Lue keskustelun säännöt.
Juice Leskinen yliarvostettu?
19.10.2018 |
Mun täytyy sanoa, että Juicen sanotusten ns. nerokkuus ei ole koskaan paljastunut mulle... Voiko joku selittää miksi hän on niin loistava? ...Nerona pitäisin ehkä Gösta Sundqvistia.
Kommentit (128)
Jos pystyy tienaamansa elantonsa lähinnä yhdellä simppelillä asialla ja elämään sillä, on nerokas. Se on neroutta tajuta, että ihmisiin uppoaa simppelit sanat ja sävelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juice Leskinen oli lihava, autistinen juoppo. Biisit kyhättiin häthätää yksinkertaistakin yksinkertaisemman sointukuvion ympärille (Juice hädintuskin osasi kitaransoiton alkeet) ja sanoituksiksi keksittiin tissuttelun ohessa muutama mukahauska ja mukanäppärä sanaleikki tai letkautus. Suosiota tuskin olisi tullut ellei Leskisen ympärillä olisi ollut jatkuvasti lauma kompetentteja muusikoita korjaamassa kappaleet levytettävään kuntoon. Viinaa kului mutta Leskisen ainoa tapa käsitellä asiaa oli vääntää vitsiä ylenmääräisestä ryyppäämisestään sillä hän ei yksinkertaisesti pystynyt myöntämään omaavansa ongelmia elämäntapojensa suhteen. Loppujen lopuksi tämän "Suomen suurimman rocklyyrikon" ainut ansio lienee se, miten monta laulua ryyppäämisestä hän pystyikään kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juice teki myös suomennoksia. Sekään ei ole helppo työ: että osaa kääntää vieraskielisen lauseen ja ajatuksen sujuvaksi suomeksi.
Juicen käännös Joutavat tunteet (Bob Dylanin Is Your Love In Vain?) on mielestäni myös aika hyvin onnistunut.
Samoin Anneli Saaristolle tehty käännös (olisko ollut Portugalin?) euroviisuun Silencio E Tana Gente on hieno.
Niin yksin hukuin yöni hiljaisuuteen
ja rakkauden pyyhin silmistäin.
Olin saari, olin meri,
olin tuska sisälläin.
Ja pimeydestä katsoin avaruuteen.
Tiesin, mistä kaikesta jäin.
Olin vaiti, silti huusin.
Tuskan tunsin ja tuskaan jäin.Ehkä olen kello, mi' käy verkalleen.
Päivä toistaan seuraa murheineen.
Ja ihmismieli niin kuin maapallo
kulkee radallaan.
Jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan,
jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan.Niin sorruin rakkauteni mahtavuuteen.
En muista mitä sanoin, mitä tein.
Olin saari, olin silta,
olin äiti lapsillein.
Yön läpi aina horjuin aamuun uuteen,
graniitilla täytin sydämen.
Olin vaiti, silti huusin.
Toisten tuskan kannoin itseksein.Ehkä olen kello, mi' käy verkalleen.
Päivä toistaan seuraa murheineen.
Ja ihmismieli niin kuin maapallo
kulkee radallaan.
Jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan,
jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Juice Leskinen oli lihava, autistinen juoppo. Biisit kyhättiin häthätää yksinkertaistakin yksinkertaisemman sointukuvion ympärille (Juice hädintuskin osasi kitaransoiton alkeet) ja sanoituksiksi keksittiin tissuttelun ohessa muutama mukahauska ja mukanäppärä sanaleikki tai letkautus. Suosiota tuskin olisi tullut ellei Leskisen ympärillä olisi ollut jatkuvasti lauma kompetentteja muusikoita korjaamassa kappaleet levytettävään kuntoon. Viinaa kului mutta Leskisen ainoa tapa käsitellä asiaa oli vääntää vitsiä ylenmääräisestä ryyppäämisestään sillä hän ei yksinkertaisesti pystynyt myöntämään omaavansa ongelmia elämäntapojensa suhteen. Loppujen lopuksi tämän "Suomen suurimman rocklyyrikon" ainut ansio lienee se, miten monta laulua ryyppäämisestä hän pystyikään kirjoittamaan.
Hyvin monesta sittemmin kansakunnan kaapin päälle nostetusta herrahenkilöstä voisi sanoa samaa, jos tuolle tielle lähdetään ja punnitaan tuotanto eletyn elämän ja kulutetun alkoholin määrällä. Eivät Aleksi Kivi, Eino Leino, Mika Waltari ja kumppanit lasiin sylkeneet hekään. Kiistätkö tällä perusteella heidänkin kirjalliset ansionsa?
Vierailija kirjoitti:
"Jäi pullo pöydälle kajuutan
Ja meri sai miehistön parhaimman
Jäin kauas rannoista Utopian
Jäin saareen jota aallot alati vatkaaMua seireenit kutsuu ja huhuilee
Mut neula raapii ja rahisee
Yksin hiekalla istun ja auki on pee
Enkä tiedä miten jatkaa voisin matkaaTäällä soppa kiehuu, on kokkeja miljoonamäärin
Täällä kaikki aina kaiken tajuaa väärin
Voi, miksi ei minua haitkaan huolineet
Voi, miksi ei vieneet minua turhuuden veetMinä laivan kauneimman omistin
Sillä aamun koittoon mä purjehdin
Päin aurinkoa ja taivastakin
Minä lähdin kaikki opetukset sotkinJeesus ja Mao nuoli näppejään
Ja poliitikot jäi itkemään
Minä laivan saanut olin ja pään
Minä kolkkasin papit ja Freudia nilkkaan potkinMutta meri vei miehet ja meri vei kauneimman laivan
Yksin rannalla istun ja hiekkaa rannalla kaivan
Voi, miksi ei minua haitkaan huolineet
Voi, miksi ei vieneet minua turhuuden veetOn hattuni hukkuneet kuumaan lentohiekkaan
Ja rotat on uineet saariin parempiin
Mä eilen törmäsin johonkin partaniekkaan
Hän leijui pois ja katosi taivaisiinPois haluan täältä en mitään saa
Minä haluan nähdä ja matkustaa
Harhailla kohti utopiaa
Tahdon laivan vaikka sitten aivan pienenNiin kauan merellä matkaa teen
Kunnes saavutan kauneimman autereen
Kunnes satujen rannan nään taivallein
Nousevan hiljaa ja hartaasti lailla sienenOn mulle jo kauan laulanut hiljaa Poseiden
Ja kutsu on soinut kauneimman merenneidon
On pilviin pois jo linnut lentäneet
On kauan jo velloneet, kauan on velloneet veet...
Tämä on yksi ihmisiltä täysin unohtunut huippu, muistin itsekin vasta kun luin tämän! Ja vastaavia on monta, kun aina soitetaan niitä muutamaa puhki kulunutta rallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjakkuutta en kiellä, varmasti sellainen ollutkin. Katsomieni haastattelujen perusteella valitettavasti ollut myös erittäin täynnä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Lahjakkuutta en kiellä, varmasti sellainen ollutkin. Katsomieni haastattelujen perusteella valitettavasti ollut myös erittäin täynnä itseään.
Harva nero on (ollut) mitenkään erityisen miellyttävä ihminen. Ja toisaalta sanonta "vaatimattomuus kaunistaa" on höpöhöpöä: ellet arvosta itse itseäsi, ei sitä kyllä kukaan muukaan tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kynämies, ei siitä mihinkään pääse, mutta ylenkatsova asenne muita ihmisiä kohtaan, joka näkyi myös monissa sanoituksissa ja haastatteluissa "piilonokkelana" vidduiluna, laski pisteitä.
Ilmeisen hankala ihminen Juice taisi olla, noin niin kuin kauniisti sanottuna. Tuotantonsa on poikkeuksellisen laaja suomalaisessa populaarikulttuurissa ja sattuuhan sinne heikompiakin hetkiä.
Ehkä Juicen taito tulee parhaiten esiin juuri tuossa monipuolisuudessa: Hän teki sujuvasti teräväsanaisia kuplettilauluja, herkempiä tunnelmointeja, puhdasta iskelmää ja lisäksi vielä käännöstyötä varsin omintakeiseen tyyliin. Kyllähän siihen syynsä on, että herra muistetaan yhtenä keskeisenä suomirock-hahmona vielä pitkään, mutta ei hän mielestäni mitenkään ainutlaatuinen ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kato Juice oli just semmonen ihan tavallinen suomalainen ihminen omine virheineen, niinkuin me kaikki ollaan viis työstä. Juice, Jope ja Vesku. Ne on niitä aitoja kansanihmisiä. <3
Juice kansanihminen? Johan vitsin murjaisit.
Ehkä kauempana kansanihmisestä ei voi olla.No samanlainenhan sinäkin olet, paitsi että pullotat kusta illan päätteksi ja aamulla tyhjennät satsin peräaukkoosi, jotta saat simmut hereille.
Et taida olla ihan terve, sen verran sekavia horiset
...mutta Juicen sanomana se olisi nerouttaXD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisen hankala ihminen Juice taisi olla, noin niin kuin kauniisti sanottuna. Tuotantonsa on poikkeuksellisen laaja suomalaisessa populaarikulttuurissa ja sattuuhan sinne heikompiakin hetkiä.
Ehkä Juicen taito tulee parhaiten esiin juuri tuossa monipuolisuudessa: Hän teki sujuvasti teräväsanaisia kuplettilauluja, herkempiä tunnelmointeja, puhdasta iskelmää ja lisäksi vielä käännöstyötä varsin omintakeiseen tyyliin. Kyllähän siihen syynsä on, että herra muistetaan yhtenä keskeisenä suomirock-hahmona vielä pitkään, mutta ei hän mielestäni mitenkään ainutlaatuinen ollut.
Kenetpä nostaisit rinnalle? Gösta? Hector? Onko muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juicea ennen tehtiin käännösbiisejä. Hän loi Suomi-rockin, tai oli ainakin aivan ensimmäisessa aallossa. Siitä se asema johtuu.
Suomessa on niin vähän omaperäisiä tekijöitä ja vielä vähemmän hyviä, että Juice on paremminkin aliarvostettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juice Leskinen oli lihava, autistinen juoppo. Biisit kyhättiin häthätää yksinkertaistakin yksinkertaisemman sointukuvion ympärille (Juice hädintuskin osasi kitaransoiton alkeet) ja sanoituksiksi keksittiin tissuttelun ohessa muutama mukahauska ja mukanäppärä sanaleikki tai letkautus. Suosiota tuskin olisi tullut ellei Leskisen ympärillä olisi ollut jatkuvasti lauma kompetentteja muusikoita korjaamassa kappaleet levytettävään kuntoon. Viinaa kului mutta Leskisen ainoa tapa käsitellä asiaa oli vääntää vitsiä ylenmääräisestä ryyppäämisestään sillä hän ei yksinkertaisesti pystynyt myöntämään omaavansa ongelmia elämäntapojensa suhteen. Loppujen lopuksi tämän "Suomen suurimman rocklyyrikon" ainut ansio lienee se, miten monta laulua ryyppäämisestä hän pystyikään kirjoittamaan.
Hyvin monesta sittemmin kansakunnan kaapin päälle nostetusta herrahenkilöstä voisi sanoa samaa, jos tuolle tielle lähdetään ja punnitaan tuotanto eletyn elämän ja kulutetun alkoholin määrällä. Eivät Aleksi Kivi, Eino Leino, Mika Waltari ja kumppanit lasiin sylkeneet hekään. Kiistätkö tällä perusteella heidänkin kirjalliset ansionsa?
lankesit copypastaan
Tässä keskustelussa ei ole päästy vielä siihen, että Juice teki sanoituksia muille.
Kuten nyt vaikka Yön Ihmisen poika.
Ehkä paras lopputulema ei ole niillä, jotka suhtautuvat Juicen sanoituksiin älyllisesti.
Minua jotkut sanoitukset vain koskettavat ja se korostuu nyt kun vanhenen. Monet sanoitukset (Syksyn sävel, Kaksoiselämää) ovatkin sellaisia, jotka avautuvat vasta vanhempana, ei suinkaan kaksikymppisenä.
Nyt tunteet vievät ap:tä kuin tuuli leijaa. Jos Juicen ja Göstan sanoituksia (siis pelkkiä sanoituksia ilman sävellyksiä) laitetaan rinnakkain, niin kyllähän ne ovat aivan eri planeetalta, ja nimenomaan ne Juicen sanoitukset on tehty jossain muualla kuin maapallolla.