Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut vanhat ihmiset eivät sano D-kirjainta? Esim. marmelaadia = marmelaatia, Heidi = Heiri jne.
13.10.2018 |
Eikö ne osaa vai eikä siihen aikaan ollut tapana?
Kommentit (146)
Sade ei ole sade missään päin Suomea. Se on aina sare, sale, saje, sate tai sae.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lammilla (Hämeessä) sanotaan:
Älä velä siitä mälästä köylestä, ei se pilä.
Kyllä nyt kaluttaa, kun olin eilen niin ahlasmielinen.
Suomessa d-kirjain esiintyy vain kirjoitetussa tekstissä.
Mutta kuriositeettina: Kalevalassa ei ole ainoaakaan d-kirjainta.
D-kirjainta ei juurikaan suomennä kielessä juurikaan alynperin ole käytetty.
Se on lisätty kirjakieleen yhtenäistämään eri murteiden erilaiset ilmaisutavat.
Syrän, syvän, syän, syrän, sytän => sydän.
Edelleen moni ihminen puhuu murretta ja moderni puhekieli voi olla murteiden värittämää.
Minä puhun jokseenkin puhdasta Oulun murretta, mikäli sellaista nyt olemassa on.
Olen 50-vuotias.
Syvämmen rytmihäiriöitä essiintyy mullaki joskus.
Laitampa puuroveen kiehumaan ja kahavit tippasemmaan.
Assburger kirjoitti:
D-kirjainta ei juurikaan suomennä kielessä juurikaan alynperin ole käytetty.
Se on lisätty kirjakieleen yhtenäistämään eri murteiden erilaiset ilmaisutavat.
Syrän, syvän, syän, syrän, sytän => sydän.
Edelleen moni ihminen puhuu murretta ja moderni puhekieli voi olla murteiden värittämää.
Minä puhun jokseenkin puhdasta Oulun murretta, mikäli sellaista nyt olemassa on.
Olen 50-vuotias.
Syvämmen rytmihäiriöitä essiintyy mullaki joskus.
Laitampa puuroveen kiehumaan ja kahavit tippasemmaan.
Anteeksi kirjoitusvirheet alussa, kännykkä ja ikänäkö...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikäihmiset eivät aina osaa sanoa d:tä eivätkä nuoret osaa kirjoittaa sanaa "viikonloppu". He kirjoittavat "vkonloppu". Joten mitä tehrään vkonloppuna?
Ulkomaalainen keksintö mutta siitä tulee veekonloppu.
Täällä Karjalassa ei d:tä käytetä ollenkaan, paitsi jos se on jo perussanassa, niinkuin vaikka radio. Vanhat ihmiset tosin senkin sanoo ratio. Mutta käet on taskussa. Äitini on vähän yli 60 ja puhuu ihan tavallisesti. Mutta lasten pappa on suurta ikäluokkaa ja puhuu just ratio jne. Ehkä vielä 50-luvulla syntyneissä on tätä myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirungi Uuno Turhapuro kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ps. Kirjaimet on niitä merkkejä, joita kirjoitamme. Puheessa on äänteitä. On poikkeuksellista, jos ei osaa kirjaimia, mutta se, millaisena ne lausuu, riippuu sitten yksilöstä."
Eräs tuttavani täytti sanaristikkoa ja kirjoitti kirurgin tilalta "kirurki", kyllä pikkusen nauroin.
Kirungi!
Röngten tai rönkten
Vierailija kirjoitti:
Murteet on hieno asia, mutta se on lähinnä vain epäkunnioittavaa, jos ei suostuta lausumaan jonkun nimeä oikein.
Mitäs annetaan lapselle vierasoetäisiä nimiä. Suomenkielen ei kuulu d-kirjainta. https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Eli on spirantti, joka äänettiin kuten englannin TH.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meil Poris mitää reet tunnet, ja Kitymarketis käyrää eikä misää Litis. Ja tiäräk sää, et se Reikan juusto on tiätysten veta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liity ikään millään tavalla, vaan murteeseen. Joissakin murteissa d:tä ei sanota.
Tämä on totta.
Puhun itsekin murretta, jossa ei sanota deetä. Eikä sanota beetäkään.Täydellinen deen osaamattomuus on kuitenkin ikäsidonnainen asia, sillä vain osa nykyvanhuksista on opiskellut vieraita kieliä.
Vieraita kieliä opiskelleille D-äänne on tullut tutuksi.
Viisikymppiset ja sitä nuoremmat ovat kaikki lukeneet jotain vierasta kieltä koulussa ja tutustuneet myös siihen D-äänteeseen.Puheopetusta on annettu lapsille jo 60-luvulla. Nykyvanhuksille ei ole lapsena ollut paljonkaan tarjolla puheopetusta.
En ymmärrä kun kai koulussa kirjakieltä on silti pitänyt opetella. Esim. meidän, teidän.
Se on meijän, teijän eikä mitään ruotsalaisperäisiä hapatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meil Poris mitää reet tunnet, ja Kitymarketis käyrää eikä misää Litis. Ja tiäräk sää, et se Reikan juusto on tiätysten veta.
Höpö höpö. Porissa osataan taatusti sanoa äffä. Pesofati.
Kuiva suu. Kieli ei käänny eikä väänny. Tekohampaat. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No radio on suurimmassa osassa Suomea ratio tai rario.
Sivistys- ja vierasperäisten sanojen ääntämisen vaikeus on vain lähinnä jo poistumassa olevilla ikäluokilla.
Puhekielessä toki murretta puhuvilla suom elle epäominaiset äänneyhdistelmät oiotaan.
Traktori=>rattori tai raktori, psykologi=>sykoloki jne.
Vanhemmille ihmisille olivat vierasperäiset sanat tosi vaikeita, niissä ei ollut mitään tarttumapintaa, josta edes muisti saisi otteen.
Anoppini ei ole ikinä oppinut lausumaan esim lääkkeen "Trileptal" nimeä
Se on "Tiileprantti", siinäpä on farmaseutti ihmeissään...
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha pitää olla, että D ei luonnistu. Itselläni ei vaikeuksia sitä ääntää, eikä omilla vanhemmillakaan koskaan ollut. Itse olen jo yli seitsenkymppinen ja vanhempanin jos eläisivät, olisivat jo yli satavuotiaita. Olen syntynyt Helsingissä ja vanhempani olivat syntyjään uusmaalaisia.
Uusmaalaisilla ja varsinkaan helsinkiläisillä ei olekaan murretta . Kielellisesti köyhää porukkaa.
Eestin kielessä on D kirjainta ja vanhoissa Karjalan murteissa oli kovasti muitakin Viron sanoja ja se d.Usein Suomessa on lausuttu d kuin t.C on lausuttu K ja g usein K.Suomen kielessä on ruotsia myös tosi paljon suomeksi venytettynä.Todella B kirjain lausutaan usein P.Vaikka meillä on latinan kieliset kirjaimet kuten muillakin Euroopassa ja Amerikoissa niin silti leveä ääntäminen muuttaa sanoja ja nimiä.Ei pidä antaa ulkomaalaisen nuorison pilata Suomen kieltä vaan suojella sitä.Monessa maassa ei tunneta edes ää pisteitä tai ö.Meillä on ruotsalainen å muistona ruotsin alkuperästämme.Suvi on meille Viron kielestä tullut sana esimerkiksi.Kesä.Meillä on voimakkaasti ä kirjainta.Ääni ääninen änkyrä änkyttää äänittää ääntää äänessä ämmät äiti ärrä.Meillä R kirjainkin on Ä.Ärrä.Är.Jotkut lausuu ärrän er.Errä.
Minusta D on imperialistinen valloittajakirjain, sen käyttö pitäisi lailla kieltää -ei kuulu suomen kieleen ollenkaan.
Asuinpaikasta, iästä, tavoista, koulutuksesta kiinni. Isoäiti 90v. ääntää d:n b:n, g:n ja f:n niin kuin pitääkin. Koulutukseltaan hän on englannin opettaja eli siinä varmaan syy. Vaari on kiertänyt paljon maailmaa eikä puhu enää pohjanmaan murteella vaan d:t ääntyy niin kuin pitää. Mummi on Helsingistä kotoisin eikä koskaan käytä murresanoja muuta kuin viihdyttääkseen.
Murteista viis, pidän totaalisena vajakkina ihmistä jotka ei osaa käyttää kaikkia kirjaimia.
Työskentelen vanhusten parissa. Olen asunut kahdessa kaupungissa eri puolella Suomea. Oman havaintoni mukaan ääntämysongelmat ovat ihan samanlaisia. En muista kenenkään osanneen sanoa Lidl vaan Liti, Liiti, Liiteli, Linti jne. Jaffa on usein Jahva. Linda on Linta. Nykyiset lääkkeiden nimet ovat hankalia ja monet eivät osaa sanoa niitä lainkaan esim. Bisoprolol, Tradolan retard (mm. Raameksi) tai Zanidip (mm. Vaanitippi). Näissä joutuu todella miettimään, mitä vanhus tarkoittaa.