Lue keskustelun säännöt.
Laajan tutkimuksen mukaan kodin täysi kirjahylly luo lapselle ison edun
15.10.2018 |
Kirjojen määrä on ratkaiseva; iso kotikirjasto vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jo silloin, kun hän ei osaa vielä edes lukea. Näin kertoo Australian kansallisen yliopiston ANU:n tutkimus.
Aiempien tutkimusten perusteella lukeminen voi muun muassa vähentää stressiä, suojella aivoja muistisairauksilta ja parantaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä.
ANU:n tutkijat lisäävät joukkoon kolme hyötyä, jotka ihminen saa jo siitä, että varttuu täysien kirjahyllyjen keskellä.
Tulosten mukaan hän saa eliniäkseen keskimääräistä paremman kyvyn ymmärtää lukemaansa. Myös kyvyt hahmottaa matematiikkaa ja hallita digiasioita vahvistuvat, tutkijat sanovat.
Tutkimuksessa hyvä luetun ymmärtäminen tarkoittaa, että ihminen pystyy sen ansiosta osallistumaan tehokkaasti yhteiskunnan toimintaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia päämääriä.
https://yle.fi/uutiset/3-10455994
Mitä mieltä olette?
Kommentit (61)
Olen samaa mieltä, varmasti auttaa enemmän kuin nykyvanhempien suosimat älytabletit ja suoratoistopalvelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullisinta tässä nykymaailmassa on se, että kirjahyllyt ja kirjat viedään kaatopaikalle, koska ne eivät sovi sisustukseen. Kertoo kaiken pinnallisesta maailmankuvasta.
Kertoo sivistyksen rappiosta. Tosi-tv ja fitness ovat korvanneet korkeakulttuurin. Jo ostetutkin kirjat on haluttu hävittää, koska konmari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Kolahtiko kinttuun?
No itse asiassa ei. Minulla, miehellä ja nyttemmin jo teini-ikäisillä lapsillamme on noin 1 500 kirjan kotikirjasto. Olohuoneessa kolme täyttä kirjahyllyllistä, makuuhuonessa neljäs. Lapsillakin pienet hyllyköt.
Vain esikoiseni lukee digitaalisesti kirjoja, me vanhemmat vielä tykkäämme paperikirjoista.
Ja lapsille olen lukenut aivan valtavasti ääneen, teini-ikään asti, muumeista Narnioihin, Taru sormusten herrasta-trilogian, Runotyttöihon, Potterit, Töpöhännät, Dahlin koko tuotannon jne.
Tosin pakko myöntää, että nyt teini-iässä lapset lukevat vähän. Ehkä aikuisena taas enemmän.
En vaan tykää tyhmistä johtopäätöksistä.
Tuossa on kyselty yli 25-vuotiailta kyselytutkimuksella, miten paljon heillä oli kotona kirjoja. Ja heidän luku- ja kirjoitustaitoaan sekä matematiikan taitoaan on testattu.
On aika varmaa, että kotona täydet kirjahyllyt ovat vähän sanoisinko sivuseikka, olennaisempaa on, onko lapselle luettu ja onko hän saanut kotoa lukemisen mallin. Ihan sama, onko digikirjasta vai paperikirjasta.
4
Tai sitten vanhemmat ovat kouluttautuneempia ja älykkäämpiä ja siksi heitä on kiinnostanut lukeminen ja he ovat ostaneet paljon kirjoja. Sitten he saavat geneettisesti älykkäämpiä lapsia ja tämä äly näkyy sitten noissa taidoissa. Nämä lapset ovat ehkä lukeneet tai ei lukeneet kirjoja, mutta perityn älykkyytensä avulla menestyvät testeissä.
Sitten on ehkä näitä vähemmän älykkäitä, mutta lukevat silti paljon ja ovat myös lukeneet lapsilleen paljon ja lapset itsekin ovat ehkä lukeneet paljon. Tämän ansiosta tämänkin ryhmän älykkyys on noussut. Jäljelle jää siis tyhmemmät, jotka eivät lue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh. Vähän on mutkat oiottu suoriksi. Lukeminen tuo tuon edun. Ihan sama, onko paperisesta vai digikirjasta. Jälkimmäiset vaan ovat sen verran tuore juttu, että ei ole olemassa aikuisia, joiden lapsuudne kodissa olisi luetu digikirjoja ja joiden elämää voitaisiin nyt kyselytutkimuksella arvioida.
Mekaanisen kirjaston laskemisen sijasta siis pitäisi mitata sitä, LUETTIINKO ko. henkilölle lapsena.
Ei muuten ole sama lukeeko diginä vai paperilta. Asioita joita on voitu tutkia, niin näytöltä luettu teksti hahmottuu heikommin ja se muistetaan heikommin. Googleta jos et usko :-).
Itse asiassa tuokaan ei pidä paikkaansa. Jos paperikirjaa lukemaan tottunut alkaa digikirjaa ja häntä tutkitaan, hän tosiaan muistaa heikommin digikirjasta lukemaansa. Min esimerkiksi en tykkää lukea perusteellisempaa tekstiä näytöltä.
Mutta jos vaikkapa nuori lukee pelkästään digikirjoja, hän omaksuu niitä aivan yhtä lailla kuin paperitekstejä. Esimerkiksi minun lukiolaiseni ottavat aivan omasta halustaan mieluummin oppikirjansa digiverisoina.
Kyse on tottumuksesta, ei siitä, että teksti olisi jotenkin heikompilaatuista näytöllä.
4
Kyse on kylläkin myös siitä, että se kirjahylly eli kirjasto on näkyvillä. Ei lapsi itse osaa etsiä digilaitteesta kirjoja, mutta kun on mistä valita, aina jotain tulee selattua, mikä on tyhjää parempi.
Netistä lukemalla lapsi oppii lähinnä hymiöt ja kirjoittamaan väärin. eixjeh.
Nojaa. Jos lapselle on pienestä pitäen luettu lukulaitteella, hän oppii sitä kyllä itsekin pienestä pitäen käyttämään, viimeistään lukemaan oppiessa.
Netistä mistä tahansa lukeminen ja lukulaitteella lukeminen ovat kyllä kaksi täysin eri asiaa. Kommenttisi on vähän samaa tasoa kuin vertaisi paperikirjaa jonkun töhertämään lappuseen.
Vaikka netissä tietysti on myös ihan hyviä tekstejä, kun osaa valita.
4
Vierailija kirjoitti:
Miten täysi kirjahylly voi muka lukutaidotonta lasta sinänsä hyödyttää? Eiköhän se hyöty tule siitä, että vanhemmat ovat todennäköisemmin älykkäitä, lukevat paljon. Täten voisi kysyä, auttaako sekin jos vanhemmat, jotka eivät harrasta lukemista, hankkivat täyden kirjahyllyn kotiin muuten vain, vaikka sisustuselementiksi, hyllyt täyteen jotain markanrakkauksia ja vaikka horoskooppikirjoja antikvariaateista ja kirppareilta?
Meillä oli kotona ihan täysi kirjahylly, vaikka vanhempani eivät yhtään lukeneet. Sen sijaan minä innostuin lukemaan niitä tietokirjoja sekä klassikoita. Lukemista kyllä riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kirjojen määrähän on tässä ns. proxy variable, eli muuttuja jonka avulla pystyy tutkimaan jotain muuta muuttujaa, esim. tässä tapauksessa vanhempien suhtautumista lukemiseen yms.
Mä olen hyvä esimerkki tästä ilmiöstä, vanhemmat kouluttamattomia, mutta sivistyneitä ja lukeneita. Molemmilla isot kirjakokoelmat kotona. Minulle on luettu ja kannustettu lukemaan koko ikäni. Kirjastossa käytiin vähintään kerran viikkoon. Kun valitin lapsena tylsyyttä isäni totesi poikkeuksetta "sitten vaan kirja käteen!".
Menestyin koulussa ja olen nykyään korkeakoulutettu ja edelleen innokas lukija.
Totta kai.
Ja koska nuorimmat tutkimukseen osallistuneet ovat olleet 25-vuotiaita, digikirjoja tuskin oli kovin laajasti edes käytössä vielä heidän nuoruudessaan.
Siksi minusta onkin vähän toopea vetää johtopäätös, että nimenomaan ne paperikirjat kirjahyllyssä ovat se syy. Minä näkisin, että ylipäätään kotoa saatu lukemisen malli on se syy.
4
No empäs tiedä. Meillä ei ole kirjahyllyä, mutta kirjastosta on kyllä lainattu ja luettu sadoittain kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiluokkaisissa kodeissa oli vielä 2000-luvulle asti käytännössä aina kirjahyllyt. Nykyäänhän tilanne on muuttunut siinä, ettei sitä pidetä enää kauniina sisustuselementtinä. E-kirjat ovat myös yleistyneet, mutta samaan aikaan suomalaisten lukutaito on heikentynyt eli etenkin pitkien tekstien ja kirjojen lukeminen on vähentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan täysin.
Sama täällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut täysi kirjahylly, vaan yli kymmenen täyttä kirjahyllyä. Muistan lämmöllä.
Vain siinä tapauksessa että vanhemmat näyttävät lapselle mallia ja myös lukevat ahkerasti laselle. Olen ostanut viime aikoina kymmeniä kirjoja kirpputoreilta joita kukaan ei ole edes avannut, samoin lasten lautapelejä. Meillä luetaan ja pelataan lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä, millaisia kirjoja hyllyssä on ja - luetaanko niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullisinta tässä nykymaailmassa on se, että kirjahyllyt ja kirjat viedään kaatopaikalle, koska ne eivät sovi sisustukseen. Kertoo kaiken pinnallisesta maailmankuvasta.
Kertoo sivistyksen rappiosta. Tosi-tv ja fitness ovat korvanneet korkeakulttuurin. Jo ostetutkin kirjat on haluttu hävittää, koska konmari.
No sinun suomenkielen taito on aika surkea, KOSKA KIELIOPPI!
Koska konmari MITÄ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin allekirjoitan tämän. Tutkimustulokset ovat lisäksi aivan kiistattomia. Olen konmarittanut talostani tuhansia kirjoja, mutta myös jättänyt kriittisen määrän kirjoja juuri lapsia varten. Lisäksi kävimme varmaan kerran tai kaksi viikossa kirjastossa lukemassa kun he olivat pienempiä.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisissa kodeissa oli vielä 2000-luvulle asti käytännössä aina kirjahyllyt. Nykyäänhän tilanne on muuttunut siinä, ettei sitä pidetä enää kauniina sisustuselementtinä. E-kirjat ovat myös yleistyneet, mutta samaan aikaan suomalaisten lukutaito on heikentynyt eli etenkin pitkien tekstien ja kirjojen lukeminen on vähentynyt.
Minusta kirjahylly kodissa on se kaikista kiinnostavin elementti. Muuten koti on tylsä ja niin on sen ihmisetkin.
Niin. Ja siinä kirjahyllyssä pitää oikeasti olla kirjoja, ei tuliaisviinapulloja, urhelujoukkuefanitavaraa, mitä lie posliinisammakoita.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, millaisia kirjoja hyllyssä on ja - luetaanko niitä.
Juu. Eivät ne piridiilerin tai silikonimisukan muistelmat ketään sivistä.
Aloittakaa lukemaan ääneen lapsillenne. Siitä lähtee kiinnostus krjoitettuun tekstiin.
Hyvä lukutaito helpottaa opintoja läpi koko koulu ja opiskeluajan ja antaa lapselle myös ilon kirjallisuudesta.
Säännöllinen yhteinen aika vanhemman kanssa on tärkeämpää, kuin mikään hupimaa tai tavara.
Oma lapsi on pitkä projekti ja kestää koko loppuelämäsi.
Meillä ollut kymmeniä metrejä kirjoja kotona. On ollut digi-mahdollisuus lukea. On luettu kirjoja heille, mutta eivät kiinnostuneet. Kukaan lapsista ei lue mitään. Todennut, etteivät pysty samaistumaa tai kiinnostumaan muiden elämästä tai tarinoista. Jos joku kärsii, on oma vika. Jos joku iloitsee, ei kiinnosta. Mennyt on mennyttä ja tulevaisuus ei kiinnosta. Eletään me nyt ja tässä pienessä piirissä.
Surullisinta tässä nykymaailmassa on se, että kirjahyllyt ja kirjat viedään kaatopaikalle, koska ne eivät sovi sisustukseen. Kertoo kaiken pinnallisesta maailmankuvasta.