Laajan tutkimuksen mukaan kodin täysi kirjahylly luo lapselle ison edun
Kirjojen määrä on ratkaiseva; iso kotikirjasto vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jo silloin, kun hän ei osaa vielä edes lukea. Näin kertoo Australian kansallisen yliopiston ANU:n tutkimus.
Aiempien tutkimusten perusteella lukeminen voi muun muassa vähentää stressiä, suojella aivoja muistisairauksilta ja parantaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä.
ANU:n tutkijat lisäävät joukkoon kolme hyötyä, jotka ihminen saa jo siitä, että varttuu täysien kirjahyllyjen keskellä.
Tulosten mukaan hän saa eliniäkseen keskimääräistä paremman kyvyn ymmärtää lukemaansa. Myös kyvyt hahmottaa matematiikkaa ja hallita digiasioita vahvistuvat, tutkijat sanovat.
Tutkimuksessa hyvä luetun ymmärtäminen tarkoittaa, että ihminen pystyy sen ansiosta osallistumaan tehokkaasti yhteiskunnan toimintaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia päämääriä.
https://yle.fi/uutiset/3-10455994
Mitä mieltä olette?
Kommentit (61)
Aivot ja lihakset ovat siinä mielessä samanlaisia, että molemmat surkastuvat ilman harjoittelua.
Terve mieli terveessä ruumiissa on paras yhdistelmä.
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Mutta eihän kirjahylly ole enää nykyään mikään katu-uskottava sisustuselementti!
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Kolahtiko kinttuun?
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Tämä on tosiaan saman tason tutkimus kuin se klassinen esimerkki, että jäätelön syöminen lisää hukkumisriskiä.
Eli ei se täysi kirjahylly tuo lapselle mitään etua kuten ei jäätelön syöminen aiheuta hukkumisia. Sattuu vaan olemaan niin, että perheessä, jossa on täysi kirjahylly, yleensä myös luetaan lapsellekin enemmän, ja samoin kesäpäivinä, kun syödään paljon jäätelöä, liikutaan myös paljon vesillä ja rannoilla.
Miten täysi kirjahylly voi muka lukutaidotonta lasta sinänsä hyödyttää? Eiköhän se hyöty tule siitä, että vanhemmat ovat todennäköisemmin älykkäitä, lukevat paljon. Täten voisi kysyä, auttaako sekin jos vanhemmat, jotka eivät harrasta lukemista, hankkivat täyden kirjahyllyn kotiin muuten vain, vaikka sisustuselementiksi, hyllyt täyteen jotain markanrakkauksia ja vaikka horoskooppikirjoja antikvariaateista ja kirppareilta?
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Ei muuten ole sama lukeeko diginä vai paperilta. Asioita joita on voitu tutkia, niin näytöltä luettu teksti hahmottuu heikommin ja se muistetaan heikommin. Googleta jos et usko :-).
Vierailija kirjoitti:
Miten täysi kirjahylly voi muka lukutaidotonta lasta sinänsä hyödyttää? Eiköhän se hyöty tule siitä, että vanhemmat ovat todennäköisemmin älykkäitä, lukevat paljon. Täten voisi kysyä, auttaako sekin jos vanhemmat, jotka eivät harrasta lukemista, hankkivat täyden kirjahyllyn kotiin muuten vain, vaikka sisustuselementiksi, hyllyt täyteen jotain markanrakkauksia ja vaikka horoskooppikirjoja antikvariaateista ja kirppareilta?
Joo niin aina. Ymmärsit kuitenkin mitä kirjoittaja tarkoitti, mutta halusit vain nillittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Kolahtiko kinttuun?
No itse asiassa ei. Minulla, miehellä ja nyttemmin jo teini-ikäisillä lapsillamme on noin 1 500 kirjan kotikirjasto. Olohuoneessa kolme täyttä kirjahyllyllistä, makuuhuonessa neljäs. Lapsillakin pienet hyllyköt.
Vain esikoiseni lukee digitaalisesti kirjoja, me vanhemmat vielä tykkäämme paperikirjoista.
Ja lapsille olen lukenut aivan valtavasti ääneen, teini-ikään asti, muumeista Narnioihin, Taru sormusten herrasta-trilogian, Runotyttöihon, Potterit, Töpöhännät, Dahlin koko tuotannon jne.
Tosin pakko myöntää, että nyt teini-iässä lapset lukevat vähän. Ehkä aikuisena taas enemmän.
En vaan tykää tyhmistä johtopäätöksistä.
Tuossa on kyselty yli 25-vuotiailta kyselytutkimuksella, miten paljon heillä oli kotona kirjoja. Ja heidän luku- ja kirjoitustaitoaan sekä matematiikan taitoaan on testattu.
On aika varmaa, että kotona täydet kirjahyllyt ovat vähän sanoisinko sivuseikka, olennaisempaa on, onko lapselle luettu ja onko hän saanut kotoa lukemisen mallin. Ihan sama, onko digikirjasta vai paperikirjasta.
4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Ei muuten ole sama lukeeko diginä vai paperilta. Asioita joita on voitu tutkia, niin näytöltä luettu teksti hahmottuu heikommin ja se muistetaan heikommin. Googleta jos et usko :-).
Suomalaiset lukevat suuren määrän tekstiä myös tv:n tekstityksistä. Tälläkin on varmasti posiitivista vaikutusta suomalaisten lukutaitoon. Esim. saksalaisilla tällaista "pakkolukemista" ei ole, koska kaikki vieraskieliset ohjelmat dubataan.
Lukea voi kirjastonkin kirjoja. Kotonani (duunarikoti) oli ehkä Tuntematon Sotilas, siskon vihkiraamattu, ja sitten meidän lasten kirjoja muutama. Mutta silti pärjäsin koulussa hyvin. Mutta en opiskellut kauaa, koska halusin töihin. Silloin saikin töitä. Ja halusin muuttaa omilleni. Lapseni lapsuudenkodissa oli ehkä Kirjakerhon kirjoja, ei hän niitä lukenutkaan, vaan kävimme monta kertaa kuukaudessa kirjastossa. Ja hänelle luettiin, minulle tietenkään ei, koska ei 50-luvun työläiskodissa varmaan kovinkaan usein luettu lapsille. Aku Ankkaa saattoi joku lukea, en muista, tuliko se meille jopa. Siitä opin kuitenkin itse lukemaan ennen kouluunmenoa, vuotta vanhempi kaverini auttoi. 60-luvun alussa kouluun menevillä lukutaito ennen koulua ei ehkä ollut niin tavallista kuin nykyään.
Hassua oli, kun joku äidinkielenopettaja lausui, että kyllä huomaa, kenellä on kotonakin kirjoja, kun äidinkieli on niin vahva. Toisena aikana, rohkeampana olisin kiistänyt tämän, mutta silloin vain ihmettelin, miten ope voi olla noin tietämätön.
Oma lapseni opiskeli pitkälle. Uskon kyllä, että tein oikein lukiessani hänelle paljon. Tykkäsinkin lukea.
Vierailija kirjoitti:
Aivot ja lihakset ovat siinä mielessä samanlaisia, että molemmat surkastuvat ilman harjoittelua.
Terve mieli terveessä ruumiissa on paras yhdistelmä.
Aivojen jumppaamiseen ei kirjoja tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Ei muuten ole sama lukeeko diginä vai paperilta. Asioita joita on voitu tutkia, niin näytöltä luettu teksti hahmottuu heikommin ja se muistetaan heikommin. Googleta jos et usko :-).
Itse asiassa tuokaan ei pidä paikkaansa. Jos paperikirjaa lukemaan tottunut alkaa digikirjaa ja häntä tutkitaan, hän tosiaan muistaa heikommin digikirjasta lukemaansa. Min esimerkiksi en tykkää lukea perusteellisempaa tekstiä näytöltä.
Mutta jos vaikkapa nuori lukee pelkästään digikirjoja, hän omaksuu niitä aivan yhtä lailla kuin paperitekstejä. Esimerkiksi minun lukiolaiseni ottavat aivan omasta halustaan mieluummin oppikirjansa digiverisoina.
Kyse on tottumuksesta, ei siitä, että teksti olisi jotenkin heikompilaatuista näytöllä.
4
Ja meillä on ollut laajat kirjahyllyt, niin kotona, kuin mummoloissa. Lapselle on luettu ihan valtavasti, on viety kirjastoon ja hehkutettu kirjojen hienoutta.
On perinyt kyllä erittäin hyvän sanavaraston ja osaa käyttää sellaista verbaliikkaa, että itse mediapuolella työskentelevänä olen hyvin kateellinen ( ja toisaalta saan myöskin häneltä toisinaan apua).
Mutta valitettavasti lastani ei juuri romaanien luku kiinnosta. Sen sijaan kyllä jaksaa lukea ja selvittää valtavasti asioita netin kautta, ja hänellä onkin erittäin laaja yleistieto. Toki osa on varmasti myös siitä, että seuraa paljon uutisia, dokumentteja jne.
Haloo,hei kaikki,palatkaa nykyaikaan 2018 .Ei juuri monikaan hanki enää kirjahyllyä,puhumattakaan painavista kirjoista sinne pölyttymään.
Kun ,jopa tällainen 72v mummi on jo kahdeksan vuotta lukenut kirjoja ym ym valtavasti i padilta+kuunnellut loistavia romaaneja ,vanoja klassikkoja ja just ilmestyneitä.
Ei kantsi jatkaa enää saivarteua kirjahyllyistä.
Sääliksi käy niitä nykyisiä neli-kuuskymmpisiä ,jotka joutuvat rahtaamaan kuolinpesistä suuret kirjamäärät ties minne,,,,
Onko kenellekään uusi tieto, että lukemisella on erittäin paljon positiivisia vaikutuksia?
Vierailija kirjoitti:
Ja meillä on ollut laajat kirjahyllyt, niin kotona, kuin mummoloissa. Lapselle on luettu ihan valtavasti, on viety kirjastoon ja hehkutettu kirjojen hienoutta.
On perinyt kyllä erittäin hyvän sanavaraston ja osaa käyttää sellaista verbaliikkaa, että itse mediapuolella työskentelevänä olen hyvin kateellinen ( ja toisaalta saan myöskin häneltä toisinaan apua).
Mutta valitettavasti lastani ei juuri romaanien luku kiinnosta. Sen sijaan kyllä jaksaa lukea ja selvittää valtavasti asioita netin kautta, ja hänellä onkin erittäin laaja yleistieto. Toki osa on varmasti myös siitä, että seuraa paljon uutisia, dokumentteja jne.
Mitä valitettavaa siinä on? Miksi fiktiivisten romaanien lukeminen olisi jotenkin erityisen toivottava asia?
Vierailija kirjoitti:
Ja meillä on ollut laajat kirjahyllyt, niin kotona, kuin mummoloissa. Lapselle on luettu ihan valtavasti, on viety kirjastoon ja hehkutettu kirjojen hienoutta.
On perinyt kyllä erittäin hyvän sanavaraston ja osaa käyttää sellaista verbaliikkaa, että itse mediapuolella työskentelevänä olen hyvin kateellinen ( ja toisaalta saan myöskin häneltä toisinaan apua).
Mutta valitettavasti lastani ei juuri romaanien luku kiinnosta. Sen sijaan kyllä jaksaa lukea ja selvittää valtavasti asioita netin kautta, ja hänellä onkin erittäin laaja yleistieto. Toki osa on varmasti myös siitä, että seuraa paljon uutisia, dokumentteja jne.
Heh, täsmälleen sama juttu. Panen toivoni siihen, että se lukuharrastus voi viritä vielä aikuisenakin.
4, toimittaja ja toimittajan vaimo
Allekirjoitan täysin.