Haluaako rikkaat oikeasti että mun lapset näkee nälkää?

Mee töihin ja tienaa omat rahat nii ei näe, älä pummaa veronmaksajien rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Suomalaisten elintaso ja kuluttaminenhan eivät laske laisinkaan työn uusjaolla, vaan ne vain jaetaan eri tavalla väestön kesken. Sama duunit, tuotannot ja palvelut, tulevat edelleen tehdyiksi. Sama määrä raha tahkotaan työpaikoilla ja siten suurinpiirtein sama määrä työnnetään kulutukseenkin.

Säästämisaste kaiketi vähenee, koska rahaa enemmän saavat köyhät työntävät kaiken kädestä suuhun osakkeiden sijaan.

Minä nimenomaan veikkaisin, että uusia yrityksiä ja innovaatioita alkaisi syntymään suuremmalla tahdilla, kun se nyt 3000-10000 €/kk palkkaa saava perusfiksu heppu uskaltaa todennäköisemmin polkaista oman firman pystyyn, koska epäonnistuessa ei olisikaan vastassa työttömyys, vaan jostain lohkeaisi vastaavaa duunia taas nopeasti.

Nyt ne, joilla on aikaa ja motivaatiota yrittämiselle ja innovoinnille, eivät ole vastaavissa määrin yhtä perusfiksuja heppuja, vaan se 10 % väestöstä, joka syystä taikka toisesta viimeisenä nähdään kelvollisena työllistymään, noin niinkuin tilastollisesti. Tai sitten niitä heppuja, jotka uskaltavat riskeerata tympeän 2000 €/kk työpaikkansa uuden yrityksen vuoksi.

Eikä tämän ole tarkoitus kuulostaa yhtään miltään muulta kuin realismilta, olen itsekin työtön parhaillaan.

Mä olen tuosta eri mieltä. Jos A on työtön ja B töissä, A ei luonnollisestikaan pahemmin käytä palveluita. Jos A työllistyy siten, että B:n työaikaa - ja siten myös palkkaa lasketaan - B vähentää palveluidensa käyttöä esimerkiksi värjäämällä hiuksensa itse kampaajalla käynnin sijasta. A:nkin palkka on vain saman verran kuin mitä B:llä, eikä hänkään raaski käydä kampaajalla vaan värjää hiuksensa itse. Tai B:llä on aiemmin käynyt viikkosiivooja, mutta työajan lyhennyksen jälkeen hän katsoo, ettei viikkosiivoojaan ole enää varaa ja siivoaa itse. A on tähänkin asti siivonnut itse eikä samansuuruinen palkka kuin B:llä saa häntäkään palkkaamaan viikkosiivoojaa. B on tähän asti saattanut ostaa lapsensa kengät jostain marketista, mutta työajan lyhennyksen jälkeen alkaakin tilata ne ulkomaisista verkkokaupoista. A:kaan ei työllistyttyään siiry ostamaan lapsensa kenkiä marketista vaan tilaa ne edullisemmin ulkomailta kuten tähänkin asti. Tietenkin on asioita, joita A työllistyttyään alkaa tekemään, mutta ne eivät välttämättä ole asioita, joita B lakkaa tekemästä.

Olet eri mieltä, mutta kuitenkin olet samaa mieltä? Eihän esimerkeissäsi elintaso mihinkään muuttunut eikä kulutuskaan vähentynyt. Se vain jakautui eri tavalla. Ja siis toki se voi jakautua eri tavalla palvelun/tuotteen ostajan lisäksi myös sen suhteen, että mitä palvelua ja tuotetta ostetaan. Eikä se mitään haittaa, maailma muuttuu kuitenkin ja muutoksiin on sopeuduttava.

Vähentyyhän kulutus. Ennen työajan lyhentämistä B kävi kampaajalla, hänellä kävi viikkosiivoja ja hän kävi ostamassa lapsensa kengät läheisestä marketista. A:n työllistyttyä kumpikaan ei tee noita em asioita. Mitä tapahtuu sille kampaajalle, viikkosiivoojalle ja marketin kenkäosaston myyjälle, jos yhä useampi tähän asti heidän palvelujaan käyttänyt lakkaa käyttämästä eikä tule uusiakaan asiakkaita?

Minnehän luulet, että ne rahat oikein ovat sitten menneet? Johonkin ne kaikki rahat käytetään joka tapauksessa. Jos trendikkäitä hiuksia tehtailevan kampaajan asiakaskunta vähenee, niin jonkun toisen ammatinharjoittajan asiakaskunta kasvaa. Ei nyt olla niin järisyttäviä muutoksia tekemässä ihmisten ostovoimaan, ettäkö vastaavia tilanteita ei näkyisi jatkuvasti laman/nousukauden/huuman/verotuksen muuttumisen yms. miljoonan muun vaikuttimen vuoksi muutenkin.

Ei se aina mene noin tai se on vain toiveajattelua.

Oma kampaajani lopetti juuri toimintansa ja sama on oli monella muulla tässä kaupungissa, kun Prisma avasi omat kampaamo- ja parturipalvelut, jotka pystyvät tekemään jotkut palvelut halvemmalla, kun käyttävät opiskelijoita ja työharjoittelijoita ja työntekijöitä on kymmeniä, toisin kuin yhden naisen yrityksessä, jolloin työhön opastukseen jää aikaa.

Sama kivijalkakaupassa esim. Ajatar lopetti toimintansa ja moni jäi työttömäksi, kun takit tilataan netistä, halpatyövoima maasta, jotka tekevät vaatteet orjapalkalla.

Ja kaikesta tästä huolimatta rahan kiersi entiseen malliinsa, vain eri kohteisiin.

Se, meneekö rahaa enemmän ulkomaille vaiko ei, vaikuttaa vaihtotaseeseen, joka on onneksi Suomella taas positiivinen:

https://tilastokeskus.fi/til/mata/2017/11/mata_2017_11_2018-01-15_tie_0…

Ulkomaan kaupalla ei ole erityistä merkitystä sen suhteen, kannattaako vähävaraisille jakaa enemmän rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Suomalaisten elintaso ja kuluttaminenhan eivät laske laisinkaan työn uusjaolla, vaan ne vain jaetaan eri tavalla väestön kesken. Sama duunit, tuotannot ja palvelut, tulevat edelleen tehdyiksi. Sama määrä raha tahkotaan työpaikoilla ja siten suurinpiirtein sama määrä työnnetään kulutukseenkin.

Säästämisaste kaiketi vähenee, koska rahaa enemmän saavat köyhät työntävät kaiken kädestä suuhun osakkeiden sijaan.

Minä nimenomaan veikkaisin, että uusia yrityksiä ja innovaatioita alkaisi syntymään suuremmalla tahdilla, kun se nyt 3000-10000 €/kk palkkaa saava perusfiksu heppu uskaltaa todennäköisemmin polkaista oman firman pystyyn, koska epäonnistuessa ei olisikaan vastassa työttömyys, vaan jostain lohkeaisi vastaavaa duunia taas nopeasti.

Nyt ne, joilla on aikaa ja motivaatiota yrittämiselle ja innovoinnille, eivät ole vastaavissa määrin yhtä perusfiksuja heppuja, vaan se 10 % väestöstä, joka syystä taikka toisesta viimeisenä nähdään kelvollisena työllistymään, noin niinkuin tilastollisesti. Tai sitten niitä heppuja, jotka uskaltavat riskeerata tympeän 2000 €/kk työpaikkansa uuden yrityksen vuoksi.

Eikä tämän ole tarkoitus kuulostaa yhtään miltään muulta kuin realismilta, olen itsekin työtön parhaillaan.

Mä olen tuosta eri mieltä. Jos A on työtön ja B töissä, A ei luonnollisestikaan pahemmin käytä palveluita. Jos A työllistyy siten, että B:n työaikaa - ja siten myös palkkaa lasketaan - B vähentää palveluidensa käyttöä esimerkiksi värjäämällä hiuksensa itse kampaajalla käynnin sijasta. A:nkin palkka on vain saman verran kuin mitä B:llä, eikä hänkään raaski käydä kampaajalla vaan värjää hiuksensa itse. Tai B:llä on aiemmin käynyt viikkosiivooja, mutta työajan lyhennyksen jälkeen hän katsoo, ettei viikkosiivoojaan ole enää varaa ja siivoaa itse. A on tähänkin asti siivonnut itse eikä samansuuruinen palkka kuin B:llä saa häntäkään palkkaamaan viikkosiivoojaa. B on tähän asti saattanut ostaa lapsensa kengät jostain marketista, mutta työajan lyhennyksen jälkeen alkaakin tilata ne ulkomaisista verkkokaupoista. A:kaan ei työllistyttyään siiry ostamaan lapsensa kenkiä marketista vaan tilaa ne edullisemmin ulkomailta kuten tähänkin asti. Tietenkin on asioita, joita A työllistyttyään alkaa tekemään, mutta ne eivät välttämättä ole asioita, joita B lakkaa tekemästä.

Olet eri mieltä, mutta kuitenkin olet samaa mieltä? Eihän esimerkeissäsi elintaso mihinkään muuttunut eikä kulutuskaan vähentynyt. Se vain jakautui eri tavalla. Ja siis toki se voi jakautua eri tavalla palvelun/tuotteen ostajan lisäksi myös sen suhteen, että mitä palvelua ja tuotetta ostetaan. Eikä se mitään haittaa, maailma muuttuu kuitenkin ja muutoksiin on sopeuduttava.

Vähentyyhän kulutus. Ennen työajan lyhentämistä B kävi kampaajalla, hänellä kävi viikkosiivoja ja hän kävi ostamassa lapsensa kengät läheisestä marketista. A:n työllistyttyä kumpikaan ei tee noita em asioita. Mitä tapahtuu sille kampaajalle, viikkosiivoojalle ja marketin kenkäosaston myyjälle, jos yhä useampi tähän asti heidän palvelujaan käyttänyt lakkaa käyttämästä eikä tule uusiakaan asiakkaita?

Minnehän luulet, että ne rahat oikein ovat sitten menneet? Johonkin ne kaikki rahat käytetään joka tapauksessa. Jos trendikkäitä hiuksia tehtailevan kampaajan asiakaskunta vähenee, niin jonkun toisen ammatinharjoittajan asiakaskunta kasvaa. Ei nyt olla niin järisyttäviä muutoksia tekemässä ihmisten ostovoimaan, ettäkö vastaavia tilanteita ei näkyisi jatkuvasti laman/nousukauden/huuman/verotuksen muuttumisen yms. miljoonan muun vaikuttimen vuoksi muutenkin.

Noh, monelle jo satasen ansionmenetys on sen verran iso asia, että hän jättää sen ylimääräisen palvelun käyttämättä, joka tähän asti on ollut asia, jolla on voinut antaa omaan elämäänsä pientä "luxusta". Jos yhä useampi ihminen alkaa käyttää rahansa pääsääntöisesti vain peruselämiseen, niin vaikka työllistynyt alkaakin ostaa tarjousmakkaran sijasta porsaan kasleria ja porsaankaslerin kulutus nousee, niin työaikaa lyhentänyt jättää kuluttamatta sellaisiin asioihin, joihin on aiemmin kuluttanut. Hänkin tyytyy porsaankasleriin kuten ennenkin. 

Mietin myös sitä, miten tämä ratkaisu vaikuttaisi niiden ihmisten työmotivaatioon, joilla työaikaa vastoin heidän tahtoaan lyhennetään. Sun ratkaisusi varmaan olisi, että no sitten lusmuilee töissä enemmän tai irtisanoo itsensä koko duunista. Suurin osa ihmisistä haluaisi käydä töissä siten, että peruselinkustannusten lisäksi voisi saada edes vähän jotain ekstraakin. Jos se ekstra putoaa pois, aika varmasti myös motivaatio laskee.

En ole huolissani omasta ahteristani, koska kuulun yhteiskunnan hyväosaisiin. Mutta näen sen ryhmän (joka on kooltaan aika suuri), jolle tuolla tahdonvastaisella työajan lyhennyksellä ja palkan pienenemisellä on oikeasti merkitystä. 

Se satanen siirtyy jollekin toiselle kuluttajalle, sitä ei menetetä. Se toki voi vaihtaa määränpäätänsä luksuksesta ja tarjousmakkarasta porsaan kasleriin, mutta eihän se sillä katoa. Tarjousmakkaran ja luksuspalvelun tarjoajat kärsivät ja kaslerin valmistaja hyötyy. Rahamäärä pysyy samana. Kaslerin valmistukseen palkataan lisää väkeä ja tarjousmakkara/luksustarjoaja potkivat väkeä pihalle. Työpaikkojen ja vaurauden määrä pysyy kaikenkaikkiaan käytännössä samana.

Työajan lyhennyksellä ja palkan pienenemisellä saa olla merkitystä, eikä sen pidä olla mikään este mallille. Ei nykytilanne ole mikään Jumalalta annettu vakiotilanne, josta ei saisi poiketa. Lopputulos olisi parempi, vaikkei kaikkia miellyttäisikään.

Saavutettuen etujen menettäminen on psykologinen ilmiö ja toki sitä vastaan taistellaan. Ei siihenkään suostuttaisi, että potkitaan työttömäksi toinen mokoma 10 % väestöstä, annetaan työt ja palkat lopuille 80 % väestöstä, jotta näillä voisi olla varaa rällätä menemään entistä enemmän. Jos meillä olisikin 0 % työttömyys ja pienemmät palkat kaikilla jo nyt, niin hullunahan te mua pitäisitte, jos ehdottaisin tätä nykyistä 10 % työttömillä varustettua tilannetta korvikkeeksi.

Se omistajaa vaihtanut satanen voi kadota kaslerin sijasta kiinalaisiin verkkokauppoihin.

Vierailija kirjoitti:

Tunnut kannattavan vanhaa neukkumallia, jossa pienellä vähemmistöllä on millä mällätä ja loput massit jaetaan tasan muiden kanssa, jotta he eivät koe nälkää, mutta eivät paljon muutakaan.

Ehdotukseni ei millään tavalla lisää rikkaiden vaurautta nykytilanteeseen nähden, joten kuvauksesi ei ole osuva.

Sen sijaan mallini tasaisi palkansaajien välisiä tuloeroja, vähentäen pahinta köyhyyttä. Lisäksi on oletettavaa, että myös hyvin tienaavien joukossa on ihmisiä, jotka joutuisivat jakamaan työmääräänsä työttömille, joten faktuaalisesti rikkaiden rahaa valuisi köyhille enemmän mun mallissa kuin nykytilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä paljon tienaavia haluta yrittäjiksi. Suomi on ainakin tällä hetkellä kontrolli-yhteiskunta, joka haluaa motivoituneet tuottamaan tulosta jo valmiille rakenteille ja sellaisia joilla on ideoita muttei rahaa ja motiivia niiden toteuttamiseen, ei haluta ollenkaan mukaan kilpailemaan samasta jaosta.

Miksi kansanedustajaa kiinnostaisi pätkääkään "valmis rakenne", eli joku satunnainen firma?

Kokoomuksen je Keskustan kansanedustaja kiinnostaa, kavereiden ja sukulaisten firmat, ei uusien kilpailijoiden tuottaminen. Oma etu on kyseessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Suomalaisten elintaso ja kuluttaminenhan eivät laske laisinkaan työn uusjaolla, vaan ne vain jaetaan eri tavalla väestön kesken. Sama duunit, tuotannot ja palvelut, tulevat edelleen tehdyiksi. Sama määrä raha tahkotaan työpaikoilla ja siten suurinpiirtein sama määrä työnnetään kulutukseenkin.

Säästämisaste kaiketi vähenee, koska rahaa enemmän saavat köyhät työntävät kaiken kädestä suuhun osakkeiden sijaan.

Minä nimenomaan veikkaisin, että uusia yrityksiä ja innovaatioita alkaisi syntymään suuremmalla tahdilla, kun se nyt 3000-10000 €/kk palkkaa saava perusfiksu heppu uskaltaa todennäköisemmin polkaista oman firman pystyyn, koska epäonnistuessa ei olisikaan vastassa työttömyys, vaan jostain lohkeaisi vastaavaa duunia taas nopeasti.

Nyt ne, joilla on aikaa ja motivaatiota yrittämiselle ja innovoinnille, eivät ole vastaavissa määrin yhtä perusfiksuja heppuja, vaan se 10 % väestöstä, joka syystä taikka toisesta viimeisenä nähdään kelvollisena työllistymään, noin niinkuin tilastollisesti. Tai sitten niitä heppuja, jotka uskaltavat riskeerata tympeän 2000 €/kk työpaikkansa uuden yrityksen vuoksi.

Eikä tämän ole tarkoitus kuulostaa yhtään miltään muulta kuin realismilta, olen itsekin työtön parhaillaan.

Mä olen tuosta eri mieltä. Jos A on työtön ja B töissä, A ei luonnollisestikaan pahemmin käytä palveluita. Jos A työllistyy siten, että B:n työaikaa - ja siten myös palkkaa lasketaan - B vähentää palveluidensa käyttöä esimerkiksi värjäämällä hiuksensa itse kampaajalla käynnin sijasta. A:nkin palkka on vain saman verran kuin mitä B:llä, eikä hänkään raaski käydä kampaajalla vaan värjää hiuksensa itse. Tai B:llä on aiemmin käynyt viikkosiivooja, mutta työajan lyhennyksen jälkeen hän katsoo, ettei viikkosiivoojaan ole enää varaa ja siivoaa itse. A on tähänkin asti siivonnut itse eikä samansuuruinen palkka kuin B:llä saa häntäkään palkkaamaan viikkosiivoojaa. B on tähän asti saattanut ostaa lapsensa kengät jostain marketista, mutta työajan lyhennyksen jälkeen alkaakin tilata ne ulkomaisista verkkokaupoista. A:kaan ei työllistyttyään siiry ostamaan lapsensa kenkiä marketista vaan tilaa ne edullisemmin ulkomailta kuten tähänkin asti. Tietenkin on asioita, joita A työllistyttyään alkaa tekemään, mutta ne eivät välttämättä ole asioita, joita B lakkaa tekemästä.

Olet eri mieltä, mutta kuitenkin olet samaa mieltä? Eihän esimerkeissäsi elintaso mihinkään muuttunut eikä kulutuskaan vähentynyt. Se vain jakautui eri tavalla. Ja siis toki se voi jakautua eri tavalla palvelun/tuotteen ostajan lisäksi myös sen suhteen, että mitä palvelua ja tuotetta ostetaan. Eikä se mitään haittaa, maailma muuttuu kuitenkin ja muutoksiin on sopeuduttava.

Vähentyyhän kulutus. Ennen työajan lyhentämistä B kävi kampaajalla, hänellä kävi viikkosiivoja ja hän kävi ostamassa lapsensa kengät läheisestä marketista. A:n työllistyttyä kumpikaan ei tee noita em asioita. Mitä tapahtuu sille kampaajalle, viikkosiivoojalle ja marketin kenkäosaston myyjälle, jos yhä useampi tähän asti heidän palvelujaan käyttänyt lakkaa käyttämästä eikä tule uusiakaan asiakkaita?

Minnehän luulet, että ne rahat oikein ovat sitten menneet? Johonkin ne kaikki rahat käytetään joka tapauksessa. Jos trendikkäitä hiuksia tehtailevan kampaajan asiakaskunta vähenee, niin jonkun toisen ammatinharjoittajan asiakaskunta kasvaa. Ei nyt olla niin järisyttäviä muutoksia tekemässä ihmisten ostovoimaan, ettäkö vastaavia tilanteita ei näkyisi jatkuvasti laman/nousukauden/huuman/verotuksen muuttumisen yms. miljoonan muun vaikuttimen vuoksi muutenkin.

Noh, monelle jo satasen ansionmenetys on sen verran iso asia, että hän jättää sen ylimääräisen palvelun käyttämättä, joka tähän asti on ollut asia, jolla on voinut antaa omaan elämäänsä pientä "luxusta". Jos yhä useampi ihminen alkaa käyttää rahansa pääsääntöisesti vain peruselämiseen, niin vaikka työllistynyt alkaakin ostaa tarjousmakkaran sijasta porsaan kasleria ja porsaankaslerin kulutus nousee, niin työaikaa lyhentänyt jättää kuluttamatta sellaisiin asioihin, joihin on aiemmin kuluttanut. Hänkin tyytyy porsaankasleriin kuten ennenkin. 

Mietin myös sitä, miten tämä ratkaisu vaikuttaisi niiden ihmisten työmotivaatioon, joilla työaikaa vastoin heidän tahtoaan lyhennetään. Sun ratkaisusi varmaan olisi, että no sitten lusmuilee töissä enemmän tai irtisanoo itsensä koko duunista. Suurin osa ihmisistä haluaisi käydä töissä siten, että peruselinkustannusten lisäksi voisi saada edes vähän jotain ekstraakin. Jos se ekstra putoaa pois, aika varmasti myös motivaatio laskee.

En ole huolissani omasta ahteristani, koska kuulun yhteiskunnan hyväosaisiin. Mutta näen sen ryhmän (joka on kooltaan aika suuri), jolle tuolla tahdonvastaisella työajan lyhennyksellä ja palkan pienenemisellä on oikeasti merkitystä. 

Se satanen siirtyy jollekin toiselle kuluttajalle, sitä ei menetetä. Se toki voi vaihtaa määränpäätänsä luksuksesta ja tarjousmakkarasta porsaan kasleriin, mutta eihän se sillä katoa. Tarjousmakkaran ja luksuspalvelun tarjoajat kärsivät ja kaslerin valmistaja hyötyy. Rahamäärä pysyy samana. Kaslerin valmistukseen palkataan lisää väkeä ja tarjousmakkara/luksustarjoaja potkivat väkeä pihalle. Työpaikkojen ja vaurauden määrä pysyy kaikenkaikkiaan käytännössä samana.

Työajan lyhennyksellä ja palkan pienenemisellä saa olla merkitystä, eikä sen pidä olla mikään este mallille. Ei nykytilanne ole mikään Jumalalta annettu vakiotilanne, josta ei saisi poiketa. Lopputulos olisi parempi, vaikkei kaikkia miellyttäisikään.

Saavutettuen etujen menettäminen on psykologinen ilmiö ja toki sitä vastaan taistellaan. Ei siihenkään suostuttaisi, että potkitaan työttömäksi toinen mokoma 10 % väestöstä, annetaan työt ja palkat lopuille 80 % väestöstä, jotta näillä voisi olla varaa rällätä menemään entistä enemmän. Jos meillä olisikin 0 % työttömyys ja pienemmät palkat kaikilla jo nyt, niin hullunahan te mua pitäisitte, jos ehdottaisin tätä nykyistä 10 % työttömillä varustettua tilannetta korvikkeeksi.

Se omistajaa vaihtanut satanen voi kadota kaslerin sijasta kiinalaisiin verkkokauppoihin.

Vaan ei ole mitään syytä sille, miksi näin kävisi yhtään sen enempää kuin päinvastaistakaan.

Mene töihin!Esim. siivousalalla on aina töitä. Järkyttävää että lapsesi näkevät nälkää vain koska heidän äitinsä ei viitsi tehdä töitä!!

Tietyn rajan jälkeen itsellä ei ole pulaa enää mistään ja rikkaammaksi voi tuntea itsensä lähinnä kurjistamalla muita. Kaikki muu on vain numeroita.

Vierailija kirjoitti:

Mä en voi sille mitään että toimeentulotuki on niin pieni! Se onniin pieni että mun lapset on välillä nälisään kun ei ole varaa ostaa ruokaa kun pitää valita katto pään päällä vai ruoka. No kadulla kylmässä kuoltais ehkä nopeemmin joten ruuasta tingitään. Toimeentulotuen pitää olla isompi ,ei oo oikein että ihmiset ja varsinkin LAPSET kärsii täällä rikkaassa maassa. Mut isot herrat vaan bemareita ostelee ja täällä me yritetään selviytyä aina vaan seuraavasta päivästä. Joku on pielessä täässä maassa

Katso peiliin, vika löytyy sieltä.

Mitä Bemariini tulee, siitäkin on maksettu muutama kymppitonni autoveroa kaltaistesi elatukseen.

Työttömyyspäivärahat on kylläkin maksettu jo palkoista ei autoveroista. Ne eivät tule halpenemaan vaikka kuinka leikattasiin köyhimmiltä.

Ihme mulkkuja tässäkin ketjussa. Itse olen hyväpalkkaisissa asiantuntijatehtävissä, mutta maksan mielellään veroni. Olen nimittäin itsekin ollut tilapäisesti masennuksen takia työkyvytön ja joutunut nostamaan tukia. Olen myös opiskellut korkeakoulussa opintotuella monta vuotta, joka myöskin kustannetaan verorahoista. Maksan mielelläni veroja niin että heikompiosaiset pärjäisivät tässä maassa.

Vaihtoehtona olisi sitten se amerikanmalli, jossa jokainen pärjätköön omillaan: jos sairastut syöpään eikä vakuutuksesi korvaa hoitoja, saat valita myytkö talosi hoitojen takia vai kuoletko pois. Myöskin rikollisuustilastot ovat täysin toista luokkaa maassa mikä ei pidä huolta kansalaistensa peruselintasosta. Asun mieluiten maassa missä maaseudulla voi jättää oven lukitsematta ja ekaluokkalaisen lähettää yksin leikkimään lähipuistoon.

Moni täällä on kuitenkin eri mieltä, ja saa olla. Mutta muistakaa myös tämä asian kääntöpuoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnut kannattavan vanhaa neukkumallia, jossa pienellä vähemmistöllä on millä mällätä ja loput massit jaetaan tasan muiden kanssa, jotta he eivät koe nälkää, mutta eivät paljon muutakaan.

Ehdotukseni ei millään tavalla lisää rikkaiden vaurautta nykytilanteeseen nähden, joten kuvauksesi ei ole osuva.

Sen sijaan mallini tasaisi palkansaajien välisiä tuloeroja, vähentäen pahinta köyhyyttä. Lisäksi on oletettavaa, että myös hyvin tienaavien joukossa on ihmisiä, jotka joutuisivat jakamaan työmääräänsä työttömille, joten faktuaalisesti rikkaiden rahaa valuisi köyhille enemmän mun mallissa kuin nykytilanteessa.

Mainitse vaikka viisi tällaista hyvin palkattua työtä, jossa työttömissä osaajien reservi on sellainen, että työnantajan olisi järkevää suuttuttaa nykyiset työntekijänsä työaikaa lyhentämällä ja palkkaa pienentämällä.

Mene keräämään marjoja ja sieniä, niin sitä ennenvanhaankin piti tehdä jos ei ruokaa ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se siis minun vikani että lapsesi näkevät nälkää? Vai siis miten rikkaus siihen liittyy? Luulet että minä päätän mitä sinulle maksetaan?

Siten että rikkaat vihaavat köyhiä ja huono-osaisia.

Rikkaat maksavat kovat verot, ja rahoittavat alempien sosiaaliluokkien tuet tulonsiirtoina rikkailta köyhille. Suomessa rikkaat rakastavat köyhiä varmaan eniten maailmassa, koska suostuvat antamaan pois jopa 50% tuloistaan köyhien hyväksi. Kun tästä järjestelmästä kertoo ulkomailla, kaikki, siis ihan kaikki ovat ymmällään!

Köyhyys ei tulonsiirroilla poistu, mikäli köyhän taloushallinta on retuperällä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Köyhyyden syy ei ole rahan puute vaan joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Suomalaisten elintaso ja kuluttaminenhan eivät laske laisinkaan työn uusjaolla, vaan ne vain jaetaan eri tavalla väestön kesken. Sama duunit, tuotannot ja palvelut, tulevat edelleen tehdyiksi. Sama määrä raha tahkotaan työpaikoilla ja siten suurinpiirtein sama määrä työnnetään kulutukseenkin.

Säästämisaste kaiketi vähenee, koska rahaa enemmän saavat köyhät työntävät kaiken kädestä suuhun osakkeiden sijaan.

Minä nimenomaan veikkaisin, että uusia yrityksiä ja innovaatioita alkaisi syntymään suuremmalla tahdilla, kun se nyt 3000-10000 €/kk palkkaa saava perusfiksu heppu uskaltaa todennäköisemmin polkaista oman firman pystyyn, koska epäonnistuessa ei olisikaan vastassa työttömyys, vaan jostain lohkeaisi vastaavaa duunia taas nopeasti.

Nyt ne, joilla on aikaa ja motivaatiota yrittämiselle ja innovoinnille, eivät ole vastaavissa määrin yhtä perusfiksuja heppuja, vaan se 10 % väestöstä, joka syystä taikka toisesta viimeisenä nähdään kelvollisena työllistymään, noin niinkuin tilastollisesti. Tai sitten niitä heppuja, jotka uskaltavat riskeerata tympeän 2000 €/kk työpaikkansa uuden yrityksen vuoksi.

Eikä tämän ole tarkoitus kuulostaa yhtään miltään muulta kuin realismilta, olen itsekin työtön parhaillaan.

Mä olen tuosta eri mieltä. Jos A on työtön ja B töissä, A ei luonnollisestikaan pahemmin käytä palveluita. Jos A työllistyy siten, että B:n työaikaa - ja siten myös palkkaa lasketaan - B vähentää palveluidensa käyttöä esimerkiksi värjäämällä hiuksensa itse kampaajalla käynnin sijasta. A:nkin palkka on vain saman verran kuin mitä B:llä, eikä hänkään raaski käydä kampaajalla vaan värjää hiuksensa itse. Tai B:llä on aiemmin käynyt viikkosiivooja, mutta työajan lyhennyksen jälkeen hän katsoo, ettei viikkosiivoojaan ole enää varaa ja siivoaa itse. A on tähänkin asti siivonnut itse eikä samansuuruinen palkka kuin B:llä saa häntäkään palkkaamaan viikkosiivoojaa. B on tähän asti saattanut ostaa lapsensa kengät jostain marketista, mutta työajan lyhennyksen jälkeen alkaakin tilata ne ulkomaisista verkkokaupoista. A:kaan ei työllistyttyään siiry ostamaan lapsensa kenkiä marketista vaan tilaa ne edullisemmin ulkomailta kuten tähänkin asti. Tietenkin on asioita, joita A työllistyttyään alkaa tekemään, mutta ne eivät välttämättä ole asioita, joita B lakkaa tekemästä.

Olet eri mieltä, mutta kuitenkin olet samaa mieltä? Eihän esimerkeissäsi elintaso mihinkään muuttunut eikä kulutuskaan vähentynyt. Se vain jakautui eri tavalla. Ja siis toki se voi jakautua eri tavalla palvelun/tuotteen ostajan lisäksi myös sen suhteen, että mitä palvelua ja tuotetta ostetaan. Eikä se mitään haittaa, maailma muuttuu kuitenkin ja muutoksiin on sopeuduttava.

Vähentyyhän kulutus. Ennen työajan lyhentämistä B kävi kampaajalla, hänellä kävi viikkosiivoja ja hän kävi ostamassa lapsensa kengät läheisestä marketista. A:n työllistyttyä kumpikaan ei tee noita em asioita. Mitä tapahtuu sille kampaajalle, viikkosiivoojalle ja marketin kenkäosaston myyjälle, jos yhä useampi tähän asti heidän palvelujaan käyttänyt lakkaa käyttämästä eikä tule uusiakaan asiakkaita?

Minnehän luulet, että ne rahat oikein ovat sitten menneet? Johonkin ne kaikki rahat käytetään joka tapauksessa. Jos trendikkäitä hiuksia tehtailevan kampaajan asiakaskunta vähenee, niin jonkun toisen ammatinharjoittajan asiakaskunta kasvaa. Ei nyt olla niin järisyttäviä muutoksia tekemässä ihmisten ostovoimaan, ettäkö vastaavia tilanteita ei näkyisi jatkuvasti laman/nousukauden/huuman/verotuksen muuttumisen yms. miljoonan muun vaikuttimen vuoksi muutenkin.

Noh, monelle jo satasen ansionmenetys on sen verran iso asia, että hän jättää sen ylimääräisen palvelun käyttämättä, joka tähän asti on ollut asia, jolla on voinut antaa omaan elämäänsä pientä "luxusta". Jos yhä useampi ihminen alkaa käyttää rahansa pääsääntöisesti vain peruselämiseen, niin vaikka työllistynyt alkaakin ostaa tarjousmakkaran sijasta porsaan kasleria ja porsaankaslerin kulutus nousee, niin työaikaa lyhentänyt jättää kuluttamatta sellaisiin asioihin, joihin on aiemmin kuluttanut. Hänkin tyytyy porsaankasleriin kuten ennenkin. 

Mietin myös sitä, miten tämä ratkaisu vaikuttaisi niiden ihmisten työmotivaatioon, joilla työaikaa vastoin heidän tahtoaan lyhennetään. Sun ratkaisusi varmaan olisi, että no sitten lusmuilee töissä enemmän tai irtisanoo itsensä koko duunista. Suurin osa ihmisistä haluaisi käydä töissä siten, että peruselinkustannusten lisäksi voisi saada edes vähän jotain ekstraakin. Jos se ekstra putoaa pois, aika varmasti myös motivaatio laskee.

En ole huolissani omasta ahteristani, koska kuulun yhteiskunnan hyväosaisiin. Mutta näen sen ryhmän (joka on kooltaan aika suuri), jolle tuolla tahdonvastaisella työajan lyhennyksellä ja palkan pienenemisellä on oikeasti merkitystä. 

Se satanen siirtyy jollekin toiselle kuluttajalle, sitä ei menetetä. Se toki voi vaihtaa määränpäätänsä luksuksesta ja tarjousmakkarasta porsaan kasleriin, mutta eihän se sillä katoa. Tarjousmakkaran ja luksuspalvelun tarjoajat kärsivät ja kaslerin valmistaja hyötyy. Rahamäärä pysyy samana. Kaslerin valmistukseen palkataan lisää väkeä ja tarjousmakkara/luksustarjoaja potkivat väkeä pihalle. Työpaikkojen ja vaurauden määrä pysyy kaikenkaikkiaan käytännössä samana.

Työajan lyhennyksellä ja palkan pienenemisellä saa olla merkitystä, eikä sen pidä olla mikään este mallille. Ei nykytilanne ole mikään Jumalalta annettu vakiotilanne, josta ei saisi poiketa. Lopputulos olisi parempi, vaikkei kaikkia miellyttäisikään.

Saavutettuen etujen menettäminen on psykologinen ilmiö ja toki sitä vastaan taistellaan. Ei siihenkään suostuttaisi, että potkitaan työttömäksi toinen mokoma 10 % väestöstä, annetaan työt ja palkat lopuille 80 % väestöstä, jotta näillä voisi olla varaa rällätä menemään entistä enemmän. Jos meillä olisikin 0 % työttömyys ja pienemmät palkat kaikilla jo nyt, niin hullunahan te mua pitäisitte, jos ehdottaisin tätä nykyistä 10 % työttömillä varustettua tilannetta korvikkeeksi.

Se omistajaa vaihtanut satanen voi kadota kaslerin sijasta kiinalaisiin verkkokauppoihin.

Vaan ei ole mitään syytä sille, miksi näin kävisi yhtään sen enempää kuin päinvastaistakaan.

Tunnen aika paljon työttömiä ja muita vähävaraisia. Kun he saavat jostain lisää rahaa, he eivät todellakaan käytä sitä laatuun vaan määrään. Heille kelpaa edelleenkin Lidlin sapuskat, mutta "ylellisyystavaroita" tilaavat netistä ulkomaalaisista verkkokaupoista eli sieltä, mistä halvimmalla saa. "Vain tyhmä maksaa liikaa...."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aiemmin sanoit, että työtön, joka tulisi tällaiseen jaettuun työhön, joutuisi käymään kahdessa eri työpaikassa, koska siinä yhdessä ei olisi edes 45 minuuttia työaikaa lyhentämällä hänelle riittävästi työtunteja.

Ei, en sanonut näin. Tämä koskee vain pieniä firmoja ja firmoja, joissa ei saada jaettua töitä sopivasti. Jos sulla on 10 ihmisen firma, niin sä voit keskimäärin saada hyvinkin lisäihmisen palkattua, ilman että sen täytyy etsiä toinenkin firma. Jos sulla on alle 10 ihmisen firma, niin sitten sun täytyy tiputtaa työaikoja vieläkin enemmän, ja se voi toki ihan onnistuakin esim. 8-9 ihmisen firmassa vielä, mutta 5 ihmisen firmassa voi alkaa kuulumaan soraääniä liian paljon jos pitäisi kuudes ihminen palkata tiputtamaan 8 tunnin työpäivä 6 h 40 min mittaiseksi, jolloin 2000 €/kk palkka tippuisi lukemaan 1666 €/kk.

Toki jossain paremmin palkatussa 3000-4000 €/kk duunissa ei ehkä haittaisikaan, vaikka kuudes heppu otettaisiinkin töihin, palkan tippuessa 2 500 - 3 333 €/kk lukemiin ja vapaa-ajan lisääntyessä kokonaisen työpäivän verran viikossa. Minä ainakin ottaisin mielelläni vaikka perjantain kokonaan vapaaksi.

Tämä työtön siis tarvitsee LISÄÄ työtunteja (kakkostyöpaikan) eikä suinkaan vähemmän.

Vaan lisää verrattuna mihin? Ei suinkaan lisää verrattuna siihen, että se tekisi kokopäivästä duunia, vaan vähemmän.

Ei meidän työttömyyden syy ole siinä, että ihmiset tekevät "liian pitkää" työpäivää. Syy on siinä, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa niin maantieteellisesti kuin osaamisenkaan puolesta.

Ei monimutkaiselle asialle voida antaa yksittäistä syytä, koska kyse on kokonaisesta kaavasta, eikä yksittäisestä luvusta. Jos työttömyys korjaantuu jakamalla olemassaoleva työ uusiksi, niin silloinhan se epäreilu työnjako on yksi syy. Toki asia voi korjaantua myös muita parametrejä säätämällä, jolloin nekin ovat osaltaan "syitä".

Ikävä fakta on, että nyt ja tulevaisuudessa on yhä vähemmän töitä, joita kuka tahansa millä tahansa koulutuksella pystyisi tekemään.

Eihän se ole ikävä fakta. Töiden väheneminen on ollut pitkäaikainen tavoite jo miljoonien vuosien ajan. Harvemmin töitä huvikseen tehdään, vaan elatuksen ja huvituksen mahdollistamiseksi rahan saamisella. Jos tulevaisuudessa ei vähäisellä koulutuksella tehtäviä töitä enää ole, se tarkoittaa sitä, että kyseiset työt on saatu automatisoitua, eli ne tehdään edelleenkin, mutta ilman ihmistä. On yhteiskunnan tehtävä setviä, miten rahat liikutellaan taskusta toiseen ihmistyön vähentyessä. Huono asia se ei silti ole, vaan tavoite. 100 % työttömyys olisi unelma, jos tuotteet ja palvelut saadaan tästä huolimatta aikaiseksi.

Työajan lyhentäminen 45 minuutilla päivässä ei ole ratkaisu tähän, koska tuo koskisi käytännössä vain matalapalkka-aloja ja niistäkin vain osaa.

Tätä väitettä ei ole toteennäytetty. Ja vaikka se pitäisikin paikkansa, niin mitä sitten? Onhan sen nyt reilumpaa, että 100 % ihmisistä saa järjellisen rahamäärän ja tekee kevyempää työpäivää, kuin että 90 % saa järjellisen rahamäärän ja tekee raskaampaa työpäivää samalla kun 10 % kituuttaa.

Ei levyseppä-hitsaajaa voi laittaa vanhainkotiin hoitajaksi tai peruskouluun englannin opettajaksi. Ei edes joka toinen päivä.

Eikä tarvitsekaan voida. Työpaikkoja on katsos isoja määriä per ammattiryhmä, eikä vain yksi per ammattiryhmä. Levyseppähitsaaja vie töitä niiltä muilta levyseppähitsaajilta ja opettaja muilta opettajilta. Englanninopettaja voi lisäksi viedä töitä kääntäjiltä ja levyseppähitsaaja voi sekin kerran viikossa vaikka ajaa bussia, joten homma voi toimia pienilläkin paikkakunnilla.

Ohis... miksi sä oletat, että 10 ihmisen firmassa kaikilla on sama koulutus ja kaikki tekevät samaa työtä? Tämänhän täytyy olla sun olettamuksesi, jos mielestäsi näiden kymmenen  työaikaa lyhentämällä voidaan palkata yksi uusi työntekijä, kunhan silläkin on sama koulutus. 

En mä mitenkään oleta, että jokaisessa tai välttämättä monessakaan 10 ihmisen firmassa olisi sama koulutus, käytän tuotakin nyt vaan esimerkkinä, eikä kovinkaan monessa firmassa todennäköisesti ole juuri täsmälleen 10 ihmistä.

Se kun ei erityisemmin haittaa, jos esimerkin 10 ihmisen firmassa on 8 taksikuskia, 1 koordinaattori ja 1 toimari. Sellainen firma voi ottaa sen 1 ylimääräisen kuskin, jolloin 2200 euron palkka tipahtaa 1955 euroon, samalla kun koordinaattorin ja toimarin palkkoihin/työtunteihin ei kosketa. Koko malli on "keskimäärin", eikä mikään täsmällinen "joka ikisestä duunista 10 % työajasta ja palkasta annetaan työttömälle".

Okei, eli tämä malli velvoittaisikin vain sellaisia yrityksiä, joissa tuollainen järjestely olisi mahdollinen? Miten olit ajatellut, että tätä valvottaisiin? Kerran vuodessa jokainen yritys toimittaa jollekin tietylle viranomaiselle selvityksen, mikä on ko yrityksen tilanne ja perustelut, jos uuden/uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista? Vai ajattelitko, että ne 8 taksikuskia ihan hyvää hyvyyttään haluaisivat lyhentää työaikaansa, pienentää palkkaansa ja kenties joutua hakemaan yhteiskunnan tukia? Ja sä nyt ajattelet vain palkkaa, mutta entä tämän uuden työntekijan vakuutukset ja työterveyshuolto? Sekin maksaa eli niiden muiden palkkoja pitäisi laskea vielä sen verran, että se kattaa uuden työntekijän vakuutukset ja työterveyshuollonkin. 

Missään kohdin en ole puhunut velvoittamisesta mitään. Järkeä sellaisessa tuskin olisi ja se vaatisi valvontaa ja hankalia lakikiemuroita. Epäoptimaalisuuteen se johtaisi varmasti. Verotuksellinen porkkana/keppi saattaa hyvinkin riittää, niin että on hitusen kannattavampaa antaa työntekijöille vähemmän tunteja ja ottaa tekijöitä enemmän.

Terveydenhuollosta puhuttiin jo. Siitähän ei tule yhtään sen enempää kustannuksia yhteiskunnan tasolla kuin nytkään, koska ei ketään jätetä kitumaan sairauksiensa kanssa nykyisellään. Jos niiden kustannukset lankeavat uudessa mallissa enemmän työnantajalle, niin vastaavasti se taho, joka aiemmin näistä kustannuksista oli vastuussa, siirtää kyseistä rahaa työnantajalle. Käytännössä kaiketi valtio ja kunnat vähentävät yrityksen verotusta samassa suhteessa kuin yrityksille lykkäävät terveydenhuoltokustannuksia.

Mä en puhunut terveydenhuollosta yleensä vaan työterveyshuollosta, jonka työnantaja joutuu työntekijöilleen maksamaan. 

Mutta noin muuten edelliseen...eli tuo sun ehdotuksesi koskisi niitä yrityksiä, joissa työntekijät ovat halukkaita lyhentämään työaikaansa ja pienentämään palkkaansa. Täysin vapaaehtoista siis. Jos löytyy yksikin työntekijä, ei palkata työtöntä vai ei pienennetä tämän muutokseen haluttoman palkkaa vaan ainoastaan niiden 7 muun taksikuskin? 

Mä pidän yleistä tai vaikka vain alakohtaistakin viikkotyöajan lyhentämistä ihan harkinnan arvoisena asiana, mutta en niin, että nämä ihmiset, jotka nyt nippa nappa tulevat toimeen palkallaan, ohjattaisiin Kelan luukulle hakemaan tukia palkkansa lisäksi. Mainitsitkin jo verotuksen ja  se tosiaan olisi kepin sijasta porkkana. Joillain ei 245 € palkanalennus tuntuisi missään, jos vastineeksi saa lisä vapaa-aikaa. Joillain se taas tarkoittaa Kelan luukulle joutumista täyttelemään lippulappuja ja on ymmärrettävää, ettei heillä ole siihen erityistä halukkuutta. Mitä useampi pitää palkalla elättää, sitä konkreettisemmin pienempikin tulojen alennus vaikuttaa kotitalouden tilanteeseen. Vielä 1980-luvulla oli malli, jossa verotuksessa huomioitiin työntekijän elätettävien määrä. Perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Jos nämä otettaisiin takaisin käyttöön, kuinka moni kotitalous joutuisi työajan lyhennyksenkään jälkeen Kelan luukulle? En tiedä, mutta uskoisin määrän olevan pienempi.

Tähän vielä lisään, että työajan lyhentäminen ei saisi olla ratkaisu, jonka jälkeen suomalaisten elintaso vain laskee, kuluttaminen (erityisesti palveluiden) vähenee ja kehitys pysähtyy tai hidastuu. Lisääntyvän vapaa-ajan ja uusien työntekijöiden kautta pitäisi myös syntyä uusia innovaatioita ja siten kokonaan uusia työpaikkoja. Kenties kokonaan uusia aloja. 

Suomalaisten elintaso ja kuluttaminenhan eivät laske laisinkaan työn uusjaolla, vaan ne vain jaetaan eri tavalla väestön kesken. Sama duunit, tuotannot ja palvelut, tulevat edelleen tehdyiksi. Sama määrä raha tahkotaan työpaikoilla ja siten suurinpiirtein sama määrä työnnetään kulutukseenkin.

Säästämisaste kaiketi vähenee, koska rahaa enemmän saavat köyhät työntävät kaiken kädestä suuhun osakkeiden sijaan.

Minä nimenomaan veikkaisin, että uusia yrityksiä ja innovaatioita alkaisi syntymään suuremmalla tahdilla, kun se nyt 3000-10000 €/kk palkkaa saava perusfiksu heppu uskaltaa todennäköisemmin polkaista oman firman pystyyn, koska epäonnistuessa ei olisikaan vastassa työttömyys, vaan jostain lohkeaisi vastaavaa duunia taas nopeasti.

Nyt ne, joilla on aikaa ja motivaatiota yrittämiselle ja innovoinnille, eivät ole vastaavissa määrin yhtä perusfiksuja heppuja, vaan se 10 % väestöstä, joka syystä taikka toisesta viimeisenä nähdään kelvollisena työllistymään, noin niinkuin tilastollisesti. Tai sitten niitä heppuja, jotka uskaltavat riskeerata tympeän 2000 €/kk työpaikkansa uuden yrityksen vuoksi.

Eikä tämän ole tarkoitus kuulostaa yhtään miltään muulta kuin realismilta, olen itsekin työtön parhaillaan.

Mä olen tuosta eri mieltä. Jos A on työtön ja B töissä, A ei luonnollisestikaan pahemmin käytä palveluita. Jos A työllistyy siten, että B:n työaikaa - ja siten myös palkkaa lasketaan - B vähentää palveluidensa käyttöä esimerkiksi värjäämällä hiuksensa itse kampaajalla käynnin sijasta. A:nkin palkka on vain saman verran kuin mitä B:llä, eikä hänkään raaski käydä kampaajalla vaan värjää hiuksensa itse. Tai B:llä on aiemmin käynyt viikkosiivooja, mutta työajan lyhennyksen jälkeen hän katsoo, ettei viikkosiivoojaan ole enää varaa ja siivoaa itse. A on tähänkin asti siivonnut itse eikä samansuuruinen palkka kuin B:llä saa häntäkään palkkaamaan viikkosiivoojaa. B on tähän asti saattanut ostaa lapsensa kengät jostain marketista, mutta työajan lyhennyksen jälkeen alkaakin tilata ne ulkomaisista verkkokaupoista. A:kaan ei työllistyttyään siiry ostamaan lapsensa kenkiä marketista vaan tilaa ne edullisemmin ulkomailta kuten tähänkin asti. Tietenkin on asioita, joita A työllistyttyään alkaa tekemään, mutta ne eivät välttämättä ole asioita, joita B lakkaa tekemästä.

Tähän vielä sellainen täsmennys, että A:n työllistyessä ehdottamallasi tavalla hänhän ei saa B:n palkkaa vastaavaa summaa lisää rahaa vaan pitää huomioida, että hänen työttömänä saamansa yhteiskunnan tuet pienenevät. Ja voi olla, että jos A on yksinhuoltaja ja hänen exänsä palkka pienenee työajan lyhennyksen vuoksi, exä haluaa tarkistuttaa elatustuen määrän ja A:n tulojen noustua ja exän tulojen laskettua A:n lapsistaan saama elatustuki pienenee. 

Kannatan kyllä köyhyyden poistamista, mutta en sillä tavalla, että vain hyvätuloisilla on enää varaa mihinkään ylimääräiseen. 

Rahan määrä ei muutu sillä, että sitä jaetaan eri tavalla jakamalla työt eri tavalla. Jos joku mallissa olisi kärsimässä ylimääräistä rahapulaa erikoisen paljon, niin asiaa voidaan korjata siirtämällä rahaa taskusta toiseen verotuksilla ja tuilla. Se, että monelle sitä jäisi noin 9 % vähemmän on varmasti heistä kurjaa, mutta se on huomattavasti parempi asia, kuin että joka kymmenennellä ihmisellä olisi superkurjaa tukikituuttamista. Ei se ole 10 % työttömien tehtävä mahdollistaa "ylimääräisen" ostaminen muille sillä kustannuksella, että itse ovat nälässä.

Ei olekaan, mutta ei se ole työssäkäyvienkään vika, että työttömät ovat nälässä. Sulle ehkä 9% tuntuu pieneltä, mutta mietitäänpä. Nelihenkinen perhe, 2 aikuista ja 2 lasta. Molempien aikuisten bruttotulot 2200 €/kk. 9% palkan alennus tarkoittaa 198 €/kk eli 2376 €/v. Kun tämä kerrotaan kahdella, bruttotulojen menetys on tässä perheessä 4752 €/v. Verotus toki tasaa tuota siten, että nettotuloissa menetys ei ole ihan 9%. Kuitenkin tuo  voi olla juuri se summa, jolla tämä perhe on käynyt kesälomallaan Särkänniemessä, syönyt lomareissun aikana ravintoloissa ja nukkunut hotellissa. Kun tulot putoavat, lomareissu Särkänniemeen jää pois. Ihmiset säästävät ensimmäisenä sellaisista asioista, jotka eivät ole välttämättömiä. Särkänniemi, ravintolat ja hotellit työllistävät kuitenkin ihmisiä. Eli tämän perheen kiva reissu työllistää suomalaisia. Mitä useampi jättää lomareissunsa tekemättä tai ei syökään reissussa ravintolassa vaan omia eväitä eikä yövy hotellissa, sitä vähemmän ravintola ja hotelli tarvitsee enää työntekijöitä. Ravintola, jossa työtön oli työllistettynä, antaa tälle kenkää. Ehkäpä tämä perhe päättääkin lähteä Tampereen sijasta Tallinnaan (koska se tulee halvemmaksi) ja silloin perhe työllistääkin virolaisia eikä suinkaan suomalaisia ja reissuun käytetyt rahat valuvat Viroon eivätkä tule kiertoon Suomessa. 

Eihän se tietenkään ole työssäkäyvien vika, että yhteiskunnassa on työttömyyttä. Mutta se on kollektiivisesti äänestäjien vika tai päättäjien vika, jos ei asiaa korjata.

Jostain syystä kuvittelet, että pienentynyt kulutus työssäkäyvien kohdalla on pois kokonaiskulutuksesta. Miksi näin kuvittelet? Eivätkö työttömät muka kulutakaan rahojaan? Kyllä ne kuluttavat. Kulutuksen määrä ei erityisesti muutu sillä, että kuluttaja vaihtuu, rahan siirtyessä toiselle kuluttajalle. Sekin efekti, että kulutus suuntautuisi enemmän ulkomaille kokonaisuudessaan, ei ole mitenkään toteennäytetty.

Tuossa 198 euron kohdalla sulta unohtuu, että köyhyyteen menee tällä hetkellä 200 euroa kuukaudessa per töissäkäyvä suomalainen. Todellisuudessahan siten tuo palkanmenetys voitaisiin hyvin pitkälti korvata palkkaverotusta alentamalla. Nimittäin jo nyt työssäkäyvät ihmiset maksavat työttömienkin elämisen. Se, että työttömät tekevät osan töissäkäyvien töistä, ei ihan mielettömästi asiaa muuta, vaikka toki saavatkin jonkin verran enemmän työllisten palkasta itselleen.

Työajan lyhentämisestä aiheutuvan tulotason alenemisen korvaaminen verotusta keventämällä tekeekin asiasta jo ihan toisen. Ehdotin itsekin verovähennysoikeuksien palauttamista. Sun mallisi koskee kuitenkin pääasiassa niitä, joilla ei nytkään ole suuret tulot. Just niitä Prisman myyjiä, taksikuskeja jne. Ei se koskisi yli satatonnia vuodessa tienaavaa Cobol -koodaria, neurokirurgia tms, koska sellaisia ei ole työttömänä. Tuo malli koskee lähinnä niitä, jotka ovat muutenkin helposti korvattavissa.

Tunnut kannattavan vanhaa neukkumallia, jossa pienellä vähemmistöllä on millä mällätä ja loput massit jaetaan tasan muiden kanssa, jotta he eivät koe nälkää, mutta eivät paljon muutakaan.

En usko, että kovin montaa harmittaisi lyhyempi työaika, kunhan tulotaso pysyisi samana.

Tuo malli oli käytössä jo ennen neukkulaa. Se oli aristokraattinen malli ja siinä oli sitä nälkääkin, ainakin Irlannissa ja Suomessa.

Mikset mene töihin kuten me muutkin äidit?mun lapset oli 10kk kun palasin töihin. Ja kyllä toimeentulotuki riittää ruokaan jossei ole mitään velkoja tms sillä maksettavana. Ja törkeää ajatella, että meidän töissä käyvien ja persehiessä työn ohella ammatimme opiskelleiden pitäisi vielä toisten penskat elättää! Ihan tarpeeksi on siinä kun veroja maksetaan iso osa palkasta.

Haluan, mee töihin köyhä. 

Ei me haluta! Vaikea auttaa kun ei tunneta, tai vaikka tunnettaisiin, niin en tiedä sitä.

Tsemppiä ap <3

Ei. Me haluamme että kannat vastuun omasta ja lastesi elämästä ja että käytät ne tukesi ensisijaisesti edulliseen asumiseen ja terveelliseen syömiseen.