Miksi jotkut vanhat ihmiset eivät sano D-kirjainta? Esim. marmelaadia = marmelaatia, Heidi = Heiri jne.

Vierailija kirjoitti:

Kerran Stadissa assan kulmalla joku tuli kysymään, missä on Rakmarin katu?

Ei olllut aavistustakaan.

Itse asuin Dagmarin kadun lähellä.🤓

Tiesit, mutta vittuillaksesi et sanonut. Peri helsinkiläistä käytöstä.

Mummoni kutsui serkkuani Heidiä Heitiksi ja kävi kitumarketissa. Itse ajattelin tuota murrejutuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meil Poris mitää reet tunnet, ja Kitymarketis käyrää eikä misää Litis. Ja tiäräk sää, et se Reikan juusto on tiätysten veta.

Höpö höpö. Porissa osataan taatusti sanoa äffä. Pesofati.

Men ny, kyl me tiätenki Poris osataa iha kaike tarpeellise ja enemmänki, ei vaa iha joka paikas, niinku vetas.

Koska maksaloora ny vaan on kivempi sanoa.

Charles= Karles anopilla:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin keskikoulua (nyk. yläastetta) Ylä-Savossa 70-luvulla.

Luokkaamme tuli uusi oppilas jostain pk-seudulta. Alkuun hän käytti puheessaan herraskirjaimia: d, b, f, mutta lopetti hienostelun pian, kun kyllästyi luokkatovereiden matkimiseen ja pilkkaamiseen. Hänestä kehittyi sitten oekee immeinen.

Tuttu ilmiö. Meidän koulussa irvailtiin ja pilkattiin sellaisia, jotka hienostelivat ja yrittivät ääntää englannin ja ruotsin kieltä "oikein".

Yhtäkin kaveria nimitettiin koko kouluaika "Jyraijahiksi", koska hän ei osannut sanoa: Uriah Hiip.

Mä kysyin ala-asteella yhdeltä kaverilta mikä sen lempibändi on, kaveri sanoi "Jyyrop" (ärrä vielä amerikkalaisittain pehmentäen). Mä vastasin "Ai. Mun on Europe."

U2 = Uu-kakkonen

CCR = See-see-ärrä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin keskikoulua (nyk. yläastetta) Ylä-Savossa 70-luvulla.

Luokkaamme tuli uusi oppilas jostain pk-seudulta. Alkuun hän käytti puheessaan herraskirjaimia: d, b, f, mutta lopetti hienostelun pian, kun kyllästyi luokkatovereiden matkimiseen ja pilkkaamiseen. Hänestä kehittyi sitten oekee immeinen.

Tuttu ilmiö. Meidän koulussa irvailtiin ja pilkattiin sellaisia, jotka hienostelivat ja yrittivät ääntää englannin ja ruotsin kieltä "oikein".

Yhtäkin kaveria nimitettiin koko kouluaika "Jyraijahiksi", koska hän ei osannut sanoa: Uriah Hiip.

Mä kysyin ala-asteella yhdeltä kaverilta mikä sen lempibändi on, kaveri sanoi "Jyyrop" (ärrä vielä amerikkalaisittain pehmentäen). Mä vastasin "Ai. Mun on Europe."

U2 = Uu-kakkonen

CCR = See-see-ärrä

ZZ Top = Tset-tset-toppi

Mistä sinä olet muuttanut Suomeen, kun et tiedä, että ei täällä d-kirjain ole alkujaan kuulunut kieleen? Et ilmeisesti ole käynyt peruskoulua Suomessa, sillä kyllä se on äidinkielen tunneilla kerrottu ja se, että ei  ole  myöskään ts- yhdistelmää vaan ne on korvattu jollakin muulla äänteellä

Eteläpohjanmaalla d=r on ihan notmaalia murretta, esim rario.

Vierailija kirjoitti:

Joo tosi ärsyttävä tapa. Sama ongelma monella myös b, f ja g kirjaimen kanssa. "Panaani, Pelkia, vetajuusto". Aivan järjettömän ärsyttävän kuuloista. Päässäni kiehuu, kun ihmiset eivät osaa kirjaimia, jotka viimeistään ekaluokalla opellaan.

Se on pannaani ja pelekijalaene; Tanijella ja Pella :)

Kyllähä myö osattas mut ee viititä sannoo <3

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kutsui serkkuani Heidiä Heitiksi ja kävi kitumarketissa. Itse ajattelin tuota murrejutuksi.

Puhuiko mummosi muuten kirjakieltä, tai edes yleiskieltä? Kuulostaa suorastaan hassulta tai peräti teeskentelyltä, kun joku tavallinen ihminen ihminen puhuu arkielämässä kirjakieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tosi ärsyttävä tapa. Sama ongelma monella myös b, f ja g kirjaimen kanssa. "Panaani, Pelkia, vetajuusto". Aivan järjettömän ärsyttävän kuuloista. Päässäni kiehuu, kun ihmiset eivät osaa kirjaimia, jotka viimeistään ekaluokalla opellaan.

Se on pannaani ja pelekijalaene; Tanijella ja Pella :)

Kyllähä myö osattas mut ee viititä sannoo <3

Miksi suomalaiset eivät saisi puhua Suomessa suomea? Menkää sanomaan pelkialaisille, että Räikkösen nimessä pitää olla pisteet paikallaan ja vasta sen jälkeen suomalaisille, miten b lausutaan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sinä olet muuttanut Suomeen, kun et tiedä, että ei täällä d-kirjain ole alkujaan kuulunut kieleen? Et ilmeisesti ole käynyt peruskoulua Suomessa, sillä kyllä se on äidinkielen tunneilla kerrottu ja se, että ei  ole  myöskään ts- yhdistelmää vaan ne on korvattu jollakin muulla äänteellä

Voe suarj-polone :p

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kutsui serkkuani Heidiä Heitiksi ja kävi kitumarketissa. Itse ajattelin tuota murrejutuksi.

Sanon Citymarketia ihan piruuttani Kitumarketiksi.

Pelkän kansakoulun käyneet mummot ja vaarit eivät oikeasti tiedä, miten "city" pitää lausua.

Typerä anglismi muutenkin, joutaa sanoakin Kitumarketiksi...

Kyllä ihmettelin tovin kun ostin koiran ja kysyin nimeä sanoi olevan Panta olin jo kotona koiruuden kanssa kun tajusin et nimi olikin Panda.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kuullut, että D-kirjainta on pidetty ennen wanhaan hienosteluna. On pitänyt puhua vähän juntisti, ettei sitten naapureiden mielestä "ole olevinaan". :D

Tämä! Esim. tyydyttävä on tyytyttävä. OMG. :D

Vierailija kirjoitti:

Menee nyt vähän sivuun, mutta.... Edesmennyt isäni ei osannut lauaua kaksoiskonsonantteja lainkaan "d-ongelman" lisäksi. Esim. kattokruunu oli kattoruunu. Samon kaikki muutkaan vanhemmat Karjalan evakot suvussani.

Tuohan on samaa sarjaa kuin traktori=>rattori.

Hyvin yleistä suomen murteissa.

Oulussa oli joskus ravintolakin nimeltä Rattori-Lupi.

Murrejuttu tosiaan ja esiintyy nuoremmillakin. Miehen murteessa dee jätetään taivutusmuodoissa kokonaan pois, mutta hän kuitenkin osaa kirjaimen sanoa ja käyttää sitä erilaisissa vierasperäisissä sanoissa. Paitsi meidän sisäpiirin vitsinä, kun tähän asiaan olen joskus huomiota kiinnittänyt, me voidaan keskenään ihan läpällä puhua vaikka inosauruksista tai raiosta (terkkuja miehelle jos tätä joskus päädyt lukemaan).

Niin, ja mun mummivainaa synt. -29 ei varmaankaan kuulunut ketjussa aiemmin kirjoittaneen kotihoitotyöntekijän asiakkaisiin, hän nimittäin äänsi oikein kauniisti Lidl, mutta olikin lukenut keskikoulussa saksaa. Kyllä tuossa ikäluokassa on myös koulutetumpaa väkeä, vaikka vähemmän kuin nuoremmissa.

Ihmeellistä, että murteen puhumista moititaan, mutta samaan aikaan vaaditaan murteiden säilyttämistä.

Jos arjessa ei murteella puhuta, sitten murteellapuhumistapahtumissa ja murrepakinoissa lässytetään ihan ihmeellisellä paskakielellä.

Äitini on suhteellisen nuori näissä kielipuolisissa. Ei tiedä, mitä tarkoittaa baarin ovessa "open", lukeekin sen suomalaisittain.

On vasta 69v.

Nykyaikaisen, matkustelleen ja keskiluokkaisen ihmisen voi olla mahdotonta samaistua ihmiseen, joka on käynyt vsin kansa- ja kansalaiskoulun, tehnyt hetken liukuhihnaduunia ja sitten lappanut ikänsä paskaa pientilalla.

Tyhmä äitini ei ole, mutta rajoittunut elämänpiiristään ja raa'oista lapsuuskokemuksistaan johtuen.

Oletteko myöskään ajatellut, millainen kielipää ja yleissivistys on kansakoulun käyneellä, samalla murrealueella ikänsä asuneella ihmisellä, jolla on lukivaikeus?

Lukivaikeutta ei ennen diagnosoitu, sanottiin vain tyhmäksi, kun ei osaa.