Haluaako rikkaat oikeasti että mun lapset näkee nälkää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kskskslslsosos kirjoitti:

Täällä yksi vuorotöistä painava lähihoitaja jolla suunnilleen sama elintaso kuin kenellä tahansa työttömällä. Kyllä se ottaa päähän painaa duunia ja toiset saa lähes saman rahan tekemättä mitään.

Höpö höpö.

T. lähihoitaja kotihoidossa 2500e/kk

Minä teen töitä sekä päivystyksessä, että palvelutalossa ja saan bruttona lähes tonnin enemmän. Tällä alalla kyllä tekevälle töitä riittää.

Entäs esimerkiksi nämä maahantulijat joilla lapsia yleensä paljon enempi kyin suomalaisilla? Pitäisikö hriltäkin kieltää kaikki tuet tai moittia heitä samalla innolla kuin suomalaista työtöntä vanhempaa???

Vierailija kirjoitti:

Entäs esimerkiksi nämä maahantulijat joilla lapsia yleensä paljon enempi kyin suomalaisilla? Pitäisikö hriltäkin kieltää kaikki tuet tai moittia heitä samalla innolla kuin suomalaista työtöntä vanhempaa???

Niinhän niitä jo moititaankin ja haluttaisiin tuet pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa minimipalkan ilman korotuksia, tulisi olla yli 10 euroa. On hävytöntä että näin ei ole.

Pelkän palkan tuijottaminen ei oikein toimi kun sen päälle voi myös saada tukia.

Miten paljon tukia? Paljonko palkan mielestäsi tulisi olla vähintään? Enemmän vai vähemmän ja millä perusteella?

JAtkan vielä että Helsingissä euron tuntipalkalla tulisi tehdä 900-1000 tuntia kuukaudessa että pääsisi samaan kuin toimeentulotukiasiakas asumistukineen. kuukaudessa on noin 730 tuntia.

Eli miten pohdita edistryy tämän kymmen euroa minipalkan suhteen. Tuet lisäksi tarkoittaa käytännössä mitä? Tiedän itse kyllä mutta tarkoiotus on heratella asiasta keskustelua. Ei Helsingissä oikeasti pärjää työllä jos siitä saa vähemmän vaikka olisi tunteja ja tukia.

Jos teet 100 tuntia kk eli noin 25 per viikko, eli vaikka 5 tunnin työpäivää arkisin. Saat siitä tonnin, miinus verot, plus asumistuen. Todennäköisesti maksimi asumistuen(400) kun asut Helsingissä. Silti vuokrasi on helposti 700 sähkölasku parikymmppiä joten jäisis siitä käteen edes 680€. Pienemmällä palkalla olet kusessa jo lähtökohtaisesti. Täysillä tunneilla tulosi on 1600 plus satanen asumistukea, eli sinulle jäisi jo tonni käteen, kun saisit tehdä oikeasti koko tunnit. Ei kovin montaa arkea helpottavaa kodinkonetta tällä rahalla kuitenkaan ostella tai asuntoihin rahaa säästellä. Lainat ovat ihan saavuttamattomissa.

Alle kympin tuntipalkkaa, ei pitäisi virallisesti nypäivänä olla olemassakaan. 

Paitsi että menisi vielä 11.6%(177€) veroja, plus sähköt (20€) pois tuosta 1600 plus 100 euroa asumistuesta. Eli ei hyvin. Käteen jäisi 803€ kuukaudessa täysistä työtunneista tunneista vuokran jälkeen. Ainakin alle kympin työtunnit ovat aivan naurettavia.

Kympintunti ja täydet tunnit on 803€ käytettäväksi per kk, kulujen jälkeen. Tutkimusten mukaan 2012  vielä noin 10% työntekijöistä oli noilla liksoilla ja kaikki tietävät miten palkat ovat kehittyneet tuosta vuodesta tähän. Maltillisesti, eikä jakovaraa ole tyyppisesti. Suomea ollaan valitettavasti tuhoamassa tällä palkkamarkkinoiden romuttamisella. Suomalaisille ei ole mitään etua tästä hyvinvoinnista joka jaetaan ihan muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kskskslslsosos kirjoitti:

Täällä yksi vuorotöistä painava lähihoitaja jolla suunnilleen sama elintaso kuin kenellä tahansa työttömällä. Kyllä se ottaa päähän painaa duunia ja toiset saa lähes saman rahan tekemättä mitään.

Höpö höpö.

T. lähihoitaja kotihoidossa 2500e/kk

Minä teen töitä sekä päivystyksessä, että palvelutalossa ja saan bruttona lähes tonnin enemmän. Tällä alalla kyllä tekevälle töitä riittää.

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne halua. Niitä ei oikeastaan haluttaisi kuulla sun elämästä mitään. Sä et ole niille rikkaille kovinkaan merkityksellinen missään mielessä. Pidetään huoli omista asioistamme.

Kuka on niin sydämmetön että voisi antaa lapsen olla nälissään??

Ap

Sinä näköjään. Mene töihin, niin ne muutkin lapsensa ruokkii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan.

Sillä nyt ei ole merkitystä asiaan, mihinkä määritelmään työterveydenhuoltaminen sijoitetaan. Terveysongelmat hoidetaan ihan riippumatta siitä, onko lekuri työpaikan maksama vaiko kaupungin. Rahan siirtelyllä taskusta toiseen tämä ongelma korjataan, ilman että todellisuudessa yhteiskuntatasolla tulee lisäkustannusta. Toki voi olla, että terveydenhuoltoon panostetaan hitusen enemmän jakomallissa, mutta ei se välttämättä ole huono asia, eikä erityisen merkityksellinen rahallisesti. Hatustahan ne terveydenhuoltoon työnnettävät/hyväksyttävät rahamäärät on nytkin jossain määrin kiskottu ja tämä efekti kuitenkin koskettaa about tasapuolisesti kaikkia firmoja, varsinkin keskenään kilpailevia.

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis.

Sikäli kun vapaaehtoisuudesta voidaan puhua verotuksen ja kilpailusta selviytymisen kannalta. Firma joka jättää verotuksen optimoimatta jää helpommin kilpailijoiden jalkoihin, joten luonnollisesti kaikkien kannattaisi pyrkiä jakamaan työaikaa työttömille.

Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin?

Yleisesti ottaen työntekijä ei päätä siitä, montako tuntia sen on mahdollista tehdä töitä, vaan työnantaja. Toki kyse on lopulta sopimuskysymyksestä, työntekijä sitten vaihtaa firmaa jos ei meno miellytä, ihan kuten nykyäänkin palkkauksen ja työaikojen kohdalla. Toki siellä firman sisällä voi olla keskenään erilaisia työmääriä, kuten nykyäänkin. En kuitenkaan näe, että työntekijöiden tehtävä olisi olla päättämässä siitä, jaetaanko työtuntejaan toisille vaiko ei. Luulisin useimpien olevan vain mielissään siitä, että kun ennen jouduttiin maksamaan "sille uudelle tyypille" työmarkkinatuen muodossa, niin nyt maksetaan hitusen enemmän, mutta se sentään tekee saman määrän duuniakin sun helpotukseksi, etkä vain pelkästä makoilemisesta sille maksa kuten ennen.

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi.

Nykyään se tuen hakeminen onnistuu näppärästi verkossa. Ei nyt liene ihan hirveä vääryys, että useampi joutuu hakemaan tukia palkkansa lisäksi, kun verrataan siihen vääryyteen, että osa joutuu kituuttamaan pelkästään sillä säälittävällä tuella.

Toki voidaan miettiä sitäkin, että ei veroporkkanalla/-kepillä kannustettaisi kaikkein pienipalkkaisimpien työtuntien vähentämistä. Esim. alle 2000 €/kk tienaavia ei liene ihan hirveästi väestöstä (ehkä alle 10 %, kokonaisansioiden 1. desiilin ollessa 2144 €/kk), joten ei näiden vähän tienaavien tilanteen ennalleen jättäminen erikoisesti vaikuttaisi malliin:

https://www.stat.fi/til/pra/2017/pra_2017_2018-09-13_tie_001_fi_001.gif

Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista

Jos palkat laskisivat keskimäärin 9 % (jonka verran työaikaakin annettaisiin sille 10 % työttömien määrälle), niin tuo 245 € aleneminen tarkoittaisi 2722 €/kk palkan duunaria. En jaksa uskoa, että sellainen heppu joutuisi tukiluukulle uuden 2477 €/kk palkkansa kanssa. Sen sijaan 1600 euron siivoaja saisi vain 1456 euroa (144 euroa vähemmän), joka saattaisi aiheuttaa luukutusta, mutta kuten sanottua, ehkä ei ole kaikkein tehokkainta juuri näiltä aivan köyhimmiltä poistaa tunteja, eli poistetaan ehkä 9 % sijaan 10 % niiltä muilta.

Se mikä tässä jonkin verran on unohtunut, on se, että työttömyys (työmarkkinatuki, asumistuet, toimeentulotuet) maksaa 6 miljardia euroa vuodessa, joka tekee 2,75 miljoonaa työllistä (2,5 + 0,25) kohden 182 euroa kuukaudessa. Tällä työn uusjaolla voitaisiin tuosta summasta merkittävä määrä antaa suoraan palkansaajalle (osa toki ei töihin menisi silti ja osalle pitäisi maksaa jotain tukia riippuen siitä miten pienituloisia kohdellaan mallissa). Tuo summa olisi saman verran kuin 2022 €/kk tienaavalta otettava 9 %.

Valitettavasti isoa osaa köyhistä ihmisistä ei auttaisi yhtään heidän köyhyydessään vaikka rahaa annettaisiin enemmän. Moni, jolle tämänkin tukimäärän pitäisi riittää, saa sen kulumaan liian nopeasti. En väitä, ettei köyhillä olisi vaikeaa, yllättäviä kuluja tms. Sen vaan kertoo sekin, että lottovoittajat ovat usein nopeasti yhtä persaukisia kuin ennen lottovoittoa, eivät siis osaa tehdä laskelmia, sijoittaa tai pitää talouttaan kunnossa. Ennaltaehkäisevään työhön itse haluaisin lisää verorahoja pistää kuin jonkun taloustaidottoman köyhän eineskuluihin, joitain ei oikein voi auttaa. Ja ei, en halua, että lapset näkevät nälkää, parasta olisi jos kaikki vanhemmat osaisivat huolehtia lapsistaan eivätkä kituisi köyhinä tuilla koko elämäänsä. Turvaverkot on vastoinkäymisten varalta, ei hyväksikäytettäviksi. Tietty osa ihmisistä tulee aina hyväksikäyttämään järjestelmää, siinä ei isommat tuet auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Suomalaisten elintaso ja kuluttaminenhan eivät laske laisinkaan työn uusjaolla, vaan ne vain jaetaan eri tavalla väestön kesken. Sama duunit, tuotannot ja palvelut, tulevat edelleen tehdyiksi. Sama määrä raha tahkotaan työpaikoilla ja siten suurinpiirtein sama määrä työnnetään kulutukseenkin.

Säästämisaste kaiketi vähenee, koska rahaa enemmän saavat köyhät työntävät kaiken kädestä suuhun osakkeiden sijaan.

Minä nimenomaan veikkaisin, että uusia yrityksiä ja innovaatioita alkaisi syntymään suuremmalla tahdilla, kun se nyt 3000-10000 €/kk palkkaa saava perusfiksu heppu uskaltaa todennäköisemmin polkaista oman firman pystyyn, koska epäonnistuessa ei olisikaan vastassa työttömyys, vaan jostain lohkeaisi vastaavaa duunia taas nopeasti.

Nyt ne, joilla on aikaa ja motivaatiota yrittämiselle ja innovoinnille, eivät ole vastaavissa määrin yhtä perusfiksuja heppuja, vaan se 10 % väestöstä, joka syystä taikka toisesta viimeisenä nähdään kelvollisena työllistymään, noin niinkuin tilastollisesti. Tai sitten niitä heppuja, jotka uskaltavat riskeerata tympeän 2000 €/kk työpaikkansa uuden yrityksen vuoksi.

Eikä tämän ole tarkoitus kuulostaa yhtään miltään muulta kuin realismilta, olen itsekin työtön parhaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan.

Sillä nyt ei ole merkitystä asiaan, mihinkä määritelmään työterveydenhuoltaminen sijoitetaan. Terveysongelmat hoidetaan ihan riippumatta siitä, onko lekuri työpaikan maksama vaiko kaupungin. Rahan siirtelyllä taskusta toiseen tämä ongelma korjataan, ilman että todellisuudessa yhteiskuntatasolla tulee lisäkustannusta. Toki voi olla, että terveydenhuoltoon panostetaan hitusen enemmän jakomallissa, mutta ei se välttämättä ole huono asia, eikä erityisen merkityksellinen rahallisesti. Hatustahan ne terveydenhuoltoon työnnettävät/hyväksyttävät rahamäärät on nytkin jossain määrin kiskottu ja tämä efekti kuitenkin koskettaa about tasapuolisesti kaikkia firmoja, varsinkin keskenään kilpailevia.

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis.

Sikäli kun vapaaehtoisuudesta voidaan puhua verotuksen ja kilpailusta selviytymisen kannalta. Firma joka jättää verotuksen optimoimatta jää helpommin kilpailijoiden jalkoihin, joten luonnollisesti kaikkien kannattaisi pyrkiä jakamaan työaikaa työttömille.

Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin?

Yleisesti ottaen työntekijä ei päätä siitä, montako tuntia sen on mahdollista tehdä töitä, vaan työnantaja. Toki kyse on lopulta sopimuskysymyksestä, työntekijä sitten vaihtaa firmaa jos ei meno miellytä, ihan kuten nykyäänkin palkkauksen ja työaikojen kohdalla. Toki siellä firman sisällä voi olla keskenään erilaisia työmääriä, kuten nykyäänkin. En kuitenkaan näe, että työntekijöiden tehtävä olisi olla päättämässä siitä, jaetaanko työtuntejaan toisille vaiko ei. Luulisin useimpien olevan vain mielissään siitä, että kun ennen jouduttiin maksamaan "sille uudelle tyypille" työmarkkinatuen muodossa, niin nyt maksetaan hitusen enemmän, mutta se sentään tekee saman määrän duuniakin sun helpotukseksi, etkä vain pelkästä makoilemisesta sille maksa kuten ennen.

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi.

Nykyään se tuen hakeminen onnistuu näppärästi verkossa. Ei nyt liene ihan hirveä vääryys, että useampi joutuu hakemaan tukia palkkansa lisäksi, kun verrataan siihen vääryyteen, että osa joutuu kituuttamaan pelkästään sillä säälittävällä tuella.

Toki voidaan miettiä sitäkin, että ei veroporkkanalla/-kepillä kannustettaisi kaikkein pienipalkkaisimpien työtuntien vähentämistä. Esim. alle 2000 €/kk tienaavia ei liene ihan hirveästi väestöstä (ehkä alle 10 %, kokonaisansioiden 1. desiilin ollessa 2144 €/kk), joten ei näiden vähän tienaavien tilanteen ennalleen jättäminen erikoisesti vaikuttaisi malliin:

https://www.stat.fi/til/pra/2017/pra_2017_2018-09-13_tie_001_fi_001.gif

Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista

Jos palkat laskisivat keskimäärin 9 % (jonka verran työaikaakin annettaisiin sille 10 % työttömien määrälle), niin tuo 245 € aleneminen tarkoittaisi 2722 €/kk palkan duunaria. En jaksa uskoa, että sellainen heppu joutuisi tukiluukulle uuden 2477 €/kk palkkansa kanssa. Sen sijaan 1600 euron siivoaja saisi vain 1456 euroa (144 euroa vähemmän), joka saattaisi aiheuttaa luukutusta, mutta kuten sanottua, ehkä ei ole kaikkein tehokkainta juuri näiltä aivan köyhimmiltä poistaa tunteja, eli poistetaan ehkä 9 % sijaan 10 % niiltä muilta.

Se mikä tässä jonkin verran on unohtunut, on se, että työttömyys (työmarkkinatuki, asumistuet, toimeentulotuet) maksaa 6 miljardia euroa vuodessa, joka tekee 2,75 miljoonaa työllistä (2,5 + 0,25) kohden 182 euroa kuukaudessa. Tällä työn uusjaolla voitaisiin tuosta summasta merkittävä määrä antaa suoraan palkansaajalle (osa toki ei töihin menisi silti ja osalle pitäisi maksaa jotain tukia riippuen siitä miten pienituloisia kohdellaan mallissa). Tuo summa olisi saman verran kuin 2022 €/kk tienaavalta otettava 9 %.

Eli sun porkkanasi olikin tarkoitettu työnantajille eikä työntekijöille. Ja se vapaaehtoinen tässä yhtälössä onkin työnantaja. Tällä hetkellä työnantaja ei voi yksipuolisella päätöksellä lyhentää työntekijöidensä työaikaa ja palkata lisää väkeä. Eli tuohon malliin tarvittaisiin lakimuutos ja myös jokin raja, jonka alle työaikaa ei saa pudottaa. Kokopäivätyöstä ei voi tehdä puolipäivätyötä ilman, että se sopii myös työntekijälle. 

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti isoa osaa köyhistä ihmisistä ei auttaisi yhtään heidän köyhyydessään vaikka rahaa annettaisiin enemmän.

Tukia pitäisi muuttaa siten, että vuokraan laskettavaa osuutta ei koskaan siirrettäisi köyhälle itselleen, vaan vuokranantajalle suoraan, jotta vältytään siltä, että köyhä juokin rahansa ne heti saatuaan ja ihmettelee vasta sitten, mitkä autostereot varastaa vuokran maksua varten tai mitä mummoaan häiriköi rahatarpeillaan. Miksei sama voisi koskea puhelinliittymää, sähkölaskua ja sen sellaisia.

Samoin osa tuista pitäisi maksaa päivittäin, esim. 5 €/pv, jotta koskaan ei tulisi päivää, kun täytyy miettiä mistä saisi rahaa ruokaan, vaan aina olisi aamulla 08:00 se femma tilillä venaamassa, vaikka olisi kuinka törsännyt baarissa viime yönä.

Loput rahat tulkoot sitten könttänä, jotta onnistuu edes kuukauden mittakaavassa säästäminen siihen malliin, että saa hankittua jonkin kalliinpuoleisen kodinkoneen tms.

Ei niitä paljon tienaavia haluta yrittäjiksi. Suomi on ainakin tällä hetkellä kontrolli-yhteiskunta, joka haluaa motivoituneet tuottamaan tulosta jo valmiille rakenteille ja sellaisia joilla on ideoita muttei rahaa ja motiivia niiden toteuttamiseen, ei haluta ollenkaan mukaan kilpailemaan samasta jaosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan.

Sillä nyt ei ole merkitystä asiaan, mihinkä määritelmään työterveydenhuoltaminen sijoitetaan. Terveysongelmat hoidetaan ihan riippumatta siitä, onko lekuri työpaikan maksama vaiko kaupungin. Rahan siirtelyllä taskusta toiseen tämä ongelma korjataan, ilman että todellisuudessa yhteiskuntatasolla tulee lisäkustannusta. Toki voi olla, että terveydenhuoltoon panostetaan hitusen enemmän jakomallissa, mutta ei se välttämättä ole huono asia, eikä erityisen merkityksellinen rahallisesti. Hatustahan ne terveydenhuoltoon työnnettävät/hyväksyttävät rahamäärät on nytkin jossain määrin kiskottu ja tämä efekti kuitenkin koskettaa about tasapuolisesti kaikkia firmoja, varsinkin keskenään kilpailevia.

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis.

Sikäli kun vapaaehtoisuudesta voidaan puhua verotuksen ja kilpailusta selviytymisen kannalta. Firma joka jättää verotuksen optimoimatta jää helpommin kilpailijoiden jalkoihin, joten luonnollisesti kaikkien kannattaisi pyrkiä jakamaan työaikaa työttömille.

Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin?

Yleisesti ottaen työntekijä ei päätä siitä, montako tuntia sen on mahdollista tehdä töitä, vaan työnantaja. Toki kyse on lopulta sopimuskysymyksestä, työntekijä sitten vaihtaa firmaa jos ei meno miellytä, ihan kuten nykyäänkin palkkauksen ja työaikojen kohdalla. Toki siellä firman sisällä voi olla keskenään erilaisia työmääriä, kuten nykyäänkin. En kuitenkaan näe, että työntekijöiden tehtävä olisi olla päättämässä siitä, jaetaanko työtuntejaan toisille vaiko ei. Luulisin useimpien olevan vain mielissään siitä, että kun ennen jouduttiin maksamaan "sille uudelle tyypille" työmarkkinatuen muodossa, niin nyt maksetaan hitusen enemmän, mutta se sentään tekee saman määrän duuniakin sun helpotukseksi, etkä vain pelkästä makoilemisesta sille maksa kuten ennen.

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi.

Nykyään se tuen hakeminen onnistuu näppärästi verkossa. Ei nyt liene ihan hirveä vääryys, että useampi joutuu hakemaan tukia palkkansa lisäksi, kun verrataan siihen vääryyteen, että osa joutuu kituuttamaan pelkästään sillä säälittävällä tuella.

Toki voidaan miettiä sitäkin, että ei veroporkkanalla/-kepillä kannustettaisi kaikkein pienipalkkaisimpien työtuntien vähentämistä. Esim. alle 2000 €/kk tienaavia ei liene ihan hirveästi väestöstä (ehkä alle 10 %, kokonaisansioiden 1. desiilin ollessa 2144 €/kk), joten ei näiden vähän tienaavien tilanteen ennalleen jättäminen erikoisesti vaikuttaisi malliin:

https://www.stat.fi/til/pra/2017/pra_2017_2018-09-13_tie_001_fi_001.gif

Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista

Jos palkat laskisivat keskimäärin 9 % (jonka verran työaikaakin annettaisiin sille 10 % työttömien määrälle), niin tuo 245 € aleneminen tarkoittaisi 2722 €/kk palkan duunaria. En jaksa uskoa, että sellainen heppu joutuisi tukiluukulle uuden 2477 €/kk palkkansa kanssa. Sen sijaan 1600 euron siivoaja saisi vain 1456 euroa (144 euroa vähemmän), joka saattaisi aiheuttaa luukutusta, mutta kuten sanottua, ehkä ei ole kaikkein tehokkainta juuri näiltä aivan köyhimmiltä poistaa tunteja, eli poistetaan ehkä 9 % sijaan 10 % niiltä muilta.

Se mikä tässä jonkin verran on unohtunut, on se, että työttömyys (työmarkkinatuki, asumistuet, toimeentulotuet) maksaa 6 miljardia euroa vuodessa, joka tekee 2,75 miljoonaa työllistä (2,5 + 0,25) kohden 182 euroa kuukaudessa. Tällä työn uusjaolla voitaisiin tuosta summasta merkittävä määrä antaa suoraan palkansaajalle (osa toki ei töihin menisi silti ja osalle pitäisi maksaa jotain tukia riippuen siitä miten pienituloisia kohdellaan mallissa). Tuo summa olisi saman verran kuin 2022 €/kk tienaavalta otettava 9 %.

Eli sun porkkanasi olikin tarkoitettu työnantajille eikä työntekijöille. Ja se vapaaehtoinen tässä yhtälössä onkin työnantaja. Tällä hetkellä työnantaja ei voi yksipuolisella päätöksellä lyhentää työntekijöidensä työaikaa ja palkata lisää väkeä. Eli tuohon malliin tarvittaisiin lakimuutos ja myös jokin raja, jonka alle työaikaa ei saa pudottaa. Kokopäivätyöstä ei voi tehdä puolipäivätyötä ilman, että se sopii myös työntekijälle. 

Varmastikaan mitkään "toistaiseksi voimassa" työsopimukset eivät muutu ilman, että työntekijä potkitaan pihalle tai yhteistuumin tehdään muutoksia soppariin. Sitä en kylläkään tiedä, estääkö laki tosiaan työntekijän pois potkimisen ja samaisen palkkaamisen takaisin pienemmällä tuntimäärällä, eivätkä lakipykälät kauheasti kiinnostakaan. Olettaisin kuitenkin tuonkin lakimuutoksen olevan varsin minimaalinen urakka kansanedustajille, jos mallia haluttaisiin kokeilla, jos näin on.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä paljon tienaavia haluta yrittäjiksi. Suomi on ainakin tällä hetkellä kontrolli-yhteiskunta, joka haluaa motivoituneet tuottamaan tulosta jo valmiille rakenteille ja sellaisia joilla on ideoita muttei rahaa ja motiivia niiden toteuttamiseen, ei haluta ollenkaan mukaan kilpailemaan samasta jaosta.

Miksi kansanedustajaa kiinnostaisi pätkääkään "valmis rakenne", eli joku satunnainen firma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti isoa osaa köyhistä ihmisistä ei auttaisi yhtään heidän köyhyydessään vaikka rahaa annettaisiin enemmän.

Tukia pitäisi muuttaa siten, että vuokraan laskettavaa osuutta ei koskaan siirrettäisi köyhälle itselleen, vaan vuokranantajalle suoraan, jotta vältytään siltä, että köyhä juokin rahansa ne heti saatuaan ja ihmettelee vasta sitten, mitkä autostereot varastaa vuokran maksua varten tai mitä mummoaan häiriköi rahatarpeillaan. Miksei sama voisi koskea puhelinliittymää, sähkölaskua ja sen sellaisia.

Samoin osa tuista pitäisi maksaa päivittäin, esim. 5 €/pv, jotta koskaan ei tulisi päivää, kun täytyy miettiä mistä saisi rahaa ruokaan, vaan aina olisi aamulla 08:00 se femma tilillä venaamassa, vaikka olisi kuinka törsännyt baarissa viime yönä.

Loput rahat tulkoot sitten könttänä, jotta onnistuu edes kuukauden mittakaavassa säästäminen siihen malliin, että saa hankittua jonkin kalliinpuoleisen kodinkoneen tms.

Kyse on vuokranantajan toiveesta ja lähtökohdista. Tuissa on tämä mahdollisuus vuokranantajan vaatia tukea suoraan omalle tilille, joten niiden muuttaminen ei ole tarpeen. Tuo toinen ehdotuksesi ei ole tästä maailmasta ollenkaan. Ei ole sinun asiasi miten raha kulutetaan. Kerralla voi saada halvalla paljon jotain mitä tarvitsee pidemmäksi aikaa ja vitosen päivä joutuisi aika moni sen lisäksi kerjäämään joka ei ole tavoiteltava asia, aikuisten oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Ostin juuri upouuden audin :)

N 19

Onnea autolainan johdosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Suomalaisten elintaso ja kuluttaminenhan eivät laske laisinkaan työn uusjaolla, vaan ne vain jaetaan eri tavalla väestön kesken. Sama duunit, tuotannot ja palvelut, tulevat edelleen tehdyiksi. Sama määrä raha tahkotaan työpaikoilla ja siten suurinpiirtein sama määrä työnnetään kulutukseenkin.

Säästämisaste kaiketi vähenee, koska rahaa enemmän saavat köyhät työntävät kaiken kädestä suuhun osakkeiden sijaan.

Minä nimenomaan veikkaisin, että uusia yrityksiä ja innovaatioita alkaisi syntymään suuremmalla tahdilla, kun se nyt 3000-10000 €/kk palkkaa saava perusfiksu heppu uskaltaa todennäköisemmin polkaista oman firman pystyyn, koska epäonnistuessa ei olisikaan vastassa työttömyys, vaan jostain lohkeaisi vastaavaa duunia taas nopeasti.

Nyt ne, joilla on aikaa ja motivaatiota yrittämiselle ja innovoinnille, eivät ole vastaavissa määrin yhtä perusfiksuja heppuja, vaan se 10 % väestöstä, joka syystä taikka toisesta viimeisenä nähdään kelvollisena työllistymään, noin niinkuin tilastollisesti. Tai sitten niitä heppuja, jotka uskaltavat riskeerata tympeän 2000 €/kk työpaikkansa uuden yrityksen vuoksi.

Eikä tämän ole tarkoitus kuulostaa yhtään miltään muulta kuin realismilta, olen itsekin työtön parhaillaan.

Mä olen tuosta eri mieltä. Jos A on työtön ja B töissä, A ei luonnollisestikaan pahemmin käytä palveluita. Jos A työllistyy siten, että B:n työaikaa - ja siten myös palkkaa lasketaan - B vähentää palveluidensa käyttöä esimerkiksi värjäämällä hiuksensa itse kampaajalla käynnin sijasta. A:nkin palkka on vain saman verran kuin mitä B:llä, eikä hänkään raaski käydä kampaajalla vaan värjää hiuksensa itse. Tai B:llä on aiemmin käynyt viikkosiivooja, mutta työajan lyhennyksen jälkeen hän katsoo, ettei viikkosiivoojaan ole enää varaa ja siivoaa itse. A on tähänkin asti siivonnut itse eikä samansuuruinen palkka kuin B:llä saa häntäkään palkkaamaan viikkosiivoojaa. B on tähän asti saattanut ostaa lapsensa kengät jostain marketista, mutta työajan lyhennyksen jälkeen alkaakin tilata ne ulkomaisista verkkokaupoista. A:kaan ei työllistyttyään siiry ostamaan lapsensa kenkiä marketista vaan tilaa ne edullisemmin ulkomailta kuten tähänkin asti. Tietenkin on asioita, joita A työllistyttyään alkaa tekemään, mutta ne eivät välttämättä ole asioita, joita B lakkaa tekemästä.

Miksi olet ap tehnyt lapsia noin huonoon taloudelliseen tikanteeseen? Ei tulisi mieleenkään lisäntyä jos olisin tt-tuella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti isoa osaa köyhistä ihmisistä ei auttaisi yhtään heidän köyhyydessään vaikka rahaa annettaisiin enemmän.

Tukia pitäisi muuttaa siten, että vuokraan laskettavaa osuutta ei koskaan siirrettäisi köyhälle itselleen, vaan vuokranantajalle suoraan, jotta vältytään siltä, että köyhä juokin rahansa ne heti saatuaan ja ihmettelee vasta sitten, mitkä autostereot varastaa vuokran maksua varten tai mitä mummoaan häiriköi rahatarpeillaan. Miksei sama voisi koskea puhelinliittymää, sähkölaskua ja sen sellaisia.

Samoin osa tuista pitäisi maksaa päivittäin, esim. 5 €/pv, jotta koskaan ei tulisi päivää, kun täytyy miettiä mistä saisi rahaa ruokaan, vaan aina olisi aamulla 08:00 se femma tilillä venaamassa, vaikka olisi kuinka törsännyt baarissa viime yönä.

Loput rahat tulkoot sitten könttänä, jotta onnistuu edes kuukauden mittakaavassa säästäminen siihen malliin, että saa hankittua jonkin kalliinpuoleisen kodinkoneen tms.

Kyse on vuokranantajan toiveesta ja lähtökohdista. Tuissa on tämä mahdollisuus vuokranantajan vaatia tukea suoraan omalle tilille, joten niiden muuttaminen ei ole tarpeen. Tuo toinen ehdotuksesi ei ole tästä maailmasta ollenkaan. Ei ole sinun asiasi miten raha kulutetaan. Kerralla voi saada halvalla paljon jotain mitä tarvitsee pidemmäksi aikaa ja vitosen päivä joutuisi aika moni sen lisäksi kerjäämään joka ei ole tavoiteltava asia, aikuisten oikeasti.

Miten niin ei ole minun asiani, miten raha kulutetaan? Onhan se nytkin heitetty täysin hatusta, että työmarkkinatuki maksetaan 13 kertaa vuodessa. Aivan yhtälailla se voidaan heittää jatkossakin täysin hatusta, että sitä maksetaan 365 kertaa vuodessa. Ei siinä kukaan puutu siihen, miten ihmiset rahansa käyttävät, koska sama rahamäärä niille annetaan edelleenkin. Kunhan vain poistetaan typerän rahankäytön aiheuttamia ongelmia. Kukaanhan ei ole pakottamassa sua käyttämään sitä 5 euroa joka päivä, vaan ihan samalla tavalla voit sen käyttää kuten ennenkin.