Lue keskustelun säännöt.
Uutuuskirjan hurja laskelma: Näin tuhoisaa jälkeä Lapin lennoston Drakenit olisivat tehneet Neuvostoliiton ilmavoimille
04.10.2018 |
Tuore teos Kylmää sotaa Lapissa kertoo Suomen ilmapuolustuksen kehityksestä ja Venäjän muutoksesta.
Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin teos Kylmää sotaa Lapissa - Vaiettujen tapahtuminen todistajat pureutuu siihen, miten Suomi joutui puhumaan ulkopoliittisista syistä usein ohi totuuden Neuvostoliiton romahtamiseen asti.
Otavan kustantaman teoksen tekijät etsivät taustatietoja Venäjän arkistoista ajalta, jolloin Suomi eli kovien paineiden alla.
Kirja käy läpi kylmän sodan historiaa Lapin näkökulmasta. Heidän otteensa ulottuu nykypäivän kriiseihin saakka.
Kirja kertoo muun muassa Lapin lennoston merkityksestä Suomen puolustukselle.
– Suomen ilmavoimat olivat Lapin Lennoston perustamisen eli vuoden 1974 jälkeen niin vahvat ja nopeasti toimivat, että Lapin lennoston päällikkö Pertti Jokinen saattoi jopa kehuskella asialla. Suomi laski, että sen 60 hävittäjäkoneen voima vastaa 900 neuvostokoneen hyökkäyksen tehoa, Veikko Erkkilä kertoo Ilta-Sanomille.
– Pelkästään Lapin koneiden ylivoima nähtiin niin suureksi, että Lapin lennoston nujertamiseksi olisi tarvittu Kuolan niemimaan kaikki 500 konetta, joista kenties yksikään ei olisi palannut takaisin.
Suomen ilmapuolustuksen teho oli kyseenalaistettu kylmän sodan aikana, mutta ruotsalaisen Saab Draken -torjuntahävittäjän hankinnat antoivat ilmavoimille joka sään torjuntakyvyn 1970-luvulla.
Drakenin tärkeimpiä uusia ominaisuuksia olivat tutka sekä puoliaktiiviset tutkaohjukset, joiden avulla voitiin suorittaa torjuntoja ensimmäistä kertaa kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa.
Uutta aiempaan lentokalustoon verrattuna oli myös mahdollisuus ampua kohti lentävää maalia ohjuksella, kun aiemmin ammunta oli suoritettava aina takasektorista.
1970-luvulla Suomen ilmavoimat saavutti ajanmukaisen tason.
Katso ja kuuntele jutun pääkuvana olevalta videolta, miten jylisevän äänen Draken päästi viime kesänä Tikkakoskella.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005851668.html
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän on värikynää tässä. 50-luvulla kehitetty Draken ei kyllä enää 70-luvun puolivälissä saati sen jälkeen edustanut mitään kuuminta hottia teknisessä kehityksessä.
Onhan monet tämänkin hetken tehokkaat hävittäjät todellisuudessa kehitetty aikoja sitten.
ei muuta sitä miksikään että uudempi hävittäjäsukupolvi hakkaa aina edellisen
Mutta se itsestäänselvyys ei olekaan aiheena, vaan se kuinka tehokkaita Drakenit olivat Lapin puolustuksessa 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vastaan lentävää maalia varten kehitetty tutka ja ohjustyyppi oli viimeisintä huutoa, Neuvostoliitoöla ei ollut vastaavia, tuli vasta yli 10 päästä.
hullunkurista valetta
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_NATO_reporting_names_for_air-to-a…
,,
Nyt jäi vaan uupumaan se mikä kohta tuossa oli muka valetta?
se että neuvostoliitolla ei olisi ollut tutkaohjattavia ilmasta-ilmaan ohjuksia kuin vasta 80-luvulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän on värikynää tässä. 50-luvulla kehitetty Draken ei kyllä enää 70-luvun puolivälissä saati sen jälkeen edustanut mitään kuuminta hottia teknisessä kehityksessä.
Onhan monet tämänkin hetken tehokkaat hävittäjät todellisuudessa kehitetty aikoja sitten.
ei muuta sitä miksikään että uudempi hävittäjäsukupolvi hakkaa aina edellisen
Mutta se itsestäänselvyys ei olekaan aiheena, vaan se kuinka tehokkaita Drakenit olivat Lapin puolustuksessa 70-luvulla.
itsestäänselvyys on se että 70-luvulla Neuvostoliiton ilmavoimissa oli Drakenista seuraavan polven hävittäjiä käytössä valtaisan mig-21 lauman lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vastaan lentävää maalia varten kehitetty tutka ja ohjustyyppi oli viimeisintä huutoa, Neuvostoliitoöla ei ollut vastaavia, tuli vasta yli 10 päästä.
hullunkurista valetta
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_NATO_reporting_names_for_air-to-a…
,,
Nyt jäi vaan uupumaan se mikä kohta tuossa oli muka valetta?
se että neuvostoliitolla ei olisi ollut tutkaohjattavia ilmasta-ilmaan ohjuksia kuin vasta 80-luvulla
eli siis vuoden -74 (Lapin lennoston perustaminen) ja 80-luvun alkupuolen väliin jää pieni aikaikkuna, jolloin Suomella ei ollut niin suurta takamatkaa NL:n ilmatoimintakapasiteettiin, kuin sitä ennen tai sen jälkeen.
Su-27:n ja Mig-29:n tultua käyttöön 80-luvun alkupuolella Drakenit olivat jo selvästi ikääntynyttä kalustoa. Toiki ei noita huippuja ollut neukuillakaan heti alkuun hirveitä määriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän on värikynää tässä. 50-luvulla kehitetty Draken ei kyllä enää 70-luvun puolivälissä saati sen jälkeen edustanut mitään kuuminta hottia teknisessä kehityksessä.
Onhan monet tämänkin hetken tehokkaat hävittäjät todellisuudessa kehitetty aikoja sitten.
ei muuta sitä miksikään että uudempi hävittäjäsukupolvi hakkaa aina edellisen
Mutta se itsestäänselvyys ei olekaan aiheena, vaan se kuinka tehokkaita Drakenit olivat Lapin puolustuksessa 70-luvulla.
Pitää myös muistaa se. että Suomen puolustustarvikehankinnat olivat aika nappikauppaa noihin aikoihin. Joku muutaman kymmenen ilmataisteluohjuksen hankinta oli poikkeuksellisen iso diili.
Ei niitä satoja neukkukoneita enää II ms:n jälkeen olisi koneiden pikatykeillä pudotettu, vaikka olisi kuinka hyvät pilotit puikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vastaan lentävää maalia varten kehitetty tutka ja ohjustyyppi oli viimeisintä huutoa, Neuvostoliitoöla ei ollut vastaavia, tuli vasta yli 10 päästä.
hullunkurista valetta
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_NATO_reporting_names_for_air-to-a…
,,
Nyt jäi vaan uupumaan se mikä kohta tuossa oli muka valetta?
se että neuvostoliitolla ei olisi ollut tutkaohjattavia ilmasta-ilmaan ohjuksia kuin vasta 80-luvulla
eli siis vuoden -74 (Lapin lennoston perustaminen) ja 80-luvun alkupuolen väliin jää pieni aikaikkuna, jolloin Suomella ei ollut niin suurta takamatkaa NL:n ilmatoimintakapasiteettiin, kuin sitä ennen tai sen jälkeen.
Su-27:n ja Mig-29:n tultua käyttöön 80-luvun alkupuolella Drakenit olivat jo selvästi ikääntynyttä kalustoa. Toiki ei noita huippuja ollut neukuillakaan heti alkuun hirveitä määriä.
Tuotanoin, NL otti operatiiviseen käyttöön tutkaohjukset jo 60-luvulla. Tieto löytyy selaamalla ohjuslistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vastaan lentävää maalia varten kehitetty tutka ja ohjustyyppi oli viimeisintä huutoa, Neuvostoliitoöla ei ollut vastaavia, tuli vasta yli 10 päästä.
hullunkurista valetta
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_NATO_reporting_names_for_air-to-a…
,,
Nyt jäi vaan uupumaan se mikä kohta tuossa oli muka valetta?
se että neuvostoliitolla ei olisi ollut tutkaohjattavia ilmasta-ilmaan ohjuksia kuin vasta 80-luvulla
eli siis vuoden -74 (Lapin lennoston perustaminen) ja 80-luvun alkupuolen väliin jää pieni aikaikkuna, jolloin Suomella ei ollut niin suurta takamatkaa NL:n ilmatoimintakapasiteettiin, kuin sitä ennen tai sen jälkeen.
Su-27:n ja Mig-29:n tultua käyttöön 80-luvun alkupuolella Drakenit olivat jo selvästi ikääntynyttä kalustoa. Toiki ei noita huippuja ollut neukuillakaan heti alkuun hirveitä määriä.
Tuotanoin, NL otti operatiiviseen käyttöön tutkaohjukset jo 60-luvulla. Tieto löytyy selaamalla ohjuslistaa.
Otin kantaa itse konekalustoon. Tutkaohjukset ja niiden vertailu ovat oma suonsa, saman käsitteen alle mahtuu niin monentasoista tavaraa. Esim. Drakeninkin ensimmäiset tutkaohjukset olivat aik aalkeellisia, ja niitä voitiin käyttää vain hyökkäävän Drakenin tasalla/yläpuolella olevaa maalia kohti, koska tutka ei kyennyt erottamaan maalia taustamaastosta, vaan vain taivasta vasten.
Nyt jäi vaan uupumaan se mikä kohta tuossa oli muka valetta?