Miksi nykyajan köyhillä lapsilla pitää olla samat tavarat kuin rikkailla?

Mun nyt jo aikuinen poikani, ainokainen prinssi, tuli aikoinaan kotiin ja kävi heti vaatekaappinsa läpi. Hänelle oli selvinnyt, ettei kaverilla ole kuin kahdet housut. Päätyi lahjoittamaan omista 48 farkkuparistaan puolet. Tajusin sitten itse, että pojan sisaruksila sama tilanne varmaan. Keräsin tutuilta ja vietiin yhteensä 8 jätesäkkiä perheeseen vaatteita. Ketään osapuolta ei hävettänyt, kun kaikki teeskentelivät, että koko on väärä.

Kuljetin kyseistä poikaa paljonkin elokuvissa ja syömässä eikä talous siihen kaatunut.

Toisessa perheessä lapsella oli vain yksi toive. Äiti ilmoitti, ettei tule toteutumaan, koska äiti tarvitsee ne rahat. Poikani tuli taas ihan järkyttyneenä 11 v. kotiin. Hänellä oli toivottua lelua useampi malli ja kysyi saako antaa yhden joululahjaksi kaverilleen ja sai. Hyvin kelpasi käytetty lelu ja pääsivät sitten yhdessä leikkimään niillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun meillä 80 luvun köyhillä lapsilla ei ollut esim. Leviksiä kun varakkaammilla taas oli. Silti ymmärrettiin se että kaikilla ei ole varaa ja ostettiin ekat Leviksiä sitten aikuisina. Samoin oli monen muun vaatteen ja tavaran kanssa.

Jos ei ollut varaa Leviksiin, niin sitten ostettiin Jameksen tai Lee Cooperin farkut, ja käytännössä niiden välillä ei ollut mitään eroa, itse asiassa monesti halvemman merkin vaatteet saattoivat olla kestävämpää laatua kuin merkkituotteet. Ei voi verrata muutenkaan nykypäivän tilanteeseen, koska jos lapselta puuttuu jotain, mitä muilla samanikäisillä on, niin sillä voi olla ikäviä seuraamuksia.

Mitä ovat ne asiat, joita kaikilla muilla samanikäisillä on, mutta ei ole köyhillä? Kun itse olin lapsi/teini ja sanoin vanhemmilleni, että "kaikilla muillakin luokkakavereilla on", vanhempani kysyivät, keillä kaikilla. Siihen vastasin, että "ööh, Annella ja Marilla". Ja vanhempani siihen, että "entäs ne muut 25 luokkakaveria"?

Minulla ei ole omia lapsia, joten en omaa ihan ensikäden tietoa näistä asioista, mutta jos verrataan 80-lukuun, niin onhan paljon muuttunut niistä ajoista. Silloin tällaisia henkilökohtaisia laitteita, jotka paljastaisivat vanhempien varakkuuden, ei kauheasti edes ollut. Tottakai sitä aina mielessään vertaili itseään ja kotiaan muihin, mutta jos jotain ei ollut, mitä joillakin muilla oli, niin ei se sen kummemmin näkynyt missään tai vaikuttanut sosiaaliseen elämään, sitä tarkoitin.

Ei nykyäänkään ole juuri asioita mistä vanhempien varallisuuden näkisi. Osa lapsista (esim. omani!) tykkää niistä risaisista housuista eikä halua millään ostaa uusia. Tiedän varakkaita vanhempia, jotka eivät enää suostu ostamaan alakoululaiselle lapselle kalliimpaa kännykkää, koska lapsi on pari sellaista tiputtanut ja hajottanut. Nyt saa pärjätä halpiskännykälla.

Minulla on sama kokemus, että "köyhemmille" tuntuu olevan valtavan tärkeää, että lapsen vaatteet ovat merkkivaatteita jne

Nykyään kaiken saa puoli ilmaiseksi tori.fi:stä

Näytän rikkaalta, mutta olen köyhä

Vierailija kirjoitti:

Se että ei ole samoja hienoja vekottimia kun rikkaammilla kavereilla voi nykyään johtaa jopa kiusaamiseen. Karua.

Ja pas..t nykyään. Ainahan tuota on ollut. Aiemmin paljon enemmän kuin nyt, kun on sossut ja kelat työntämässä rahaa lapsiperheille.

Vierailija kirjoitti:

Mun nyt jo aikuinen poikani, ainokainen prinssi, tuli aikoinaan kotiin ja kävi heti vaatekaappinsa läpi. Hänelle oli selvinnyt, ettei kaverilla ole kuin kahdet housut. Päätyi lahjoittamaan omista 48 farkkuparistaan puolet. Tajusin sitten itse, että pojan sisaruksila sama tilanne varmaan. Keräsin tutuilta ja vietiin yhteensä 8 jätesäkkiä perheeseen vaatteita. Ketään osapuolta ei hävettänyt, kun kaikki teeskentelivät, että koko on väärä.

Kuljetin kyseistä poikaa paljonkin elokuvissa ja syömässä eikä talous siihen kaatunut.

Toisessa perheessä lapsella oli vain yksi toive. Äiti ilmoitti, ettei tule toteutumaan, koska äiti tarvitsee ne rahat. Poikani tuli taas ihan järkyttyneenä 11 v. kotiin. Hänellä oli toivottua lelua useampi malli ja kysyi saako antaa yhden joululahjaksi kaverilleen ja sai. Hyvin kelpasi käytetty lelu ja pääsivät sitten yhdessä leikkimään niillä.

Voi kun on ihana poika.....noin sitä autetaan..tekemättä asiasta numeroa

Ja harrastusten kanssa.

On selvää, että toiset on kalliimpia kuin toiset.

Jos rahaa ei ole, harrastetaan halpaa, ilmaista tai vain yhtä lajia.

"Meillä/minulla ei ole varaa" olisi hyödyllinen fraasi taas opeteltavaksi.

Hyödyllistä olisi niin ikään säästää ensin, jotta on myöhemmin varaa.

Kummallista, miten vaikeaa priorisointi tuntuu olevan poliitikoillekin. "Ei ole varaa" sanotaan silmät kirkkaina sairaille, jotka tarvitsevat tutkimusta tai hoitoa. Mutta kumma kyllä varaa on paapoa ulkomaalaisia, joiden asiat ei edes ole meidän vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Miksei köyhillä lapsilla saisi olla samoja tavaroita kun rikkailla?

Ihan totta!

Miksi tavarat maksaa kaupassa?

Miksi niitä ei voi vaan hakea sieltä ilmaiseksi niin paljon kuin haluaa?

😮🙄

Alennusmyynneistä saa uusia merkkivaatteita jopa -70% alella

mikä höpö ketju tää on?

Vierailija kirjoitti:

Se että ei ole samoja hienoja vekottimia kun rikkaammilla kavereilla voi nykyään johtaa jopa kiusaamiseen. Karua.

Ei tämä ole mikään nykyvuosien ilmiö, ennen oli ihan samanlaista.

Nykyään vain  niin moni pahoittaa mielensä ihan pienistäkin syistä ja sitten niistä tehdään some- ja lehtilööppejä. Ja lapsille ei enää kotona opeteta, että ei nyt pystytä hankkimaan syystä x tai y, että pitää opetella olemaan ilman ja keksimään jotain muuta. Ei voi kaikilla olla samoja tavaroita. Pelätään niin kovin, että lapsi menee pilalle, jos ei heti saa kaikkea haluamaansa ja jää *kauhistus* jopa ilman jostain.

Hm.  Teidän rikkaiden lapset kiusaa meidän köyhien lapsia, kun heillä ei ole niitä samoja juttuja kuin teillä.  Menikö perille?

Vai voisitteko kenties opettaa niille lellipennuillenne oikein kunnolla, että ketään ei kiusata ja kaikilla ei ole pakko olla samoja tavaroita?  Voisitteko samalla itsekin tarkastella omaa käyttäytymistänne ja asenteitanne?   Jo otsikko kertoo paljon.  Jos teidän aikuisten mielestä köyhillä ei pidä olla samoja asioita kuin rikkailla, niin tämän asenteen te istutatte myös lapsiinne ja ne niitä sitten kaikuina toistelevat, tyhmiä kun ovat.  Ja sen tyhmyyden olette itse aiheuttaneet.

Vai haluatteko te, että osattomuus näkyisi entistä selvemmin tässä yhteiskunnassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun meillä 80 luvun köyhillä lapsilla ei ollut esim. Leviksiä kun varakkaammilla taas oli. Silti ymmärrettiin se että kaikilla ei ole varaa ja ostettiin ekat Leviksiä sitten aikuisina. Samoin oli monen muun vaatteen ja tavaran kanssa.

Jos ei ollut varaa Leviksiin, niin sitten ostettiin Jameksen tai Lee Cooperin farkut, ja käytännössä niiden välillä ei ollut mitään eroa, itse asiassa monesti halvemman merkin vaatteet saattoivat olla kestävämpää laatua kuin merkkituotteet. Ei voi verrata muutenkaan nykypäivän tilanteeseen, koska jos lapselta puuttuu jotain, mitä muilla samanikäisillä on, niin sillä voi olla ikäviä seuraamuksia.

Mitä ovat ne asiat, joita kaikilla muilla samanikäisillä on, mutta ei ole köyhillä? Kun itse olin lapsi/teini ja sanoin vanhemmilleni, että "kaikilla muillakin luokkakavereilla on", vanhempani kysyivät, keillä kaikilla. Siihen vastasin, että "ööh, Annella ja Marilla". Ja vanhempani siihen, että "entäs ne muut 25 luokkakaveria"?

Meidän nykyisin 4.luokkalainen joutui aiemmin kiusatuksi luokkalaistensa keskuudessa koska oli ainut jolla ei ollut vielä puhelinta. Mutta silti emme ostaneet sitä hänelle mistään ”kaikillakin muilla on ja mulla ei”-syystä. Hän ei ollut vaan mielestämme siihen valmis vielä silloin.

Nyt 4lk:lle mennessä ostimme hänelle vihdoin tuon kauan kaipaaman puhelimen, reilu satasen Samsungin. Kyllä hän on ihan eri tavalla päässyt porukoihin mukaan, kuuluu luokan whatsapp-ryhmään missä viestit lentelee puolin ja toisin joka päivä.

Ei kannata ostaa lapselle tavaroita siitä syystä, että ”muillakin on” vaan silloin vasta kun lapsi on valmis niitä käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Mun nyt jo aikuinen poikani, ainokainen prinssi, tuli aikoinaan kotiin ja kävi heti vaatekaappinsa läpi. Hänelle oli selvinnyt, ettei kaverilla ole kuin kahdet housut. Päätyi lahjoittamaan omista 48 farkkuparistaan puolet. Tajusin sitten itse, että pojan sisaruksila sama tilanne varmaan. Keräsin tutuilta ja vietiin yhteensä 8 jätesäkkiä perheeseen vaatteita. Ketään osapuolta ei hävettänyt, kun kaikki teeskentelivät, että koko on väärä.

Kuljetin kyseistä poikaa paljonkin elokuvissa ja syömässä eikä talous siihen kaatunut.

Toisessa perheessä lapsella oli vain yksi toive. Äiti ilmoitti, ettei tule toteutumaan, koska äiti tarvitsee ne rahat. Poikani tuli taas ihan järkyttyneenä 11 v. kotiin. Hänellä oli toivottua lelua useampi malli ja kysyi saako antaa yhden joululahjaksi kaverilleen ja sai. Hyvin kelpasi käytetty lelu ja pääsivät sitten yhdessä leikkimään niillä.

Ihana! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo! 👬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei köyhillä lapsilla saisi olla samoja tavaroita kun rikkailla?

Kun heidän vanhemmillaan ei ole rahaa niitä ostaa niin ei niitä silloin ole muiden tehtävä heille hommata.

Mutta miksi niiden rikkaiden vanhempien pitää hommata mukuloilleen kaiken maailman hilavitkuttimet ja vielä vähän päälle? Miksi lapselle pitää opettaa, että kaiken pitää aina olla parasta ja uusinta ja jos näin ei ole, niin silloin ihminen ei ole oikein mistään kotoisin eikä varsinkaan minkään arvoinen? Miksi rikkaiden vanhempien pitää omalla toiminnallaan edesauttaa ja ylläpitää lasten eriarvoisuutta? Ei se rikkaankaan lapsi itse tajua tarvitsevansa uudempaa ja kalliimpaa puhelinta _saati sitä että se on jonkin sortin statussymboli_ vaan kyllä se on vanhempien kasvatuksen ja ihmisiä eriarvoistavan ajatusmaailman tulosta.

N42

Sen älypuhelimen tarvii nykyään köyhätkin, kun koulussa pitää digiloikkia, mutta omilla välineillä.

Ja huvittaa kyllä tää ainainen vikinä siitä, että "Suomessa ei globaalissa mittakaavassa kukaan ole rikas". Nimenomaan globaalissa mittakaavassa joka ikinen suomalainen on rikas.

Eri asia, jos mittakaavana on vaikka Forbesin listauksesta kaikki Antti Herliniä rikkaammat, mutta he eivät ole mikään "globaali mittakaava", vaan maailman rikkaimpien mittakaava. Vielä aika tarkoitushakuisesti rajattuna, kun jätetään kaikki 7 suomalaista miljardööriä pois (ja joo, joo vain seitsemän, mutta toisaalta maasta, jonka koko väestö mahtuisi normaaliin suurkaupunkiin). 

Vierailija kirjoitti:

Hm.  Teidän rikkaiden lapset kiusaa meidän köyhien lapsia, kun heillä ei ole niitä samoja juttuja kuin teillä.  Menikö perille?

Vai voisitteko kenties opettaa niille lellipennuillenne oikein kunnolla, että ketään ei kiusata ja kaikilla ei ole pakko olla samoja tavaroita?  Voisitteko samalla itsekin tarkastella omaa käyttäytymistänne ja asenteitanne?   Jo otsikko kertoo paljon.  Jos teidän aikuisten mielestä köyhillä ei pidä olla samoja asioita kuin rikkailla, niin tämän asenteen te istutatte myös lapsiinne ja ne niitä sitten kaikuina toistelevat, tyhmiä kun ovat.  Ja sen tyhmyyden olette itse aiheuttaneet.

Vai haluatteko te, että osattomuus näkyisi entistä selvemmin tässä yhteiskunnassa?

 

Ainakin jotain hyvää on asua Vantaalla, koska täällä asuu varsin vähän rikkaita ja niistäkään suurimmalla osalla ei ole enää päiväkoti- tai kouluikäisiä kavereita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hm.  Teidän rikkaiden lapset kiusaa meidän köyhien lapsia, kun heillä ei ole niitä samoja juttuja kuin teillä.  Menikö perille?

Vai voisitteko kenties opettaa niille lellipennuillenne oikein kunnolla, että ketään ei kiusata ja kaikilla ei ole pakko olla samoja tavaroita?  Voisitteko samalla itsekin tarkastella omaa käyttäytymistänne ja asenteitanne?   Jo otsikko kertoo paljon.  Jos teidän aikuisten mielestä köyhillä ei pidä olla samoja asioita kuin rikkailla, niin tämän asenteen te istutatte myös lapsiinne ja ne niitä sitten kaikuina toistelevat, tyhmiä kun ovat.  Ja sen tyhmyyden olette itse aiheuttaneet.

Vai haluatteko te, että osattomuus näkyisi entistä selvemmin tässä yhteiskunnassa?

 

Ainakin jotain hyvää on asua Vantaalla, koska täällä asuu varsin vähän rikkaita ja niistäkään suurimmalla osalla ei ole enää päiväkoti- tai kouluikäisiä kavereita. 

Siis lapsia , ei kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Nykyaika on ihan eri tavalla materialistista kuin ennen, tavarat ovat tärkeämpiä. Varakkaillakin on enemmän kaikkea hienoa.

Mutta niin se vaan on että ei ne nurkissa pyörivät kalliitkaan tavarat tuo sitä onnellisuutta ja uutuudenviehätys on katoavaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hm.  Teidän rikkaiden lapset kiusaa meidän köyhien lapsia, kun heillä ei ole niitä samoja juttuja kuin teillä.  Menikö perille?

Vai voisitteko kenties opettaa niille lellipennuillenne oikein kunnolla, että ketään ei kiusata ja kaikilla ei ole pakko olla samoja tavaroita?  Voisitteko samalla itsekin tarkastella omaa käyttäytymistänne ja asenteitanne?   Jo otsikko kertoo paljon.  Jos teidän aikuisten mielestä köyhillä ei pidä olla samoja asioita kuin rikkailla, niin tämän asenteen te istutatte myös lapsiinne ja ne niitä sitten kaikuina toistelevat, tyhmiä kun ovat.  Ja sen tyhmyyden olette itse aiheuttaneet.

Vai haluatteko te, että osattomuus näkyisi entistä selvemmin tässä yhteiskunnassa?

 

Voisitko sinä puolestasi olla valittamatta lapsillesi, että KELA ja Sossu ja yhteiskunta on paskoja, kun eivät kustanna teille etelänmatkaa talvisin vaikka teillä ilmiselvästi on siihen oikeus. Ja et mainosta miten paskoja ihmisiä lasten luokkakavereiden vanhemmat ovat kun ovat ostaneet lapselleen jonkun tavaran, mitä teillä ei satu olemaan. Voisitko myös mainita, miten hieno maa Suomi on kun muut veronmaksajat elättävät esim. työttömät yksinhuoltajat kustantamalla työttömyystuen, asumislisän, korotetun lapsiliän ja ilmaisen päivähoidon? Että onpa kiva, että lapset saavat 3 ilmaista ateriaa 20 päivänä kuussa!

Ja silti se ILMAINENkaan ruoka ei kelpaa kaikille.

https://yle.fi/uutiset/3-10411104

Onhan se nyt aikuisten ihmisten tärkeä näyttää lapsille esimerkkiä, että jos siinä läppärissä tai puhelimessa ei loista omenalogo kilometrien päähän niin olet köyhä kuona.

Mua ihmetyttää, miksi köyhät haluavat kaikkea sitä, mitä rikkaillakin on, ja ovat katkeria ja tyytymättömiä, kun heillä ei ole.  Ihan keskituloisetkin haaveilevat asioista, joita rikkailla on, mutta eivät ole katkeria eivätkä tyytymättömiä, kun hellä ei ole. Eikö köyhän olisi järkevämpää kasvattaa lapsensa haaveilemaan asioista, joita  keskituloisten ja asuntovelkaisten vanhempien lapsilla on? Olisi huomattavasti realistisempi haaveilun kohde ja voisi jopa kannustaa lasta käymään koulunsa hyvin.