Abortin vastustajille ajateltavaa
Otetaanpa tässä esimerkki: nainen on raskaana, ei saa aborttia, on ahdistunut ja jatkaa bilettämistä ja irtoseksiä raskaudesta huolimatta, (jota ilmeisesti kaikki naiset tekevät ja siksi haluavat abortin ettei tarvitse sitä lopettaa). Lapsi syntyy, sillä on FAS ja sukupuolitaudeista aiheutuneita kehitysvaurioita, lapsi annetaan adoptoitavaksi.
Vanhemmiksi haluavat, jotka ovat käyneet vuosikausia kestäneen prosessin läpi, joka on vienyt aikaa ja rahaa, jotta kelpaavat adoptio vanhemmiksi, (tämä ei ole suomessa mikään helppo juttu), ovat saanet oikeuden adoptoida.
Heillä on nyt oikeus valita kenet he adoptoivat ja vaihtoehtona sairas muksu suomesta vai terve ulkomailta, tai terve suomesta jos on sellainen tarjolla. Kenethän he valitsevat?
Tämä sairas lapsi jota ei maailmaan edes alunperin kukaan halunnut jää jonnekkin. Harvaa hän enää kiinnostaa sen jälkeen, kun hänet on ”pelastettu” siltä abortilta.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
terveydenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Heippa, siskot. Ettekö ole kuulleet jälkiehkäisystä? Missä syy, ettei sitä käytetä?
Voin kertoa työni puolesta, että pieni osa abortin tekevistä naisista on niitä, joilla ehkäisy pettää. Suurin osa on niitä, jotka käyttävät sitä ´ehkäisynä. `
Puoltajat ja vastustajat eivät koskaan kohtaa, koska ydinasia on se, onko sikiö ihminen. Vaikka onkin pieni ja sikiö, niin jos sitä pidetään solumöykkynä, niin poistoon menee herkemmin.
12 viikkoa, kaikki elimet jo on ja ihmisen muoto pienessä koossa.
Oli pakko googlata
https://cdn.clien.net/web/api/file/F01/4233751/bf7be65ea10e45aba62.JPG
En kyllä sanoisi ihmisen muotoiseksi.
Rikki revittynä varmaan enemmän "ihmisen näköinen" kun ainoa mistä saa selvää on pienet jalat ja kädet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Käyttäjän tietty. Jo peruskoulun ehkäisyvalistuksessa kerrotaan, ettei mikään ehkäisy ole satavarma.
Vierailija kirjoitti:
Aika inhottavaa sanoa sairaasta ihmisestä, että häntä ei kukaan halua.
Tuohon aloittajan kuvaamaan ongelmaan pitää keksiä muita ratkaisuja. Jotenkin hassua, että aborttimyönteiset ei tajua, että kyseessä on elämänkatsomusasia eikä mikään käytännön probleema. Abortinvastustajan näkökulmasta useimmiten ihmisen alku = ihminen ja siksi ei ole oikeus sitä lopettaa.
Tähän viestiin kiteytyy jotain varsin oleellista. Katsotaan tarkemmin:
Vierailija kirjoitti:
Aika inhottavaa sanoa sairaasta ihmisestä, että häntä ei kukaan halua.
Tämä on varsin puhdasoppista poliittista korrektiutta. Sen sijaan että keskityttäisiin siihen, onko asia tosi vai ei, keskitytään siihen, onko sen ääneen sanominen jonkun mielestä loukkaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aloittajan kuvaamaan ongelmaan pitää keksiä muita ratkaisuja. Jotenkin hassua, että aborttimyönteiset ei tajua, että kyseessä on elämänkatsomusasia eikä mikään käytännön probleema. Abortinvastustajan näkökulmasta useimmiten ihmisen alku = ihminen ja siksi ei ole oikeus sitä lopettaa.
Toisin sanoen aborttimyönteisille on tärkeää päästä leikkimään hyvää ihmistä ja rangaista abortin tekeviä, mutta heitä ei kiinnosta käytännön seuraukset ja realiteetit. Tulee ironisesti vähän mieleen nämä "kommunismi on kaunis ajatus" -tyyppiset hokemat.
Ja aivan kuin kommunistien kohdalla, ei-kommunistiset ratkaisut kommunismin ongelmiin eivät kelpaa, eivätkä kommunistit toisaalta itse kehitä toimivia ratkaisuja näihin ongelmiin. Upeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Käyttäjän tietty. Jo peruskoulun ehkäisyvalistuksessa kerrotaan, ettei mikään ehkäisy ole satavarma.
Koskeeko sama muita lääkkeitä? Vastuu on potilaalla.
Tai kondomivalmistaja saa tuottaa mitä vaan sekundaa ja käyttäjä maksaa seurauksia loppu elämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mutta on kyllä ihan super kyseenalaista suhtautua aborttiin niin kevyesti että kyllä mä voin opiskelevana yh.na paneskella miten huvittaa kun mulla on oikeus harrastaa seksiä vaikka en pystyisi vastuuta kantamaankaan lapsesta jos vahinko käy. Ainahan on hei aborttimahdollisuus...
Ei siinä ole mitään kyseenalaista.
Säkin otat koko ajan tietoisia riskejä, ajat esim. autolla, kävelet ulkona, ne on tietoisia riskejä, jotka otat kuitenkin ja voit vammautua yms.
Seksi on aina tietoinen riski, ei ihmiset silti jätä sitä pois, aivan kuten et sinäkään tietoisia riskejä pois.
Pitäisikö sultakin ottaa varaventtiilinä pois esim. auto-onnettomuudessa vammautuneen kehon korjaaminen yhteiskunnan piikkiin, otit kuitenkin itse tietoisen riskin siitä.
Eri juttu. Abortissa nainen päättää asian.
Vierailija kirjoitti:
Äidille syyte törkeästä pahoinpitelystä ja vammantuottamuksesta.
Ei vaan äidille aborttioikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Käyttäjän tietty. Jo peruskoulun ehkäisyvalistuksessa kerrotaan, ettei mikään ehkäisy ole satavarma.
Koskeeko sama muita lääkkeitä? Vastuu on potilaalla.
Tai kondomivalmistaja saa tuottaa mitä vaan sekundaa ja käyttäjä maksaa seurauksia loppu elämän?
Jaa, saako nykyään jotain korvauksia ehkäisyvalmistajilta, jos ehkäisy pettää?
Eipä taida saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidille syyte törkeästä pahoinpitelystä ja vammantuottamuksesta.
Ja sitten äiti on vankilassa, elämä melkoisen pilalla ja lapsi edelleen vammautuneena jossain? Tämä on hyvä?
Ja tämä se vasta maksaakin. Turha sitten itkeä menetettyjä veroeuroja.
Vierailija kirjoitti:
terveydenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Heippa, siskot. Ettekö ole kuulleet jälkiehkäisystä? Missä syy, ettei sitä käytetä?
Voin kertoa työni puolesta, että pieni osa abortin tekevistä naisista on niitä, joilla ehkäisy pettää. Suurin osa on niitä, jotka käyttävät sitä ´ehkäisynä. `
Puoltajat ja vastustajat eivät koskaan kohtaa, koska ydinasia on se, onko sikiö ihminen. Vaikka onkin pieni ja sikiö, niin jos sitä pidetään solumöykkynä, niin poistoon menee herkemmin.
12 viikkoa, kaikki elimet jo on ja ihmisen muoto pienessä koossa.
Oletko itse kiinnostunut esim. kriminalisoimaan keskenmenon, hautamaan keskenmenon takia kuolleita 12 viikkoisia sikiöitä jne.
Et, tiedät itsekin miksi, vaikka on niin pienessä koossa ihan sisäelimet.
Kriminalisoimaan keskenmenon? Mitä ihmettä tarkoitat. Eli keskenmenosta tulisi rikos. Tiedätkö, miksi keskenmeno tavallisimmin tulee? Sikiössä on sen verran häikkää, ettei kehity normaalisti, jolloin luonto hoitaa asian näin. Ei siitä voi rikosta tehdä.
Hautaus ei ehkä 12 viikkoisille. Ei, en kannata. Mutta asiallista käsittelyä kyllä. Nythän ne menevät useissa paikoissa jäteastiaan. Hoitajatkin toimivat ripeästi, jottei tarvitse nähdä. Miksi??
Mielestäni 12 viikkoisen hautaus ei oikeastaan liity aborttiin. Mutta on äitejä, jotka olisivat halunnneet samanikäisen hautauksen, kun ovat saaneet keskenmenon. Suomen terveydenhuolto ei vain sitä puolla.
Valitettavasti yksikään teistä puoltajista ei saa minua muuttamaan kantaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Käyttäjän tietty. Jo peruskoulun ehkäisyvalistuksessa kerrotaan, ettei mikään ehkäisy ole satavarma.
Koskeeko sama muita lääkkeitä? Vastuu on potilaalla.
Tai kondomivalmistaja saa tuottaa mitä vaan sekundaa ja käyttäjä maksaa seurauksia loppu elämän?Jaa, saako nykyään jotain korvauksia ehkäisyvalmistajilta, jos ehkäisy pettää?
Eipä taida saada.
Koska on aborttioikeua siitä harvoin seuraa suuria taloudellisia menetyksiä jos itse päättää olla lasta pitämättä. Mikäli oikeutta ei olisi jättäisikö joku muka vaatimatta valmistajaa tilille ja maksaisi itse? Olisitko sinä valmis maksamaan loppuelämäsi jonkun tuoreen valmistusvirheestä tai siitä ettei sinulle määrätty lääke toiminut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
terveydenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Heippa, siskot. Ettekö ole kuulleet jälkiehkäisystä? Missä syy, ettei sitä käytetä?
Voin kertoa työni puolesta, että pieni osa abortin tekevistä naisista on niitä, joilla ehkäisy pettää. Suurin osa on niitä, jotka käyttävät sitä ´ehkäisynä. `
Puoltajat ja vastustajat eivät koskaan kohtaa, koska ydinasia on se, onko sikiö ihminen. Vaikka onkin pieni ja sikiö, niin jos sitä pidetään solumöykkynä, niin poistoon menee herkemmin.
12 viikkoa, kaikki elimet jo on ja ihmisen muoto pienessä koossa.
Oletko itse kiinnostunut esim. kriminalisoimaan keskenmenon, hautamaan keskenmenon takia kuolleita 12 viikkoisia sikiöitä jne.
Et, tiedät itsekin miksi, vaikka on niin pienessä koossa ihan sisäelimet.
Kriminalisoimaan keskenmenon? Mitä ihmettä tarkoitat. Eli keskenmenosta tulisi rikos. Tiedätkö, miksi keskenmeno tavallisimmin tulee? Sikiössä on sen verran häikkää, ettei kehity normaalisti, jolloin luonto hoitaa asian näin. Ei siitä voi rikosta tehdä.
Hautaus ei ehkä 12 viikkoisille. Ei, en kannata. Mutta asiallista käsittelyä kyllä. Nythän ne menevät useissa paikoissa jäteastiaan. Hoitajatkin toimivat ripeästi, jottei tarvitse nähdä. Miksi??
Mielestäni 12 viikkoisen hautaus ei oikeastaan liity aborttiin. Mutta on äitejä, jotka olisivat halunnneet samanikäisen hautauksen, kun ovat saaneet keskenmenon. Suomen terveydenhuolto ei vain sitä puolla.
Valitettavasti yksikään teistä puoltajista ei saa minua muuttamaan kantaani.
Miten erittellään kenelle tehtiin laiton abortti ja kuka sai keskenmenon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa tässä esimerkki: nainen on raskaana, ei saa aborttia, on ahdistunut ja jatkaa bilettämistä ja irtoseksiä raskaudesta huolimatta, (jota ilmeisesti kaikki naiset tekevät ja siksi haluavat abortin ettei tarvitse sitä lopettaa). Lapsi syntyy, sillä on FAS ja sukupuolitaudeista aiheutuneita kehitysvaurioita, lapsi annetaan adoptoitavaksi.
Vanhemmiksi haluavat, jotka ovat käyneet vuosikausia kestäneen prosessin läpi, joka on vienyt aikaa ja rahaa, jotta kelpaavat adoptio vanhemmiksi, (tämä ei ole suomessa mikään helppo juttu), ovat saanet oikeuden adoptoida.
Heillä on nyt oikeus valita kenet he adoptoivat ja vaihtoehtona sairas muksu suomesta vai terve ulkomailta, tai terve suomesta jos on sellainen tarjolla. Kenethän he valitsevat?Tämä sairas lapsi jota ei maailmaan edes alunperin kukaan halunnut jää jonnekkin. Harvaa hän enää kiinnostaa sen jälkeen, kun hänet on ”pelastettu” siltä abortilta.
Lainsäädännön tulisi olla sellainen, että tämän sairaan lapsen itsekeskeinen henkisesti sairas narsistiäiti joutuisi loppuelämäkseen vankilaan. Eli täysi elinkautinen ilman lievennyksiä. Nykyinen lainsäädäntö on ensikertalaisille liian lepsu näissä asioissa.
Periaatteessa kyse on täysin samasta asiasta kuin joku toinen itsekeskeinen henkisesti sairas narsisitiäiti olisi pahoinpidellyt terveen vastasyntyneen vauvansa peruuttamattomasti aivovammaiseksi.
Raskaudessa ei ole koskaan kyse vain yhdestä ihmisestä.
FAS on kamala asia ja sen yhteydessä on puhuttu pakkohoidosta äideille, mutta Suomen laki ei salli. Sikiö on turvaton, kunnes syntyy ja sitten huostaanotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mutta on kyllä ihan super kyseenalaista suhtautua aborttiin niin kevyesti että kyllä mä voin opiskelevana yh.na paneskella miten huvittaa kun mulla on oikeus harrastaa seksiä vaikka en pystyisi vastuuta kantamaankaan lapsesta jos vahinko käy. Ainahan on hei aborttimahdollisuus...
Ei siinä ole mitään kyseenalaista.
Säkin otat koko ajan tietoisia riskejä, ajat esim. autolla, kävelet ulkona, ne on tietoisia riskejä, jotka otat kuitenkin ja voit vammautua yms.
Seksi on aina tietoinen riski, ei ihmiset silti jätä sitä pois, aivan kuten et sinäkään tietoisia riskejä pois.
Pitäisikö sultakin ottaa varaventtiilinä pois esim. auto-onnettomuudessa vammautuneen kehon korjaaminen yhteiskunnan piikkiin, otit kuitenkin itse tietoisen riskin siitä.
Eli mielestäsi miehen ei tarvitse maksaa elareita jos ehkäisy pettää?
Kyllä se sterilointi ois monille miehille se ratkaisu eikä naisille. Naiset ne kärsii ei toivotut raskaudet ja seuraukset. Stna.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tiedoksi vaan, että me kunnollista elämääkin viettäneet voidaan saada erityislapsi. Eikä ole edes samanlaista valinnanvaraa, kuin adoptiovanhemmiksi haluavilla. Aika inhottava ajatus, että mun tytärtä ajatellaan epähaluttuna kulueränä, ongelmana, josta pitäisi päästä eroon. Ja sellaisena, joka ei kelpaisi kenellekään.
Tästähän ei nyt ollut kyse, kun vammainen lapsi syntyy hän tottakai yhtä arvokas kuin muutkin lapset. Kyse on siitä että kuka sen hylätyn tahallaan vammautetun lapsen hoitaisi, kun tuskin häntä adoptoitaisiin sillon kun vaihtoehtona on adoptoida myös terve. Adoptio prosessi on todella pitkä ja vaivalloinen joka vaatii rahaa ja aikaa ja yleensä haluttuna vanhemmuuteen alkavilla on terve lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Käyttäjän tietty. Jo peruskoulun ehkäisyvalistuksessa kerrotaan, ettei mikään ehkäisy ole satavarma.
Koskeeko sama muita lääkkeitä? Vastuu on potilaalla.
Tai kondomivalmistaja saa tuottaa mitä vaan sekundaa ja käyttäjä maksaa seurauksia loppu elämän?Jaa, saako nykyään jotain korvauksia ehkäisyvalmistajilta, jos ehkäisy pettää?
Eipä taida saada.
Koska on aborttioikeua siitä harvoin seuraa suuria taloudellisia menetyksiä jos itse päättää olla lasta pitämättä. Mikäli oikeutta ei olisi jättäisikö joku muka vaatimatta valmistajaa tilille ja maksaisi itse? Olisitko sinä valmis maksamaan loppuelämäsi jonkun tuoreen valmistusvirheestä tai siitä ettei sinulle määrätty lääke toiminut?
Elämä ei ole sataprosenttistä missään asiassa. Lääkkeet ovat sellaisia, jotka eivät välttämättä tee sitä, mihin tarkoitettu. Olisin valmis haastamaan valmistajan, jos tulisi jotakin pysyvää haittaa, jota ei ole mainittu tuoteselostuksessa.
Tiedättehän, pillereiden käyttäjät, ettei varmuus ole 100%, vaikka lähellä onkin. Sen lisäksi unohduksia voi olla, oksennus-ja ripulitauteja.
Ja sitten kun ihminen kypsyy ja kasvaa, huomataan usein, ettei elämä mene niinkuin itse suunnittelee. Kaikkea ei voi hallita.
Omia tilanteita ei aina voi ulkoistaa.
Niin. Ei tämä surkea tarina tee aborttia kuitenkaan ihanaksi tai helpoksi asiaksi, vaikka se poistaakin ongelman ainakin näennäisesti.
Monet jotka vastustavat aborttia kannattavat kuitenkin aborttioikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26v, yhden lapsen yh, opiskelen ja olen määräaikaisessa työssä. Taloudellinen tilanteemme on jatkuvasti epävarma opintojen ja parin kuukauden työpätkien takia. Tulemme mukavasti toimeen, mutta koko ajan stressaa, mikä on tilanne parin kuukauden päästä.
Henkisesti olen juuri päässyt jotenkin jaloilleni pikkulapsiajan valvomisesta ja siitä aiheutuneista uniongelmista ja masennuksesta. Jaksan hoitaa tämän yhden lapsen ihan kohtuullisesti. Kun katselen menneitä vuosia nyt, havaitsen paljon puutteita lapsen huolenpidossa ja meidän arjessamme. En jaksanut olla läsnäoleva ja osallistuva äiti.
Asumme vuokralla kaksiossa. Valmistuttuani toivon pystyväni ostamaan meille oman asunnon.
Olisiko minun tässä tilanteessa hyvä pitää lapsi, jos tulisin raskaaksi? Uudelleen valvomiset, kenties masennus ja uupumus. En jaksaisi hoitaa vauvaa ja esikoinen jäisi hunningolle. Emme saisi ostettua omaa asuntoa moneen vuoteen, kun urakehitys katkeaisi kun jäisin kotiin. Nykyinen asuntokin jäisi pieneksi ja esikoinen joutuisi taas muuttamaan.
Työllistyminen kahden lapsen yh:na olisi entistä vaikeampaa. Olisimme luultavasti hyvin ahtaalla kaikin tavoin.
Siihen päälle vielä yhteiskunnan halveksunta ja viha, kun tekisin sinkkuna ja huonossa tilanteessa lapsen. Lapsen, joka jäisi luultavasti isättömäksi, koska en ole parisuhteessa.
Kuulostaapa todella hienolta heittää nykyinen, ihan hyvä tilanne roskikseen siksi, että abortti on m-urha.
Ehkäisy on se, jota käytetään kun uutta vauvaa ei toivota. Tuolaehkäisykin on mahdollinen, jos kovin hedelmällistä sorttiq on.
Kenellä on vastuu siitä että ehkäisy pettää?
Käyttäjän tietty. Jo peruskoulun ehkäisyvalistuksessa kerrotaan, ettei mikään ehkäisy ole satavarma.
Koskeeko sama muita lääkkeitä? Vastuu on potilaalla.
Tai kondomivalmistaja saa tuottaa mitä vaan sekundaa ja käyttäjä maksaa seurauksia loppu elämän?Jaa, saako nykyään jotain korvauksia ehkäisyvalmistajilta, jos ehkäisy pettää?
Eipä taida saada.
Koska on aborttioikeua siitä harvoin seuraa suuria taloudellisia menetyksiä jos itse päättää olla lasta pitämättä. Mikäli oikeutta ei olisi jättäisikö joku muka vaatimatta valmistajaa tilille ja maksaisi itse? Olisitko sinä valmis maksamaan loppuelämäsi jonkun tuoreen valmistusvirheestä tai siitä ettei sinulle määrätty lääke toiminut?
Elämä ei ole sataprosenttistä missään asiassa. Lääkkeet ovat sellaisia, jotka eivät välttämättä tee sitä, mihin tarkoitettu. Olisin valmis haastamaan valmistajan, jos tulisi jotakin pysyvää haittaa, jota ei ole mainittu tuoteselostuksessa.
Tiedättehän, pillereiden käyttäjät, ettei varmuus ole 100%, vaikka lähellä onkin. Sen lisäksi unohduksia voi olla, oksennus-ja ripulitauteja.
Ja sitten kun ihminen kypsyy ja kasvaa, huomataan usein, ettei elämä mene niinkuin itse suunnittelee. Kaikkea ei voi hallita.
Omia tilanteita ei aina voi ulkoistaa.
Sitä kun ei mitenkään tutkita mikä kenellekin toimii niin pitäiskö siihen alkaa vai mennäänkö niin kuin nyt että gyne antaa nyt sen paketti mitä sillä hetkelle sattuu ekana käteen ja toivotaan että se toimii?
Vai pitäisikö alkaa testaamaan mikä hormoniyhdistelmä ja määrä on oikea käyttäjälle?
Tässä tarkoituksena onkin herätellä näitä joiden mielestä abortti oikeutta ei tulisi olla.
Siihen en ota kantaa mistä elämä alkaa koska kellään meistä ei ole tähän oikeaa vastausta.
Ja alkuperäiseen kysymykseen ei ole edelleenkään tullut vastausta.
Kiinnostaisi tosiaan tietää, mikä olisi se vaihtoehto jos abortti kriminalisoitaisiin tai rajoituksia lisättäisiin? Ja miten saat ihmisen joka ei halua/kykene raskauteen/lapsen hoitoon ottamaan vastuun asiasta?
Mutta mitenkä noille sais alunperinkin kalloon lyötyä, että jos ehkäisyä ei osata käyttää, niin niitä sukupuolielimiäkään ei pidä yhteen paukutella? Parempi se on ensin pureutua ongelman alkulähteisiin..