Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VIII

Itse olen yleensä kokenut ihastumisen pääosin vain positiivisena, iloa ja onnellisuutta tuovana asiana. Huonoja puolia siinä on ollut mm. se että ujostelen ihastuksen kohdetta aina älyttömästi enkä osaa puhua mitään järkevää. Toinen huono puoli on ollut lähes jatkuva ikävä, etenkin silloin kun ei olla nähty tosi pitkiin aikoihin. Kaikista pahinta on ollut se tunne, kun tajuaa ettei toinen tunne samoin.

Mitähän meistä olisi voinut tulla jos olisimme antaneet meille mahdollisuuden? Monesti mietin tätä. Miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä on sun fiilikset sen suhteen, että joudut sittenkin vielä näkemään mua? Vaikka onhan se kokonaisuudessaan tunteina suht vähän, mutta useamman kerran kuitenkin. Mulla on vähän huono omatunto siitä, kun tiedän että et ehkä ois halunnut nähdä enää. Saatat jopa kuvitella että oisin pyrkinyt siihen tarkoituksella, vaikka en tehnyt niin. Jos tietäisin ettet haluais nähdä, niin voisin toimia niinkin ettei sun tarvi nähdä mua.

Tämä on kuin minun kynästäsi. Esittääkö joku minua tällä palstalla? Joka tapauksessa ajattelin juuri samaa. Ristiriitainen olo, haluanko enää nähdä. Perutaanko?

Ehkei tuo sitten oo aivan sinun kynästä. Minusta on nimittäin ihan kiva nähdä, vaikka toki siinä on aina se vaara, että saatan mennä ihastumaan uudestaan. Toivottavasti en kuitenkaan tai tuntuu että se ei ole todennäköistä. Lähinnä olin huolestunut siitä miten hän sen kokee, että joutuu näkemään mua, kun saattaa olla että kokee ahdistavana.

En halua nähdä. Vaan nyt näyttää siltä, että kiihdyk vauhdilla päin betoniseinää eikä mitään ole tehtävissä. Ajatus kyllä oikeasti ahdistaa.

Tuttu tunne. (sivusta)

Siis miksi nyt ette halua nähdä tätä henkilöä jota joskus olette kaivanneet?

Henki salpaantuu, menee lukkoon. Yrittää kaikin voimin taistella tunteitaan vastaan, mutta kädet vain hikoavat entisestään. Huomaa itsestään, miten vähän pystyy kontrolloimaan omia tunteitaan. Hetkeä ennen ollut päättäväisyys siitä, että en tunne enää yhtään mitään sulaa jo siinä vaiheessa, kun toinen sanoo vain ”hei” tai katsoo pitkään.

Jännität etukäteen tapaamista, jolloin ruoka ei maistu ja mietit vain tuota kohtaamista. Olet pitänyt itseäsi jotenkin vahvana ja kaiken nähneenä, mutta sisimmässäsi tiedät, että tuo yksi ihminen saa sinut sekaisin pelkästään olemassaolollaan. Tiedät myös, että sinulla menee ikuisuuksia edes jollain tavalla toipua tuosta tapaamisesta. Ja kaikkein paskinta on se, että tiedät nyt ja aina, että on mahdotonta, että mitään koskaan, IKINÄ tapahtuisi, vaikka koko sielu ja ruumis huutaa toisen lähelle. SIKSI.

Niin tuttua, niin turhaa. Ja mua pidetään äärimmäisen järkevänä ihmisenä, mutta se mies tekee minusta sekopään. Jonkun aikaa pystyn hänen seurassaan olla ihmisiksi, en kovin pitkään ja sitten on pakko karata, kun tunnen etten enää kykene pysymään erossa hänestä hetkeäkään. Odotan vain että näkisin hänet jonkun muun kanssa, tai kuulisin ettei ole enää yksin. Olen varma että se lopettaisi tämän hulluuden ja saisin rauhan.

Rakastan sinua. Sinä et ole minun, mutta minä olen Sinun.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän meistä olisi voinut tulla jos olisimme antaneet meille mahdollisuuden? Monesti mietin tätä. Miehelle.

Meistä olisi tullut oikeasti onnellisia loppuelämiemme ajaksi. Tiedän sen.

Tiedät että kaipaan sua. Lohduttaisit mua, pitäisit lähellä. Ajattelen sinut viereeni, tuun sun lämpöön, kädet hyväilisi ihoa, tuoksusi hurmasi minut, suudelmasi olisi hellä ja vaativa. Intohimoinen ja kuuma rakastelumme saisi meidät muuttumaan yhdeksi. Nuku hyvin!

Aina kun tulen käymään, pelkään, että olet siellä, vaikka toivon löytäväni juuri sinut. Toivon joka kerta, että tänään olisi se päivä, kun uskaltaisin hypätä pimeyteen, mutta loppupeleissä painisin mielummin karhun kanssa. Istun toivottomana yhdentoista jälkeen täällä lukemassa kaipauspalstaa ja unelmoin löytäväni merkin sinusta. Yöt kulutan rakkauslauluja, jotta sydämeni saisi edes hetken hengähtää tästä ikävästä. Aamulla yritän hetken olla ajattelematta sinua, mutta päivän mittaan hiivit hitaasti mieleeni ja oravanpyörä on valmis. Olet minulle nimetön uhka, jota ilman en osaa olla. Olet syypää mun hymyyn, vaikket sitä tiedäkään. Olet yöni valo, joka näyttää minulle suuntaa. Olet päiväni varjo, joka kulkee aina mukanani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän meistä olisi voinut tulla jos olisimme antaneet meille mahdollisuuden? Monesti mietin tätä. Miehelle.

Meistä olisi tullut oikeasti onnellisia loppuelämiemme ajaksi. Tiedän sen.

Tiedän että tekisit minut onnelliseksi, en tarvitse muuta kuin sinut.

Hyvää yötä, Modesty.

Olit todella suloinen – etenkin aamuvarhaisella.

Reinolle.

Minä oon kahvit keittännä. Rahhoo minulla ei oo mutta vehnästä laitoin kahvin kanssa. Tuuks kottiin.

Hyvää yötä sulle liian läheiselle, joka et ikinä vastaa mulle. Rakastan sua <3

En enää edes tykkää hänestä sillä tavalla, silti näen hänestä edelleen välillä painajaisia ja säpsähdän iltaisin unen rajamailta hereille kun päähän tulvii pahoja muistoja ja sitten alan märsään enkä voi nukkua.:(

Tuon vuoksi nukun säännöllisesti pommiin, olen liian väsynyt jne.

Mitähän tällaiselle voi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

En enää edes tykkää hänestä sillä tavalla, silti näen hänestä edelleen välillä painajaisia ja säpsähdän iltaisin unen rajamailta hereille kun päähän tulvii pahoja muistoja ja sitten alan märsään enkä voi nukkua.:(

Tuon vuoksi nukun säännöllisesti pommiin, olen liian väsynyt jne.

Mitähän tällaiselle voi tehdä?

Lopetat itsellesi valehtelun niin ehkä ne painajaiset katoavat.

Vierailija kirjoitti:

Reinolle.

Minä oon kahvit keittännä. Rahhoo minulla ei oo mutta vehnästä laitoin kahvin kanssa. Tuuks kottiin.

Ai oikeen iltakahavit, se kyllä passais rakkaimman Railin luona. Tulisimmää muuten mutta kon nii kauhian pitkä matka täältä ettei taija illaksi ehtiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ainakin haluan nähdä mun kaivattuani.

Niin minäkin haluaisin.

Mä en ole ihan varma. Tuli jarrut päälle. 

Nyt on nimittäin niin, että nyt ei aleta jarruttelemaan. Marraskuuhun mennessä olen viettänyt kiihkeän yön kanssasi-sovittu?

Sovittu! Mutta anna joku signaali tähän suuntaan ensi kerralla kun kohdataan, muuten luovutan.

Mikä olisi sulle sellainen signaali joka kertoisi että hän on sinusta kiinnostunut?

Sen jätän hänen päänvaivaksi.

No siis kun mulla on sellainen tilanne, että haluaisin antaa signaalin että olen kiinnostunut mutta mietin että miten. Jos tervehdin niin kuka tahansa voi tervehtiä eikä se kerro mistään.

Sano, että " moi, olen ajatellut sua paljon". Jos se toinen alkaa siinä vaiheessa jo kohottelemaan kulmakarvojaan niin nopeesti lisäät että " niin siis, että mitä sulle mahtaa kuulua". Mutta jos ekaan kommenttiin on vastassa suupieliin leviävä  lämmin hymy, niin jatkat rohkeasti ja avoimesti juttua että haluaisit tavata ja jutella. 

Tämä oli hyvä vinkki!

Näytät hyvälle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä on sun fiilikset sen suhteen, että joudut sittenkin vielä näkemään mua? Vaikka onhan se kokonaisuudessaan tunteina suht vähän, mutta useamman kerran kuitenkin. Mulla on vähän huono omatunto siitä, kun tiedän että et ehkä ois halunnut nähdä enää. Saatat jopa kuvitella että oisin pyrkinyt siihen tarkoituksella, vaikka en tehnyt niin. Jos tietäisin ettet haluais nähdä, niin voisin toimia niinkin ettei sun tarvi nähdä mua.

Eipäs nyt panikoida. Kiva sua on nähdä ❤

Ketä on kiva nähdä? Naista, miestä? Naiselta, mieheltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ainakin haluan nähdä mun kaivattuani.

Niin minäkin haluaisin.

Mä en ole ihan varma. Tuli jarrut päälle. 

Nyt on nimittäin niin, että nyt ei aleta jarruttelemaan. Marraskuuhun mennessä olen viettänyt kiihkeän yön kanssasi-sovittu?

Sovittu! Mutta anna joku signaali tähän suuntaan ensi kerralla kun kohdataan, muuten luovutan.

Mikä olisi sulle sellainen signaali joka kertoisi että hän on sinusta kiinnostunut?

Sen jätän hänen päänvaivaksi.

No siis kun mulla on sellainen tilanne, että haluaisin antaa signaalin että olen kiinnostunut mutta mietin että miten. Jos tervehdin niin kuka tahansa voi tervehtiä eikä se kerro mistään.

Sano, että " moi, olen ajatellut sua paljon". Jos se toinen alkaa siinä vaiheessa jo kohottelemaan kulmakarvojaan niin nopeesti lisäät että " niin siis, että mitä sulle mahtaa kuulua". Mutta jos ekaan kommenttiin on vastassa suupieliin leviävä  lämmin hymy, niin jatkat rohkeasti ja avoimesti juttua että haluaisit tavata ja jutella. 

Tämä oli hyvä vinkki!

Riippuu henkilöstä. Jos kohteena on edellisillä sivuilla kuvailtu tärisijä-jäätyjä-panikoija, sitä lämmintä hymyä on turha odottaa. Kun siinä tilanteessa sitten seuraavaksi lievennät ja tavallaan pyörrät sanomasi, ei koko jutusta tule ikinä mitään.

Tosin ei siitä tule muutenkaan.

T: yksi tärisijä-jäätyjä-panikoija

Vierailija kirjoitti:

Mä toivoisin lappua yhdeltä ensi maanantaina kun nähdään ;) Ei oikeastaan huono idea meille kellekään?

niin mäkin toivon lappua tällä viikolla mieheltä tai vaikka ensiviikolla...

Vierailija kirjoitti:

Rakastan sinua. Sinä et ole minun, mutta minä olen Sinun.

Kyllä minä olen sinun, kuten sinä olet minun. Rakastan sinua ja kaipaan lähellesi.

Hei älä ikinä enää

yhdenkään ihmisen anna.

Sua kohdella niinkuin mä kohtelin,

loukkasin ja haavoitin sua.

Älä rakasta ketään

joka voi olla niin julma.

Mä tiedän että mä loukkasin,

loukkasin ja haavoitin sua.

Toivon, että hän pitää

paremmin onnesta huolta.

Rakas onnea matkaan,

sinä ansaitset kultaa.

Rakas onnea matkaan..

H