Avuttomat naiset
En vaan voi käsittää näitä tapauksia, jotka tarvii MIEHEN apua yksinkertaisiin asioihin. Tuoreimpana esimerkkinä kuohuviinipullon avaaminen, joka ilmeisesti on erittäin miehinen työ. Löytyykö palstalta tällaisia naisia? Mihin arkisiin juttuihin tarvitsette miestä ja miksi?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko muita esimerkkejä kuin kuoharipullo vai alkoiko juuri se sinua nyt kyrsiä niin paljon että piti palstalle kirjoittaa?
Oletettavasti ap on jossain illan istujaisissa ja siellä on kuoharia. Joku nainen kysyi siellä joltain mieheltä saisiko sitä. Pullo oli kiinni. Voitko avata sen samalla? Mies avaa. Apn mieleltä nainen on avuton. Apn mielestä on väärin jos nainen pyytää yhtään mitään mieheltä.
Miestä huudettiin toisesta huoneesta paikalle, nainen seisoi pullo kädessä keittiössä. Avuttomana. Lähempänä seisovat naiset eivät kelvanneet avaajiksi.
Anna kun arvaan. Et kysynyt miksi teki näin. Teit oletuksen.
Ja nyt istut vessassa kirjoittamassa palstalle?
Kyseinen ihminen ei osaa myöskään tankata autoa ilman MIEHEN apua. Kerran ehdotin, että voin opettaa. Ei kelvannut. Lähdin jo kotiin, kun alkoi ärsyttää.
Ap
Äh, ap. Sä et nyt käsitä. Se pelaa "naisellista" peliä miehen kanssa. Kaipa noissa kuvioissa molemmat jotakin pelistä saavat. Osaaminen ei ole se juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä normaalia keskivertonaista 10cm lyhyempänä olen kiitollinen minua pidempien ihmisten avusta. Esim. verhojen laittaminen ei onnistu, kun kiskot ovat tuolla 2,5m korkeudessa, vaikka miten haroisin kädet pitkällä tikkailla siihen suuntaan.
Samoin, jos kattovalo poksahtaa palaa. Siinäpähän poksahtaisi sitten, jos itsestä olisi kiinni sen vaihtaminen.
Itse 156 senttisenä naisena olen ihan osannut kaupasta ostaa riittävän pitkät kolmiotikkaat, että mainitsemasi hommat hoituvat leikiten. Kirjoituksesi tuntuu absurdilta ja lyhyitä ihmisiä aliarvioivalta.
Mun mielestä tas kuulostaa absurdilta sekä järjettömältä se että 155 cm mittaisella varrellani kuljettaisin jatkuvasti rappusia mukanani, kun 190cm mieheni kohottaa vain kätensä ja homma on valmis. Mutta voihan sitä repiä viisaudenhampaatkin peräaukon kautta, mikäli vartavasten haluaa jotain statementtiä kuuluttaa.
Miestä tarvitaan teknisiin juttuihin. Polkupyörän huolto/korjaus ja autoon renkaanvaihdot.
Vierailija kirjoitti:
En vaan voi käsittää näitä tapauksia, jotka tarvii MIEHEN apua yksinkertaisiin asioihin. Tuoreimpana esimerkkinä kuohuviinipullon avaaminen, joka ilmeisesti on erittäin miehinen työ. Löytyykö palstalta tällaisia naisia? Mihin arkisiin juttuihin tarvitsette miestä ja miksi?
Harvemmin naisella on miekkaa, millä avata se pullo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen olen huomannut näistä miesten ja naisten hommista että tuskin kukaan nainen olettaa olevansa niin synnynnäinen mestari ns miesten hommissa ettei mies saisi neuvoa. Miehet taas halveksii naisten hommia niin syvästi, että tottakai mies osa kaikki heti harjoittelematta ja nainen joka neuvoo nalkuttaa eikä anna miehen "tehdä omalla tavallaan". Eli taitamattomasti ja huonosti harjaantumattomuuttaan. Sitten mies pääsee uhriutumaan että tekisin minä jollei nainen olisi aina neuvomassa, joten tästä nyt sain syyn olla tekemättä. En usko että yksikään mies pystyisi olemaan hiljaa jos lähtisin tästä vaihtamaan talvirenkaita ilman mitään kokemusta ja selvän ottamista.
Tää näkyy erityisen räikeästi lastenhoidossa. Äiti hoitaa vauvaa kotona 24/7 kuukausikaupalla ja on asiassa ekspertti, mutta oikein lehtijuttujen voimin kielletään naisia ikinä sanomasta isälle mitään neuvoja ja ohjeita että isä pääsee tekemään omalla "rennolla" isätavallan. Tai muuten mimoosa loukkaantuu eikä suostu enää olemasta lapsen kanssa, ja sekin oli tietysti lapsen äidin syy. Mitä meni neuvomaan asiassa joka on kuukausien kokemuksella hyväksi havaittu.
Kyse on myös asioita lapsen vaatteiden valinta, tai pyykkien ripustus. Minä sain miehenä tarpeekseni naisen täydellisyydentavoittelusta, kun ei normaali enää riitä. Se mikä on ennen riittänyt ei enää riitäkkään ja perustelua ei kuulu. Jos valitsen lapselle vaatteet, mitkä ovat säänmukaisesti asianmukaiset, miksi naisilla on tässäkin pakko osoittaa nokkimisjärjestystä päsmäröimällö väreistä. Tiedän graafikkona kyllä, mutta se ei ole lasten pukeutumisessa olennaista. Tälläisesta käytöksestä johtuu että monet saavat tehdä ihan itse ja se mies ei auta. En minäkään auta koska minun valintojani ei kunniotettu, eli siis minulla ei ollut päätäntävaltaa ilman riitaa.
Minulle nuo remontit ym tuli kotitöiden päälle eikä osalistumisesta ollut tietoakaan koska ei osata. Nyt kun haen lapsia, niin ei osata näköjään vieläkään, tai sitten ollaan laiskoja. Lapsiarki voi olla yksin raskasta kun ei ole sitä toista passaamassa, itse en koe sitä mitenkään kuormittavaksi. Osa naisista pärjää mainiosti ja osa ei pärjää. Osa miehistä pärjää lasten kanssa paremmin kuin naiset ja osa ei.
Vierailija kirjoitti:
En tarvitse miestä mihinkään (en edes seksiin, hyvä vibra antaa paremmat orkut kuin yksikään mies voisi ikinä antaa) koska olen vahva ja itsenäinen nainen, ja miehet on kauheita.
Pertiltä tuli taas huono viritelmä, ei taaskaan onnistunut. Lopeta se naisena esiintyminen.
Vierailija kirjoitti:
Välillä miehen pitää saada tuntea itsensä tarpeelliseksi.
Joten pyydän apua asioihin jotka pystyn tekemään itsekin.
Parantaa parisuhdetta ja mies kokee olevansa hyödyksi muutenkin kuin sängyssä.
Nieletkö?
Vierailija kirjoitti:
Nuo yllä olevat vastaukset avasivat minulle aivan uuden näkökulman parisuhteeseen miehen kanssa. Ja kyllä, olen tosissani.
Kuinka yleistä on, että miehen itsetunto vaatii tuollaista tietoista pönkitystä puolison taholta? Minulla ei ole parisuhteet kestäneet alkua pidemmälle, ja tässä nyt ainakin tuli ilmi yksi asia, mitä en todella ole tajunnut. Olen vain ihmetellyt miesystävien laiskuutta, itsekeskeisyyttä ja aloitekyvyttömyyttä.
Kertokaahan nyt vielä lisää kokemuksia. Näinkö se todella menee?
Useimmilla ihmisillä on tarve olla tarpeellinen ja saada kokea että meillä on jotain annettavaa rakkaimmillemme, että saamme jollain tapaa huolehtia heistä ja helpottaa heidän elämäänsä tilaisuuden tullen. Se on tyydyttävää. Minun mieheni oli alussa sellainen joka pyysi apua vasta viimeisessä hädässä, ja siitä tuli lähinnä olo että mies ei luota minuun, ei uskalla näyttää epätäydellisyyttään minulle, ja se ylläpiti etäisyyttä välillämme. Edelleen 20 vuoden jälkeen ilahdun suuresti kun mies pyytää minulta apua jossain, oli se sitten napin ompelu tai se että jakaa työstressinsä. Siitä tulee olo että ollaan tässä yhdessä.
Myös ystävyysuhteissa on helpompi luottaa heihin ja pyytää apua heiltä, joiden kanssa se on vastavuoroista, oli kyse sitten pyöränpumppulainasta tai henkisestä tuesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä normaalia keskivertonaista 10cm lyhyempänä olen kiitollinen minua pidempien ihmisten avusta. Esim. verhojen laittaminen ei onnistu, kun kiskot ovat tuolla 2,5m korkeudessa, vaikka miten haroisin kädet pitkällä tikkailla siihen suuntaan.
Samoin, jos kattovalo poksahtaa palaa. Siinäpähän poksahtaisi sitten, jos itsestä olisi kiinni sen vaihtaminen.
Itse 156 senttisenä naisena olen ihan osannut kaupasta ostaa riittävän pitkät kolmiotikkaat, että mainitsemasi hommat hoituvat leikiten. Kirjoituksesi tuntuu absurdilta ja lyhyitä ihmisiä aliarvioivalta.
Mun mielestä tas kuulostaa absurdilta sekä järjettömältä se että 155 cm mittaisella varrellani kuljettaisin jatkuvasti rappusia mukanani, kun 190cm mieheni kohottaa vain kätensä ja homma on valmis. Mutta voihan sitä repiä viisaudenhampaatkin peräaukon kautta, mikäli vartavasten haluaa jotain statementtiä kuuluttaa.
Perustelepa kommentoija nro 80, äläkä pelkästään alapeukuta. Vai huomasitko itsekin tollouden siinä, ettei vieressä oleva miehesi voi ojentaa jotain keittiön ylähyllyltä sinulle, vaan haet mieluummin kolmiotikkaat.
Kylläpä on taas tehty auton renkaiden vaihdostakin rakettitiedettä. Hyvä tunkki ja hyvä rengasavain, niin vaihtuu myös naisen tekemänä puolessa tunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en selviytyisi elämässä ilman miestäni, kun on niin paljon kaikenlaista osattavaa, ja aika avuton olen 😉. Polttimoiden vaihdot lamppuihin, pattereiden vaihdot esim. kaukosäätimiin ja muihin laitteisiin, suodattimien vaihdot ilmastointilaitteeseen, viemäreiden puhdistukset ym. likaiset työt; vesilaitteiden asennukset, korjaukset ja huollot, pienet sähkötyöt; nurmikon leikkaaminen ja trimmaukset sekä muut ulkotyöt, maalaustyöt, kaikki raha-asioiden hoitaminen; kodinkoneiden huolto ja asennus, siivoaminen; auton huolto, tankkaaminen, renkaiden vaihto (no, huollon ja renkaiden vaihdon tekee autohuolto, mutta silti); monenlaiset korjaus-ja huoltotyöt koskien kaikkia koneita, taloa, ihan kaikkea ☺.
Herranen aika, nainen, alapa nyt opetella! Olet pulassa, jos miehellesi tapahtuu jotain edes väliaikaisesti. Listassasi on paljon yksinkertaisia perusjuttuja, jotka vaan täytyy osata. Oppiihan ne sitten, kun on pakko, mutta helpommalla pääset, kun opettelet ajoissa.
Mikä vika siinä on, ettei kaikki tee kaikkea. Olen mäkin ollut iskän kanssa vaihtamassa auton renkaat ja osaisin sen kyllä. En vaan tykkää siitä. Mies taas tykkää räpeltää auton kanssa ja hänellä meneekin siinä vain hetki. Hän on myös hyvä koodaamaan (on varmasti joku nainenkin) ja on ihan loogista, että hän räpeltää myös enemmän älylaitteiden kanssa. Itse saan lähinnä päänsärkyä koska ei kiinnosta. Kuitenkin tykkään kun homma toimii. Pidän kuitenkin parisuhdettamme tasa-arvoisena vaikkemme tasapäisiä olekaan, olisihan se tylsää seurustella kaksosensa kanssa.
Mitä ap:n tankkausongelmaan tulee - kaikki ajokortin omaavat osaavat tankata auton. Jos ei niin olisin huolissani. Voi kuitenkin olla, ettei naista huvita nousta autosta voimaan ja tihkusateeseen. Ei muakaan aina huvita eikä miestä.
Vierailija kirjoitti:
En vaan voi käsittää näitä tapauksia, jotka tarvii MIEHEN apua yksinkertaisiin asioihin. Tuoreimpana esimerkkinä kuohuviinipullon avaaminen, joka ilmeisesti on erittäin miehinen työ. Löytyykö palstalta tällaisia naisia? Mihin arkisiin juttuihin tarvitsette miestä ja miksi?
En ilmeisesti mihinkään, koska mieheni ei osaa mitään sen kummempia juttuja kuin minäkään.
Olishan se kätevää jos joku muu vaihtaisi pyöränrenkaan, koska olen liian laiska opettelemaan sitä itse, mutta niin on tuo mieskin. Vien sitten korjaajalle ja maksan mukisematta sille hommasta
Vierailija kirjoitti:
Välillä miehen pitää saada tuntea itsensä tarpeelliseksi.
Joten pyydän apua asioihin jotka pystyn tekemään itsekin.
Parantaa parisuhdetta ja mies kokee olevansa hyödyksi muutenkin kuin sängyssä.
Minä pyydän apua vain silloin kun sitä oikeasti tarvitsen. Mies varmaan ihmettelisi ja katsoisi pitkään, jos pyytäisin apua vain hänen itsetuntonsa pönkittämiseksi. Ja hän kyllä hoitaa asioita pyytämättä ja paljon tehdään asioita yhdessä. Hän pyytää myös apua, silloin kun sitä tarvitsee, mutta ei koskaan pyydä itsetuntoni takia. Se tuntuisi hassulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset on monesti niin hyökkääviä näissä asioissa?? Minä vaihdan meidän autoihin öljyt, tulpat, jarrupalat yms ja emäntä pesee pyykit ja laittaa ruuat. Itse en varmasti osaa laittaa ruokaa ja ihana emäntäni ei osaa edes öljyjä tarkastaa autosta. Onko se niin vaarallista jos ei osaa ns miesten ja naisten hommia... joo ja ei olla ees ikäloppuja vielä.
Emäntä. Hrrrr... Onneks tää kommentti on vaan provo. Onhan?
No jos on totta niin en tuomitse. Onneksi löysivät toisensa. Noin ajattelevien on muuten vaikea luovia tässä nykyajassa mitä tulee parisuhteisiin.
Hassua, kun meidän parisuhdetta jo täällä tuomitaan tietämättä siitä mitään. Minä tiskaan ja imuroin ja teen paljonkin kotihommia, lähinnä oli tarkoitukseni sanoa, että on vaan joitain hommia mitä en osaa ja vastaavasti vaimoni ei osaa. Se emäntä on vissiin liikaa tällä palstalla. T. M36v.
En tuomitse teidän suhdetta. Rehellisesti ole iloinen jos te löysitte toisenne. Tarkoitan ajatusmaailmaa "naisten ja miesten töistä" joihin oli tarkoitus viitata. Itsekin sanoit ettet edes ole ikäloppu eli tiedät ettei se ole enää yleinen mielipide jakaa niitä sukupuolen mukaan.
Joo en ole vanhanaikainen, mutta en silti antaisi vaimoni vaikkapa asentaa valaisinta kattoon tai vaihtaa öljyjä autoon ja hän itsekkin sen myöntää, että se ei ehkä onnistu. Tottakai on sellaisia naisia joilta ne onnistuu ja oli jo ajoneuvoasentajakoulutuksessakin tyttöjä minun aikana. Se on vaan minusta kiva, että kummallakin on ne omat vahvuudet ja hommat ja täydennetään toisia ilman sitä uhmaa, että minä en naista/miestä tarvitse.
Tämä olikin hauska. Sen kun näkisikin että miehellä olisi sitä "uhmaa, että en minä naista tarvitse", ja sen takia tekisikin parisuhteessa kaikki/paljon kotitöitä. Siitä ei ole kyse eikä siinä olisi järkeäkään.
Ei yllätä että järjestely on sinusta kiva, miehet kun yleensä hyötyvät tuollaisesta tilanteesta. Esim. ruoanlaitto vie aivan vähimmilläänkin vuodessa noin 100-kertaisesti (jos sitä on 2 tuntia viikossa) auton öljyämiseen menevän ajan (n. tunti vuodessa), todennäköisesti ero on tätäkin suurempi. Ehkä sitten teet muuten tuon edestä muita töitä, mutta tilastollisesti todennäköisesti et (ellet sitten tosiaan aina hoida tiskejä käsin tms.). Suurin osa ihmisistä ei lopulta oikeasti halua tehdä ylimääräistä työtä, toki jollekulle ruoanlaitto voi olla rentouttava harrastuskin, mutta harvemmin se sitä päivittäisessä arjessa on, ja vuodesta toiseen tällainen työnjako väsyttää ja tekee tyytymättömäksi.
Mielestäni näissä asioissa on pitkälti kyse (jo lapsuudessa, nuoruudessa) opituista tavoista, joista olisi usein erityisesti naisille hyödyllistä oppia eroon.
Vierailija kirjoitti:
Mun miespuolinen kaveri kommentoi aikoinaan sinkkuuttani, että minun pitäisi antaa miehen olla mies ja laittaa lamppuja ja tauluja seinään että mieskokelas tuntisi itsensä mieheksi. Sanoi ainakin itse pitävänsä siitä että saa olla avuksi naiselle.Ja että minäkin voisin saada pitemmän suhteen, oikeanlaisesta, minulle sopivasta miehestä, jos antaisin heidän olla miehiä.
Mullekin eräs miestuttu kerran neuvoi, että mun pitää antaa miehen olla mies ja KANTAA KAIKKI PAINAVAT TAVARAT, koska siitä tulee miehinen olo. Anteeksi mitä?!? Satun olemaan itse riittävän vahva kantamaan suunnilleen kaiken mitä on elämässä eteen sattunut, enkä todellakaan aio opetella anomaan apua siihen nytkään. Etenkään kun todellisuudessa moni mies on jopa itseäni heiveröisempi. Kyllä ne miehet joutuu vaan keksimään sen miehisyyden tunteensa jollain muulla tapaa, aivan naurettava juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä normaalia keskivertonaista 10cm lyhyempänä olen kiitollinen minua pidempien ihmisten avusta. Esim. verhojen laittaminen ei onnistu, kun kiskot ovat tuolla 2,5m korkeudessa, vaikka miten haroisin kädet pitkällä tikkailla siihen suuntaan.
Samoin, jos kattovalo poksahtaa palaa. Siinäpähän poksahtaisi sitten, jos itsestä olisi kiinni sen vaihtaminen.
Itse 156 senttisenä naisena olen ihan osannut kaupasta ostaa riittävän pitkät kolmiotikkaat, että mainitsemasi hommat hoituvat leikiten. Kirjoituksesi tuntuu absurdilta ja lyhyitä ihmisiä aliarvioivalta.
Mun mielestä tas kuulostaa absurdilta sekä järjettömältä se että 155 cm mittaisella varrellani kuljettaisin jatkuvasti rappusia mukanani, kun 190cm mieheni kohottaa vain kätensä ja homma on valmis. Mutta voihan sitä repiä viisaudenhampaatkin peräaukon kautta, mikäli vartavasten haluaa jotain statementtiä kuuluttaa.
Perustelepa kommentoija nro 80, äläkä pelkästään alapeukuta. Vai huomasitko itsekin tollouden siinä, ettei vieressä oleva miehesi voi ojentaa jotain keittiön ylähyllyltä sinulle, vaan haet mieluummin kolmiotikkaat.
Tämä on nyt vähän hölmöä, puhutte eri asioista ja olette kumpikin oikeassa. Lyhyet ihmiset eivät ole näissä asioissa riippuvaisia pidemmistä, vaan pystyvät hoitamaan ne itsekin. Toisaalta arjessa on kätevää että pidempi hoitaa jonkun häneltä helposti sujuvan pikkuasian jos on paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en selviytyisi elämässä ilman miestäni, kun on niin paljon kaikenlaista osattavaa, ja aika avuton olen 😉. Polttimoiden vaihdot lamppuihin, pattereiden vaihdot esim. kaukosäätimiin ja muihin laitteisiin, suodattimien vaihdot ilmastointilaitteeseen, viemäreiden puhdistukset ym. likaiset työt; vesilaitteiden asennukset, korjaukset ja huollot, pienet sähkötyöt; nurmikon leikkaaminen ja trimmaukset sekä muut ulkotyöt, maalaustyöt, kaikki raha-asioiden hoitaminen; kodinkoneiden huolto ja asennus, siivoaminen; auton huolto, tankkaaminen, renkaiden vaihto (no, huollon ja renkaiden vaihdon tekee autohuolto, mutta silti); monenlaiset korjaus-ja huoltotyöt koskien kaikkia koneita, taloa, ihan kaikkea ☺.
Herranen aika, nainen, alapa nyt opetella! Olet pulassa, jos miehellesi tapahtuu jotain edes väliaikaisesti. Listassasi on paljon yksinkertaisia perusjuttuja, jotka vaan täytyy osata. Oppiihan ne sitten, kun on pakko, mutta helpommalla pääset, kun opettelet ajoissa.
En minäkään tee suurintaosaa tuosta listasta. Mieluummin maksan palveluista. Raha-asiat osaan kyllä hyvin hoitaa, tankata auton, vaihtaa patterit, vien auton huoltoon ja renkaiden vaihtoon,mutta muuten korjaus- ja huoltotyöt, maalaukset ym. teetätän ulkopuolisella. Ei ole kiinnostusta ja halua tehdä itse. Keskityn ihan muihin asioihin.
Minä pyrin selviämään myös niistä miehisistä hommista tai ainakin osallistumaan niihin siksi, että vihaan perinteisiä "naisten hommia" eikä huvita tehdä niitä yksin. Paljon mieluummin jaan hommat niin, että sekä rempat, pihatyöt että kotityöt tehdään yhdessä tai puoliksi. Nyt kun olen viimeisillään raskaana ollaan lipsahdettu perinteisempään roolijakoon ja se ahdistaa minua suunnattomasti. Toivottavasti palataan vanhaan heti kun pystyn taas osallistumaan täyspainoisesti raskaampiin töihin.
Miksi niiden kotitöiden pitää mennä ihan tasan? Esim. minä kokkaan mielelläni ja varmasti teen kotitöitä enemmän kuin mies. Kokkaus on myös harrastukseni enkä suuremmin pidä miehen mauttomista ruuista. Lisäksi minulla on enemmän aikaa tehdä kotitöitä, koska teen töitä osittain kotona. Siinä samalla tulee esim. pestyä pyykkiä.