Lue keskustelun säännöt.
Uutuuskirjan hurja laskelma: Näin tuhoisaa jälkeä Lapin lennoston Drakenit olisivat tehneet Neuvostoliiton ilmavoimille
04.10.2018 |
Tuore teos Kylmää sotaa Lapissa kertoo Suomen ilmapuolustuksen kehityksestä ja Venäjän muutoksesta.
Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin teos Kylmää sotaa Lapissa - Vaiettujen tapahtuminen todistajat pureutuu siihen, miten Suomi joutui puhumaan ulkopoliittisista syistä usein ohi totuuden Neuvostoliiton romahtamiseen asti.
Otavan kustantaman teoksen tekijät etsivät taustatietoja Venäjän arkistoista ajalta, jolloin Suomi eli kovien paineiden alla.
Kirja käy läpi kylmän sodan historiaa Lapin näkökulmasta. Heidän otteensa ulottuu nykypäivän kriiseihin saakka.
Kirja kertoo muun muassa Lapin lennoston merkityksestä Suomen puolustukselle.
– Suomen ilmavoimat olivat Lapin Lennoston perustamisen eli vuoden 1974 jälkeen niin vahvat ja nopeasti toimivat, että Lapin lennoston päällikkö Pertti Jokinen saattoi jopa kehuskella asialla. Suomi laski, että sen 60 hävittäjäkoneen voima vastaa 900 neuvostokoneen hyökkäyksen tehoa, Veikko Erkkilä kertoo Ilta-Sanomille.
– Pelkästään Lapin koneiden ylivoima nähtiin niin suureksi, että Lapin lennoston nujertamiseksi olisi tarvittu Kuolan niemimaan kaikki 500 konetta, joista kenties yksikään ei olisi palannut takaisin.
Suomen ilmapuolustuksen teho oli kyseenalaistettu kylmän sodan aikana, mutta ruotsalaisen Saab Draken -torjuntahävittäjän hankinnat antoivat ilmavoimille joka sään torjuntakyvyn 1970-luvulla.
Drakenin tärkeimpiä uusia ominaisuuksia olivat tutka sekä puoliaktiiviset tutkaohjukset, joiden avulla voitiin suorittaa torjuntoja ensimmäistä kertaa kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa.
Uutta aiempaan lentokalustoon verrattuna oli myös mahdollisuus ampua kohti lentävää maalia ohjuksella, kun aiemmin ammunta oli suoritettava aina takasektorista.
1970-luvulla Suomen ilmavoimat saavutti ajanmukaisen tason.
Katso ja kuuntele jutun pääkuvana olevalta videolta, miten jylisevän äänen Draken päästi viime kesänä Tikkakoskella.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005851668.html
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvi- ja jatkosodassa suomalais- ja venäläislentäjien pudotussuhde oli 19:1.
Tottakai venäläiskoneita putosi enemmän koska valtaosa niistä oli kömpelöitä pommikoneita kun taas suomalaisten oli hävittäjiä
Ei ollut valtaosa. Talvisodan alussa venäläisillä oli yksi pommikone kolmea hävittäjää kohti, jatkosodassa suhde oli noin 1:1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei mitenkään selitetä miksi Drakenit Lapissa olivat noin ylivoimaisia. Osaisiko joku selventää?
Tutkahakuisen ohjuksen voi ampua jo kun viholliskone näkyy oman koneen tutkassa. Eli kilometrien päästä ilman että konetta tarvitsee nähdä. Drakeneissa oli tämä systeemi. Venäläisillä ilmeisesti ei.
Tavallisen lämpöhakuisen ohjuksen voi ampua vasta kun saa vihollisen koneen peräpään kuuman tubiinin tähtäimeen. Eli tarvitaan näköyhteys ja näkyvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvi- ja jatkosodassa suomalais- ja venäläislentäjien pudotussuhde oli 19:1.
Tottakai venäläiskoneita putosi enemmän koska valtaosa niistä oli kömpelöitä pommikoneita kun taas suomalaisten oli hävittäjiä
Suomalaisilla oli parempi taktinen silmä.
Suomihan pärjäsi Brewstereilläkin jotka jenkeillä olivat käytännössä lentäviä ruumisarkkuja.
Venäläisillä ei alkuun ollut edes radioita. Lennettiin jonossa seuraten johtajaa ja hairahduttiin helposti irralleen muista.
Vierailija kirjoitti:
Suomihan pärjäsi Brewstereilläkin jotka jenkeillä olivat käytännössä lentäviä ruumisarkkuja.
..koska tyynellämerellä Brewsterillä oli vastassa ketterä Zero
Muistan Drakenit hyvin. Ilmavoimien tukikohta on aika lähellä silloista lapsuuden kesäpaikkaamme, missä usein näki kun lähtivät lentoon. Isoja ja kömpelön näköisiä, kovaäänisiä koneita. Tuolloin (80-l alku) puhuttiin kyllä aika yleisesti, että Migit on parempia ja Drakeneilla ei tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan Drakenit hyvin. Ilmavoimien tukikohta on aika lähellä silloista lapsuuden kesäpaikkaamme, missä usein näki kun lähtivät lentoon. Isoja ja kömpelön näköisiä, kovaäänisiä koneita. Tuolloin (80-l alku) puhuttiin kyllä aika yleisesti, että Migit on parempia ja Drakeneilla ei tee mitään.
Tällaista puhetta siis pitivät aika monet, ei liittynyt mihinkään politiikkaan. Olisiko Migit menneet tuolloin 80-luvun alussa kehityksessä ohi vai mistä lie moiset puheet tulleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomihan pärjäsi Brewstereilläkin jotka jenkeillä olivat käytännössä lentäviä ruumisarkkuja.
..koska tyynellämerellä Brewsterillä oli vastassa ketterä Zero
Jota vastaan jenkit lähtivät kaartotaistelemaan kun olisi voinut pitää nopeuden ja taistella sen turvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä olisi tullut drakenilla ikävä kotiin kun vastassa olisi mig-25
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan Drakenit hyvin. Ilmavoimien tukikohta on aika lähellä silloista lapsuuden kesäpaikkaamme, missä usein näki kun lähtivät lentoon. Isoja ja kömpelön näköisiä, kovaäänisiä koneita. Tuolloin (80-l alku) puhuttiin kyllä aika yleisesti, että Migit on parempia ja Drakeneilla ei tee mitään.
Tällaista puhetta siis pitivät aika monet, ei liittynyt mihinkään politiikkaan. Olisiko Migit menneet tuolloin 80-luvun alussa kehityksessä ohi vai mistä lie moiset puheet tulleet?
draken on suunniteltu 50-luvulla ja nyt puhutaan 70-luvun tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomihan pärjäsi Brewstereilläkin jotka jenkeillä olivat käytännössä lentäviä ruumisarkkuja.
..koska tyynellämerellä Brewsterillä oli vastassa ketterä Zero
Jota vastaan jenkit lähtivät kaartotaistelemaan kun olisi voinut pitää nopeuden ja taistella sen turvin.
Tä? Zero oli myös nopeampi
En kyllä jaksa uskoa otsikon väitteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvi- ja jatkosodassa suomalais- ja venäläislentäjien pudotussuhde oli 19:1.
Tottakai venäläiskoneita putosi enemmän koska valtaosa niistä oli kömpelöitä pommikoneita kun taas suomalaisten oli hävittäjiä
Suomalaisilla oli parempi taktinen silmä.
Suomihan pärjäsi Brewstereilläkin jotka jenkeillä olivat käytännössä lentäviä ruumisarkkuja.Venäläisillä ei alkuun ollut edes radioita. Lennettiin jonossa seuraten johtajaa ja hairahduttiin helposti irralleen muista.
Finnish Air Force's Brewster B-239 formation during the Continuation War
In Finnish Air Force service, the B-239s were regarded as being easy to fly, a "gentleman's travelling plane."[32] The Buffalo was also popular within the FAF because of its relatively long range and also because of a good maintenance record. This was in part due to the efforts of the Finnish mechanics, who solved a problem that plagued the Wright Cyclone engine by inverting one of the piston rings in each cylinder, which had a positive effect on reliability.[citation needed] The cooler weather of Finland also helped, because the engine was prone to overheating as noted in tropical Pacific use. The Brewster Buffalo earned a reputation in Finnish Air Force service as one of their more successful fighter aircraft, with the Fiat G.50, that scored an unprecedented kill/loss ratio of 33/1.[33]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on realistinen totuus, draken oli kaikessa suhteessa migiä parempi,joka sään hävittäjä, kun migissä ei ollut mm. Hyviä pimeälentoominaisuuksia, puhumattakaan jokasään lennoista. Ja vastaan lentävää maalia varten kehitetty tutka ja ohjustyyppi oli viimeisintä huutoa, Neuvostoliitoöla ei ollut vastaavia, tuli vasta yli 10 päästä. Niin se on nytkin, sama suhde, tosin sillä edelletyksellä että Hornet on huomattavasti tulivoimaisempi.
Kiitos selvennyksestä.
Öh, Neuvostoliitolla oli itseasiassa tutkaohjautuvia ohjuksia, esim. R-4R, jota ei vaan käytettä MIG-21:ssa vaan Tu-128:ssa. Ja mitä itse K-13-ohjukseen tulee niin se oli käytännössä kopio AIM-9 Sidewinderista ja samaan aikaan kehitetty kuin AIM-4 Falcon, joka oli Drakeneiden ohjus.
Totta kai AIM-4 oli omalla tavallaan parempi kuin AIM-9/K-13 mutta se vaati koneelta tehokkaan tutkan jota MIG-21:ssa ei ollut ja Drakenissa oli. Neuvostoliitto ei siis ollut ohjuskehityksestä jäljessä, heillä vain suurin osa koneista ja ohjuksista oli "karvalakkimallia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei mitenkään selitetä miksi Drakenit Lapissa olivat noin ylivoimaisia. Osaisiko joku selventää?
Eipä niin. Ihan nollajuttu. Otsikossa esitetään raflaava väite, jota ei itse jutussa mitenkään perustella.
Vähän on värikynää tässä. 50-luvulla kehitetty Draken ei kyllä enää 70-luvun puolivälissä saati sen jälkeen edustanut mitään kuuminta hottia teknisessä kehityksessä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan Drakenit hyvin. Ilmavoimien tukikohta on aika lähellä silloista lapsuuden kesäpaikkaamme, missä usein näki kun lähtivät lentoon. Isoja ja kömpelön näköisiä, kovaäänisiä koneita. Tuolloin (80-l alku) puhuttiin kyllä aika yleisesti, että Migit on parempia ja Drakeneilla ei tee mitään.
Samaan aikaan puhuttiin myös ettei demokratialla ja kapitalismilla tee mitään, vaan "kansandemokratia" ja kommunismi on parempia.
Vierailija kirjoitti:
Vähän on värikynää tässä. 50-luvulla kehitetty Draken ei kyllä enää 70-luvun puolivälissä saati sen jälkeen edustanut mitään kuuminta hottia teknisessä kehityksessä.
Onhan monet tämänkin hetken tehokkaat hävittäjät todellisuudessa kehitetty aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kuten tuntemattomassa: Entäs sitten kun tulee ne koneet numero 900-2000. Naurettavaa uhoa ilman faktoja. :-)
Kerosiini on loppunut jo koneiden 90-200 välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän on värikynää tässä. 50-luvulla kehitetty Draken ei kyllä enää 70-luvun puolivälissä saati sen jälkeen edustanut mitään kuuminta hottia teknisessä kehityksessä.
Onhan monet tämänkin hetken tehokkaat hävittäjät todellisuudessa kehitetty aikoja sitten.
ei muuta sitä miksikään että uudempi hävittäjäsukupolvi hakkaa aina edellisen
kyllä, ja saksalla oli huomattavasti parempi kalusto
neuvostoliiton suurimpia ongelmia oli hyvien lentäjien puute, etenkin sellaisten joilla oli taistelukokemusta