OAJ ajaa peruskouluun vuosityöaikaa- opettajat eivät halua
Opettajien ammattijärjestö OAJ ajaa pontevasti peruskouluun opettajille vuosityöaikaa, jossa opettajan pitäisi itse raportoida työtuntejaan jne. Erikoista on se, että suuri osa opettajista vastustaa muutosta. OAJ on lisäämässä mm. opetusmäärää, jotta opettajille voidaan maksaa lisää palkkaa. Mikä muu liitto toimii Suomessa samoin? Työntekijän työmäärää lisätään, jotta voidaan maksaa enemmän palkkaa ja sitten kyseessä on palkankorotus. Tämä ei ole vitsi, vaan täyttä totta.
Hommaa hankaloittaa se, että opettajien piirissä on peruskoulussa paljon eri opetusvelvollisuutta noudattavia (19-24 opetustuntia viikossa). OAJ haluaa ajaa kaikkia yhteen opettajuuteen, kuten puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut.
Kommentit (343)
Mä rakastan mun työtäni opettajana! Olen opettanut noin 10 vuotta, sitä ennen olen ollut kymmenisen vuotta isossa IT-firmassa tuplapalkalla verrattuna nykyiseen. Nuorena olen ollut kaupan kassalla, siivonnut ja baarissa töissä.
Mulle kaikista raskain työ oli tuo it-firman duuni. Selvisin monet YT:t ja lähdin lopulta itse kun en enää jaksanut. Palkka tosiaan oli tuplat nykyiseen open palkkaan verrattuna, mutta ei todellakaan ollut sen arvoista.
Ne tulostavoitteet ja vastuu hirveistä rahamääristä oli kammottavaa. Vaikeat ja vaativat asiakkaat, ei ikinä kunnon sijaista lomilla vaan asiakkaan jutut oli hoidettava vaikka juhannuksena.
Se on totta, että opettajalla ei ole kuin ehkä max. 15min lounastauko päivässä. Meillä on pääasiassa 5min siirtymävälitunteja, yksi 15min välitunti ja 40min ruokavälkkä. Joka päivä on ainakin yksi valvonta. Ja jos ei ole niin aina on jotain oppilaiden välistä selvitettävää, joku oppilas haluaa jutella tai huoltaja soittaa tms välituntisin. Kahvitauoille siinä ei mennä.
Mutta siltikin tämä on parasta työtä ikinä! Nuoret on mukavia, fiksuja ja heidän kanssaan on tosi kiva työskennellä. Olen virassa niin ei tarvitse pelätä potkuja ihan heti eikä nöyristellä asiakkaita (mitä nyt joskus vähän huoltajia). Sen kyllä olen tajunnut, että palkka on surkea, että jos tästä en niin kovasti tykkäisi niin en kyllä tekisikään.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on tehdastyössä, hänellä on lyhyemmät työpäivät ja parempi palkka. Käytännössä tässä hommassa tehdään se kadehdittu kesäloma sisään vuoden aikana, urakkana. 9kkpalkka on jaettu 12. Nykyinen systeemi on ihan ok. Miksei vuosityöaikakin, jos suunnittelu ja arviointiaika on riittäväksi mitoitettu. Teen mieluummin suunnittelua kotona, jossa on hiljaista. Opehuoneessa on kaksi konetta. Luokka ei välttämättä ole oma, eli tunnin jälkeen sinne ei edes voi aina jäädä.
Tehdään 12kk duuni 9kk aikana, mutta maksetaan vain 9 kuukaudesta. Uudistus on tervetullut, jos se puuttuu tuohon epäkohtaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme ruikutusta opettajilta. Kokonaistyöaika paljastaisi vain sen, kuinka laiskoja opettajat oikeasti ovat. Pitäisi laittaa kova ukaasi, eli joko otatte vastaan kokonaistyöajan tai palkasta leikattaisiin puolet pois. Siinähän sitten työskentelisivät 2000 euron kuukausipalkalla.
Anteeksi nyt vain, mutta olen yläkoulun ope ja mulla on opetusvelvollisuuden verran oppitunteja viikossa. Se tarkoittaa 40 tunnin työviikkoa. Palkkaa kolahtaa tilille pienen erityiskorvauksen (koulun johtoryhmänjäsen eli reksin sijainen ym.) kanssa 2100 e kuussa.
Paska palkka, henkisesti raskas asiantuntijatyö, pitkä koulutus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Olen yläkoulun opettaja ja tunnustan, etten ole viime viikkoina tehnyt lähellekkään 8 tunnin työpäiviä. Olen pitänyt työpäivät niin lyhyenä kuin mahdollista, sillä olo on kuormittunut, jähmeä ja kamala. Pelkään, että sairastun psyykkisesti.
En osaa sanoa tarkkaan, mistä tämä johtuu. Rakastan työtäni ja pidän oppilaistani kovasti. Luulen kuitenkin, että työ on emotionaalisesti hyvin kuormittavaa verrattuna aikuisten kanssa tehtävään toimistotyöhön.
Kannan paljon vastuuta murrosikäisten oppilaitteni hyvinvoinnista ja oppimisesta. Tiedän, että minun merkitykseni heidän elämässään on suuri. Hoidan käytännössä kuraattorin hommia töiden ohella, sillä kuraattorin ja psykologin palvelut on pitkälle varattuja. Selvittelen vaikeita tilanteita ja kuvioita. Samalla yritän olla innostava ja kaikkia kannustava.
Varsinkin väsyneenä on vaikea olla ottamatta henkilökohtaisesti, jos tunti meneekin huonosti. Koen loukkaavana, jos minua ei kuunnella, hermostumiselleni hihitellään tai joku sanoo ikävästi minusta tai opetuksestani.
Lisäksi jatkuva melu vie voimia ja energiaa.Tämä työ vaatii äärettömän pitkää pinnaa, huumoria, pitkälle kehittyneitä tunnetaitoja ja rakkautta. 6 opetustunnin jäljiltä olen aivan tyhjiin imetty. Vastaavasti hyvänä päivänä päivän jälkeen saattaa olla aivan ylikierroksilla ja silloin on vaikea rauhoittaa mielensä.
Nyt olen sitten kadehditulla hiihtolomalla. Toisin sanoen minulla on energiaa ja aikaa tehdä se työ, jonka jätin tekemättä viime viikkoina, kun lähdin aikaisin kotiin.
Erinomainen kirjoitus. Tämä opettajuuden henkinen rankkuus ei ulospäin usein aukene.
Myös eri opettajat kokevat lasten ja nuorten kanssa olemisen hyvin erilaisena, eikä osa kuormitu edes haistatteluja kuunnellessaan, ja jättävät lapset tunteineen oman onnensa nojaan.
Itse olen herkkä, ja haluaisin tehdä opetustyötä positiivisen läsnäolon, keskustelemisen ja välittämisen hengessä. Tämä vie voimia tosi paljon erityisesti murrosiän ylittäneiden kanssa.
Paine käyttää jatkuvasti uusia opetustyylejä ja toiminnallisuutta luo tilanteita, että aina joku oppilas on tyytymätön juuri siihen toimintaan. Avustajia ei ole, vaikka luokkaan on integroitu kaksi autismidiagnoosilla olevaa, yksi ADHD, jolla ei lääkitystä, yksi vaikeasti lukihäiriöinen ja yksi vieraskielinen. Tämän lisäksi 22 oppilasta.
Otan oppilaiden murheet ja vaikeat tilanteet itseeni ja herään yöllä murehtimaan oppilaiden ongelmia. Saatan olla hereillä klo 2-5 kun mietin seuraavan päivän kokousta tai jonkin yksittäisen oppilaan asioiden tilaa. Seuraavan päivän olen väsynyt ja se näkyy kyllä lapsille opettajan alempana läsnäolona.
Suorituspaineet alkavat olla luonnottomat, ja noin vaativassa ryhmässä opettajan pitää koko ajan jättää jotain tekemättä. Tämä taas harmittaa.
Ei kannata ottaa itseensä keskenkasvuisten haistatteluista, ei kannata hypätä mukaan teinin tunnemyrskyjunaan eikä etenkään kannata kuvitella, että pystyy korjaamaan kaikki asiat. Ei näihin asioihin kannata suhtautua emotionaalisesti vaan ratkaisukeskeisesti, jos siis ongelma on itsensä ratkaistavissa
- aineenope
Vierailija kirjoitti:
Nythän opettajat tekevät paljon 5-6 tunnin mittaisia päiviä. Pääsevät kotiin talvellakin valoisan aikaan, mikä ei onnistuisi missään muussa asiantuntijatyössä. Opettajat eivät halua kokonaistyöaikaa, sillä se velvoittaisi heidät olemaan tavoitettavissa koululla 8-16 välisenä aikana ja veisi opettajilta mahdollisuuden mukavan lyhyisiin päiviin. Ei voisi myöskään enää vedota sankarillisesti 10-12 tuntisiin työpäiviin tämän mystisen "kokonaistyöajan" puitteissa.
Olen lukion opettaja. Töissä ollut 27 vuotta, vielä on eläkkeeseen aikaa. Mutta on myös perspektiiviä.
Työmäärän lisäys on ollut suurta. Ei kannata kadehtia ns. lyhyitä päiviä, kun niitä ei ole. Työpäivät ovat säännöllisesti vähintään kymmentuntisia ja kuluvan lukuvuoden aikana olen päässyt kotiin kaksi (2) kertaa ennen klo 16:ta, jolloin työpäiväni on ollut jo 8, 5 h, aloitan 7. 30. Lisäksi kotona Wilmaa, tuntien valmistelua ja kokeiden korjausta, kaikki työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin.
Miten tähän on menty?
Muutos tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana. On työryhmää jos minkälaista, projektia, palaveria, juhlaa, viestintää, uusien laitteiden opettelua, sähköistymisen myötä tulleita ohjelmia ja ongelmia. Perustyö, opetus, on enää murto-osa työstämme.
Olen joutunut puolittain hyväksymään sen, että työlle on täysin omistauduttava ja tehtävä nämä n. 20 tuntia ylitse normityöajan viikossa. Toinen vaihtoehto kun on ehkä olla työtön.
Sääliksi käy nuoremmat opettajat ja opiskelijat, jotka ovat pelinappuloina kiireisessä koulussa.
Se, että tuo esiin koulun murroksesta johtuvia epäkohtia, ei tarkoita etteivät opettajat olisi omistautuneita. Olemme vain erittäin huolestuneita jaksamisestamme. Työmäärä lisääntynyt, eikä näy edes palkassa. Sitä vain työnnetään esimiehen direktiivillä 'kaikki rehtorin määräämät tehtävät".
Mies on rakennusalalla. Pekkaspäivät mukaan laskettuna on vapaalla lähes yhtä monta päivää vuodessa kuin opettajat. Palkka on tietenkin kaksinkertainen opettajan palkkaan nähden ammattikoulutuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Olen yläkoulun opettaja ja tunnustan, etten ole viime viikkoina tehnyt lähellekkään 8 tunnin työpäiviä. Olen pitänyt työpäivät niin lyhyenä kuin mahdollista, sillä olo on kuormittunut, jähmeä ja kamala. Pelkään, että sairastun psyykkisesti.
En osaa sanoa tarkkaan, mistä tämä johtuu. Rakastan työtäni ja pidän oppilaistani kovasti. Luulen kuitenkin, että työ on emotionaalisesti hyvin kuormittavaa verrattuna aikuisten kanssa tehtävään toimistotyöhön.
Kannan paljon vastuuta murrosikäisten oppilaitteni hyvinvoinnista ja oppimisesta. Tiedän, että minun merkitykseni heidän elämässään on suuri. Hoidan käytännössä kuraattorin hommia töiden ohella, sillä kuraattorin ja psykologin palvelut on pitkälle varattuja. Selvittelen vaikeita tilanteita ja kuvioita. Samalla yritän olla innostava ja kaikkia kannustava.
Varsinkin väsyneenä on vaikea olla ottamatta henkilökohtaisesti, jos tunti meneekin huonosti. Koen loukkaavana, jos minua ei kuunnella, hermostumiselleni hihitellään tai joku sanoo ikävästi minusta tai opetuksestani.
Lisäksi jatkuva melu vie voimia ja energiaa.Tämä työ vaatii äärettömän pitkää pinnaa, huumoria, pitkälle kehittyneitä tunnetaitoja ja rakkautta. 6 opetustunnin jäljiltä olen aivan tyhjiin imetty. Vastaavasti hyvänä päivänä päivän jälkeen saattaa olla aivan ylikierroksilla ja silloin on vaikea rauhoittaa mielensä.
Nyt olen sitten kadehditulla hiihtolomalla. Toisin sanoen minulla on energiaa ja aikaa tehdä se työ, jonka jätin tekemättä viime viikkoina, kun lähdin aikaisin kotiin.
Erinomainen kirjoitus. Tämä opettajuuden henkinen rankkuus ei ulospäin usein aukene.
Myös eri opettajat kokevat lasten ja nuorten kanssa olemisen hyvin erilaisena, eikä osa kuormitu edes haistatteluja kuunnellessaan, ja jättävät lapset tunteineen oman onnensa nojaan.
Itse olen herkkä, ja haluaisin tehdä opetustyötä positiivisen läsnäolon, keskustelemisen ja välittämisen hengessä. Tämä vie voimia tosi paljon erityisesti murrosiän ylittäneiden kanssa.
Paine käyttää jatkuvasti uusia opetustyylejä ja toiminnallisuutta luo tilanteita, että aina joku oppilas on tyytymätön juuri siihen toimintaan. Avustajia ei ole, vaikka luokkaan on integroitu kaksi autismidiagnoosilla olevaa, yksi ADHD, jolla ei lääkitystä, yksi vaikeasti lukihäiriöinen ja yksi vieraskielinen. Tämän lisäksi 22 oppilasta.
Otan oppilaiden murheet ja vaikeat tilanteet itseeni ja herään yöllä murehtimaan oppilaiden ongelmia. Saatan olla hereillä klo 2-5 kun mietin seuraavan päivän kokousta tai jonkin yksittäisen oppilaan asioiden tilaa. Seuraavan päivän olen väsynyt ja se näkyy kyllä lapsille opettajan alempana läsnäolona.
Suorituspaineet alkavat olla luonnottomat, ja noin vaativassa ryhmässä opettajan pitää koko ajan jättää jotain tekemättä. Tämä taas harmittaa.
Vaihda alaa, niin muutkin työhönsä kyllästyneet tekevät.
Mistä kuvittelet että olen työhöni kyllästynyt? Täysin päinvastoin. Työ on äärimmäisen rankkaa mutta olen silti loistava opettaja ja minulla on väsyneenäkin annettavaa oppilaille.
Se, että hyvät välittävät opettajat lähtisivät pois opetustyöstä olisi todella huono asia Suomen lapsille.
Tekstistä päättelin. Äärimmäisen loistava ja äärettömän väsynyt erinomaisen välittävä uhriutuja, joka jaksaa kehua itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sivua sitten joku kirjoitti, että opettajavanhempansa tekivät töitä usein klo 9-13 eli 20 h viikossa. Tämä on aika vääristellyn kuuloista, sillä itselläni alakoulun opena on pelkkiä opetustunteja jo 26. Ilman sen tarkempaa suunnitteluakaan valmisteluun kyllä kuluu aikaa. Puhumattakaan arvioinnista, wilmasta, virallisista papereista, riitojen selvittelystä, oppilaskuntatoiminnn ohjaamisesta, välituntivalvonnoista, yhteissuunnittelutunneista ja juoksevista asioista. Noiden ansiosta viikkotyöaika kasvaa aika paljon korkeammaksi kuin pelkkä opetustuntien määrä.
Avaa nyt vielä nuo juoksevat asiat. Emme me muuten ymmärrä opettajien hirveän rankkoja työviikkoja.
Esimerkkejä juoksevista asioista, joita olen viimeisen viikon aikana työpaikalla tehnyt: oppilaan puhelimen etsiminen, useamman oppilaan mustien toppahousujen etsiminen, saumurin korjaaminen, käsityötunnille tarvittavien välineiden haku ja osto (omalla rahalla) keskustan kangaskaupasta, laskutusohjelmaan kangasostojen kirjaaminen (kuittien skannaaminen), retkipäiväeväiden tilaaminen ruokatilausohjelmalla ja tilauksen läpimenon varmentaminen käymällä keittiössä henkilön kanssa keskustelu tilauksesta, luokan myyjäisten valmisteluun liittyvät asiat esim. karkkitilaukset, työnjako vanhemmille ja oppilaille, tapahtumatiedottaminen, arpajaisasiat. Tämän lisäksi olen ollut auttamassa työkaveria yhden opetusohjelman käyttöönotossa, huolehtinut että luokan piano on tullut viritettyä ja tilannut lähikirjastoon koko luokalle samanlaiset lastenromaanit.
Aika normisettiä koulussa kuin koulussa. Tätä ei vain ymmärrä ne, jotka eivät ole kouluilla työskennelleet. Jos viikossa on 25 opetustuntia, sisältyy siihen yhteensä 16 kpl 15 minuutin pituisia välitunteja. Valvontoja noista on noin 5-6 kpl. Jäljelle jää 10*15 min, eli saa olla aikamoinen taikuri, että ehtii edes tekemään mainitsemasi tehtävät. Ruokailut todellakin ovat valvontaruokailuja, eli joudumme hotkimaan 20 minuutissa ruoan samalla, kun pitää olla vahtimassa, ettei osa sotke ruoalla, ym. Itselläni oli tällä viikolla ainoastaan yksi ruokailukerta sellainen, jossa sain syödä annokseni nousematta välillä selvittämään sitä sun tätä.
Eli keskimäärin opetustunteja minulla on 5 ja keskimäärin tämän ajan sisällä saan pitää rauhallisen ruokatauon (20 min) 1 kerran viikossa ja keskimäärin 10 minuutin pituisen rauhallisen kahvitauon ehdin pitämään 1-2 kertaa viikossa. Toki viimeisen tunnin jälkeen hengähdän usein 20-30 minuuttia rauhassa opettajanhuoneessa, jonka jälkeen alkaa päivän muut hommat, kuten Wilmaviestien lukeminen, seuraavan päivän tuntien suunnittelu, tms. Ja itse olen pääsääntöisesti tehnyt kaiken koululla. Usein lähden kotiin noin 16.30-17.00 ja paljon jää myös asioita tekemättä. Onneksi useimmat vanhemmat ymmärtävät tämän, mutta aina on luokalla yksi äiti, jolta tulee päivittäinen muistutus, kuinka en ollut huomannut hänen lastaan tänään ja kuinka voinkin olla niin huono opettaja. Valitettavasti olen myös ihminen ja vaikka kuinka yrittäisin sulkea tällaisen negatiivisuuden pois mielestäni, niin se vaikuttaa yöuniin. Ja näkyy seuraavana päivänä tehottomuutena.
Sori, ei pitänyt alkaa avautua näin paljon, mutta usein tuntuu, että etenkin valittajilta unohtuu, ettei me opettajat mitään ihmeiden tekijöitä olla ja ollaan tavallisia kuolevaisia ihmisiä, joilla on myös tunteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sivua sitten joku kirjoitti, että opettajavanhempansa tekivät töitä usein klo 9-13 eli 20 h viikossa. Tämä on aika vääristellyn kuuloista, sillä itselläni alakoulun opena on pelkkiä opetustunteja jo 26. Ilman sen tarkempaa suunnitteluakaan valmisteluun kyllä kuluu aikaa. Puhumattakaan arvioinnista, wilmasta, virallisista papereista, riitojen selvittelystä, oppilaskuntatoiminnn ohjaamisesta, välituntivalvonnoista, yhteissuunnittelutunneista ja juoksevista asioista. Noiden ansiosta viikkotyöaika kasvaa aika paljon korkeammaksi kuin pelkkä opetustuntien määrä.
Avaa nyt vielä nuo juoksevat asiat. Emme me muuten ymmärrä opettajien hirveän rankkoja työviikkoja.
Esimerkkejä juoksevista asioista, joita olen viimeisen viikon aikana työpaikalla tehnyt: oppilaan puhelimen etsiminen, useamman oppilaan mustien toppahousujen etsiminen, saumurin korjaaminen, käsityötunnille tarvittavien välineiden haku ja osto (omalla rahalla) keskustan kangaskaupasta, laskutusohjelmaan kangasostojen kirjaaminen (kuittien skannaaminen), retkipäiväeväiden tilaaminen ruokatilausohjelmalla ja tilauksen läpimenon varmentaminen käymällä keittiössä henkilön kanssa keskustelu tilauksesta, luokan myyjäisten valmisteluun liittyvät asiat esim. karkkitilaukset, työnjako vanhemmille ja oppilaille, tapahtumatiedottaminen, arpajaisasiat. Tämän lisäksi olen ollut auttamassa työkaveria yhden opetusohjelman käyttöönotossa, huolehtinut että luokan piano on tullut viritettyä ja tilannut lähikirjastoon koko luokalle samanlaiset lastenromaanit.
Ja sarkasmi on vieras alue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitäiskö ne kokeiden korjaukset, valmistelut ja muut ns. lisätyöt tehdä koululla ja seurata työajanseurannalla, niin kuin muillakin työtätekevillä? Tulisi reilu lopputulos. Ahkerat saisi lisää liksaa, laiskoilta vähennettäisiin.
Kouluilla ei pääsääntöisesti ole tiloja tällaiseen työskentelyyn. Harvalla koululla on työhuoneet tai edes työpöydät opettajille.
Jokaikisessä alakoulussa jossa olen istunut ensin lapsena ja sitten kolmen lapsen vanhempana opettajalla on ollut luokassaan paitsi pöytä, myös tietokone.
Joissain luokissa on iltakäyttöä. esim. soitto-opetusta, mutta ei yhdessäkään alkaen klo 14 jolloin alakoululaisten osalta suurimmalla osalla opetus päättyy.
Opettajat on täysin normaalista työelämästä vieraantunut porukka ja kokevat siksi työnsä äärimmäisen rankaksi.
Ennen opettajakoulutukseen hakemista työskentelin 4 vuotta teollisuudessa kolmivuorotyössä, 3 vuotta toimistoapulaisena ja vuoden verran siivoojana (kyllä luitte oikein, työsopimuksessani luki siivooja). Jos näitä kolmea ja opettajan työtä vertaan työn kuormittavuuden osalta, niin toimistossa pääsi kaikkein helpoimmalla ja toiseksi helpointa oli tehdastyössä. Siivoojan työssä rasitti eniten jatkuva huono palaute, kun mitoituksen olivat aivan päin hel*ettiä. Henkisesti on opettajan työ ollut kuormittavinta ja ainoa työ, joka tulee myös öisin uniin. Itse olen opettanut 0-3 -luokkalaisia ja tässä ikäluokassa työpäivän aikana ei taukoa pidetä. Yleensä, jos oppilaat tulevat klo 8.00 kouluun, niin ensimmäinen hetki tuon jälkeen, kun pääsee hengähtämään on usein iltapäivällä kahden jälkeen. Toki voisin sanoa 7 vuotiaalle Sannille, että kuule ope on nyt tauolla, eikä auta avaamaan kenkiesi umpisolmua. Menehän nyt Sanni vaan välitunnille sukkasilteen. Tai Veetille, että ope ei nyt tauoltaan ehdi tulemaan paikkaamaan polveasi, jonka loukkasit kaatuessasi pihalla. Odota 20 minuuttia. Toivottavasti tällaisia opettajia ei ole paljon Suomessa.
Joo, näin koko Suomi toimii. Kirurgit lähtevät kesken leikkauksen omille teilleen, juristilla loppuu lakituvassa lause kesken, kun hän päättää pitää taukoa, päivähoidossa lapset ulkoilevat sukkasillaan, ensiavussa ei paikata loukkaantunutta ihmistä. Opettajat ovat ainoat, jotka tekevät hommat loppuun.
Työ kun työ on rankkaa ja (liian) kuormittavaa, jos joutuun intensiivisesti tekemään 6 tuntia putkeen ilman taukoja. Usein nämä, jotka valittavat opettajan työn helppoudesta, ovat juuri tehdastyöläisiä, joilla 8 tunnin työvuorossa "tehokasta" työaikaa, eli työaikaa, josta on tauot vähennetty, on korkeintaan 5 tuntia.
Anteeksi mitä ihmeen helvettiä just luin. Toivottavasti tää ihminen ei opeta mitään.
Tehdöastyöläisiä alkaa olla aika hemmetin vähän noin ylipäänsä. Olen 47-vuotias ja ollut kerran sellaisessa duunissa jossa oli esim. kahvitauko. Ihan sellainen että istuttiin kahvihuoneeseen juomaan sitä kahvia. Tämä tapahtui 90-luvun alussa. Niin, ja kaupassa olin kesätöissä. Siellä leimattiin kellokortti kahvitauoistakin ja kahvitauon pituus oli 12,5 minuuttia. puoli minuuttia oli varattu siihen leimaamiseen. 8 h vuorosta oli ruokatuntia 30 min ja kahvia 25 minuuttia. En tiedä miten tää opettaja saa tuosta viide tunnin päivän.
Monessa duunissa vähennetään työajasta 45 minuuttia riippumatta siitä pidätkö ruokatuntia vai et ja se pidentää työpäivääsi. Esim. siellä teollisuudessa työpäivä on 8 h 45 min, josta se ruokatunti on sun "omaa aikaasi" jota et todellakaan ehdi yleensä pitämään.
Opettajat täällä kirkkain silmin väittää että heillä on tauotta putkeen 6 h opetusta. Juu, ei ole. Lapset ovat välitunnilla ja hekin ovat ruokatunnilla sen 30 minuuttia ja kaikki opettajat ei todellakaan ole siellä valvomassa. Opettajilla ei todellakaan ole myöskään välituntivalvontaa joka ikinen välitunti joka päivä. Jos kerran niin helvetisti suunnitellaan kaikki illat ja viikonloput että viikkotyöaika nousee kuuteenkymmeneen tuntiin ihan jatkuvasti, niin eikös ne välkät ole silloin aikaa juoda kahvia?
Pääsääntöisesti opettajat kuvittelevat muiden duunin todella helpoksi, koska heillä ei ole vertailukohtaa.
Lukokanpettajilla ei ole ruokatuntia päivän aikana eikä muitakaan taukoja. Valvot oppilaiden ruokailun ja syöt samalla jos ehdit. Oppilalla on välitunti, ei opettajilla. Opeilla ei ole virallista ruokataukoa tai muitakaan taukoja päivän aikana.
Voi että, kaikilla muilla on, vai onko?
Vierailija kirjoitti:
Mies on rakennusalalla. Pekkaspäivät mukaan laskettuna on vapaalla lähes yhtä monta päivää vuodessa kuin opettajat. Palkka on tietenkin kaksinkertainen opettajan palkkaan nähden ammattikoulutuksella.
Itse olen teollisuudessa töissä. Juuri katsoin tämän vuoden vuorolistasta, kuinka monta työpäivää minulla on. Niitä on 201 kpl tänä vuonna. Tämä on vain 13 enemmän kuin opettajan toimivalla siskollani. Itse pääsin suoraan ammattikoulusta nykyiseen työhöni ja kahden viikon palkka on keskimäärin 1600 euroa, eli tuosta laskettuna kuukausipalkkani on noin 3500 euroa. Jos otan huomioon siskoni tulevaisuudessa saamat ikälisät, ja oletetaan, että kumpikin saa olla eläkkeelle asti samassa työssä, niin itse voisin jäädä lähes 5 vuotta aiemmin eläkkeelle, jotta saisin saman eläkkeen kuin hän. Ja minulla ei ole lainkaan opintolainaa, toisin kuin hänellä. Toki oma työni on hyvin paljon epävarmempi ja huhuja on liikkunut YT-neuvotteluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sivua sitten joku kirjoitti, että opettajavanhempansa tekivät töitä usein klo 9-13 eli 20 h viikossa. Tämä on aika vääristellyn kuuloista, sillä itselläni alakoulun opena on pelkkiä opetustunteja jo 26. Ilman sen tarkempaa suunnitteluakaan valmisteluun kyllä kuluu aikaa. Puhumattakaan arvioinnista, wilmasta, virallisista papereista, riitojen selvittelystä, oppilaskuntatoiminnn ohjaamisesta, välituntivalvonnoista, yhteissuunnittelutunneista ja juoksevista asioista. Noiden ansiosta viikkotyöaika kasvaa aika paljon korkeammaksi kuin pelkkä opetustuntien määrä.
Avaa nyt vielä nuo juoksevat asiat. Emme me muuten ymmärrä opettajien hirveän rankkoja työviikkoja.
Esimerkkejä juoksevista asioista, joita olen viimeisen viikon aikana työpaikalla tehnyt: oppilaan puhelimen etsiminen, useamman oppilaan mustien toppahousujen etsiminen, saumurin korjaaminen, käsityötunnille tarvittavien välineiden haku ja osto (omalla rahalla) keskustan kangaskaupasta, laskutusohjelmaan kangasostojen kirjaaminen (kuittien skannaaminen), retkipäiväeväiden tilaaminen ruokatilausohjelmalla ja tilauksen läpimenon varmentaminen käymällä keittiössä henkilön kanssa keskustelu tilauksesta, luokan myyjäisten valmisteluun liittyvät asiat esim. karkkitilaukset, työnjako vanhemmille ja oppilaille, tapahtumatiedottaminen, arpajaisasiat. Tämän lisäksi olen ollut auttamassa työkaveria yhden opetusohjelman käyttöönotossa, huolehtinut että luokan piano on tullut viritettyä ja tilannut lähikirjastoon koko luokalle samanlaiset lastenromaanit.
Ja sarkasmi on vieras alue.
Suurimmalle osalle on. Suurin osa ei ymmärrä edes sitä, että sarkasmi ei vain toimi kirjoitettuna.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan mun työtäni opettajana! Olen opettanut noin 10 vuotta, sitä ennen olen ollut kymmenisen vuotta isossa IT-firmassa tuplapalkalla verrattuna nykyiseen. Nuorena olen ollut kaupan kassalla, siivonnut ja baarissa töissä.
Mulle kaikista raskain työ oli tuo it-firman duuni. Selvisin monet YT:t ja lähdin lopulta itse kun en enää jaksanut. Palkka tosiaan oli tuplat nykyiseen open palkkaan verrattuna, mutta ei todellakaan ollut sen arvoista.
Ne tulostavoitteet ja vastuu hirveistä rahamääristä oli kammottavaa. Vaikeat ja vaativat asiakkaat, ei ikinä kunnon sijaista lomilla vaan asiakkaan jutut oli hoidettava vaikka juhannuksena.
Se on totta, että opettajalla ei ole kuin ehkä max. 15min lounastauko päivässä. Meillä on pääasiassa 5min siirtymävälitunteja, yksi 15min välitunti ja 40min ruokavälkkä. Joka päivä on ainakin yksi valvonta. Ja jos ei ole niin aina on jotain oppilaiden välistä selvitettävää, joku oppilas haluaa jutella tai huoltaja soittaa tms välituntisin. Kahvitauoille siinä ei mennä.
Mutta siltikin tämä on parasta työtä ikinä! Nuoret on mukavia, fiksuja ja heidän kanssaan on tosi kiva työskennellä. Olen virassa niin ei tarvitse pelätä potkuja ihan heti eikä nöyristellä asiakkaita (mitä nyt joskus vähän huoltajia). Sen kyllä olen tajunnut, että palkka on surkea, että jos tästä en niin kovasti tykkäisi niin en kyllä tekisikään.
Vau! Joku tyytyväinenkin löytyi.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan mun työtäni opettajana! Olen opettanut noin 10 vuotta, sitä ennen olen ollut kymmenisen vuotta isossa IT-firmassa tuplapalkalla verrattuna nykyiseen. Nuorena olen ollut kaupan kassalla, siivonnut ja baarissa töissä.
Mulle kaikista raskain työ oli tuo it-firman duuni. Selvisin monet YT:t ja lähdin lopulta itse kun en enää jaksanut. Palkka tosiaan oli tuplat nykyiseen open palkkaan verrattuna, mutta ei todellakaan ollut sen arvoista.
Ne tulostavoitteet ja vastuu hirveistä rahamääristä oli kammottavaa. Vaikeat ja vaativat asiakkaat, ei ikinä kunnon sijaista lomilla vaan asiakkaan jutut oli hoidettava vaikka juhannuksena.
Se on totta, että opettajalla ei ole kuin ehkä max. 15min lounastauko päivässä. Meillä on pääasiassa 5min siirtymävälitunteja, yksi 15min välitunti ja 40min ruokavälkkä. Joka päivä on ainakin yksi valvonta. Ja jos ei ole niin aina on jotain oppilaiden välistä selvitettävää, joku oppilas haluaa jutella tai huoltaja soittaa tms välituntisin. Kahvitauoille siinä ei mennä.
Mutta siltikin tämä on parasta työtä ikinä! Nuoret on mukavia, fiksuja ja heidän kanssaan on tosi kiva työskennellä. Olen virassa niin ei tarvitse pelätä potkuja ihan heti eikä nöyristellä asiakkaita (mitä nyt joskus vähän huoltajia). Sen kyllä olen tajunnut, että palkka on surkea, että jos tästä en niin kovasti tykkäisi niin en kyllä tekisikään.
sulla ei ole sitten opetettavana ihan mahottomia jonneja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan mun työtäni opettajana! Olen opettanut noin 10 vuotta, sitä ennen olen ollut kymmenisen vuotta isossa IT-firmassa tuplapalkalla verrattuna nykyiseen. Nuorena olen ollut kaupan kassalla, siivonnut ja baarissa töissä.
Mulle kaikista raskain työ oli tuo it-firman duuni. Selvisin monet YT:t ja lähdin lopulta itse kun en enää jaksanut. Palkka tosiaan oli tuplat nykyiseen open palkkaan verrattuna, mutta ei todellakaan ollut sen arvoista.
Ne tulostavoitteet ja vastuu hirveistä rahamääristä oli kammottavaa. Vaikeat ja vaativat asiakkaat, ei ikinä kunnon sijaista lomilla vaan asiakkaan jutut oli hoidettava vaikka juhannuksena.
Se on totta, että opettajalla ei ole kuin ehkä max. 15min lounastauko päivässä. Meillä on pääasiassa 5min siirtymävälitunteja, yksi 15min välitunti ja 40min ruokavälkkä. Joka päivä on ainakin yksi valvonta. Ja jos ei ole niin aina on jotain oppilaiden välistä selvitettävää, joku oppilas haluaa jutella tai huoltaja soittaa tms välituntisin. Kahvitauoille siinä ei mennä.
Mutta siltikin tämä on parasta työtä ikinä! Nuoret on mukavia, fiksuja ja heidän kanssaan on tosi kiva työskennellä. Olen virassa niin ei tarvitse pelätä potkuja ihan heti eikä nöyristellä asiakkaita (mitä nyt joskus vähän huoltajia). Sen kyllä olen tajunnut, että palkka on surkea, että jos tästä en niin kovasti tykkäisi niin en kyllä tekisikään.
Vau! Joku tyytyväinenkin löytyi.
Tutkimusten mukaan 98 % opettajista on tyytyväisiä työhönsä. Silti 2/3 opettajista tuntee, että työn kuormittavuus on liian suuri. Eli nämä kaksi asiaa eivät ole toisiansa poissulkevia.
Vierailija kirjoitti:
Mies on rakennusalalla. Pekkaspäivät mukaan laskettuna on vapaalla lähes yhtä monta päivää vuodessa kuin opettajat. Palkka on tietenkin kaksinkertainen opettajan palkkaan nähden ammattikoulutuksella.
No niin. Pekkasethan ei ole todellakaan mitään ylimääräistä vapaata, vaan ne ovat työajan tasausta aloilla, joissa työehtosopimuksen mukaan tehdään muita pidempää päivää. Ne ovat siis verrattavissa ylityövapaisiin.
En tiedä kuinka hirveästi miehesi saa pekkasia, tyypillisesti niitä taitaa saada 7 päivää vuodessa. Jos miehesi vuosilomien ja pekkasten ansiosta pääsee edes lähelle opettajien yli kolmen kuukauden lomia niin hän on kyllä superonnekas ja mieletön työnantaja. Normaalisti kun pekkasaloilla saa sen tavallisen 4 + 1 viikkoa vuosilomaa ja siten ne 7 pekkasta joita useimmissa työpaikoissa ei saa pitää esim. vuosiloman jatkeeksi vaan yksittäisinä päivinä.
Kamala ammatti, otan osaa. Onneksi en lähtenyt tuohon. Tai no varmaankin olisin vaihtanut johonkin muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on rakennusalalla. Pekkaspäivät mukaan laskettuna on vapaalla lähes yhtä monta päivää vuodessa kuin opettajat. Palkka on tietenkin kaksinkertainen opettajan palkkaan nähden ammattikoulutuksella.
No niin. Pekkasethan ei ole todellakaan mitään ylimääräistä vapaata, vaan ne ovat työajan tasausta aloilla, joissa työehtosopimuksen mukaan tehdään muita pidempää päivää. Ne ovat siis verrattavissa ylityövapaisiin.
En tiedä kuinka hirveästi miehesi saa pekkasia, tyypillisesti niitä taitaa saada 7 päivää vuodessa. Jos miehesi vuosilomien ja pekkasten ansiosta pääsee edes lähelle opettajien yli kolmen kuukauden lomia niin hän on kyllä superonnekas ja mieletön työnantaja. Normaalisti kun pekkasaloilla saa sen tavallisen 4 + 1 viikkoa vuosilomaa ja siten ne 7 pekkasta joita useimmissa työpaikoissa ei saa pitää esim. vuosiloman jatkeeksi vaan yksittäisinä päivinä.
Laskennallinen työaika on 40h/vk, mitä se olisi siis tässä suunnitellussa opettajien vuosityöajassakin. Työpäiviä samalla tavalla vuodessa, kuin täällä jo kommentoineella teollisuuden työntekijällä, vähän päälle 200.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan mun työtäni opettajana! Olen opettanut noin 10 vuotta, sitä ennen olen ollut kymmenisen vuotta isossa IT-firmassa tuplapalkalla verrattuna nykyiseen. Nuorena olen ollut kaupan kassalla, siivonnut ja baarissa töissä.
Mulle kaikista raskain työ oli tuo it-firman duuni. Selvisin monet YT:t ja lähdin lopulta itse kun en enää jaksanut. Palkka tosiaan oli tuplat nykyiseen open palkkaan verrattuna, mutta ei todellakaan ollut sen arvoista.
Ne tulostavoitteet ja vastuu hirveistä rahamääristä oli kammottavaa. Vaikeat ja vaativat asiakkaat, ei ikinä kunnon sijaista lomilla vaan asiakkaan jutut oli hoidettava vaikka juhannuksena.
Se on totta, että opettajalla ei ole kuin ehkä max. 15min lounastauko päivässä. Meillä on pääasiassa 5min siirtymävälitunteja, yksi 15min välitunti ja 40min ruokavälkkä. Joka päivä on ainakin yksi valvonta. Ja jos ei ole niin aina on jotain oppilaiden välistä selvitettävää, joku oppilas haluaa jutella tai huoltaja soittaa tms välituntisin. Kahvitauoille siinä ei mennä.
Mutta siltikin tämä on parasta työtä ikinä! Nuoret on mukavia, fiksuja ja heidän kanssaan on tosi kiva työskennellä. Olen virassa niin ei tarvitse pelätä potkuja ihan heti eikä nöyristellä asiakkaita (mitä nyt joskus vähän huoltajia). Sen kyllä olen tajunnut, että palkka on surkea, että jos tästä en niin kovasti tykkäisi niin en kyllä tekisikään.
Vau! Joku tyytyväinenkin löytyi.
Tutkimusten mukaan 98 % opettajista on tyytyväisiä työhönsä. Silti 2/3 opettajista tuntee, että työn kuormittavuus on liian suuri. Eli nämä kaksi asiaa eivät ole toisiansa poissulkevia.
Silti valittavat, en ymmärrä. Mutta en olekaan ope.
Tässä yksi tehdastyöläinen terve. Meillä on työvuorot järjestetty siten, että osa vuorosta aloittaa esim. aamuvuorossa jo 5.30 ja loput 6.00. Näin edellinen vuoro pääsee pesulle vielä työaikana. 5.30 aloittaneet lopettavat työnsä 13.00 ja 6.00 aloittaneet lopettavat työnsä 13.30. Meillä on paikallisesti sovittu puolen tunnin kahvitauoista sekä ruokatauko on myös puoli tuntia. Näin ollen 8 tunnin vuorosta työtä tehdään 6 tuntia.