Olen naisrintamalla menestynyt betamies, ja se ei edes ollut vaikeaa

Vierailija kirjoitti:

- sinusta pitäisi pyrkiä auttamaan niitä, joille nallekarkkeja ole yhtä paljon tarjolla

Eli mitä se auttaminen tässä kontekstissa tarkoittaa, ellei sitä, että kaikkien pitäisi saada? 

En tuolla todellakaan tarkoittanut sitä, että "kaikille pitäisi antaa" :DD Se on sinun aivan oma tulkintasi.

Tarkoitin lähinnä hyviä neuvoja, tukea ja sen sellaista. Ymmärrystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Olkiukko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sinusta pitäisi pyrkiä auttamaan niitä, joille nallekarkkeja ole yhtä paljon tarjolla

Eli mitä se auttaminen tässä kontekstissa tarkoittaa, ellei sitä, että kaikkien pitäisi saada? 

En tuolla todellakaan tarkoittanut sitä, että "kaikille pitäisi antaa" :DD Se on sinun aivan oma tulkintasi.

Tarkoitin lähinnä hyviä neuvoja, tukea ja sen sellaista. Ymmärrystä.

Eikö sellaisia sitten mielestäsi anneta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-….

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta tuo tilanne on yksiselitteisesti ennakkoluuloisuutta. Jos se pieni pelokas nainen valitsee työhön jonkun muun kuin pelottavan näköisen karjun, vaikka tämä olisi selkeästi tehtävään paras ja pätevin, siitä mennään käräjille. Ei tässä ole mitään epäselvää tai epäreilua. 

Itse en tuota pelokasta naista pakottaisi ottamaan karjua töihin firmaansa ja elämään sietämättömän stressin ja ahdistuksen kanssa.

Aika fasistiselle pakottamiselle siis näkemyksesi kuulostaa, vaikka keskustelu onkin täysin spekulatiivinen; oikeassa maailmassa tuollaisen juridinen pakottaminen on hankala toteuttaa. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Mitämitämitä? Sanoitko sä juuri, että syntyminen naiseksi on rinnastettavissa siihen, että on raiskaaja  tai uusnatsi? Tai prätkäjengiläinen? Naiseus ja rikollisuus on rinnastettavia ominaisuuksia? Vau.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Rikostausta on kyllä ihan ok peruste jättää työnhakija valitsematta. Jos näistä poistetaan sellaiset tapaukset, niin mitä jää. Joku kalju maiharityyppi ja moottoripyöräilijä. Ei ongelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Olkiukko.

Riippuu täysin parametreistä. Jokainen "syrjii"(välttelee, ei halua tekemisissä jonkin kanssa) jotain.

Niputtaako joku aikuinen oikeasti ihmiset alfoihin ja betoihin. Kuulostaa teini-ikäisten jutuilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Mitämitämitä? Sanoitko sä juuri, että syntyminen naiseksi on rinnastettavissa siihen, että on raiskaaja  tai uusnatsi? Tai prätkäjengiläinen? Naiseus ja rikollisuus on rinnastettavia ominaisuuksia? Vau.

Onko syntyminen isokokoiseksi, körmyn näköiseksi mieheksi joka tykkää bodata, oikeutus leimata se olemuksen perusteella vaikka pedofiiliksi? Ja siksi sille ei tarvi antaa työpaikkaa? Kaikenlaista sitä kuulee kun vangaksi elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sinusta pitäisi pyrkiä auttamaan niitä, joille nallekarkkeja ole yhtä paljon tarjolla

Eli mitä se auttaminen tässä kontekstissa tarkoittaa, ellei sitä, että kaikkien pitäisi saada? 

En tuolla todellakaan tarkoittanut sitä, että "kaikille pitäisi antaa" :DD Se on sinun aivan oma tulkintasi.

Tarkoitin lähinnä hyviä neuvoja, tukea ja sen sellaista. Ymmärrystä.

Neuvoa, tukea ja ymmärrystä on mahdollista saada, myös tällä palstalla, jos esittää asiansa korrektisti ilman jankuttamista ja syyttelyä. 

Muistan viime talvelta erään hyvin pitkän ketjun, jossa useampikin nainen jaksoi kärsivällisesti antaa neuvoja kokemattomille miehille. Ainoastaan yksi ketjuun osallistunut mies tuntui ottavan neuvoista vaarin - muut miehet (ketjun aloittaja mukaanlukien) sen sijaan syyttivät naisia kollektiivisesti, jauhoivat teorioitaan ja taisipa siellä joku tervehenkinen nuorimies väläytellä jopa joukkomurhan mahdollisuutta, jos pildeä ei ilmesty tarjolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Mitämitämitä? Sanoitko sä juuri, että syntyminen naiseksi on rinnastettavissa siihen, että on raiskaaja  tai uusnatsi? Tai prätkäjengiläinen? Naiseus ja rikollisuus on rinnastettavia ominaisuuksia? Vau.

En. Vaan halusin teroittaa, että jokaisella on preferenssinsä "syrjiä" tai olla syrjimättä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sinusta pitäisi pyrkiä auttamaan niitä, joille nallekarkkeja ole yhtä paljon tarjolla

Eli mitä se auttaminen tässä kontekstissa tarkoittaa, ellei sitä, että kaikkien pitäisi saada? 

En tuolla todellakaan tarkoittanut sitä, että "kaikille pitäisi antaa" :DD Se on sinun aivan oma tulkintasi.

Tarkoitin lähinnä hyviä neuvoja, tukea ja sen sellaista. Ymmärrystä.

No, tässäpä neuvoja kaikille palstaa lukeville naisettomille miehille:

Laita tämän luettuasi kone kiinni ja lähde sinne, missä on naisia. Näin lauantai-iltana baari on ihan hyvä vaihtoehto, mutta vain, jos se on sinusta itsestäsi mukavaa ja uskot, että viihtyisit siellä. Kavereiden kanssa meneminen yleensä lisää hauskuuspotentiaalia merkittävästi.

Menit sitten baariin tai elokuviin tai ulos syömään tai kahville tai minne tahansa, tee se positiivisin mielin. Juttele ihmisten kanssa aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Ota kontaktia kaikenlaisiin ihmisiin, ei vain kiinnostaviin naisiin. Harjoittele small talkia, ellei se suju sinulta luonnostaan. Harjoittele nonverbaalisia viestintätaitoja. Ole iloinen, avoin, luonnollinen ja ennen kaikkea nauti siitä, mitä teet. Ole ihminen, joka rakentaa itse elämästään parhaan mahdollisen. Tee asioita, jotka tuottavat sinulle iloa myös pitkällä tähtäimellä. Netissä surffaaminen ja vauvapalstalla keskusteleminen voi tuottaa iloa, mutta pitkällä tähtäimellä se ei vie sinua kohti sellaista elämää, mistä haaveilet (jos siis parisuhteesta haaveilet).

Eli kone kiinni ja ihmisten ilmoille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-….

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta tuo tilanne on yksiselitteisesti ennakkoluuloisuutta. Jos se pieni pelokas nainen valitsee työhön jonkun muun kuin pelottavan näköisen karjun, vaikka tämä olisi selkeästi tehtävään paras ja pätevin, siitä mennään käräjille. Ei tässä ole mitään epäselvää tai epäreilua. 

Itse en tuota pelokasta naista pakottaisi ottamaan karjua töihin firmaansa ja elämään sietämättömän stressin ja ahdistuksen kanssa.

Aika fasistiselle pakottamiselle siis näkemyksesi kuulostaa, vaikka keskustelu onkin täysin spekulatiivinen; oikeassa maailmassa tuollaisen juridinen pakottaminen on hankala toteuttaa. Onneksi.

Ja minä taas en suosittelisi esimiehen tai yrittäjän uraa henkilölle, joka noin kovasti pelkää ihmisiä ulkomuodon perusteella. Valitaanko asiakkaatkin sitten sen mukaan, miten kiltiltä näyttää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Rikostausta on kyllä ihan ok peruste jättää työnhakija valitsematta. Jos näistä poistetaan sellaiset tapaukset, niin mitä jää. Joku kalju maiharityyppi ja moottoripyöräilijä. Ei ongelmaa. 

Itse en kyllä palkkaisi %-prätkäjengiläistä ellen tuntisi todella hyvin ja täten luottaisin tähän. Syrjivää ehkä, mutta luultavasti viisasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-…

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En näkisi yhtään mielekkäänä kumpaakaan tilannetta. Työelämä on työelämää, ja jos omat ongelmat vaikuttavat noin vahvasti työntekoon ja työyhteisöön, kannattaa mennä lääkäriin. Ja nämä tapaukset ovat sinun mielestäsi riittäviä siihen, että syrjiminen rodun ja sukupuolen perusteella pitäisi sun mielestä olla sallittua systemaattisesti koko meidän yhteiskunnassa? Ei ihme, ettei kukaan nainen halua olla sun kanssa tekemisissä, sä olet joko todella lapsellinen tai todella kieroutunut ihminen. Veikkaan ensimmäistä.

Nuo olivat vain spekulatiivisia ääriesimerkkejä, mutta kiva nähdä, että sinusta olisi ihan ok olla samassa duunipaikassa vaikkapa uusnatsien, raiskaustuomion istuneiden tai prätkäjengiläisten kanssa. Hyvin ihailtavan avarakatseista sanoisin.

Mitämitämitä? Sanoitko sä juuri, että syntyminen naiseksi on rinnastettavissa siihen, että on raiskaaja  tai uusnatsi? Tai prätkäjengiläinen? Naiseus ja rikollisuus on rinnastettavia ominaisuuksia? Vau.

En. Vaan halusin teroittaa, että jokaisella on preferenssinsä "syrjiä" tai olla syrjimättä jotain.

Ja on ihan yhtä ok syrjiä jotain siksi, että hän syntyi vihreäsilmäiseksi kuin syrjiä jotain toista siksi, että hän lahtasi 22 lasta päiväkodissa? Tai olla pitämättä jostain siksi, että hän syntyi naiseksi kuin siksi, että hän diilaa heroiinia yläasteelaisille? Aika heikkoa settiä nämä sun aivoitukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sinusta pitäisi pyrkiä auttamaan niitä, joille nallekarkkeja ole yhtä paljon tarjolla

Eli mitä se auttaminen tässä kontekstissa tarkoittaa, ellei sitä, että kaikkien pitäisi saada? 

En tuolla todellakaan tarkoittanut sitä, että "kaikille pitäisi antaa" :DD Se on sinun aivan oma tulkintasi.

Tarkoitin lähinnä hyviä neuvoja, tukea ja sen sellaista. Ymmärrystä.

Eikö sellaisia sitten mielestäsi anneta?

Neuvoja ja tukea olisi tarjolla vaikka kuinka paljon. Ongelmana onkin se, että jos näille tyypeille yrittää antaa jonkin hyväntahtoisen neuvon tai vinkin, saa vastaansa vain jankutusta kreikkalaisista kirjaimista, tasoteorioista, leuoista ja laatikkopäistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on vain siinä, että jokaista nörttinaista kohtaan on 10 nörttimiestä. Eli sä taidat ollakin nörttiporukassa alfa

No ei. Määrittelet nörtin ihan liian kapeasti. Naisnörttejä on esim. heppa- ja koirahullut. Agilityyn mukaan, siellä saa olla ainoa mies 30 naisen harrastusporukassa. Pantua tulee aika paljon.

Mä luulin että koirat on pääosassa agilityssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on vain siinä, että jokaista nörttinaista kohtaan on 10 nörttimiestä. Eli sä taidat ollakin nörttiporukassa alfa

No ei. Määrittelet nörtin ihan liian kapeasti. Naisnörttejä on esim. heppa- ja koirahullut. Agilityyn mukaan, siellä saa olla ainoa mies 30 naisen harrastusporukassa. Pantua tulee aika paljon.

Olenkohan käsittänyt väärin nörtin määritelmän, kun olen tähän asti ajatellut, että nörtti on älykkö, matemaattisesti lahjakas, maailmaa vähän eri tavalla hahmottava henkilö, joka ei välitä pinnallisista asioista ja on usein sosiaalisesti hieman kömpelö? Heppa- ja koirahullut on vain heppa- ja koirahulluja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-….

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta tuo tilanne on yksiselitteisesti ennakkoluuloisuutta. Jos se pieni pelokas nainen valitsee työhön jonkun muun kuin pelottavan näköisen karjun, vaikka tämä olisi selkeästi tehtävään paras ja pätevin, siitä mennään käräjille. Ei tässä ole mitään epäselvää tai epäreilua. 

Itse en tuota pelokasta naista pakottaisi ottamaan karjua töihin firmaansa ja elämään sietämättömän stressin ja ahdistuksen kanssa.

Aika fasistiselle pakottamiselle siis näkemyksesi kuulostaa, vaikka keskustelu onkin täysin spekulatiivinen; oikeassa maailmassa tuollaisen juridinen pakottaminen on hankala toteuttaa. Onneksi.

Ja minä taas en suosittelisi esimiehen tai yrittäjän uraa henkilölle, joka noin kovasti pelkää ihmisiä ulkomuodon perusteella. Valitaanko asiakkaatkin sitten sen mukaan, miten kiltiltä näyttää? 

Eli nyt sitten lähtisit syrjimään ja eväämään pelokkailta naisilta yrittäjyyden periaatteittesi vuoksi? 

On eri asia olla paskat ja kuset housuissa pienen hetken verran kuin kokopäivätoimisesti. En minäkään asiakaspalvelua suosittelisi kaikkein herkimmille yksilöille, mutta silti heihinkin törmää alalla. Ehkä ei ole ollut niin vara valita, tiedä häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas näitä alfabeetagammadelta juttuja. Nyt pojat lopettakaa /siirtäkää keskustelunne muualle. Elätte jossain fiktiossanne.

Mikä siinä on fiktiota? Naiset kiinnostuvat tasaisesti kaikista miehistä eikä tiettyjen miestyyppien kohdalla ole eroa suuntaan tai toiseen?

Nimen omaan: jokainen nainen on yksilö, samoin jokainen mies. Tämä luokittelu alfoihin, betoihin jne. tuulesta temmattua. Tuo luokittelu absurdia ja fiktiota.

Ei siinä ole mitään absurdia, että tunnustaa sen tosiasian, että jotkut miehet ovat kaikin puolin haluttavampia useampien naisten mielestä kuin toiset ja, että ns. "alfa-miehet" ovat persoonallisuudeltaan niitä miehiä, jotka osaavat tavista paljon paremmin sen naisen iskemisen/manipulaation tjs erinäisten ominaisuuksiensa, kehitettyjen tai ominaisten, avulla.

Sen sijaan absurdiakin absurdimpaa on esittää ja leikkiä silmät suljettuina, että maailmassa menisivät kaikilla nallekarkit tasan kuin jonkin kommunistisen luonnonjärjestyksen mukaisesti.

Allekirjoitan täysin sen, että toiset miehet ovat keskimäärin haluttavampia isommalle osalle naisista kuin toiset miehet. Ei se silti tarkoita sitä, että niille toisille miehille tilanne olisi täysin toivoton. Te vain tunnutte olevan jotenkin katkeria siitä, ettei teistä vain syntynyt naistennaurattajia, ja rissaatte siitä ja säälitte itseänne. Mikä vain vähentää haluttavuuttanne deittailumarkkinoilla.

Vertaa tilannetta siihen, että minä opiskelen alaa, johon kuuluu tietty osa matematiikan opintoja. Onko minulla oikeus olla katkera siitä, että oppilaat, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaampia, saavat samalla opiskelumäärällä huomattavasti parempia arvosanoja kuin minä? Ja onko se opettajan vika? Jos haluan paremman arvosanan, tulisiko minun istua kotona ajattelemassa, että turha toivo, ihan p a s k a a kun sille opettajalle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Vai kannattaisiko minun tehdä töitä enemmän kuin lahjakkaammat toverini, silläkin uhalla, etten koskaan pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin he, mutta pystyn kuitenkin hieman nostamaan omaa numeroani? Kumpi olisi minulle itselleni antoisampi tapa suhtautua haasteisiin?

Kyllä, kyllä, en kylläkään mistään katkeruudesta ponnistele vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ihmislajiin. Ihmisillä on vahva taipumus oikeudenmukaisuuden hakuisuuteen, siitähän feministienkin aivoperut ponnistavat periaatteessa kun kaikilla pitäisi olla tasan sama kuin muillakin. Maailma ei tietystikään toimi sellaisen pohjalta luonnostaan.

Ja sun oikeudenmukaisuuskäsitykseen kuuluu, että kaikille pitää antaa? Sä et näe siinä mitään ristiriitaa sen kanssa, että ei ole pakko antaa jos ei halua?

Ja vielä, ei feminismissä ajatus ole, että kaikilla pitäisi olla tasan sama, vaan se, ettei ihmisiä lokeroida ja sabotoida elämässä toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Eli ettei henkilöä jätetä valitsematta työhön, johon muuten olisi sopiva siksi, että hän on sattunut syntymään "väärän väriseksi" tai "väärään sukupuoleen". Henkilön silti saa jättää valitsematta jos hän ei ole työhön pätevä.

Jos et käsitä, niin anna kun selitän. Ohessa on liite juttuun, jossa on kuvasarja Bostonin maratonilta, kun  maratonin järjestäjä yrittää estää kyseisen maratonin ensimmäistä naisosanottajaa saavuttamasta maalia. Koska tämä on nainen. Eikä naiselle katsottu sopivaksi juosta maratonia. En tiedä miksi, ehkä sen pelättiin alentavan lajin arvoa. Miksi naisten osallistumisen katsotaan alentavan jonkin arvoa? Kas siinä vasta feministinen kysymys.

Sinä tunnut kuvittelevan, että feminismin tarkoitus on saada maratonin suorittaminen vaikka autolla ajaen sallituksi, että kaikki pääsee mukaan. Ei suinkaan. Mutta onko sillä väliä, että onko juoksijalla kivekset vai munasarjat? Ei mielestäni pitäisi olla. Ja onko se ok, että tyypi yrittää taklata toisen, koska hän on nainen? Ei todellakaan. Mitä mieltä sinä olet?

https://www.theguardian.com/us-news/2017/apr/18/first-woman-officially-….

Mikä sitten henkilössä on toissijaista vaikkapa omaan firmaan palkatessa? Mitä jos hakija on vaikkapa jollain lailla ihan kusipää, epämiellyttävä ihminen tai joku jonka kanssa et mitenkään löydä yhteistä säveltä syystä X? Ihonväriä ja sukupuolta on kaikenmaailman ammattiloukkaantujien helppo käyttää tekosyynä ja lyömäaseena, se on ainakin varmaa. Mutta lopulta et sinäkään varmaan haluaisi palkata mitään kiihkonatsia tai helvetin enkeliä? 

Jos kyseessä oli nimenomaan miesten maratoni niin eihän silloin periaatteessa nainen sinne kuulu mukaan sen enempää kuin mieskään naisten maratonille. Jos kyseessä oli kaikille avoin maratoni niin silloin tapahtunut oli vääryys.

Kuule niihin aikoihin naisten ei annettu osallistua maratoneille. Nämä uranuurtajat avasivat tien naisille maratonkilpailuihin ihan maailmassa. Jos he eivät sitä olisi tehneet, kuka tietää koska maratonille osallistuminen olisi ollut naisille mahdollista. Jos uranuurtajat eivät kaikilla muillakin aloilla olisi tehneet tietä seutaaville sukupolville, naiset olisivat vieläkin nyrkin ja hellan välissä.

http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/11692-ensimmaiset-naiset-osallistui…

Ja se, että hakija on nainen tai "väärän värinen" ei ole kusipäisyyttä tai epämiellyttävyyttä ja jos et kykene löytämään ihmisen kanssa yhteistä säveltä vain siksi, että hän on nainen, kertoo se aika paljon sinusta ja maailmankuvastasi. Ja tuo älytön pelko, että naiset systemaattisesti käyttävät sukupuoltaan lyömäaseena? Ja sä koet, että olisi parempi, että naisia saisi syrjiä avoimetsi, jotta muutama kieroutunut yksilö ei voisi käyttäytyä huonosti? Miehetkin käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat työnantajille päänvaivaa jos sattuu olemaan kieroutunut yksilö. Miksi tämä on ok? Kuinkahan monta kertaa on työnantajilla tullut vastaan ongelma, että on ollut pakko palkata Helvetinenkeli, vain koska hän on nainen, eikä naista voi jättää palkkaamatta koska feminismi?

Mitä jos. On vaikka sellainen rajoittunut ihminen ettei osaa tulla vaikkapa naisten kanssa toimeen? Tai pelkää niitä tai jopa patologisesti jostain syystä X inhoaa? Kannattaako silloin palkata nainen firmaan töihin mikäli on niin (kuvitteellisen)patologinen tapaus ettei yhteistyöstä tulisi mitään sen tähden?

Ja sama tietysti toisinkin päin. En minä ainakaan velvoittaisi ketään pientä ja hentoa, mahdollisesti jotain traumoja kärsinyttä, neuroottista ja pelokasta naista palkkaamaan pelottavan näköistä karjua yritykseensä vain sen tähden ettei miehiä saa syrjiä. Vai mitenkä mielekkäänä näet tilanteen?

Ideaalit on hyvä olla, mutta nekin ovat jokaisella erilaiset. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta tuo tilanne on yksiselitteisesti ennakkoluuloisuutta. Jos se pieni pelokas nainen valitsee työhön jonkun muun kuin pelottavan näköisen karjun, vaikka tämä olisi selkeästi tehtävään paras ja pätevin, siitä mennään käräjille. Ei tässä ole mitään epäselvää tai epäreilua. 

Itse en tuota pelokasta naista pakottaisi ottamaan karjua töihin firmaansa ja elämään sietämättömän stressin ja ahdistuksen kanssa.

Aika fasistiselle pakottamiselle siis näkemyksesi kuulostaa, vaikka keskustelu onkin täysin spekulatiivinen; oikeassa maailmassa tuollaisen juridinen pakottaminen on hankala toteuttaa. Onneksi.

Ja minä taas en suosittelisi esimiehen tai yrittäjän uraa henkilölle, joka noin kovasti pelkää ihmisiä ulkomuodon perusteella. Valitaanko asiakkaatkin sitten sen mukaan, miten kiltiltä näyttää? 

Niinpä, mieti kun se mies on mahdollisesti kärsinyt koko aikuisikänsä siitä, että pelokkaat naiset vaihtavat toiselle puolelle katua nähdessään hänen tulevan vastaan. Ja ihmiset tekevät oletuksia hänen väkivaltaisuudestaan, vaikka ei koskaan ole satuttanut ketään. Ja päälle vielä kaikki ne riidanhaastajat snägärijonoissa, kun hän on vain halunnut viettää mukavan illan. Ja sitten ei saa työpaikkaa siksi, että haastattelija ei ole käynyt tarvitsemassaan terapiassa. Joo, ei ole hyvä tämä.