Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi nykyajan köyhillä lapsilla pitää olla samat tavarat kuin rikkailla?
28.09.2018 |
Muistan kun meillä 80 luvun köyhillä lapsilla ei ollut esim. Leviksiä kun varakkaammilla taas oli. Silti ymmärrettiin se että kaikilla ei ole varaa ja ostettiin ekat Leviksiä sitten aikuisina. Samoin oli monen muun vaatteen ja tavaran kanssa.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsilla pitää olla samat kuin muillakin. Jos vanhemmat joutuu tinkimään jostakin, niin sitten omista menoistaan. Tiedän perheitä joissa lapsilla on hienommat kännykät kuin vanhemmillaan. Suomessa olisi hyvä Englannin tapaan, että lapsilla olisi koulupuvut. Sitten ei olisi sitä miettimistä, että mitä laittaisi päälle ja onko toisilla paremmat vaatteet kuin toisilla. Sitä paitsi koulupuvut ovat tosi kauniita. Onhan nyt hoitajillakin samanlaiset puvut, ennen erotti kuka on kukin hoitajat työasun mukaan, nyt pitää kaikki samanlaisia housupukuna hoitoapulaisista osastonhoitajaan. Englannissa hoitajan erottaa toisistaan työasujen mukaan, mielestäni sama tänne, ettei rupea vahingossa kyselemään hoitoapulaiselta omaisensa vointia.
Ei Englannissa kaikilla ole samanlaiset koulupuvut. Suomalaisen silmissä ne voivat näyttää samanlaisilta, mutta eivät ole. Rikkaammilla on kalliimmat, laadullisesti paremmat ja voivat olla lisäksi jotain hienoa merkkiä. Vähemmän rikkailla taas halvemmat, vähemmän laadukkaat ja ilman hienoa merkkiä. Myös siellä esiintyy koulukisaamista koulupuvuista huolimatta.
Huonolaatuista koulupukua ei kannata ostaa nimenomaan köyhän koska niiden pitää kestää kulutusta. Ainakin samat pukukoodit, samannäköiset asut, vähentävät varmaan vaatteista johtuvaa kiusaamista. Suomessa farkkukoodikin pitää olla Levis tai Diesel tms. Siitähän on tehty tutkimuskin, että ei saa olla liian "hienoja" merkkejä kuten mm. Louis Vuitton tms. mutta Adidas ja Nike on sellaisia turvallisia merkkejä.
En usko tuota, jos kiusaamisen syynä on lapsen vanhempien köyhyydestä aiheutuvat asiat. Vaikka olisi millainen pukukoodi ja samannäköiset asut, niin kyllä koululaiset osaavat erottaa kalliimman halvemmasta. Osaavathan he erottaa kalliimman puhelimenkin halvemmasta, kalliimman harrastuksen halvemmasta jne. Totta on, että kallein ei kuitenkaan ole aina juuri se, mitä lapset himoitsevat. Ihan kuten mainitsit nuo farkutkin. Mutta ei myöskään halvin. Jos vanhemmilla ei ole varaa Leviksiin, Dieseleihin, Adidakseen tai Nikeen, niin ei sillä ole merkitystä, että heillä ei ole varaa Louis Vuittoniinkaan.
Tästähän oli juuri tehty tutkimuskin kuten sanoin breändikiusaamisesta, että mitkä ovat ns. "hyväksyttyjä merkkejä" koululaisten keskuudessa jotka eivät poikkea massasta ja ne olivat juuri tuo Adidas ja Nike, jotka eivät ole kuin normaalihintaisia ja joita saa tavarataloistakin. https://yle.fi/uutiset/3-10373356
En mä muuta väittänytkään. Mutta jos puhutaan köyhistä perheistä, niin heille se normaalihintainenkin voi olla liian kallis. Ei voi ostaa 50-60 € hupparia, jos sillä rahalla pitää saada muitakin vaatteita kuin vain huppari.
Onko 50-60€ jollekin normaalihinta hupparista? 😲 Itse raskitsisin maksaa sellaisesta enintään 30€. 🙈
Tuskin lasten suosikkitubettajalla Bernilla Böckermanillakaan on yhtään alle sadan euron hupparia, koska "raha on vain rahaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden, porvarien, aatelisten ja elitistien lapsia ei voisi vähempää kiinnostaa mitä toiset omistaa ja mitä eivät omista.
He kasvavat siellä omassa kuplassaan ja keskittyvät ihan muihin asioihin. Tiedän tämän koska tätini meni naimisiin rikkaan aatelisen kanssa. Ihan normaaleja ihmisiä ovat, eivätkä koskaan puhu rahasta, omaisuudesta, ostoksista tai kehu lapsillaan muille. Lapset opetetaan olemaan ystävällisiä muille.
Lähiönousukkaiden lapset saattavat huudella tai nauraa vähävaraisemmille jostain tavaroista, vaatteista tai muusta. Siksi koska heillä ei ensin välttämättä ollut mitään ja yhtäkkiä onkin rahaa ostella, ja se nousee perheelle päähän.
Huvittaa tuo ylimmyys millä joku kuvittelee kuuluvansa "eliittiin". Joku pitää itseään parempana kun kuuluu ruotsinkieliseen vähemmistöön. Eräs vanhempi ihminen kertoi, että eihän ne rannikon ruotsinkieliset loista millään tutkinnoillakaan, suurin osa on kaikella kunnioituksella olleet käsityöläisammatteja kuten mm. kalastajia, suutareita yms. Sitten suomenkielisten odotetaan pokkuroivan heille vaikka itsellä on akateeminen ammatti ja puhuvan ruotsia ko. alueilla. Itse asiassa eliitti ei ole pelkästään suvun perintönä saatu aatelisarvo tms. vaan omalla työllä ansaittu hyvä akateeminen tai korkeakoulutasoinen ammatti, mikä tuo todellista sivistystä. Sivistys ei myöskään ole koulutuksestakaan kiinni, moukka on moukka jollei omaa sydämensivistystä, sitä ei opita mistään kirjoista.
Mistä revit ruotsinkieliset mukaan tähän keskusteluun? Oletko se sama pakkoruotsijankuttaja joka keksii tekosyyn ketjusta kuin ketjusta???
Mikä on 2010-luvun ”levikset”? Joku yksittäinen asia, joka erottaa?
Millaisia elintasoeroja oli luokan rikkaimman ja köyhimmän välillä esim. 80-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsilla pitää olla samat kuin muillakin. Jos vanhemmat joutuu tinkimään jostakin, niin sitten omista menoistaan. Tiedän perheitä joissa lapsilla on hienommat kännykät kuin vanhemmillaan. Suomessa olisi hyvä Englannin tapaan, että lapsilla olisi koulupuvut. Sitten ei olisi sitä miettimistä, että mitä laittaisi päälle ja onko toisilla paremmat vaatteet kuin toisilla. Sitä paitsi koulupuvut ovat tosi kauniita. Onhan nyt hoitajillakin samanlaiset puvut, ennen erotti kuka on kukin hoitajat työasun mukaan, nyt pitää kaikki samanlaisia housupukuna hoitoapulaisista osastonhoitajaan. Englannissa hoitajan erottaa toisistaan työasujen mukaan, mielestäni sama tänne, ettei rupea vahingossa kyselemään hoitoapulaiselta omaisensa vointia.
Ei Englannissa kaikilla ole samanlaiset koulupuvut. Suomalaisen silmissä ne voivat näyttää samanlaisilta, mutta eivät ole. Rikkaammilla on kalliimmat, laadullisesti paremmat ja voivat olla lisäksi jotain hienoa merkkiä. Vähemmän rikkailla taas halvemmat, vähemmän laadukkaat ja ilman hienoa merkkiä. Myös siellä esiintyy koulukisaamista koulupuvuista huolimatta.
Huonolaatuista koulupukua ei kannata ostaa nimenomaan köyhän koska niiden pitää kestää kulutusta. Ainakin samat pukukoodit, samannäköiset asut, vähentävät varmaan vaatteista johtuvaa kiusaamista. Suomessa farkkukoodikin pitää olla Levis tai Diesel tms. Siitähän on tehty tutkimuskin, että ei saa olla liian "hienoja" merkkejä kuten mm. Louis Vuitton tms. mutta Adidas ja Nike on sellaisia turvallisia merkkejä.
En usko tuota, jos kiusaamisen syynä on lapsen vanhempien köyhyydestä aiheutuvat asiat. Vaikka olisi millainen pukukoodi ja samannäköiset asut, niin kyllä koululaiset osaavat erottaa kalliimman halvemmasta. Osaavathan he erottaa kalliimman puhelimenkin halvemmasta, kalliimman harrastuksen halvemmasta jne. Totta on, että kallein ei kuitenkaan ole aina juuri se, mitä lapset himoitsevat. Ihan kuten mainitsit nuo farkutkin. Mutta ei myöskään halvin. Jos vanhemmilla ei ole varaa Leviksiin, Dieseleihin, Adidakseen tai Nikeen, niin ei sillä ole merkitystä, että heillä ei ole varaa Louis Vuittoniinkaan.
Tästähän oli juuri tehty tutkimuskin kuten sanoin breändikiusaamisesta, että mitkä ovat ns. "hyväksyttyjä merkkejä" koululaisten keskuudessa jotka eivät poikkea massasta ja ne olivat juuri tuo Adidas ja Nike, jotka eivät ole kuin normaalihintaisia ja joita saa tavarataloistakin. https://yle.fi/uutiset/3-10373356
En mä muuta väittänytkään. Mutta jos puhutaan köyhistä perheistä, niin heille se normaalihintainenkin voi olla liian kallis. Ei voi ostaa 50-60 € hupparia, jos sillä rahalla pitää saada muitakin vaatteita kuin vain huppari.
Onko 50-60€ jollekin normaalihinta hupparista? 😲 Itse raskitsisin maksaa sellaisesta enintään 30€. 🙈
Tuskin lasten suosikkitubettajalla Bernilla Böckermanillakaan on yhtään alle sadan euron hupparia, koska "raha on vain rahaa".
Juuri näin. Lapset katsovat suosikkitubettajiaan eikä luokkakaveriaan keskiluokkaisen perheen tyttöä/poikaa, jolla on 25 € huppari.
"Tosiasia on, että hyvinvointiyhteiskunta pyörii, kun raha menee kiertoon. Kun yksi ostaa, toinen saa siitä rahaa. Ja siitä rahasta taas maksetaan veroja, jotka päätyvät yhteiskunnan laariin."
Riippuu myös jonkin verran mitä ostaa. Ostamalla ulkoimaisten luksusbrändien tuotteita nettikaupoista rahaa valuu kyllä kivasti Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden, porvarien, aatelisten ja elitistien lapsia ei voisi vähempää kiinnostaa mitä toiset omistaa ja mitä eivät omista.
He kasvavat siellä omassa kuplassaan ja keskittyvät ihan muihin asioihin. Tiedän tämän koska tätini meni naimisiin rikkaan aatelisen kanssa. Ihan normaaleja ihmisiä ovat, eivätkä koskaan puhu rahasta, omaisuudesta, ostoksista tai kehu lapsillaan muille. Lapset opetetaan olemaan ystävällisiä muille.
Lähiönousukkaiden lapset saattavat huudella tai nauraa vähävaraisemmille jostain tavaroista, vaatteista tai muusta. Siksi koska heillä ei ensin välttämättä ollut mitään ja yhtäkkiä onkin rahaa ostella, ja se nousee perheelle päähän.
Huvittaa tuo ylimmyys millä joku kuvittelee kuuluvansa "eliittiin". Joku pitää itseään parempana kun kuuluu ruotsinkieliseen vähemmistöön. Eräs vanhempi ihminen kertoi, että eihän ne rannikon ruotsinkieliset loista millään tutkinnoillakaan, suurin osa on kaikella kunnioituksella olleet käsityöläisammatteja kuten mm. kalastajia, suutareita yms. Sitten suomenkielisten odotetaan pokkuroivan heille vaikka itsellä on akateeminen ammatti ja puhuvan ruotsia ko. alueilla. Itse asiassa eliitti ei ole pelkästään suvun perintönä saatu aatelisarvo tms. vaan omalla työllä ansaittu hyvä akateeminen tai korkeakoulutasoinen ammatti, mikä tuo todellista sivistystä. Sivistys ei myöskään ole koulutuksestakaan kiinni, moukka on moukka jollei omaa sydämensivistystä, sitä ei opita mistään kirjoista.
Mistä revit ruotsinkieliset mukaan tähän keskusteluun? Oletko se sama pakkoruotsijankuttaja joka keksii tekosyyn ketjusta kuin ketjusta???
Toin vaan esimerkkinä esille ns. "eliitin" jotka itseään sellaisena pitävät. Ruotsinkielinen vähemmistö pitää itseään eliittinä. En ole koskaan puhunut mistään "pakkoruotsista" millään palstalla. Toin vaan esiin, että kaikki mitä eliitiksi luullaan, ei ole sitä. Omissakin sukulaisissani on hyvin rikkaita, mm. useita kiinteistöjä omistavia, mutta eivät tuo sitä esille. Arvostavat jokaisen ainutlaatuisuutta ja tasa-arvoisuutta yksilönä samoin kuin koko luontokunnan arvoa, eläinten ja luonnon monimuotoisuuden arvoa sinänsä. Rinta rottingilla pönäköitä itsestään liikoja kuvittelevia "eliittiä" on naurettavaa, ne jotka oikeasti ovat eliittiä, se on niin arkipäiväistä heidän mielestään, etteivät edes itse tiedosta olevansa "eliittiä".
Kännykät nyt ymmärtää nykypäivänä, kun ei ole niitä lankapuhelimia yhteydenpitovälineinä. Sitä en ymmärrä miksi joku iphone annetaan sellaiselle joka sitä ei ymmärrä arvostaa, eli lapselle. Lapsille riittää mielestäni ihan ok-kameralla varustettu pienimuistinen peruspuhelin, kunhan pystyy soittamaan ja laittamaan viestiä.
Sekin jää arvoitukseksi, miksi puserretaan työttömänä 3-5 lasta pihalle, sitten oletetaan että näille löytyy kaikille ne samat jutut kuin yksilapsisen keski- tai hyvätuloisen perheen muksulla. Ei löydy, eikä tarvitse löytyä. Asenteet tulee kotoa, jos jotain lasta kiusataan tai syrjitään, koska tällä nyt ei ole tiettyä reppua tai puhelinta, niin kääntäisin katseeni suoraan vanhempiin. Opettakoot hedelmänsä käyttäytymään!
Ja täytyy nyt sanoa, että usein nämä toisille kettuilevat ja lällättelevät lapset tulevat niistä huonotuloisemmista, mutta ”pakko kilpavarustella” perheistä, missä tavarat on hintansa takia valtavia meriittejä ja ihmistä määrittäviä tekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tosiasia on, että hyvinvointiyhteiskunta pyörii, kun raha menee kiertoon. Kun yksi ostaa, toinen saa siitä rahaa. Ja siitä rahasta taas maksetaan veroja, jotka päätyvät yhteiskunnan laariin."
Riippuu myös jonkin verran mitä ostaa. Ostamalla ulkoimaisten luksusbrändien tuotteita nettikaupoista rahaa valuu kyllä kivasti Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle.
Totta puhut. Tarkoitinkin sellaista kuluttamista, jossa raha kiertää täällä kotimaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun meillä 80 luvun köyhillä lapsilla ei ollut esim. Leviksiä kun varakkaammilla taas oli. Silti ymmärrettiin se että kaikilla ei ole varaa ja ostettiin ekat Leviksiä sitten aikuisina. Samoin oli monen muun vaatteen ja tavaran kanssa.
Minä taas muistan, kuinka 50-luvulla ei köyhät edes tajunneet mistään Leviksistä eli siihen verrattuna sinun lapsuutesi elintaso oli hyvin korkea.
En oikein ymmärrä aloitustasi, miksi ihmeessä vertaat 80-luvun elintasoa tähän päivään?
Kun elintaso on kaikkialla maailmassa noussut jokaisella vuosikymmenillä ja tavaraa tulee tuutin täydeltä ja teknologia on valtavasti kehittynyt, niin miksi köyhät ja heidän lapsensa pitäisi tyytyä johonkin 80-luvun elintasoon, joka sattuu nyt olemaan omasi.Siksi köyhien PITÄÄ tyytyä, koska sen niiden "elintason" maksaa aivan jotkut muut kuin ne köyhät itse. Sitten kun tienaavat itse leipänsä, saavat valita sellaisen elintason mihin rahkeet riittää. Silloin kun saa kaiken muilta ja muiden selkänahasta, ei ole oikeutettu vaatimaan YHTÄÄN MITÄÄN. On oikeutettu tyytymään siihen mitä sattuu saamaan, ja jos ei kelpaa, niin voi mennä töihin tienaamaan että pääsee siihen asemaan että on oikeutettu vaatimaan jotakin.
Maailma muuttuu. Nykyään tietokone ja puhelin on digitalisaation myötä perusjuttuja. Ei köyhillä ole uusinta iphonea eikä kalliita läppäreitä,tietenkään,mutta jonkunlainen älykännykkä ainakin isommalla lapsella ja tietokone on ihan peruselämän edellytyksiä nykyaikana jotta pärjää. Naurettavaa ulista että miksi joku työtön tai muu köyhä ei tyydy samaan elintasoon kuin 50-luvun köyhät.
Olet näköjään tavallistakin tyhmempi yksilö ?!
Se, mikä on naurettavaa, on se että sinunlaiset ulisette että teille / heille pitää muiden kustantaa elintasoa. Jos sinä / te / he sitä elintasoa kaipaatte, menkää töihin ! Niin se pitää muidenkin tehdä.
Voi jumalauta että ärsyttää tuollaset v a j a k i t, " Naurettavaa ulista että miksi joku työtön tai muu köyhä ei TYYDY ( ???!!!!!) samaan elintasoon kuin 50-luvun köyhät " Niin kauan kuin muut sen elintason kustantavat, niin kauan saa köyhät luvan TYYTYÄ ! Kuinka vaikeaa sen käsittäminen voi oikein olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ero nykyisen ja menneen välillä on siinä, että nykyisin varallisuusero läjähtää kasvoille hyvin suoraan. Voit jo pelkistä vaatteista päätellä, kenellä on rahaa ja kenellä ei. Esimerkiksi oma äitini on sanonut, että ennen köyhyys ei pistänyt niin silmään sillä ei matkusteltu, ostettu ja kulutettu samalla tavalla kuin nykyisin. Pelkästään jo harrastusmaksut ovat nousseet huimasti ylöspäin.
Olisi kaikkien etujen mukaista, että ihmiset eläisivät melko tasa-arvoista elämää. Se vähentää katkeruutta, toivottomuutta, arvottomuuden tunteita ja edistää siten koko yhteiskunnan hyvinvointia. En sano, että kaikilla pitäisi olla samat asiat, mutta tietyt perustarpeet olisi hyvä köyhienkin lapsilla olla eli juuri kännykkä, tietokone ja harrastus. Olisi tärkeää, ettei köyhyyden negatiiviset tunteet periytyisi lapsille.
Olisi niin helppoa sanoa, että mitäs ovat köyhiä ja mitäs ovat lapsia tehneet, kärsikööt nyt kun eivät opiskelleet ja hankkineet hyväpalkkaista työtä. Mikään ei ole helpompaa kuin syyttää köyhää itseä omasta köyhyydestä. Totuus on kuitenkin, että köyhyys on paljon monimutkaisempaa, mitä yleisesti annetaan ymmärtää. Ihan jo yhteiskuntajärjestelmämme perustuu sille oletukselle, että toiset rikastuvat ja toiset pysyvät samassa tuloluokassa.
Olisi niin helppoa sanoa, että mitäs ovat tyhmiä ja mitäs ovat lapsia tehneet, kärsikööt nyt kun eivät opiskelleet ja hankkineet hyväpalkkaista työtä. Mikään ei ole helpompaa kuin syyttää tyhmää itseä omasta tyhyydestä. Totuus on kuitenkin, että köyhyys on paljon monimutkaisempaa, mitä yleisesti annetaan ymmärtää. Ihan jo yhteiskuntajärjestelmämme perustuu sille oletukselle, että toiset rikastuvat ja toiset pysyvät samassa tuloluokassa.
Yleensä köyhyys nähdään yksilön ongelmana, mutta olisi hyvä tarkastella sitä välillä myös yhteiskunnallisena ongelmana. Voidaan ajatella, että me yhteiskuntana olemme epäonnistuneet, koska joku ei ole pystynyt nousemaan köyhyyskuopasta ylöspäin.
Olisi niin helppoa sanoa, että mitäs ovat tyhmiä ja mitäs ovat lapsia tehneet, kärsikööt nyt kun eivät opiskelleet ja hankkineet hyväpalkkaista työtä. Mikään ei ole helpompaa kuin syyttää tyhmää itseä omasta tyhyydestä. Totuus on kuitenkin, että köyhyys on paljon monimutkaisempaa, mitä yleisesti annetaan ymmärtää. Ihan jo yhteiskuntajärjestelmämme perustuu sille oletukselle, että toiset rikastuvat ja toiset pysyvät samassa tuloluokassa.
Yleensä köyhyys nähdään yksilön ongelmana, mutta olisi hyvä tarkastella sitä välillä myös yhteiskunnallisena ongelmana. Voidaan ajatella, että me yhteiskuntana olemme epäonnistuneet, koska joku ei ole pystynyt nousemaan köyhyyskuopasta ylöspäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi niin helppoa sanoa, että mitäs ovat tyhmiä ja mitäs ovat lapsia tehneet, kärsikööt nyt kun eivät opiskelleet ja hankkineet hyväpalkkaista työtä. Mikään ei ole helpompaa kuin syyttää tyhmää itseä omasta tyhyydestä. Totuus on kuitenkin, että köyhyys on paljon monimutkaisempaa, mitä yleisesti annetaan ymmärtää. Ihan jo yhteiskuntajärjestelmämme perustuu sille oletukselle, että toiset rikastuvat ja toiset pysyvät samassa tuloluokassa.
Yleensä köyhyys nähdään yksilön ongelmana, mutta olisi hyvä tarkastella sitä välillä myös yhteiskunnallisena ongelmana. Voidaan ajatella, että me yhteiskuntana olemme epäonnistuneet, koska joku ei ole pystynyt nousemaan köyhyyskuopasta ylöspäin.
Tyhmä ei saa opiskelupaikkaa.
Miksi tyhmiä syrjitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se lasten vika ole jos syntyy köyhään perheeseen mutta köyhien ihmisten täytyisi oikeasti miettiä onko varaa niitä lapsia hankkia.
Tästä, ja ennenkaikkea tämän tajuamisesta ja sisäistämisestä tai pikemminkin sisäistämättömyydestä kaikki lasten kärsimykset johtuu. Ja ne jotka tätä eivät käsitä, tai edes halua käsittää ovat naiset. Niiden mielestä (mielipide joka ei kyllä perustu yhtään mihinkään) heillä on muka syntymäoikeus alkaa monistamaan itseään, vaikka siihen ei ole minkään valtakunnan edellytyksiä. Yllättäen näiden samojen uuvattien mielestä on yhteiskunnan, tai oikeastaan ihan sama kenen, kunhan se vain on joku muu, asia maksaa näiden porsimiset ja sen jälkeen niiden alkuperäisten ja kopiodenkin elämä.
Eipä sinuakaan olisi, jos edelliset sukupolvilla olisi ollut kaltaisesi mielipiteet ja Suomi olisi kehitysmaa, sillä Suomen vauraus nousi vasta 60-luvulla ja siihen saakka kaikki oli köyhiä, todella köyhiä ja elivät vaatimatonta elämää, koska Suomella oli sotavelat msksettavana ja kaikki meni vientiin, eikä kaupoissa edes ollut mitä ostaa.
Ja toisekseen, hyvä vanhemmuus koostuu aivan muusta kuin rahasta tai varallisuudesta. Tämä näkyy lastensuojelussa, sillä noin puolet lasten huostaanotosta tulee keski- ja hyvätuloisista perheistä. Pitäisikö myös heiltä kieltää lasten teko?
Ja toisekseen hyvä ja onnellinen lapsuus muodostuu aivan muusta kuin tavarasta tai lapsen korkeasta elintasosta.
Suurin osa meistä muistaa koko elinikänsä vanhempien kanssa yhdessä vietetyt mukavat hetket, sylit, halaukset jne.
Vai, muistuuko sinun lapsuudesta vanhempiesi tulot tai kalliit autot?
Ja kommentistasi päätellen, voisi kuvitella, että suuresti halveksit vähävaraisten lapsia, jopa säälit ja myös heidän vanhempiaan, vaikka jotkut saattavat kuulua "yläluokkaan" esim. huippu taitelijoiden, urheilijoiden jne. taustansa vuoksi, mutta varallisuutta ja tuloja ei juuri ole.
Esim. Maria Lund kertoi hiljattain lapsuutensa köyhyydestä, vaikka molemmat vanhemmat tekivät kansainvälisen huippu-uran. Ja lista on loputtoman pitkä, vaikka olisi kuinka älykäs ja lahjakas, mutta jotkut alat on huonosti palkattuja, mutta yhteiskunnan kannalta tärkeitä ja arvokkaita, jonka arvoa ei voi mitata edes rahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsilla, jotka nyt vähän yli parikymppisiä, yläasteella ja lukiossa oli kavereina sisarukset, joiden vanhemmat oli lääkäreitä. Asuivat isossa omakotitalossa, saivat melkein kaiken mitä halusivat, paitsi sen, etteivät vanhemmat olleet koskaan kotona. Kyllä mä uskon, että vaikka meillä sitä rahaa ei mitenkään taivaasta pudonnut, niin oltiin sentään vanhempia lapsille, oltiin kotona, tehtiin yhdessä juttuja. Oli kotiintuloajat.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se lasten vika ole jos syntyy köyhään perheeseen mutta köyhien ihmisten täytyisi oikeasti miettiä onko varaa niitä lapsia hankkia.
Kyllä köyhilläkin on varaa hankkia lapsia, mutta sitten niille lapsille ei saada kaikkea mahdollista, vaan pahimmillaan vain välttämättömimmät.
Itse olen köyhästä perheestä ja meitä oli viisi lasta. Olen kiitollinen vanhemmilleni, etteivät liikoja miettineet, onko heillä varaa vai ei lapsiin. Mitään minulta ei koskaan puuttunut, vaikka ne ekat (ja ainoat) Levikset hankittiin kesätyörahoilla.
Itselläni on kyllä vain kaksi lasta. Jostain syystä heillä tuntuu olevan jatkuvasti puutetta aivan kaikesta, vaikka tienaan yli 6000 euroa kuukaudessa :-)
Vierailija kirjoitti:
Kännykät nyt ymmärtää nykypäivänä, kun ei ole niitä lankapuhelimia yhteydenpitovälineinä. Sitä en ymmärrä miksi joku iphone annetaan sellaiselle joka sitä ei ymmärrä arvostaa, eli lapselle. Lapsille riittää mielestäni ihan ok-kameralla varustettu pienimuistinen peruspuhelin, kunhan pystyy soittamaan ja laittamaan viestiä.
Juttuhan on se, että ei ne kersat itse puhelinta kaipaa. Eivät useinkaan, ainakaan eka-tokaluokkalaisina niin kirjoittele viestejä tai soita puhelimella.
Heille puhelin on enemmän sellainen taskupelikone. Sen avulla pelataan kavereiden kanssa yhdessä jossain pelissä tai ehkä kuulutaan johonkin WA-ryhmään, mutta sekään ei läheskään kaikkia vielä tuossa iässä innosta. Pelaaminen kyllä ja pelissä viestittely. Pelaamisen lisäksi katsotaan videoita ja ehkä tehdään omia musavideoita, esim. tik tokissa. Otetaan kuvia ja muokataan niitä.
Meillä ei kotona tarvita pelikonsoleita mihinkään, eikä lapset kaipaa mitään pöytäkonepelejä. Puhelin heidän taskussaan on heidän kannaltaan tärkein vain yhdensuuntaiseen viestintään, eli saada mutsi kiinni, kun asia tulee. Kavereille soitellaan harvakseltaan, lomilla ja viikonloppuisin.
Jos heillä olisi ihan peruspuhelin, he eivät ikinä pitäisi sitä mukana, eli se olisi käytännössä aivan turha laitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun meillä 80 luvun köyhillä lapsilla ei ollut esim. Leviksiä kun varakkaammilla taas oli. Silti ymmärrettiin se että kaikilla ei ole varaa ja ostettiin ekat Leviksiä sitten aikuisina. Samoin oli monen muun vaatteen ja tavaran kanssa.
Minä taas muistan, kuinka 50-luvulla ei köyhät edes tajunneet mistään Leviksistä eli siihen verrattuna sinun lapsuutesi elintaso oli hyvin korkea.
En oikein ymmärrä aloitustasi, miksi ihmeessä vertaat 80-luvun elintasoa tähän päivään?
Kun elintaso on kaikkialla maailmassa noussut jokaisella vuosikymmenillä ja tavaraa tulee tuutin täydeltä ja teknologia on valtavasti kehittynyt, niin miksi köyhät ja heidän lapsensa pitäisi tyytyä johonkin 80-luvun elintasoon, joka sattuu nyt olemaan omasi.Siksi köyhien PITÄÄ tyytyä, koska sen niiden "elintason" maksaa aivan jotkut muut kuin ne köyhät itse. Sitten kun tienaavat itse leipänsä, saavat valita sellaisen elintason mihin rahkeet riittää. Silloin kun saa kaiken muilta ja muiden selkänahasta, ei ole oikeutettu vaatimaan YHTÄÄN MITÄÄN. On oikeutettu tyytymään siihen mitä sattuu saamaan, ja jos ei kelpaa, niin voi mennä töihin tienaamaan että pääsee siihen asemaan että on oikeutettu vaatimaan jotakin.
Maailma muuttuu. Nykyään tietokone ja puhelin on digitalisaation myötä perusjuttuja. Ei köyhillä ole uusinta iphonea eikä kalliita läppäreitä,tietenkään,mutta jonkunlainen älykännykkä ainakin isommalla lapsella ja tietokone on ihan peruselämän edellytyksiä nykyaikana jotta pärjää. Naurettavaa ulista että miksi joku työtön tai muu köyhä ei tyydy samaan elintasoon kuin 50-luvun köyhät.
Olet näköjään tavallistakin tyhmempi yksilö ?!
Se, mikä on naurettavaa, on se että sinunlaiset ulisette että teille / heille pitää muiden kustantaa elintasoa. Jos sinä / te / he sitä elintasoa kaipaatte, menkää töihin ! Niin se pitää muidenkin tehdä.
Voi jumalauta että ärsyttää tuollaset v a j a k i t, " Naurettavaa ulista että miksi joku työtön tai muu köyhä ei TYYDY ( ???!!!!!) samaan elintasoon kuin 50-luvun köyhät " Niin kauan kuin muut sen elintason kustantavat, niin kauan saa köyhät luvan TYYTYÄ ! Kuinka vaikeaa sen käsittäminen voi oikein olla.
Nyt kysymys ei ole pelkästään rahasta, vaan henkisistä arvoista ja sivistyksestä. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli kunnia-asia pitää huolta heikompiosaisista ja köyhistä, joka voi kohdata ketä tahansa esim. onnettomuuden tai sairauden vuoksi. Nykyään ihmiset kuvittelevat olevansa kuolemattomia ja ylivoipaisia, mutta eihån se näin mene oikeassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun meillä 80 luvun köyhillä lapsilla ei ollut esim. Leviksiä kun varakkaammilla taas oli. Silti ymmärrettiin se että kaikilla ei ole varaa ja ostettiin ekat Leviksiä sitten aikuisina. Samoin oli monen muun vaatteen ja tavaran kanssa.
Minä taas muistan, kuinka 50-luvulla ei köyhät edes tajunneet mistään Leviksistä eli siihen verrattuna sinun lapsuutesi elintaso oli hyvin korkea.
En oikein ymmärrä aloitustasi, miksi ihmeessä vertaat 80-luvun elintasoa tähän päivään?
Kun elintaso on kaikkialla maailmassa noussut jokaisella vuosikymmenillä ja tavaraa tulee tuutin täydeltä ja teknologia on valtavasti kehittynyt, niin miksi köyhät ja heidän lapsensa pitäisi tyytyä johonkin 80-luvun elintasoon, joka sattuu nyt olemaan omasi.Siksi köyhien PITÄÄ tyytyä, koska sen niiden "elintason" maksaa aivan jotkut muut kuin ne köyhät itse. Sitten kun tienaavat itse leipänsä, saavat valita sellaisen elintason mihin rahkeet riittää. Silloin kun saa kaiken muilta ja muiden selkänahasta, ei ole oikeutettu vaatimaan YHTÄÄN MITÄÄN. On oikeutettu tyytymään siihen mitä sattuu saamaan, ja jos ei kelpaa, niin voi mennä töihin tienaamaan että pääsee siihen asemaan että on oikeutettu vaatimaan jotakin.
Maailma muuttuu. Nykyään tietokone ja puhelin on digitalisaation myötä perusjuttuja. Ei köyhillä ole uusinta iphonea eikä kalliita läppäreitä,tietenkään,mutta jonkunlainen älykännykkä ainakin isommalla lapsella ja tietokone on ihan peruselämän edellytyksiä nykyaikana jotta pärjää. Naurettavaa ulista että miksi joku työtön tai muu köyhä ei tyydy samaan elintasoon kuin 50-luvun köyhät.
Olet näköjään tavallistakin tyhmempi yksilö ?!
Se, mikä on naurettavaa, on se että sinunlaiset ulisette että teille / heille pitää muiden kustantaa elintasoa. Jos sinä / te / he sitä elintasoa kaipaatte, menkää töihin ! Niin se pitää muidenkin tehdä.
Voi jumalauta että ärsyttää tuollaset v a j a k i t, " Naurettavaa ulista että miksi joku työtön tai muu köyhä ei TYYDY ( ???!!!!!) samaan elintasoon kuin 50-luvun köyhät " Niin kauan kuin muut sen elintason kustantavat, niin kauan saa köyhät luvan TYYTYÄ ! Kuinka vaikeaa sen käsittäminen voi oikein olla.
Nyt kysymys ei ole pelkästään rahasta, vaan henkisistä arvoista ja sivistyksestä. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli kunnia-asia pitää huolta heikompiosaisista ja köyhistä, joka voi kohdata ketä tahansa esim. onnettomuuden tai sairauden vuoksi. Nykyään ihmiset kuvittelevat olevansa kuolemattomia ja ylivoipaisia, mutta eihån se näin mene oikeassa elämässä.
Niin olikin, mutta silloin köyhät eivät pyytäneetkään itselleen sellaisia asioita, joihin tavallisilla keskituloisillakaan ei ilman säästämistä ollut varaa.
Alue: Aihe vapaa
Joopa joo, kommentoija nro 139 ihan itse vastaa. Itse hankin jo peruskouluikäisenä omat merkkifarkkuni marjankeräyksellä kesäisin. Joten olkoon normaalihintainen tai ylihintainen, ihan itse omat kouluvaatteeni syksyksi hankin jo 13-vuotiaana.