Lue keskustelun säännöt.
Miehen mielestä olen epäreilu, kun vaadin avioehdon poistamista tai muuttamista ennen lapsien teon yrittämistä
27.10.2018 |
Nyt meillä on avioehto, jossa mulla ei ole mitään oikeutta miehen omaisuuteen (mies on rikkaampi). 2-3 lasta merkitsee, että olen usean vuoden pois töistä ja kotiäitinä. Sanoin etten ala lapsen tekoon, ellei avioehto katoa tai tehdä siihen muutosta siten, että perintönä hänen saamaan omaisuuteen mulla ei ole oikeutta avioerossa, mutta kaikkeen muuhun on.
Todennäköisempää on, että mies löytää nuoremman ja haluttavamman puolison ja jättää minut 3 lapsen kanssa yksin.
Mies sanoi ettei suostu. Olenko kohtuuton kun vaadin tätä? Rakastan miestäni ja uskon että ollaan aina yhdessä, mutta mielestäni on aivan järjetöntä jättäytyä pois työelämästä ilman turvaa tulevasta.
Kommentit (554)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reiluinta on se, että ennen avioliittoa hankittu suuri omaisuus rajataan avioehdolla sekä perinnöt. Sitten yhdessä rakennetun elämän ja liiton aikana kertyvä omaisuus on yhteistä eli ei avioehdon piirissä. Molemmat ovat tuoneet panoksensa yhteiseen "yritykseen".
Vaikka, hm, toinen puoliso olisi tehnyt raskasta, kovapalkkaista työtä toisen lorviessa kotona?
Mies ruikkaa siittiönsä ulos ja nainen huolehtii siitä 4 vuotta (raskaus + 3 vuotta) ja kutsut sitä lorvimiseksi? Miesten on parasta kehitellä tekokohtu niin pian kuin suinkin niin voivat hoidattaa siittiönsä hautomossa ja ostaa robotin niitä valvomaan kunnes ovat täysi-ikäisiä.
Testattu jo eläimillä eli tulossa on
JEEE !!!!
Loisivista naisista ollaan vihdoinkin pääsemässä eroon ! Kyllä teknologia on hienoa !
Naiset vapautetaan vihdoin orjuudesta, paras uutinen ikinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset ovat naurettavia sentinlaskijoita, sanoo minun keskieurooppalainen mieheni, joka tienaa toistasataa vuodessa ja laittaa ne yhreiselle tilille.
Joo mitä ihmettä on miehille tapahtunut? Onhan se nyt miehelle kunnia-asia että pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua tuon lasten edusta jeesustelun vuoksi. Avioehto on nimenomaan lasten edun mukainen. Jos mies kuolee ensin, ja avioehto on, kuolinpesän ei tarvitse maksaa tasinkoa leskelle, vaan vastaava varallisuusmäärä menee lapsille. Avioehdon purkaminen siis merkitsisi potentiaalista tulonsiirtoa lapsilta vaimolle.
Näyttäkää nyt mammat että nainenkin osaa olla itsellinen. Älkää aina olko miehen lompakolla.
Jos avioehdon kanssa mies kuolee ja lapset ovat alaikäisiä niin perheen koti menee myyntiin, jos siitä on asuntolainaa jäljellä. Kuten usein on, jos työikäinen kuolee. Lapsille kun ei voi jäädä velkaa ja leski ei pysty lasten osuutta lunastamaan.
Leski voi myös kieltäytyä vaatimasta tasinkoa kuolinpesältä, jos haluaa että omaisuus menee lapsille. Kyllä äiti useimmiten ajattelee lasten etua enemmän kuin valtio.
Näin kävi eräälle perheelle, jota puitiin joskus paljonkin julkisuussa, kun
äiti ja pienet lapset jäivät tyhjän päälle, kun isä menehtyi auto-onettomuudessa, kun oli avioehto.
Perheessä oli viisi lasta ja äiti vuosia kotona ja lopulta joutuivat muuttamaan äidin tulo tasoon sopivaan vuokra-asuntoon, kun koti myytiin ja maistraatti määräsi lapsille ulkopuolisen edunvalvojan ja perheen lapset saivat vain kuittia vastaan lasten henk.koht. menoja esim. vaatteet, puhelin jne. välttämättömiä kulut. Varallisuus siirtyi lapsille vasta kun ovat täysi-ikäisiä, jolloin edunvalvonta lakkaa.
Miten kukaan on niin tollo että laittaa avioehdon koskemaan myös kuolemantapausta? Ei todellakaan ole yleistä noin, vaan niin että avioehto koskee EROA, ei kuolemassa puolison menettämistä.
Mua ei kyllä huvittaisi jatkuvat talousneuvottelut puolison kanssa. Jos on niin vaikeaa elää yhdessä ja käyttää yhteistä kassaa perheen hyväksi, niin en viitsisi vaivautua. Vaikuttaa siltä, että sitoutuminen perheeseen on heikoilla kantimilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesten pitäisi ymmärtää, että naiselle kuuluu antaa puolet miehen omaisuudesta silloin kun nainen kyllästyy mieheen tai löytää toisen. Nainen vie myös miehen lapset ja syöttää niille vihan isää kohtaan. Siitä hyvästä mies joutuu maksamaan elatusmaksuja naiselle. Jää vain kysymys: miksi? Ja minkä korvauksen mies saa menettämistään lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat naurettavia sentinlaskijoita, sanoo minun keskieurooppalainen mieheni, joka tienaa toistasataa vuodessa ja laittaa ne yhreiselle tilille.
Ja Suomessa jotkut kuvittelevat sen tasa-arvoksi, kun nainen synnyttää ja hoitaa lapset, käy ansiotyössä 10h/pv, tekee tutkimusten mukaan suurimmaksi osaksi kotityöt, maksaa puolet perheen kuluista, jopa äitiyslomalla ja käyttää säästönsä tai ottaa pankkilainaa, ottaa palkatonta vapaata, kun vie lapsen neuvolaan tai sairastuu jne.jne.
Suomalainen mies ei mistään haluaisi lupua, vaikka haluaa perheen ja lapset, jonka naisen tulisi tarjota hänelle tarjottimella, mistään luopumatta.
Suomalainen mies saisi itkupotkuraivarit ja mesoisi, jos joutuisi elämään Europpalaisen miehen tyyliin, jossa eron sattuessa, mies maksaa elatusmaksua myös naiselle, lasten lisäksi ja moni mies pitää sitä kunnia-asiana huolehtia perheestään. Ja sitä pidetään miehen mittana. Suomimiehet vain vollottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo mitä ihmettä on miehille tapahtunut? Onhan se nyt miehelle kunnia-asia että pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa.
Tasa-arvo. Naisilta tulee vaatia yhtäläinen taloudellinen panos yhteiseen talouteen.
Ja se on ihan oikein. Perässävedettävien ressukkanaisten aika oli ja meni jo kymmeniä vuosia sitten.
Itse mietin avioehtoa, kun olen pitkäaikaisen avopuolisoni kanssa mennyt kihloihin. Suunnittelemme häitä keväälle 2020.
Meillä ei ole lapsia. Olemme pitäneet itsestään selvänä, että jos yritämme lasta, ryhdymme siihen tietoisesti vasta häiden jälkeen. Lisäksi emme ole varmoja, haluammeko lapsia ylipäätään.
Mietinnän paikka tulee siitä, että omat vanhempani ovat aikoinaan eronneet. Heillä ei ollut avioehtoa. Kaikki laitettiin "tasan puoliksi", mutta siitä tuli vanhempieni välille ja myös meidän lasten ja isämme välille taloudellinen sota, jossa isä vuosia valitti lapsilleen katkerana siitä, kuinka epäoikeudenmukainen äitimme oli, kun halusi ostaa isän ulos yhteisestä kodista. Äiti otti ison lainan ja osti isän ulos, jotta me lapset saimme jäädä kotiimme asumaan. Itse halusimme jäädä asumaan äidin kanssa. Olimme sen verran isoja, että mielipidettämme piti myös lain mukaan ottaa huomioon. Isä syytti äitiä, että vei häneltä sekä kodin että tytöt. Lisäksi käräjäoikeus määräsi elatusmaksut, joiden suuruudesta isä valitti meille lapsille siihen saakka, kun täytimme 18. Isä oli sitä mieltä, että äidin ja lasten taloudellinen tilanne koheni eron myötä hänen kustannuksellaan, vaikka todellisuudessa äidille lankesi valtava laina, jota hän maksaa edelleen yli 20 vuotta myöhemmin, ja me lapset aloitimme työn teon: jaoimme ilmaislehtiä ja saimme siitä palkkaa, jolla rahoitettiin harrastuksiamme ja omia kulujamme. Äidillä ja isällä oli todennäköisesti melkolailla samanlaiset ansiotulot, vaikka en tarkkaan tiedäkään. Kummallakaan ei ollut merkittävästi toisiaan suurempaa omaisuutta. Kummallakaan ei ollut eikä myöskään ollut tulossa suuria perintöjä.
Minä olen ammatiltani varhaiskasvatuksen opettaja. Ensi vuoden alusta bruttotuloni nousevat "kunnallisen jäjestelyerän" myötä n. 2580 euroon. Mieheni on it-alalla vaativissa esimiestehtävissä ja tienaa n. 2,5-kertaisesti enemmän. Lisäksi hänellä on huomattavasti enemmän varallisuutta ja omaisuutta.
Olen miettinyt, että mahdollisen eron vuoksi (vaikka emme sellaista tietenkään suunnittele), haluaisin avioehdon, jossa sovittaisiin omaisuuden jaosta erotilanteessa. Koen kuitenkin vahvasti, että avioparina haluan miehen kantavan vastuuta yhteisen kodin taloudesta oman kantokykynsä mukaan. Olen kauhuissani miettinyt, mitä lasten saaminen minulle maksaisi rahassa ja myös inhimillsesti. Mies on sanonut, että hän voisi jäädä lapsen kanssa kotiin, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Se jos! Me molemmat tiedämme, että pääkaupunkiseudulla 3-henkinen perhe ei elä pitkään 2580 eurolla/kk.
Ammattini puolesta tiedän, että vauvan paikka ei ole päiväkodissa. Päiväkotiin ei pitäisi itse asiassa laittaa yhtäkään lasta, jos ei ole aivan pakko. Omaa lastani en laittaisi alle 3-vuotiaana. Alle kouluikäisen kehitystason mukainen hoitoratkaisu löytyisi perhepäivähoidosta, mutta sellaista on kotikunnassamme nykyään todella heikosti saatavilla eikä siitä ole tehty perheille missään mielessä houkuttelevaa vaihtoehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että esim oma firma tai joku sukuperintö rajataan avioehdolla, mutta muuten en. Kun yhdessä ollaan niin kaikki on yhteistä - tai meillä on ollut. Kumpikin on vuorollaan ollut se perheen paremmin tienaava ja kumpikin on oman perintönsä saanut ja se perheen hyväksi on käytetty.
Jos mies pelkää että olet yhdessä vain rahan takia niin ei siinä edellytyksiä perheen perustamiselle juuri ole..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reiluinta on se, että ennen avioliittoa hankittu suuri omaisuus rajataan avioehdolla sekä perinnöt. Sitten yhdessä rakennetun elämän ja liiton aikana kertyvä omaisuus on yhteistä eli ei avioehdon piirissä. Molemmat ovat tuoneet panoksensa yhteiseen "yritykseen".
Vaikka, hm, toinen puoliso olisi tehnyt raskasta, kovapalkkaista työtä toisen lorviessa kotona?
Mies ruikkaa siittiönsä ulos ja nainen huolehtii siitä 4 vuotta (raskaus + 3 vuotta) ja kutsut sitä lorvimiseksi? Miesten on parasta kehitellä tekokohtu niin pian kuin suinkin niin voivat hoidattaa siittiönsä hautomossa ja ostaa robotin niitä valvomaan kunnes ovat täysi-ikäisiä.
Testattu jo eläimillä eli tulossa on
JEEE !!!!
Loisivista naisista ollaan vihdoinkin pääsemässä eroon ! Kyllä teknologia on hienoa !
Naiset vapautetaan vihdoin orjuudesta, paras uutinen ikinä!
Miten se on orjuutta, kun naiset niitä kakaroita ovat vailla ja haluavat jopa vastenmielisin ja kyseenalaisin keinoin ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo mitä ihmettä on miehille tapahtunut? Onhan se nyt miehelle kunnia-asia että pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa.
Ihan samaa mietin, kun olen jo vanha kurppa. Mitä on oikein on tapahtunut?
Tosiaan ainakin 80-luvulle saakka miehen kunnia-asia oli huolehtia perheestään, muuten oli kaikkien hyljeksimä, myös miesten ja pahinta sakkia.
Ennen naiset jäivät työelämästä usein pois, kun menivät naimisiin ja olivat kotirouvia, oli lapsia tai ei, se oli jopa työnantajan irtisanomisperuste vielä 60-luvulla. Ei mies, eikä kukaan muu paheksunut.
Ei mahda kummoisia isiä olla, eikä puolisoita, kun ei ole vastuuta ja halua huolehtia perheestään.
Nyt ymmärrän, miksi syntyvyys on Suomessa romahtunut ja laskenut rajusti, kuka järkevä nainen haluaa perustaa perheen ja hankkia lapsia tällaisten miesten kanssa, jos päässä on edes hitusen järkeä.
Me mentiin naimisiin 70-luvulla ja myöhemmin olin vuosia kotona ja omaisuus ja rahat oli yhteiset. Mies luopui jopa osasta omaa työeläkettä ja siirsi sen minulle, kun hoidin kotona lapset kun olivat pieniä.
Sääli nykynaisia, mihin kaikkeen he joutuvat ja tekevät valintoja.
Ja ap:lle, älä tee lapsia tuollaisen miehen kanssa, ei sitä ensimmäistäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reiluinta on se, että ennen avioliittoa hankittu suuri omaisuus rajataan avioehdolla sekä perinnöt. Sitten yhdessä rakennetun elämän ja liiton aikana kertyvä omaisuus on yhteistä eli ei avioehdon piirissä. Molemmat ovat tuoneet panoksensa yhteiseen "yritykseen".
Vaikka, hm, toinen puoliso olisi tehnyt raskasta, kovapalkkaista työtä toisen lorviessa kotona?
Mies ruikkaa siittiönsä ulos ja nainen huolehtii siitä 4 vuotta (raskaus + 3 vuotta) ja kutsut sitä lorvimiseksi? Miesten on parasta kehitellä tekokohtu niin pian kuin suinkin niin voivat hoidattaa siittiönsä hautomossa ja ostaa robotin niitä valvomaan kunnes ovat täysi-ikäisiä.
Testattu jo eläimillä eli tulossa on
JEEE !!!!
Loisivista naisista ollaan vihdoinkin pääsemässä eroon ! Kyllä teknologia on hienoa !
Naiset vapautetaan vihdoin orjuudesta, paras uutinen ikinä!
Miten se on orjuutta, kun naiset niitä kakaroita ovat vailla ja haluavat jopa vastenmielisin ja kyseenalaisin keinoin ?
Joo, seksi on likaista ja sottaista puuhaa, hyi. Syntiäkin se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies3689 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mitä ihmettä on miehille tapahtunut? Onhan se nyt miehelle kunnia-asia että pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa.
Tasa-arvo. Naisilta tulee vaatia yhtäläinen taloudellinen panos yhteiseen talouteen.
Ja se on ihan oikein. Perässävedettävien ressukkanaisten aika oli ja meni jo kymmeniä vuosia sitten.
Olen samaa mieltä. Miehiltä tulee vaatia yhtäläinen taloudellinen ja hoidollinen panos vauvavuosina. Jos toinen hoitaa niin toinen maksaa, eikö se ole itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Joo mitä ihmettä on miehille tapahtunut? Onhan se nyt miehelle kunnia-asia että pystyy elättämään vaimonsa ja lapsensa.
Ompahan yllättävää että saamapuolella olevilta tulee tällaista länkytystä, että on oikein KUNNIA-ASIA kun pääsee elättämään suomalaisia loisivia naisia ? ? ? !
BUAHAHAHAHHAAAAA ! ! ! ! ! ! !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reiluinta on se, että ennen avioliittoa hankittu suuri omaisuus rajataan avioehdolla sekä perinnöt. Sitten yhdessä rakennetun elämän ja liiton aikana kertyvä omaisuus on yhteistä eli ei avioehdon piirissä. Molemmat ovat tuoneet panoksensa yhteiseen "yritykseen".
Vaikka, hm, toinen puoliso olisi tehnyt raskasta, kovapalkkaista työtä toisen lorviessa kotona?
Mies ruikkaa siittiönsä ulos ja nainen huolehtii siitä 4 vuotta (raskaus + 3 vuotta) ja kutsut sitä lorvimiseksi? Miesten on parasta kehitellä tekokohtu niin pian kuin suinkin niin voivat hoidattaa siittiönsä hautomossa ja ostaa robotin niitä valvomaan kunnes ovat täysi-ikäisiä.
Testattu jo eläimillä eli tulossa on
JEEE !!!!
Loisivista naisista ollaan vihdoinkin pääsemässä eroon ! Kyllä teknologia on hienoa !
Naiset vapautetaan vihdoin orjuudesta, paras uutinen ikinä!
Miten se on orjuutta, kun naiset niitä kakaroita ovat vailla ja haluavat jopa vastenmielisin ja kyseenalaisin keinoin ?
Joo, seksi on likaista ja sottaista puuhaa, hyi. Syntiäkin se on.
Niin, kysehän oli niistä kortsujen "rikkoutumisista" ja pillereiden "unohteluista".
Voi kristus millainen palikka ei tuotakaan tajua ilman eri sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Itse mietin avioehtoa, kun olen pitkäaikaisen avopuolisoni kanssa mennyt kihloihin. Suunnittelemme häitä keväälle 2020.
Meillä ei ole lapsia. Olemme pitäneet itsestään selvänä, että jos yritämme lasta, ryhdymme siihen tietoisesti vasta häiden jälkeen. Lisäksi emme ole varmoja, haluammeko lapsia ylipäätään.
Mietinnän paikka tulee siitä, että omat vanhempani ovat aikoinaan eronneet. Heillä ei ollut avioehtoa. Kaikki laitettiin "tasan puoliksi", mutta siitä tuli vanhempieni välille ja myös meidän lasten ja isämme välille taloudellinen sota, jossa isä vuosia valitti lapsilleen katkerana siitä, kuinka epäoikeudenmukainen äitimme oli, kun halusi ostaa isän ulos yhteisestä kodista. Äiti otti ison lainan ja osti isän ulos, jotta me lapset saimme jäädä kotiimme asumaan. Itse halusimme jäädä asumaan äidin kanssa. Olimme sen verran isoja, että mielipidettämme piti myös lain mukaan ottaa huomioon. Isä syytti äitiä, että vei häneltä sekä kodin että tytöt. Lisäksi käräjäoikeus määräsi elatusmaksut, joiden suuruudesta isä valitti meille lapsille siihen saakka, kun täytimme 18. Isä oli sitä mieltä, että äidin ja lasten taloudellinen tilanne koheni eron myötä hänen kustannuksellaan, vaikka todellisuudessa äidille lankesi valtava laina, jota hän maksaa edelleen yli 20 vuotta myöhemmin, ja me lapset aloitimme työn teon: jaoimme ilmaislehtiä ja saimme siitä palkkaa, jolla rahoitettiin harrastuksiamme ja omia kulujamme. Äidillä ja isällä oli todennäköisesti melkolailla samanlaiset ansiotulot, vaikka en tarkkaan tiedäkään. Kummallakaan ei ollut merkittävästi toisiaan suurempaa omaisuutta. Kummallakaan ei ollut eikä myöskään ollut tulossa suuria perintöjä.
Minä olen ammatiltani varhaiskasvatuksen opettaja. Ensi vuoden alusta bruttotuloni nousevat "kunnallisen jäjestelyerän" myötä n. 2580 euroon. Mieheni on it-alalla vaativissa esimiestehtävissä ja tienaa n. 2,5-kertaisesti enemmän. Lisäksi hänellä on huomattavasti enemmän varallisuutta ja omaisuutta.
Olen miettinyt, että mahdollisen eron vuoksi (vaikka emme sellaista tietenkään suunnittele), haluaisin avioehdon, jossa sovittaisiin omaisuuden jaosta erotilanteessa. Koen kuitenkin vahvasti, että avioparina haluan miehen kantavan vastuuta yhteisen kodin taloudesta oman kantokykynsä mukaan. Olen kauhuissani miettinyt, mitä lasten saaminen minulle maksaisi rahassa ja myös inhimillsesti. Mies on sanonut, että hän voisi jäädä lapsen kanssa kotiin, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Se jos! Me molemmat tiedämme, että pääkaupunkiseudulla 3-henkinen perhe ei elä pitkään 2580 eurolla/kk.
Ammattini puolesta tiedän, että vauvan paikka ei ole päiväkodissa. Päiväkotiin ei pitäisi itse asiassa laittaa yhtäkään lasta, jos ei ole aivan pakko. Omaa lastani en laittaisi alle 3-vuotiaana. Alle kouluikäisen kehitystason mukainen hoitoratkaisu löytyisi perhepäivähoidosta, mutta sellaista on kotikunnassamme nykyään todella heikosti saatavilla eikä siitä ole tehty perheille missään mielessä houkuttelevaa vaihtoehtoa.
Isäsi tuossa on epäoikeuden mukainen ollut, kun on teitä lapsia syyllistänyt eron omaisuuden jaosta. Kuulostaa siltä, että omaisuus on jaettu ihan lain mukaan puoliksi ja äitisi on ottanut ison taloudellisen vastuun talon lunastaessaan, jotta lasten koti on säilynyt. Miksi ihmeessä isä ei ole itse taloa lunastanut tai ostanut äidiltänne saamillaan rahoilla omaa taloa? Hänellä on ollut eron jälkeen ihan mahdollisuus kerryttää omaa omaisuuttaan, ihme nillitystä.
Älä nyt vaan oman lapsuutesi trauman takia suostu tulevan miehesi kanssa epäoikeudenmukaiseen avioehtoon. Siinä käy pian niin, että eron sattuessa sinulla pienempituloisena ei ole kertynyt omaisuutta vaan joudut lasten kanssa muuttamaan vuokralle. Mies sitten pitää talon ja jatkaa mukavaa elämää uuden tyttöystävän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo älä tee lapsia. Meillä oli avioehto ja erotessa mä olin kusessa. Miehen omaisuus oli miehen ja hän sen sellaisena myös piti. Mun omaisuus olikin mun ja miehen ja se jaettiin ja lopulta mies ei halunnut maksaa myöskään lastensa kuluja. Mä jäin makseleen 4 ihmisen kuluja 2000€ palkalla ja miehen pyynnöstä oltuani kotona jokaisen lapsen kanssa 2,5 vuotta sillä oli aika huimat seuraukset myös mun tulevaan eläkkeeseen. Hieman lohduttaa se, että sain muutettua tappelun jälkeen 500km päähän kusipäästä lähelle tukiverkkojani. En ymmärrä mitä sekin sen persettä kutitti, eipä tuo lapsiaan nähnyt silloinkaan, kun asuttiin 2 korttelin päässä. Isovanhempien kannalta tietty harmi.
Tässä ei ollut mitäön järkeä. Kirjoittiko tämän se sekopäinen Porvoo provoilija.
1-miehen pyynnöstä olit kotona? Siis mieskö pakotti? Mikset sanonut, että ei kiitos, palaan aikaisemmin töihin? Etkö ole aikuinen ihminen ja vastuussa omista päätöksistäsi?
2- avioehto missä miehen omaisuus on määrätty miehelle ja sinun jaettavaksi? Ihanko totta? Siis oikeasti. Ihanko totta? En ole koskaan kuullut tuollaisesta. Miksi olisit suostunut tuollaiseen? Jos suostuit, niin ita vastuu omasta tyhmästä päätöksestäsi. Näytät tekevän niitä paljon.
3-elatusvastuu. Miten mies on päässyt elatusvastuusta? Olen itse etä-äiti, ainoastaan opiskeluaikana olin hetken nollatuloilla ja kela maksoi elatustuen. Nyt maksan taas itse. Ei maksua pysty välttämään. Paitsi, jos olet taas tehnyt yhden käsittämättömän tyhmän päätöksen, ja et ole hakenut elatustukea. Oletko?
4- epäilyttää myös, että isä ei tavannut lapsiaan, koska sinä teit sen mahdottomaksi.
Pyyntö on pyyntö. Mitä epäselvää siinä on? Sinä et koskaan tee asioita, joita puolisosi pyytää? Tottakai ko. henkilö on suostunut pyyntöön (todennäköisesti) vapaaehtoisesti mutta se ei muuta silti asiaa, että kotiin jåääminen on tapahtunut miehen aloitteesta.
Sinä et ole varmaan kuullut monesta muustakaan asiasta. Miksi joku suostuu moiseen avioehtoon? No siihen voi olla monia syitä. Sinusta virheiden tekemisestä pitää rankaista lopun elämän? Tai jos ihminen joutuu huijatuksi, niin hän on todellisuudessä syyllinen - mitäs oli niin tyhmä.
Kyllä Suomessa ihmiset löytävät keinoja paeta elatusvastuuta. Asut ilmeisesti kiven alla, kun et tätäkään tiedä.
Kaikki isät ovat tietysti innokkaita tapaamaan lapsiaan eron jälkeenkin ja paha äiti estää heitä siinä. Moni isä hylkää eron jälkeen valitettavasti lapsensa täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo älä tee lapsia. Meillä oli avioehto ja erotessa mä olin kusessa. Miehen omaisuus oli miehen ja hän sen sellaisena myös piti. Mun omaisuus olikin mun ja miehen ja se jaettiin ja lopulta mies ei halunnut maksaa myöskään lastensa kuluja. Mä jäin makseleen 4 ihmisen kuluja 2000€ palkalla ja miehen pyynnöstä oltuani kotona jokaisen lapsen kanssa 2,5 vuotta sillä oli aika huimat seuraukset myös mun tulevaan eläkkeeseen. Hieman lohduttaa se, että sain muutettua tappelun jälkeen 500km päähän kusipäästä lähelle tukiverkkojani. En ymmärrä mitä sekin sen persettä kutitti, eipä tuo lapsiaan nähnyt silloinkaan, kun asuttiin 2 korttelin päässä. Isovanhempien kannalta tietty harmi.
Oi höpö höpö mitä soopaa. Ainoastaan jos mies on todettu varattomaksi tai todella pienituloiseksi voi hän välttää elatusvelvollisuuden. Olet siis saanut Kelalta elatustuen kolmesta lapsesta ( lähemmäs 500 euroa kk) ja lapsilisät kolmesta yh korotuksella 400-500 euroa kuussa. Nämä sun palkan päälle.
Ehkä noilla kuluilla tarkoitettiin esim. sitä, että varakkaana ydinperheenä ollessa lapsilla oli ehkä mopoauto vakuutuksineen, jääkiekko tai ratsastus harrastuksena ja he olivat tottuneet viikonloppuisin käymään kavereiden kanssa leffassa?
Nyt eron jälkeen kelan minimi-elareilla ja 2000e palkalla ei lapsille näitä enää pysty kustantamaan.
Tätä monet etät eivät ymmärrä. Siis elatusmaksun tarkoituksena on, että lasten elintaso pysyisi mahdollisimman yhtenäisenä ydinperheaikaan verrattuna. Kelan elatustuki auttaa toki maksamaan asumista ja tavallisia kuluja, mutta itse lähiäitinä totean, että pakollisten laskujen jälkeen kaikki ylimääräinen menee rehellisesti lapsiin ja heidän harrastuksiin ja kuluihin. Enkä ole kyllä siitä pahoillani.
Tuo oli vastaus siihen, että tuo alkuperäinen kommentti oli täynnä valehtelua ja väärää tietoa.
Ja kyllä eron jälkeen molempien eronneen talous romahtaa. Lähivanhempi sentään saa dlarit, lapsilisät, asumistuet ym. Etävanhemmn pitää myös hankkia isompi kämppä lasten vierailuja varten, mutta sitä ei tueta. Lusäksi etävanhemmalla kuluu rahaa lapsiviikonloppuihin ja myös hän usein ostaa lapsille kaikkea mm vaatteita, elektroniikkaa jne.
Olen ollut etä-äiti ja kyllä koville otti maksaa kolmiosta ja lasten menot, kun he olivat mulla. Lisäksi maksoin elarit. Kyllä lähivanhemmalla meni taloudellisesti mua paremmin.
Mistä tulee tämä kummallinen luulo, että elarit ja lapsilisät nostavat lähivanhemman elintasoa? Kyllä ne lasen hyväksi ihan menevät. -ohis
Kyse on enemmän harrastuksesta kuin työstä. Vai onko kotiäidillä työnantaja?