Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Hohhoijjaa, lainan takaaminen EI ole heidän ongelmansa, sillä jos miehesi lähtee epävarmempiin töihin ettekä pystykään maksamaan lainaanne ja se lankeaa appivanhemmille, he voivat siinä vaiheessa tehdä velkakirjan joka edellyttää teidän maksavan sen summan sitten heille takaisin tietyssä ajassa myöhemmin.
Plus se, että sen jälkeen olette entistä enemmän heidän liekanarussaan. Ja kokoaikainen tietoisuus siitä, että olette heille velkaa.
Mitä ihmettä varten olette menneet ottamaan heidät takaajiksi? Täysin typerä teko.
Vaikka olisivat tarjoutuneet siihen, ei olisi pitänyt siltikään. Miksi yleensä mitään henkilötakaajia enää mihinkään tarvitaan?
Mihin sitä lainaa tarvitsitte? Asuntoonko? Myykää se asunto, maksakaa velkanne pankille ja takaus raukenee. Menkää vuokralle niin olette omillanne.
Sitten voit tulla tänne motkottamaan appivanhemmistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tässä on se hyvä puoli, että itse ihan varmasti sitten aikanaan osaatte olla toisenlaisia mummoja. Vaara on vain siinä, että ajat muuttuvat ja asiatkin sen mukana. Nykyiset käsitykset voi olla muutaman vuosikymmenen kuluttua ihan vanhanaikaisia ja niiden mukaan toimiminen suututtaa sen ajan nuoria äitejä. Mutta jotain varmasti opitte tästäkin.
Kyllä minä vaan pystyin pitämään lapseni erossa eräästä ihmisestä, kun katsoin, että ei ole hyväksi lapselleni eikä kenellekään. Ei ollut edes sukulainen, vaan ns. sukuun naitu, eli miehen sukuun. Kun erottiin miehen kanssa ja tämä muutti toiselle puolelle maata, niin tämä "sukulainen" keksi, että hän on sitten se linkki miehen sukulaisiin ja alkoi pommittaa ensin minua ja sitten lastani. Lopetin sen toiminnan lyhyeen, jolloin saimme olla rauhassa kymmenisen vuotta. Poikani 18-vuotispäivänä tämä ihminen soitti hänelle ja alkoi vaatia luokseen käymään ja neuvoi poikaani, että nyt täysi-ikäisenä hänellä on oikeus itse päättää asioistaan. En yhtään tiedä, mihin tämä ihminen pyrki, pojalla oli ihan hyvät välit isäänsäkin että ei sekään voinut olla motiivina. Jälkeenpäin kuulin, että aivan samoin hän oli toiminut erään toisen sukulaislapsen kanssa, ottanut yhteyttä tämän 18-vuotispäivänä ja alkanut esittää kaikenlaista soopaa. Tällä ihmisellä oli ja on erittäin vaikea alkoholiongelma, minkä takia en katsonut poikani olevan hänen seuransa tarpeessa eikä tämän toisenkaan lapsen vanhemmat. Onneksi nämä molemmat lapset olivat itse riittävän viisaita pysytelläkseen kaikesta puhelin- ja muusta rumbasta huolimatta hänestä erossa.
Kyllä minä vaan pystyin olemaan hänestä erossa, vaikka hän oven takanakin oli ensin monet kerrat. No ehkä mummo on sitten sen verran läheisempi, että häntä on pakko huomioida, mutta siitä huolimatta uskon, että oikein vaikeassa tapauksessa erossa oleminen kyllä onnistuisi.
Tässä on se ongelma että siitä mummosta on usein liian paljon hyötyä, taloudellista ja lastenhoitoapua , sekä näiden lisäksi lapset ja mies saattavat olla ihan hyvissä väleissä mummoon.
Siinä saattaisi joutua jättää väliin muutamatkin illanvietot jos panisi välit poikki mummoon.
Mummon pitäisi vaan ymmärtää pysyä lestissään eli hiljaa omissa oloissaan odottamassa seuraavaa hoitovelvollisuuttaan eikä esittää pienintäkään omaa tarvettaan tai toiveitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tässä on se hyvä puoli, että itse ihan varmasti sitten aikanaan osaatte olla toisenlaisia mummoja. Vaara on vain siinä, että ajat muuttuvat ja asiatkin sen mukana. Nykyiset käsitykset voi olla muutaman vuosikymmenen kuluttua ihan vanhanaikaisia ja niiden mukaan toimiminen suututtaa sen ajan nuoria äitejä. Mutta jotain varmasti opitte tästäkin.
Kyllä minä vaan pystyin pitämään lapseni erossa eräästä ihmisestä, kun katsoin, että ei ole hyväksi lapselleni eikä kenellekään. Ei ollut edes sukulainen, vaan ns. sukuun naitu, eli miehen sukuun. Kun erottiin miehen kanssa ja tämä muutti toiselle puolelle maata, niin tämä "sukulainen" keksi, että hän on sitten se linkki miehen sukulaisiin ja alkoi pommittaa ensin minua ja sitten lastani. Lopetin sen toiminnan lyhyeen, jolloin saimme olla rauhassa kymmenisen vuotta. Poikani 18-vuotispäivänä tämä ihminen soitti hänelle ja alkoi vaatia luokseen käymään ja neuvoi poikaani, että nyt täysi-ikäisenä hänellä on oikeus itse päättää asioistaan. En yhtään tiedä, mihin tämä ihminen pyrki, pojalla oli ihan hyvät välit isäänsäkin että ei sekään voinut olla motiivina. Jälkeenpäin kuulin, että aivan samoin hän oli toiminut erään toisen sukulaislapsen kanssa, ottanut yhteyttä tämän 18-vuotispäivänä ja alkanut esittää kaikenlaista soopaa. Tällä ihmisellä oli ja on erittäin vaikea alkoholiongelma, minkä takia en katsonut poikani olevan hänen seuransa tarpeessa eikä tämän toisenkaan lapsen vanhemmat. Onneksi nämä molemmat lapset olivat itse riittävän viisaita pysytelläkseen kaikesta puhelin- ja muusta rumbasta huolimatta hänestä erossa.
Kyllä minä vaan pystyin olemaan hänestä erossa, vaikka hän oven takanakin oli ensin monet kerrat. No ehkä mummo on sitten sen verran läheisempi, että häntä on pakko huomioida, mutta siitä huolimatta uskon, että oikein vaikeassa tapauksessa erossa oleminen kyllä onnistuisi.
Tässä on se ongelma että siitä mummosta on usein liian paljon hyötyä, taloudellista ja lastenhoitoapua , sekä näiden lisäksi lapset ja mies saattavat olla ihan hyvissä väleissä mummoon.
Siinä saattaisi joutua jättää väliin muutamatkin illanvietot jos panisi välit poikki mummoon.
Mummon pitäisi vaan ymmärtää pysyä lestissään eli hiljaa omissa oloissaan odottamassa seuraavaa hoitovelvollisuuttaan eikä esittää pienintäkään omaa tarvettaan tai toiveitaan.
Juu. Tästähän tässä ketjussa tosiaan on kyse. Siitä että mummon pitäisi olla nöyrä orja. Hyvin luettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa järkyttäviä mummoja täällä. Jokin kuitenkin pistää "simmuun."
Ylivoimaisesti suurin osa näistä on anoppeja. Hyvin harvalla on mitään valittamista omasta äidistään. Siinä on jotain vinoutumaa, ei ole mahdollista, että vain poikien äidit ovat tällaisia.
Liioittelun makua monessakin kirjoituksessa.
Mutta jos näin kauheaa on, niin eihän siinä muuta ole kuin että on pidettävä se mummo ja lapsenlapsi erossa toisistaan. Jo nyt on kumma, jos ei lapsen äiti siihen kykene. Kyllä minä kykenisin ihan hyvin. Siihen loppuisi valittamisen aihe. Ei kukaan anoppi tule ikkunasta väkisin sisään, ei kukaan. Jos tulisi, sehän olisi poliisiasia.
Minä ainakin saisin aivan hyvin lapseni pidettyä erossa ei-toivotusta ihmisestä. Ihan sama, olisiko kyseessä sukulainen vai ei.
Tällä palstalla kirjoittaa enemmän naisia kuin miehiä, joten täällä on toki myös enemmän miehen äidistä kuin vaimon äidistä kirjoittavia.
Ja turha kertoa miten toimisit, jos et ole kuvatunkaltaisessa tilanteessa ollut. Tuollainen käyttäytyminen saattaa alkaa hyvin pienestä ja eskaloitua vähitellen, jolloin miniän saattaa olla vaikea nähdä tilannetta objektiivisesti. Anoppi voi myös esittää kaikille muille ihanaa ja haukkua miniää kahden kesken. Monille on myös kova paikka olla avaamatta ovea, jos "herttainen" mummo tulee oven taakse kutsumatta. Jne. Jne. Mies ei välttämättä tajua mitä tapahtuu eikä.tue vaimoaan. Sammakko kattilassa.-vertaus sopii hyvin moneen tässä ketjussa kuvattuun tilanteeseen.
Juu, vaimon äidistä ei ehkä mutta omasta äidistä kertovia voisi olla paljon enemmän kuin on.
Miehen äidistä kertovia on enemmistö, se asia paljastaa jotain.Kuten niinku mitä?
Väännetään sitten rautalangasta. Eihän sitä voi kauhalla vaatia jos lusikalla on annettu.
Voidaan varmasti olettaa etteivät tyttöjen äidit ole keskimäärin sen mukavampia kuin poikienkaan äidit.
Miksi siis miniät haukkuvat anoppeja paljon enemmän kuin äitejään?
Kun luulisi nyt miniöiden itsensä olevan niin fiksuja ja avarakatseisia että tajuaisivat että tyylejä ja tapoja on moneksi . Että huomaisivat oman perheen tapojen olevan yhtä hyviä tai huonoja kuin anoppilan tapojen.
Vaan ei kyllä siltä näytä että sellaista ahaa- elämystä olisi monellakaan miniällä tässä ketjussa.
Sitä on hyvin usein sokea omille erikoisuuksilleen kun on niihin kasvanut ja tottunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa järkyttäviä mummoja täällä. Jokin kuitenkin pistää "simmuun."
Ylivoimaisesti suurin osa näistä on anoppeja. Hyvin harvalla on mitään valittamista omasta äidistään. Siinä on jotain vinoutumaa, ei ole mahdollista, että vain poikien äidit ovat tällaisia.
Liioittelun makua monessakin kirjoituksessa.
Mutta jos näin kauheaa on, niin eihän siinä muuta ole kuin että on pidettävä se mummo ja lapsenlapsi erossa toisistaan. Jo nyt on kumma, jos ei lapsen äiti siihen kykene. Kyllä minä kykenisin ihan hyvin. Siihen loppuisi valittamisen aihe. Ei kukaan anoppi tule ikkunasta väkisin sisään, ei kukaan. Jos tulisi, sehän olisi poliisiasia.
Minä ainakin saisin aivan hyvin lapseni pidettyä erossa ei-toivotusta ihmisestä. Ihan sama, olisiko kyseessä sukulainen vai ei.
Tällä palstalla kirjoittaa enemmän naisia kuin miehiä, joten täällä on toki myös enemmän miehen äidistä kuin vaimon äidistä kirjoittavia.
Ja turha kertoa miten toimisit, jos et ole kuvatunkaltaisessa tilanteessa ollut. Tuollainen käyttäytyminen saattaa alkaa hyvin pienestä ja eskaloitua vähitellen, jolloin miniän saattaa olla vaikea nähdä tilannetta objektiivisesti. Anoppi voi myös esittää kaikille muille ihanaa ja haukkua miniää kahden kesken. Monille on myös kova paikka olla avaamatta ovea, jos "herttainen" mummo tulee oven taakse kutsumatta. Jne. Jne. Mies ei välttämättä tajua mitä tapahtuu eikä.tue vaimoaan. Sammakko kattilassa.-vertaus sopii hyvin moneen tässä ketjussa kuvattuun tilanteeseen.
Juu, vaimon äidistä ei ehkä mutta omasta äidistä kertovia voisi olla paljon enemmän kuin on.
Miehen äidistä kertovia on enemmistö, se asia paljastaa jotain.Kuten niinku mitä?
Väännetään sitten rautalangasta. Eihän sitä voi kauhalla vaatia jos lusikalla on annettu.
Voidaan varmasti olettaa etteivät tyttöjen äidit ole keskimäärin sen mukavampia kuin poikienkaan äidit.
Miksi siis miniät haukkuvat anoppeja paljon enemmän kuin äitejään?
Kun luulisi nyt miniöiden itsensä olevan niin fiksuja ja avarakatseisia että tajuaisivat että tyylejä ja tapoja on moneksi . Että huomaisivat oman perheen tapojen olevan yhtä hyviä tai huonoja kuin anoppilan tapojen.
Vaan ei kyllä siltä näytä että sellaista ahaa- elämystä olisi monellakaan miniällä tässä ketjussa.
Sitä on hyvin usein sokea omille erikoisuuksilleen kun on niihin kasvanut ja tottunut.
Mihin tämä vuodatus liittyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tässä on se hyvä puoli, että itse ihan varmasti sitten aikanaan osaatte olla toisenlaisia mummoja. Vaara on vain siinä, että ajat muuttuvat ja asiatkin sen mukana. Nykyiset käsitykset voi olla muutaman vuosikymmenen kuluttua ihan vanhanaikaisia ja niiden mukaan toimiminen suututtaa sen ajan nuoria äitejä. Mutta jotain varmasti opitte tästäkin.
Kyllä minä vaan pystyin pitämään lapseni erossa eräästä ihmisestä, kun katsoin, että ei ole hyväksi lapselleni eikä kenellekään. Ei ollut edes sukulainen, vaan ns. sukuun naitu, eli miehen sukuun. Kun erottiin miehen kanssa ja tämä muutti toiselle puolelle maata, niin tämä "sukulainen" keksi, että hän on sitten se linkki miehen sukulaisiin ja alkoi pommittaa ensin minua ja sitten lastani. Lopetin sen toiminnan lyhyeen, jolloin saimme olla rauhassa kymmenisen vuotta. Poikani 18-vuotispäivänä tämä ihminen soitti hänelle ja alkoi vaatia luokseen käymään ja neuvoi poikaani, että nyt täysi-ikäisenä hänellä on oikeus itse päättää asioistaan. En yhtään tiedä, mihin tämä ihminen pyrki, pojalla oli ihan hyvät välit isäänsäkin että ei sekään voinut olla motiivina. Jälkeenpäin kuulin, että aivan samoin hän oli toiminut erään toisen sukulaislapsen kanssa, ottanut yhteyttä tämän 18-vuotispäivänä ja alkanut esittää kaikenlaista soopaa. Tällä ihmisellä oli ja on erittäin vaikea alkoholiongelma, minkä takia en katsonut poikani olevan hänen seuransa tarpeessa eikä tämän toisenkaan lapsen vanhemmat. Onneksi nämä molemmat lapset olivat itse riittävän viisaita pysytelläkseen kaikesta puhelin- ja muusta rumbasta huolimatta hänestä erossa.
Kyllä minä vaan pystyin olemaan hänestä erossa, vaikka hän oven takanakin oli ensin monet kerrat. No ehkä mummo on sitten sen verran läheisempi, että häntä on pakko huomioida, mutta siitä huolimatta uskon, että oikein vaikeassa tapauksessa erossa oleminen kyllä onnistuisi.
Tässä on se ongelma että siitä mummosta on usein liian paljon hyötyä, taloudellista ja lastenhoitoapua , sekä näiden lisäksi lapset ja mies saattavat olla ihan hyvissä väleissä mummoon.
Siinä saattaisi joutua jättää väliin muutamatkin illanvietot jos panisi välit poikki mummoon.
Mummon pitäisi vaan ymmärtää pysyä lestissään eli hiljaa omissa oloissaan odottamassa seuraavaa hoitovelvollisuuttaan eikä esittää pienintäkään omaa tarvettaan tai toiveitaan.Juu. Tästähän tässä ketjussa tosiaan on kyse. Siitä että mummon pitäisi olla nöyrä orja. Hyvin luettu.
Kyllä. Juuri tästä on mm kysymys.
Tämän näkee elävässä, todellisessa elämässä turhankin usein.
Vierailija kirjoitti:
Eräässä Facebook-ryhmässä luki kirjamellisesti näin ”tytär leipoi mummun omalle kullalle”.
Siis äiti leiponut lapselleen ja mummulla se muuttuu muotoon että tytär leipoo mummon kullalle?
Voi KAMALAA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että aika usein se rahallinen apu on se kaikkein suurin syy. Kun välejä ei kokonaan pistetä poikki, niin sitten on aina se taho olemassa, mistä voi karnuta sitä rahaa tarvittaessa.
Kenellä näin on, niin pitäkää vain sitten miniät suunne supussa ja kärsikää.
Ja toinen syy se, että pääsee sujuvasti viettämään niitä lapsettomia iltoja aina tarvittaessa, kun lapset voi kärrätä sinne mummolle niin kätevästi.
Täällä nyt vaan niin pyhästi esitetään, kuinka lapsen ja äidin välinen suhde on se kaikkein tärkein ja lapsen on riiputtava siinä äidissään niin ja niin kauan, joopa joo. Kun se ensimmäinen pikkujoulu sitten tulee, mihin mies on menossa yksinään kun lapselle ei hoitajaa olekaan, niin kyllä se kummasti alkaa tuntuakin siltä, että on se isovanhemman ja lapsen suhdekin niin tärkeä.
Hyvin harvassa on niitä nuoria äitejä, joille ei lapsenhoitoapu kelpaa ja vaikka miten pienestä lapsesta olisi kyse.
Naurattaa ihan tämä uhoaminen täällä, kuinka lapsen ainoa ihmissuhde saa olla äiti ja ehkä vielä isäkin siinä sivussa, kun ei sille anopille voi antaa periksi piruuttaankaan. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun täällä muodostettiin tosi pitkää keskusteluketjua siitä, kuinka lapsille on tärkeätä saada kunnon suhde isovanhempiin ja kuinka sitä ennen vanhaan he itsekin ovat olleet mummoloissaan kaikki kesät alusta loppuun ja ihmetellään, että miksi ei nykymummot hoida lapsenlapsiaan samalla tavalla.
Totuus taitaa vaan olla se, että mikään ei käy, kun kyseessä on anoppi. Näistäkin kirjoituksista huomaa, että monissa on ihan selvästi karrikoituja ja asiayhteyksistään irrotettuja juttuja, kun vaan halutaan, että se anoppi nyt vaan on oltava joku mörkö. Miten ette sitä ole aiemmin huomanneet ja miten se mörkö on kyennyt niinkin hyvän poikalapsen kasvattamaan, että se teille on kelvannut ihan mieheksi ja lapsenne isäksi?
Taaaaas tuo yksi hullu anoppi aloitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa järkyttäviä mummoja täällä. Jokin kuitenkin pistää "simmuun."
Ylivoimaisesti suurin osa näistä on anoppeja. Hyvin harvalla on mitään valittamista omasta äidistään. Siinä on jotain vinoutumaa, ei ole mahdollista, että vain poikien äidit ovat tällaisia.
Liioittelun makua monessakin kirjoituksessa.
Mutta jos näin kauheaa on, niin eihän siinä muuta ole kuin että on pidettävä se mummo ja lapsenlapsi erossa toisistaan. Jo nyt on kumma, jos ei lapsen äiti siihen kykene. Kyllä minä kykenisin ihan hyvin. Siihen loppuisi valittamisen aihe. Ei kukaan anoppi tule ikkunasta väkisin sisään, ei kukaan. Jos tulisi, sehän olisi poliisiasia.
Minä ainakin saisin aivan hyvin lapseni pidettyä erossa ei-toivotusta ihmisestä. Ihan sama, olisiko kyseessä sukulainen vai ei.
Tällä palstalla kirjoittaa enemmän naisia kuin miehiä, joten täällä on toki myös enemmän miehen äidistä kuin vaimon äidistä kirjoittavia.
Ja turha kertoa miten toimisit, jos et ole kuvatunkaltaisessa tilanteessa ollut. Tuollainen käyttäytyminen saattaa alkaa hyvin pienestä ja eskaloitua vähitellen, jolloin miniän saattaa olla vaikea nähdä tilannetta objektiivisesti. Anoppi voi myös esittää kaikille muille ihanaa ja haukkua miniää kahden kesken. Monille on myös kova paikka olla avaamatta ovea, jos "herttainen" mummo tulee oven taakse kutsumatta. Jne. Jne. Mies ei välttämättä tajua mitä tapahtuu eikä.tue vaimoaan. Sammakko kattilassa.-vertaus sopii hyvin moneen tässä ketjussa kuvattuun tilanteeseen.
Juu, vaimon äidistä ei ehkä mutta omasta äidistä kertovia voisi olla paljon enemmän kuin on.
Miehen äidistä kertovia on enemmistö, se asia paljastaa jotain.Kuten niinku mitä?
Väännetään sitten rautalangasta. Eihän sitä voi kauhalla vaatia jos lusikalla on annettu.
Voidaan varmasti olettaa etteivät tyttöjen äidit ole keskimäärin sen mukavampia kuin poikienkaan äidit.
Miksi siis miniät haukkuvat anoppeja paljon enemmän kuin äitejään?
Kun luulisi nyt miniöiden itsensä olevan niin fiksuja ja avarakatseisia että tajuaisivat että tyylejä ja tapoja on moneksi . Että huomaisivat oman perheen tapojen olevan yhtä hyviä tai huonoja kuin anoppilan tapojen.
Vaan ei kyllä siltä näytä että sellaista ahaa- elämystä olisi monellakaan miniällä tässä ketjussa.
Sitä on hyvin usein sokea omille erikoisuuksilleen kun on niihin kasvanut ja tottunut.Mihin tämä vuodatus liittyy?
Ai mihin liittyy? Tähän ketjuunhan se liittyy. Tosi vahvasti vielä. Väitättekö olevanne itse äärimmäisen taitavia ja virheettömiä näissä ihmissuhteissa? Omasta suustako ei muka koskaan tule sammakoita?
Sinunkin piti ihan kysyä, että mihin tuo edellinen kirjoitus liittyy.... Eikö ole tajua yhdistää asioita toisiinsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa järkyttäviä mummoja täällä. Jokin kuitenkin pistää "simmuun."
Ylivoimaisesti suurin osa näistä on anoppeja. Hyvin harvalla on mitään valittamista omasta äidistään. Siinä on jotain vinoutumaa, ei ole mahdollista, että vain poikien äidit ovat tällaisia.
Liioittelun makua monessakin kirjoituksessa.
Mutta jos näin kauheaa on, niin eihän siinä muuta ole kuin että on pidettävä se mummo ja lapsenlapsi erossa toisistaan. Jo nyt on kumma, jos ei lapsen äiti siihen kykene. Kyllä minä kykenisin ihan hyvin. Siihen loppuisi valittamisen aihe. Ei kukaan anoppi tule ikkunasta väkisin sisään, ei kukaan. Jos tulisi, sehän olisi poliisiasia.
Minä ainakin saisin aivan hyvin lapseni pidettyä erossa ei-toivotusta ihmisestä. Ihan sama, olisiko kyseessä sukulainen vai ei.
Tällä palstalla kirjoittaa enemmän naisia kuin miehiä, joten täällä on toki myös enemmän miehen äidistä kuin vaimon äidistä kirjoittavia.
Ja turha kertoa miten toimisit, jos et ole kuvatunkaltaisessa tilanteessa ollut. Tuollainen käyttäytyminen saattaa alkaa hyvin pienestä ja eskaloitua vähitellen, jolloin miniän saattaa olla vaikea nähdä tilannetta objektiivisesti. Anoppi voi myös esittää kaikille muille ihanaa ja haukkua miniää kahden kesken. Monille on myös kova paikka olla avaamatta ovea, jos "herttainen" mummo tulee oven taakse kutsumatta. Jne. Jne. Mies ei välttämättä tajua mitä tapahtuu eikä.tue vaimoaan. Sammakko kattilassa.-vertaus sopii hyvin moneen tässä ketjussa kuvattuun tilanteeseen.
Juu, vaimon äidistä ei ehkä mutta omasta äidistä kertovia voisi olla paljon enemmän kuin on.
Miehen äidistä kertovia on enemmistö, se asia paljastaa jotain.Kuten niinku mitä?
Väännetään sitten rautalangasta. Eihän sitä voi kauhalla vaatia jos lusikalla on annettu.
Voidaan varmasti olettaa etteivät tyttöjen äidit ole keskimäärin sen mukavampia kuin poikienkaan äidit.
Miksi siis miniät haukkuvat anoppeja paljon enemmän kuin äitejään?
Kun luulisi nyt miniöiden itsensä olevan niin fiksuja ja avarakatseisia että tajuaisivat että tyylejä ja tapoja on moneksi . Että huomaisivat oman perheen tapojen olevan yhtä hyviä tai huonoja kuin anoppilan tapojen.
Vaan ei kyllä siltä näytä että sellaista ahaa- elämystä olisi monellakaan miniällä tässä ketjussa.
Sitä on hyvin usein sokea omille erikoisuuksilleen kun on niihin kasvanut ja tottunut.Mihin tämä vuodatus liittyy?
Ai mihin liittyy? Tähän ketjuunhan se liittyy. Tosi vahvasti vielä. Väitättekö olevanne itse äärimmäisen taitavia ja virheettömiä näissä ihmissuhteissa? Omasta suustako ei muka koskaan tule sammakoita?
Sinunkin piti ihan kysyä, että mihin tuo edellinen kirjoitus liittyy.... Eikö ole tajua yhdistää asioita toisiinsa?
Enpä ole koskaan nähnyt yhtäkään kirjoitusta siitä miten miniä/tytär tunkee väkisin määräilemään anopin/äitinsä elämään.
Toisinpäin ongelma on yleinen.
Että se siitä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taaaaas tuo yksi hullu anoppi aloitti.
Muutako et osaa tähän sanoa? Kun ei ole argumentteja esittää tuekseen, niin leimataan toinen hulluksi.
Ja en todellakaan ole anoppi. Suvussa on muutama miniä, joiden naamat on aina väärällään. Mutta käsi on kummasti aina ojossa.
Heh heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taaaaas tuo yksi hullu anoppi aloitti.
Muutako et osaa tähän sanoa? Kun ei ole argumentteja esittää tuekseen, niin leimataan toinen hulluksi.
Ja en todellakaan ole anoppi. Suvussa on muutama miniä, joiden naamat on aina väärällään. Mutta käsi on kummasti aina ojossa.
Heh heh.
Sinä olet se yksi ja sama hullu, joka riehui tässä ketjussakin jo aiemmin ja joka ilmestyy näihin tätä ongelmaa käsitteleviin ketjuihin tasaisin väliajoin räyhäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa järkyttäviä mummoja täällä. Jokin kuitenkin pistää "simmuun."
Ylivoimaisesti suurin osa näistä on anoppeja. Hyvin harvalla on mitään valittamista omasta äidistään. Siinä on jotain vinoutumaa, ei ole mahdollista, että vain poikien äidit ovat tällaisia.
Liioittelun makua monessakin kirjoituksessa.
Mutta jos näin kauheaa on, niin eihän siinä muuta ole kuin että on pidettävä se mummo ja lapsenlapsi erossa toisistaan. Jo nyt on kumma, jos ei lapsen äiti siihen kykene. Kyllä minä kykenisin ihan hyvin. Siihen loppuisi valittamisen aihe. Ei kukaan anoppi tule ikkunasta väkisin sisään, ei kukaan. Jos tulisi, sehän olisi poliisiasia.
Minä ainakin saisin aivan hyvin lapseni pidettyä erossa ei-toivotusta ihmisestä. Ihan sama, olisiko kyseessä sukulainen vai ei.
Tällä palstalla kirjoittaa enemmän naisia kuin miehiä, joten täällä on toki myös enemmän miehen äidistä kuin vaimon äidistä kirjoittavia.
Ja turha kertoa miten toimisit, jos et ole kuvatunkaltaisessa tilanteessa ollut. Tuollainen käyttäytyminen saattaa alkaa hyvin pienestä ja eskaloitua vähitellen, jolloin miniän saattaa olla vaikea nähdä tilannetta objektiivisesti. Anoppi voi myös esittää kaikille muille ihanaa ja haukkua miniää kahden kesken. Monille on myös kova paikka olla avaamatta ovea, jos "herttainen" mummo tulee oven taakse kutsumatta. Jne. Jne. Mies ei välttämättä tajua mitä tapahtuu eikä.tue vaimoaan. Sammakko kattilassa.-vertaus sopii hyvin moneen tässä ketjussa kuvattuun tilanteeseen.
Juu, vaimon äidistä ei ehkä mutta omasta äidistä kertovia voisi olla paljon enemmän kuin on.
Miehen äidistä kertovia on enemmistö, se asia paljastaa jotain.Kuten niinku mitä?
Väännetään sitten rautalangasta. Eihän sitä voi kauhalla vaatia jos lusikalla on annettu.
Voidaan varmasti olettaa etteivät tyttöjen äidit ole keskimäärin sen mukavampia kuin poikienkaan äidit.
Miksi siis miniät haukkuvat anoppeja paljon enemmän kuin äitejään?
Kun luulisi nyt miniöiden itsensä olevan niin fiksuja ja avarakatseisia että tajuaisivat että tyylejä ja tapoja on moneksi . Että huomaisivat oman perheen tapojen olevan yhtä hyviä tai huonoja kuin anoppilan tapojen.
Vaan ei kyllä siltä näytä että sellaista ahaa- elämystä olisi monellakaan miniällä tässä ketjussa.
Sitä on hyvin usein sokea omille erikoisuuksilleen kun on niihin kasvanut ja tottunut.Mihin tämä vuodatus liittyy?
Ai mihin liittyy? Tähän ketjuunhan se liittyy. Tosi vahvasti vielä. Väitättekö olevanne itse äärimmäisen taitavia ja virheettömiä näissä ihmissuhteissa? Omasta suustako ei muka koskaan tule sammakoita?
Sinunkin piti ihan kysyä, että mihin tuo edellinen kirjoitus liittyy.... Eikö ole tajua yhdistää asioita toisiinsa?
Enpä ole koskaan nähnyt yhtäkään kirjoitusta siitä miten miniä/tytär tunkee väkisin määräilemään anopin/äitinsä elämään.
Toisinpäin ongelma on yleinen.
Että se siitä sitten.
No et ole nähnyt kirjoitusta siitä, koska ei ne anopit ja äidit tänne kirjoittele. Ne on yleensä jo sitä ikäluokkaa, että eivät sellaiseen luonnu.
Ja saat olla varma siitä, että tätä tapahtuu toisinpäin! Siinä on kyse vain erilaisista asioista. Mummoa tungetaan määräilemään ja mummon asioista päättämään, TÄTÄ ON NÄHTY! Mitä vanhemmaksi mummo tai pappa (tai molemmat) tulee, sen jyräävämmin heidän ylitseen kävellään. Omassa mummolassani kävi setäni vaimo hakemassa mummon tavaroita itselleen vielä tämän eläessä, vaati tätä selvittämään eläkkeensä määriä ja yritti jopa saada mummoa holhouksen alaiseksi, vaikka siihen ei ollut mitään aihetta. Rähjäsi, kun ei mummo ostanut säästöillään heille autoa. Apua eivät tarjonneet ikinä, mutta vaatimuksia oli kyllä. Ja tämä ei ole ainutlaatuista tässä maassa. Ja kyllä ne osaa olla itse piruja ne omat lapsetkin, jos niin sattuu. Paljon on niitäkin, jotka käy vanhempansa luona vain tämän eläkepäivänä. Jos et ymmärrä, miksi, niin olet tollo.
Elä sinäkin vähän kauemmin ja katsele ympärillesi, niin huomaat, että väitteesi ei pidä paikkaansa.
Sinä ajattelet nyt vain sitä miniää nuorena, mutta vanhemmiten niistä vasta haukkoja saattaa kehittyäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taaaaas tuo yksi hullu anoppi aloitti.
Muutako et osaa tähän sanoa? Kun ei ole argumentteja esittää tuekseen, niin leimataan toinen hulluksi.
Ja en todellakaan ole anoppi. Suvussa on muutama miniä, joiden naamat on aina väärällään. Mutta käsi on kummasti aina ojossa.
Heh heh.
Sinä olet se yksi ja sama hullu, joka riehui tässä ketjussakin jo aiemmin ja joka ilmestyy näihin tätä ongelmaa käsitteleviin ketjuihin tasaisin väliajoin räyhäämään.
Vapaassa maassa saat näinkin kuvitella.
Ei vastata tuohon yhteen trolliin, ok?
Täällä on trolleja pilvin pimein. Älkää menkö joka lankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tässä on se hyvä puoli, että itse ihan varmasti sitten aikanaan osaatte olla toisenlaisia mummoja. Vaara on vain siinä, että ajat muuttuvat ja asiatkin sen mukana. Nykyiset käsitykset voi olla muutaman vuosikymmenen kuluttua ihan vanhanaikaisia ja niiden mukaan toimiminen suututtaa sen ajan nuoria äitejä. Mutta jotain varmasti opitte tästäkin.
Kyllä minä vaan pystyin pitämään lapseni erossa eräästä ihmisestä, kun katsoin, että ei ole hyväksi lapselleni eikä kenellekään. Ei ollut edes sukulainen, vaan ns. sukuun naitu, eli miehen sukuun. Kun erottiin miehen kanssa ja tämä muutti toiselle puolelle maata, niin tämä "sukulainen" keksi, että hän on sitten se linkki miehen sukulaisiin ja alkoi pommittaa ensin minua ja sitten lastani. Lopetin sen toiminnan lyhyeen, jolloin saimme olla rauhassa kymmenisen vuotta. Poikani 18-vuotispäivänä tämä ihminen soitti hänelle ja alkoi vaatia luokseen käymään ja neuvoi poikaani, että nyt täysi-ikäisenä hänellä on oikeus itse päättää asioistaan. En yhtään tiedä, mihin tämä ihminen pyrki, pojalla oli ihan hyvät välit isäänsäkin että ei sekään voinut olla motiivina. Jälkeenpäin kuulin, että aivan samoin hän oli toiminut erään toisen sukulaislapsen kanssa, ottanut yhteyttä tämän 18-vuotispäivänä ja alkanut esittää kaikenlaista soopaa. Tällä ihmisellä oli ja on erittäin vaikea alkoholiongelma, minkä takia en katsonut poikani olevan hänen seuransa tarpeessa eikä tämän toisenkaan lapsen vanhemmat. Onneksi nämä molemmat lapset olivat itse riittävän viisaita pysytelläkseen kaikesta puhelin- ja muusta rumbasta huolimatta hänestä erossa.
Kyllä minä vaan pystyin olemaan hänestä erossa, vaikka hän oven takanakin oli ensin monet kerrat. No ehkä mummo on sitten sen verran läheisempi, että häntä on pakko huomioida, mutta siitä huolimatta uskon, että oikein vaikeassa tapauksessa erossa oleminen kyllä onnistuisi.
Tässä on se ongelma että siitä mummosta on usein liian paljon hyötyä, taloudellista ja lastenhoitoapua , sekä näiden lisäksi lapset ja mies saattavat olla ihan hyvissä väleissä mummoon.
Siinä saattaisi joutua jättää väliin muutamatkin illanvietot jos panisi välit poikki mummoon.
Mummon pitäisi vaan ymmärtää pysyä lestissään eli hiljaa omissa oloissaan odottamassa seuraavaa hoitovelvollisuuttaan eikä esittää pienintäkään omaa tarvettaan tai toiveitaan.
Tuli mieleen tuosta iänikuisesta "mutta lapset tykkää mummosta eli kaikki ok" - höpinästä, että meillä ei kyllä riitä syyksi kuulua meidän elämään se että lapset tykkää jostakin henkilöstä. Esimerkkinä meidän entinen naapuri, yksinasuva +40v. mies joka pyyteli meidän kahta nuorinta usein kylään kun näki heidät leikkikentällä. Lapset tykkäsi tästä tyypistä kauheasti, mutta sanoin että kylään ei saa mennä. Olivat kerran menneet kun mies kertoi että hänen marsunsa oli saanut poikasia. Oli puhunut lapsille Jeesuksesta ja kysellyt meidän perheen tavoista viettää pyhiä yms. Kun kuulin tästä, käytiin tiukka keskustelu lasten kanssa ja käytiin miehen kanssa ukkelin ovella. Vaikutti sinänsä viattomalta, yksinäiseltä ihmiseltä joka ei ehkä ymmärrä sosiaalista koodistoa, mutta sovittiin että lapsia saa tervehtiä pihalla mutta kylään ei kutsuta ja jos tämä on epäselvää niin keskusteluun otetaan viranomaistaho mukaan. Ymmärsi heti ja pahoitteli, antoi kyllä jotain herätysliikkeen lappuja meille mukaan..
Minun äidistä lapset tykkää kauheasti, äitini tietää miten lapset saa tykkäämään itsestään, leikkii hienosti ja kuuntelee tarkkaan lasten kuulumisia. Ei kuitenkaan saa hoitaa lapsia ilman meidän läsnäoloa sillä on puhunut miehestäni pahaa lapsille (isä ei ymmärrä eikä osaa mitään) ja kysellyt eikö teitä koskaan kotona halata tai pidetä sylissä ja sanonut ettei kotona tarvii syödä jos ei halua kun eihän se äiti osaa laittaa tarpeeksi hyvää ruokaa jne. ihan kaikkea vastaavaa. Mies sanoi jo esikoisen vauva-aikana että hänellä on huono perstuntuma minun äidistäni, rivien välistä mitätöi ja arvosteli jokaista liikettä jonka mies teki vauvan kanssa. Minä sanoin asiasta ja kovasti sanoinkin ja sen jälkeen ollut kyräilevä ja avoimen inhottava miestäni kohtaan. Onneksi meillä on ihania sukulaisia hänenkin edestä mutta on harmittanut.
Mitä tehdä kun mummo ei kerta kaikkiaan tajua, ettei hän ole ”tämän perheen aikuinen”, eikä hänelle kuulu perheen kasvatuspäätökset, ei muutkaan päätökset tms.
Meillä mummolle ei mene jakeluun, että hänen ei oikeasti kuulu osalliatua esim kouluvalintoihin. Tai jos me käskemme jotain, meidän ei a) tarvitse perustella hänelle tekemisiämme eikä b) hänellä ole oikeutta alkaa murentaa käakyjämme tai kumota niitä.
Ei mene jakeluun. Ei hyvällä ei pahalla.
Lainan takaaminen on heidän ongelmansa, mies etsii uuden työn, otatte pesäeron. Tuo on taatusti ollut tiedossa miehelläkin, mutta kuka omaa perhettään osaisi varoa.