotain tärkeää töissä, minä jään ilman muuta kotiin. Vaikka joutuisin perumaan jotain ihan yhtä tärkeää omassa työssäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanoisin hyvästit. Avioehto on tärkeä tehdä. Onnenonkijat jää rannalle. Fiksu mies.
Miten sinä miehenä kompensoisit naiselle lasten hoitamisesta koituvat tulonmenetykset jos täysi avioehto on sinulle ehdoton vaatimus?
Avioehto on vaan semmoinen palovakuutus. Että jos tapahtuu se mitä kukaan ei toivo niin sen varalta on kuitenkin omaisuus vakuutettu.
Miksi miehen tehtävä olisi korvata noita tulonmenetyksiä?
Miksi naisen tehtävä on ne yksin kantaa? Lapset kuitenkin yhteiset ja molempien toivomat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies3689 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mitä ihmettä on miehille tapahtunut? Onhan se nyt miehelle kunnia-asia että pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa.
Tasa-arvo. Naisilta tulee vaatia yhtäläinen taloudellinen panos yhteiseen talouteen.
Ja se on ihan oikein. Perässävedettävien ressukkanaisten aika oli ja meni jo kymmeniä vuosia sitten.
Olen samaa mieltä. Miehiltä tulee vaatia yhtäläinen taloudellinen ja hoidollinen panos vauvavuosina. Jos toinen hoitaa niin toinen maksaa, eikö se ole itsestäänselvyys.
Eikä pelkästään vauvavuosina, vaan molempien vanhempien kesken palkattomat poissaolot työelämästä, kun lapset sairastuvat, tarvitsee käyttää neuvolassa, hammaslääkärissä, päiväkodin ja koulun vanhemmain tapaamisissa jne.
Onneksi tähän ovat monet työnantajat heränneet ja vaihtavat poissaoloja molempien vanhempien työnantajien kesken.
Useimmissa työpaikoissa lapsen sairastumisen takia poissaolot ovat palkallisia.
Muut tapaamiset voi useimmiten hoitaa jomman kumman työajan ulkopuolella.Silti ne vaikuttavat työtuloksiin, bonuksiin, palkankorotuksiin ja uralla etenemiseen. On muitakin tulonmenetyksiä kuin välitön tulonmenetys palkattoman päivän vuoksi.
Meillä nuo poissaolot saatiin määrällisesti jaettua kutskuonkin puoliksi. Silti mies oletti sina, että jos hänellä on jotain tärkeää töissä, minä jään ilman muuta kotiin. Vaikka joutuisin perumaan jotain ihan yhtä tärkeää omassa työssäni.
Onneksi en ole myyntityössä.
olet tosi epäreilu toivon et mies jättää sut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiristät siis miestäsi lapsilla jo tässä vaiheessa, vaikka lapsia ei vielä edes ole. Ja kun avioehto on muutettu, niin sitten alkaa avioerolla kiristäminen. Elätte todennäköisesti melko varakasta elämää, josta mies kustantaa 90%, samoin asunnon ja autot. Huolenasi ei oikeasti ole jokin kaukainen eläke, vaan se, että avioeron sattuessa joudut palaamaan tavallisen palkansaajan elintasoon ja vuokralle kerrostaloon.
Viisas mies, nostan hattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa suostuisi. Lastenhankinnasta johtuva tulonmenetys pitää jakaa reilusti. Jos avioehdon lievennys ei miehelle käy, niin ehdotapa että mies jää lasten kanssa kotiin ja sinä käyt töissä. Tuskin suostuu. Itse kyllä eroaisin sinun tilanteessasi. Ei kuulosta sellaiselta mieheltä jonka kanssa kannattaa kenenkään hankkia lapsia tai suunnitella loppuelämän tulevaisuutta.
Ja ennenkuin joku haukkuu lompakkoloiseksi, niin meillä minä tienaan tuplasti miestäni enemmän.
Kannattaisi todellakin laskea ne tulonmenetykset. Luulenpa, että mies jää enemmän miinukselle, jos yksin perheen elättää. Ja siitä hyvästä pitäisi antaa vielä puolet omaisuudesta.
Meillä laskettiin miehen aloitteesta. Minä jäin selkeästi miinukselle. Kannattaa perehtyä asiaan eikä vain luulotella.
Ohis, mutta ihmisillä on tosi kummallisia luuloja raha-asioista, kun ei ole jaksettu miettiä asiaa.
Otsallaankin näkee, että yhteistaloudessa olisi yleensä kannattavaa tai ainakin kustannusneutraalia, että paremmin tienaava jää kotiin ansiosidonnaisen vanhempainvapaan ajaksi. Isommista tuloista ansiosidonnainen on isompi, ja verotuksen progressiivisuus tarkoittaa, että pienenevistä tuloista jää suhteessa enemmän käteen -> tasaa vaikutusta.
Erillistaloudessa tietenkin se, joka jää kotiin, ottaa enemmän osumaa, jos menetystä ei kompensoida muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiristät siis miestäsi lapsilla jo tässä vaiheessa, vaikka lapsia ei vielä edes ole. Ja kun avioehto on muutettu, niin sitten alkaa avioerolla kiristäminen. Elätte todennäköisesti melko varakasta elämää, josta mies kustantaa 90%, samoin asunnon ja autot. Huolenasi ei oikeasti ole jokin kaukainen eläke, vaan se, että avioeron sattuessa joudut palaamaan tavallisen palkansaajan elintasoon ja vuokralle kerrostaloon.
Viisas mies, nostan hattua.
No niinhän siinä tapahtuisi niille miehen rakkaille lapsillekin.
Oletan, että omaisuutta on huomattavasti, joten esittäisin avioehtoon muutosta niin, että eron/kuoleman sattuessa ap:lla on avio-oikeus miehen omaisuuteen 50 000 e/lapsi. Muuten kummallakaan ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen eli kai ap muistaa, että myös hänen omaisuutensa pitää olla suojattu!
Toinen vaihtoehto on laskea omaisuus nyt ja määrittää, että lasten syntymänjälkeinen omaisuus jaetaan puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Kyllä kotiäitiys vaikuttaa huomattavasti eläkkeen suuruuteen vaikka sinä et sitä ymmärräkään. Antoisuuden lisäksi kotona vietetyt vuodet ovat kovaa työtä. Siksi niistä ansaitsee myös korvauksen. Se on hyvä etenkin lasten kannalta.
En ole tuo sama, mutta melko sama tilanne. Koulujen jälkeen suoraan töihin, joten töitä on ehtinyt tekemään näin nelikymppisenä jo parikymmentä vuotta.
Paljon on ihmisiä, jotka opiskelevat pitkään, vaihtavat opiskeluainetta, alaa jne. ja kuluttavat sen saman ajan ja pidemmänkin kuin kotiäiti ilman eläkettä kerryttävää palkkatuloa.
Mitä sitten?
Sehän on ihan eri asia että omat opiskelut tuntuu kukkarossa kuin että yhteinen lapsi tuntuu vain toisen vanhemman kukkarossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanoisin hyvästit. Avioehto on tärkeä tehdä. Onnenonkijat jää rannalle. Fiksu mies.
Miten sinä miehenä kompensoisit naiselle lasten hoitamisesta koituvat tulonmenetykset jos täysi avioehto on sinulle ehdoton vaatimus?
Avioehto on vaan semmoinen palovakuutus. Että jos tapahtuu se mitä kukaan ei toivo niin sen varalta on kuitenkin omaisuus vakuutettu.
Miksi miehen tehtävä olisi korvata noita tulonmenetyksiä?
Miksi naisen tehtävä on ne yksin kantaa? Lapset kuitenkin yhteiset ja molempien toivomat?
Useimmissa pareissa mies on parempipalkkaisissa töissä, joten miten auttaisi perheen tilannetta se että mies jäisi kotiin ja olisi myös menettämässä tuloja.
Vai olisiko sopiva systeemi se että jokainen kumppani osallistuisi talouden ylläpitoon sitä enemmän mitä tienaa? Olisi sekä veroissa että kodin menossa tietty progressio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanoisin hyvästit. Avioehto on tärkeä tehdä. Onnenonkijat jää rannalle. Fiksu mies.
Miten sinä miehenä kompensoisit naiselle lasten hoitamisesta koituvat tulonmenetykset jos täysi avioehto on sinulle ehdoton vaatimus?
Avioehto on vaan semmoinen palovakuutus. Että jos tapahtuu se mitä kukaan ei toivo niin sen varalta on kuitenkin omaisuus vakuutettu.
Miksi miehen tehtävä olisi korvata noita tulonmenetyksiä?
Miksi naisen tehtävä on ne yksin kantaa? Lapset kuitenkin yhteiset ja molempien toivomat?
Useimmissa pareissa mies on parempipalkkaisissa töissä, joten miten auttaisi perheen tilannetta se että mies jäisi kotiin ja olisi myös menettämässä tuloja.
Vai olisiko sopiva systeemi se että jokainen kumppani osallistuisi talouden ylläpitoon sitä enemmän mitä tienaa? Olisi sekä veroissa että kodin menossa tietty progressio.
Lapsiperheessä aika on vähintään yhtä tärkeä resurssi kuin rahakin joten kyllä tosiaan enemmän tienaavan täytyy osallistua talouden ylläpitoon enemmän. Toisaalta avioliittolakikin lähtee jo nykyisellään siitä että elintason täytyy olla yhteinen eli kummankin käytössä pitäisi olla yhtä paljon rahaa riippumatta ansiotasoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ristus sentään! Jos mies on edes yhtään mies, niin lähtee samantein tuosta suhteesta kävelemään tai siis juoksemaan.
M26v kirjoitti:
Voi ristus sentään! Jos mies on edes yhtään mies, niin lähtee samantein tuosta suhteesta kävelemään tai siis juoksemaan.
Miksi? Voihan ilman lapsiakin elää hyvää elämää.
Ei siinä mitään vikaa ole, että mies haluaa pitää omansa ja itse tienaamansa. Vaikka tekisitte lapsia.
Mitä ap aikoo tehdä, jos mies ei ehdotukseen suostu? Eroatteko vai jäättekö lapsettomaksi pariksi?
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään vikaa ole, että mies haluaa pitää omansa ja itse tienaamansa. Vaikka tekisitte lapsia.
Tottakai siinä on vikaa jos mies tekee sen naisen ja lasten kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reiluinta on se, että ennen avioliittoa hankittu suuri omaisuus rajataan avioehdolla sekä perinnöt. Sitten yhdessä rakennetun elämän ja liiton aikana kertyvä omaisuus on yhteistä eli ei avioehdon piirissä. Molemmat ovat tuoneet panoksensa yhteiseen "yritykseen".
Vaikka, hm, toinen puoliso olisi tehnyt raskasta, kovapalkkaista työtä toisen lorviessa kotona?
Mies ruikkaa siittiönsä ulos ja nainen huolehtii siitä 4 vuotta (raskaus + 3 vuotta) ja kutsut sitä lorvimiseksi? Miesten on parasta kehitellä tekokohtu niin pian kuin suinkin niin voivat hoidattaa siittiönsä hautomossa ja ostaa robotin niitä valvomaan kunnes ovat täysi-ikäisiä.
Testattu jo eläimillä eli tulossa on
JEEE !!!!
Loisivista naisista ollaan vihdoinkin pääsemässä eroon ! Kyllä teknologia on hienoa !
Naiset vapautetaan vihdoin orjuudesta, paras uutinen ikinä!
Miten se on orjuutta, kun naiset niitä kakaroita ovat vailla ja haluavat jopa vastenmielisin ja kyseenalaisin keinoin ?
Joo, seksi on likaista ja sottaista puuhaa, hyi. Syntiäkin se on.
Niin, kysehän oli niistä kortsujen "rikkoutumisista" ja pillereiden "unohteluista".
Voi kristus millainen palikka ei tuotakaan tajua ilman eri sanomista.
Miten nainen pystyy rikkomaan kondomin, jos se on koko ajan vain miehellä?
Pilleritkään eivät ole satavarma ehkäisy, ei ne aina toimi vaikkei niitä unohtaisikaan. Voit itse kokeilla niiden muistamista vaikka ottamalla joka päivä d-vitamiinin tismalleen samaan aikaan. Tule vuoden kuluttua kertomaan, unohditko ottaa yhtäkään ajallaan tai oliko sinulla vatsa löysällä yhtenäkään päivänä.
Useimmissa työpaikoissa lapsen sairastumisen takia poissaolot ovat palkallisia.
Muut tapaamiset voi useimmiten hoitaa jomman kumman työajan ulkopuolella.