Lue keskustelun säännöt.
Tuntuuko teistä koskaan tältä ([epä]naisellisuuden kokeminen)?
19.09.2018 |
Minusta tuntuu lähes aina siltä, että muut naiset ovat suloisia, viehkeitä, no sellaisia NAISELLISIA, siis eivät välttämättä mitään kaunottariakaan mutta siis heissä on se jokin naisellisuus joka minulta puuttuu. Tunnen olevani sellainen köntys kömpelö, vähän kuin joku sukupuoleton sarjakuvahahmo, siis vaikka kuinka osaan laittaa nätin meikin ja vaatteet ja olen hoikka niin siltikään minulle ei tule sitä naisellisuuden kokemusta. Joskus kesken seksinkin meinaan ruveta nauramaan, että miksi tuo mies panee minua epänaista, se on vähän kuin joku kehosta irtautuminen. 😂
Kommentit (156)
En muista tunteneeni oloani naiselliseksi kovinkaan montaa kertaa elämässäni. Pääasiassa tunnen olevani jokin omituinen kömpelö villieläin sivistyneiden ja sievien olentojen keskellä, vähän niin kuin avaruudesta tullut vakoilija joka yrittää parhaansa mukaan soluttautua ihmisten sekaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Olen kihartanut hiuksia, lakannut kynsiä, pukeutunut seksikkäästi ja opetellut miellyttäviä käytöstapoja, mutta tunnen jatkuvasti olevani huijari valeasussa. Olisin oma itseni jos tietäisin mikä se "oma itseni" on. Toistaiseksi jatkan avaruusolennon rooliani kun en muutakaan osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Sulla on pääsi sisällä vahvoja stereotyyppeihin oerustuvia ennakkoluulija.
Ei ole mitään 'naislaumoja', koko ilmauksesi on halventava. On vain erilaisia uhmisyksilöitä. Jostain syystä et kykene näkemään naisia ihmisyksilöinä. Se on joku korvienvälustä johtuva ongelma.No johan oli typerä tulkinta. Anteeksi nyt vaan että en hoksannut sanoa esim "useampi naisyksilö samassa tilassa". Voi luoja että joku voi loukkaantua pienestä! Sulla meni koko pointti nyt niin lujaa ohi kun oli kiire vetää tampooni nenään, että ihan turha selittää mitä tarkoitin. Malliesimerkki siitä naisYKSILÖN käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta joka on itselleni todella vierasta.
Yksilöipä nyt siyten väitteidesi tueksi sitä kummallista naislauman käytöstä pukuhuoneissa.
Kuulostat siltä, että olet sisäistänyt naisvihaan perustuvia ennakkoasenteita esim kotoasi, etkä ole niistä tietoinen. Tuokin kommentti naisten muka käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta viittaa siihen.
Esimerkiksi:
Nauravat asioille joissa minusta ei ole mitään hauskaa, jauhavat asioita jotka olisivat minusta selviä yhdellä lauseella, kauhistelevat asioita joissa ei minusta ole mitään outoa (vaikka lauman naisia kutsuminen naislaumaksi!!!), ylipäätään tunneilmaisun liittäminen mielestäni täysin neutraaleihin asioihin, loukkaantuminen vaikka siitä että pyydän siirtämään tavaroita jotka ovat kaappini edessä, mielestäni täysin turhiin asioihin hirveän ajan käyttäminen (esim ripsien taivutus jota kukaan ei huomaa), jne jne.
Aika tietyntyylisiä naisia olet ilmeisesti elämässäsi joutunut kohtaamaan. Itse olen tavannut lukemattomia naisia, ja vaikka osa toki osuukin tuohon kovin stereotyyppiseen käsitykseen naisesta, todella harva on lopulta sellainen häsläävä, ylitunteellinen, meikeistä puhuva tälläytyjä. Ei siinäkään mitään vikaa sinänsä ole, jos se tuntuu oikealta itselle. Ja tosiaan, kuten aiemmin jo joku sanoikin, vaikuttaa siltä että naisellinen naiseus (sellaisena kuin se nykyäänkin vielä nähdään) on sinulle kuin myrkkyä. Paistaa aika selkeästi läpi jo ihan siitä, miten & millä sanoin kuvailet naisia.
Mot. Se mikä minulle on ihan neutraalia kuvailua, on sinulle myrkkyä. En vaan käsitä miten sen saat noin väännettyä, ts en osaa kommunikoida siten että asiaan ei vedettäisi hirveästi tunteita mukaan. En ymmärrä ollenkaan tulkintaasi ja mikä sen aiheutti - ja juuri tällaiset tilanteet ovat niitä joissa koen suurta erilaisuutta useimpien naisten kanssa.
Tunnen olevani naisellinen ja viehkeä, silloinkin kun ajan traktoria, olen ripulitaudissa, kompastun omiin jalkoihini tai näytän ulospäin pellosta revityltä perunalta.
Se on hieno tunne, jota en osaa kuvailla kuin runollisin kielikuvin. Vähän kuin olisi pieni osa jotain suurta voimakasta kauneutta, samaan aikaan herkkää silkkiä ja metsätähtiä, tanssia, kaunista musiikkia. Sellaista elämää pursuavaa, juurevaa, maisemaa. Kaunista, mutta rohkeaa ja voimakasta. Samalla tavalla kuin joku voimakas, kaunis meri.
Perheessäni on monta naista ja naiselliset "hömpötykset" oli naurunalaisia. Rohkeasti silti toteutin itseäni, nautin naiseudesta, en tiedä mistä sain rohkeuden. On ihanaa olla nainen.
Vierailija kirjoitti:
Kiva muuten että tuossa keskustelussa transsukupuolisuudesta unohditte kätevästi sen, että suurin osa transihmisistä tuntee sukupuolielimensä todella inhottavan vieraaksi ja totaalisen vääräksi ja haluavat niistä eroon. Transnaiset hankkivat tissit, transmiehet ovat onnensa kukkuloilla kun parta alkaa kasvaa ja ääni madaltua jne... Hei haloo, diagnoosi jonka saavat hoitoja varten on sukupuoliDYSFORIA. Olen nähnyt kun he mainitsevat "dysforisen" olon esim. kun kuukautiset on päällä. Mutta ei, kyllä av-asiantuntijat tietää paremmin kuin lääketiede, lääkärit ja psykiatrit. Ihan huvikseen vaan leikkelevät tissejä pois ja genitaalit uusiksi, ihan vaan liian ahtaiden sukupuoliroolien takia ja sen takia että tykkäsivät hameista/autoista pienenä, jep jep!
Missä tässä ketjussa on keskusteltu transsukupuolisuudesta? Ei ole osunut omaan silmään. Olen kirjoittanut ketjuun useammankin viestin ja lukenut mielestäni kaikki, joten luulisi, että olisin huomannut. En mä ole transsukupuolisten kehodysforiaa vähätellyt. Sehän itse asiassa on ihan linjassa myös suurimman osan oman kokemuksen kanssa: keho tuntuu omalta, ts. ei dysforiaa, naisena on siltä osin ok olla. Se ei sitten tarkoitakaan juuri mitään jaettua korvien välisenä kokemuksena synnynnäisesti naisilla, vaan pääasiassa on olo että on ihminen tällaisessa kehossa.
Vierailija kirjoitti:
En muista tunteneeni oloani naiselliseksi kovinkaan montaa kertaa elämässäni. Pääasiassa tunnen olevani jokin omituinen kömpelö villieläin sivistyneiden ja sievien olentojen keskellä, vähän niin kuin avaruudesta tullut vakoilija joka yrittää parhaansa mukaan soluttautua ihmisten sekaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Olen kihartanut hiuksia, lakannut kynsiä, pukeutunut seksikkäästi ja opetellut miellyttäviä käytöstapoja, mutta tunnen jatkuvasti olevani huijari valeasussa. Olisin oma itseni jos tietäisin mikä se "oma itseni" on. Toistaiseksi jatkan avaruusolennon rooliani kun en muutakaan osaa.
Ehkä kannattaisi lopettaa naamioituminen, en minäkään tee noita mainitsemiasi asioita, paitsi yritän käyttäytyä säällisesti, enkä mitenkään ole syrjitty tai omituinen (huonolla tavalla) ystävien ja suvun parissa. Naisilla on onneksi tässä enemmän (?) liikkumavaraa. Jos on koko ikänsä ollut nainen, on välillä vaikea tietää mitkä tunteet ja tuntemukset liittyvät siihen että on nainen ja mitkä ovat sukupuolesta riippumattomia. Tosin nälkään voi reagoida kulttuurisesti stereotyyppisesti esimerkiksi syömällä salaattia vaikka haluaisi pihvin - tätä voi romuttaa syömällä ihan mitä itse haluaa/pystyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Sulla on pääsi sisällä vahvoja stereotyyppeihin oerustuvia ennakkoluulija.
Ei ole mitään 'naislaumoja', koko ilmauksesi on halventava. On vain erilaisia uhmisyksilöitä. Jostain syystä et kykene näkemään naisia ihmisyksilöinä. Se on joku korvienvälustä johtuva ongelma.No johan oli typerä tulkinta. Anteeksi nyt vaan että en hoksannut sanoa esim "useampi naisyksilö samassa tilassa". Voi luoja että joku voi loukkaantua pienestä! Sulla meni koko pointti nyt niin lujaa ohi kun oli kiire vetää tampooni nenään, että ihan turha selittää mitä tarkoitin. Malliesimerkki siitä naisYKSILÖN käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta joka on itselleni todella vierasta.
Yksilöipä nyt siyten väitteidesi tueksi sitä kummallista naislauman käytöstä pukuhuoneissa.
Kuulostat siltä, että olet sisäistänyt naisvihaan perustuvia ennakkoasenteita esim kotoasi, etkä ole niistä tietoinen. Tuokin kommentti naisten muka käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta viittaa siihen.
Esimerkiksi:
Nauravat asioille joissa minusta ei ole mitään hauskaa, jauhavat asioita jotka olisivat minusta selviä yhdellä lauseella, kauhistelevat asioita joissa ei minusta ole mitään outoa (vaikka lauman naisia kutsuminen naislaumaksi!!!), ylipäätään tunneilmaisun liittäminen mielestäni täysin neutraaleihin asioihin, loukkaantuminen vaikka siitä että pyydän siirtämään tavaroita jotka ovat kaappini edessä, mielestäni täysin turhiin asioihin hirveän ajan käyttäminen (esim ripsien taivutus jota kukaan ei huomaa), jne jne.
Aika tietyntyylisiä naisia olet ilmeisesti elämässäsi joutunut kohtaamaan. Itse olen tavannut lukemattomia naisia, ja vaikka osa toki osuukin tuohon kovin stereotyyppiseen käsitykseen naisesta, todella harva on lopulta sellainen häsläävä, ylitunteellinen, meikeistä puhuva tälläytyjä. Ei siinäkään mitään vikaa sinänsä ole, jos se tuntuu oikealta itselle. Ja tosiaan, kuten aiemmin jo joku sanoikin, vaikuttaa siltä että naisellinen naiseus (sellaisena kuin se nykyäänkin vielä nähdään) on sinulle kuin myrkkyä. Paistaa aika selkeästi läpi jo ihan siitä, miten & millä sanoin kuvailet naisia.
Mot. Se mikä minulle on ihan neutraalia kuvailua, on sinulle myrkkyä. En vaan käsitä miten sen saat noin väännettyä, ts en osaa kommunikoida siten että asiaan ei vedettäisi hirveästi tunteita mukaan. En ymmärrä ollenkaan tulkintaasi ja mikä sen aiheutti - ja juuri tällaiset tilanteet ovat niitä joissa koen suurta erilaisuutta useimpien naisten kanssa.
Sullaon selkeästi heikohkot kyvyt itseilmaisuun ja itsekriittisyys puuttuu - täten kaikki eriävät mielipiteet ovat VÄÄRIÄ ja todistavat sinun olevan oikeassa. Koska siinähän ei voi olla vikaa, miten itse kirjoitit. :D
Se ei ole sukupuoleen sidottu ominaisuus, että noilla osa-alueilla on haasteita, olen kohdannut monia muitakin naisia, joilla on tuon kaltaisia ongelmia.
Tämä minun viestini sisältää asiaa, mutta on kärkevästi kirjoitettu. Joku ärsyyntyy siitä, toinen ei. Ei se silti muuta viestiä vähemmän kärkeväksi.
Olen ollut sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla, harrastanut miesten kanssa, ystävät ovat molempia sukupuolia. Aina, kun mennään pintaa syvemmälle, paljastuu jotain ihan muuta kuin stereotypia. Sukupuoleen, ikään tai muihin ulkoisiin seikkoihin liittymätön ihminen. Kannattaisi yrittää nähdä sinne asti. En usko, että suuri(n) osa miehistäkään identifoituu mihinkään miehen arkkityyppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Sulla on pääsi sisällä vahvoja stereotyyppeihin oerustuvia ennakkoluulija.
Ei ole mitään 'naislaumoja', koko ilmauksesi on halventava. On vain erilaisia uhmisyksilöitä. Jostain syystä et kykene näkemään naisia ihmisyksilöinä. Se on joku korvienvälustä johtuva ongelma.No johan oli typerä tulkinta. Anteeksi nyt vaan että en hoksannut sanoa esim "useampi naisyksilö samassa tilassa". Voi luoja että joku voi loukkaantua pienestä! Sulla meni koko pointti nyt niin lujaa ohi kun oli kiire vetää tampooni nenään, että ihan turha selittää mitä tarkoitin. Malliesimerkki siitä naisYKSILÖN käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta joka on itselleni todella vierasta.
Yksilöipä nyt siyten väitteidesi tueksi sitä kummallista naislauman käytöstä pukuhuoneissa.
Kuulostat siltä, että olet sisäistänyt naisvihaan perustuvia ennakkoasenteita esim kotoasi, etkä ole niistä tietoinen. Tuokin kommentti naisten muka käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta viittaa siihen.
Esimerkiksi:
Nauravat asioille joissa minusta ei ole mitään hauskaa, jauhavat asioita jotka olisivat minusta selviä yhdellä lauseella, kauhistelevat asioita joissa ei minusta ole mitään outoa (vaikka lauman naisia kutsuminen naislaumaksi!!!), ylipäätään tunneilmaisun liittäminen mielestäni täysin neutraaleihin asioihin, loukkaantuminen vaikka siitä että pyydän siirtämään tavaroita jotka ovat kaappini edessä, mielestäni täysin turhiin asioihin hirveän ajan käyttäminen (esim ripsien taivutus jota kukaan ei huomaa), jne jne.
Aika tietyntyylisiä naisia olet ilmeisesti elämässäsi joutunut kohtaamaan. Itse olen tavannut lukemattomia naisia, ja vaikka osa toki osuukin tuohon kovin stereotyyppiseen käsitykseen naisesta, todella harva on lopulta sellainen häsläävä, ylitunteellinen, meikeistä puhuva tälläytyjä. Ei siinäkään mitään vikaa sinänsä ole, jos se tuntuu oikealta itselle. Ja tosiaan, kuten aiemmin jo joku sanoikin, vaikuttaa siltä että naisellinen naiseus (sellaisena kuin se nykyäänkin vielä nähdään) on sinulle kuin myrkkyä. Paistaa aika selkeästi läpi jo ihan siitä, miten & millä sanoin kuvailet naisia.
Mot. Se mikä minulle on ihan neutraalia kuvailua, on sinulle myrkkyä. En vaan käsitä miten sen saat noin väännettyä, ts en osaa kommunikoida siten että asiaan ei vedettäisi hirveästi tunteita mukaan. En ymmärrä ollenkaan tulkintaasi ja mikä sen aiheutti - ja juuri tällaiset tilanteet ovat niitä joissa koen suurta erilaisuutta useimpien naisten kanssa.
Sullaon selkeästi heikohkot kyvyt itseilmaisuun ja itsekriittisyys puuttuu - täten kaikki eriävät mielipiteet ovat VÄÄRIÄ ja todistavat sinun olevan oikeassa. Koska siinähän ei voi olla vikaa, miten itse kirjoitit. :D
Se ei ole sukupuoleen sidottu ominaisuus, että noilla osa-alueilla on haasteita, olen kohdannut monia muitakin naisia, joilla on tuon kaltaisia ongelmia.
Tämä minun viestini sisältää asiaa, mutta on kärkevästi kirjoitettu. Joku ärsyyntyy siitä, toinen ei. Ei se silti muuta viestiä vähemmän kärkeväksi.
Olen ollut sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla, harrastanut miesten kanssa, ystävät ovat molempia sukupuolia. Aina, kun mennään pintaa syvemmälle, paljastuu jotain ihan muuta kuin stereotypia. Sukupuoleen, ikään tai muihin ulkoisiin seikkoihin liittymätön ihminen. Kannattaisi yrittää nähdä sinne asti. En usko, että suuri(n) osa miehistäkään identifoituu mihinkään miehen arkkityyppiin.
Pahoittelen, että puutun keskusteluunne. Kenties olette molemmat omalla tavallanne oikeassa. Mistäs elämämme koostuu, kuin oman tarinamme mukaisista kohtaamisista, asenteista ym. Kaikilla meillä on tietyllä tavalla oma todellisuutemme, jossa elämme.
Toisin sanoen, ei esimerkiksi kenenkään ulkopuolisuuden kokemuksista tee vääriä se, että ne ovat syntyneen "pään sisällä". Ovat silti aivan yhtä todellisia kokemuksia. Emmehän kuitenkaan voi loppujen lopuksi mitenkään tietää millaista on olla joku toinen, olemmeko sisältä enemmän samalaisia vai erilaisia kuin uskoisikaan. Toiseksi, tälläisen ulkopuolisuuden kokemus ei kerro vielä ympäröivistä ihmisistä yhtään mitään. Heillä voi olla täsmälleen sama, tai täysin eri kokemus. Onko sillä väliä? Kuitenkaan omien kokemusta perusteella ei muista ihmisistä kannattaisi kovin rohkeita päätelmiä tehdä, ne heijastavat aina enemmän sinua itseäsi.
Kokemus voi syntyä siksi, että todellisuudessa on poikkeuksellinen yksilö, siksi että lapsuuden kodissa on ollut tietty asenne, mistä tahansa syystä X. Jos ei ole intoa syväluotaavaan itsetutkiskeluun, syyllä ei ole oikeastaan väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Sulla on pääsi sisällä vahvoja stereotyyppeihin oerustuvia ennakkoluulija.
Ei ole mitään 'naislaumoja', koko ilmauksesi on halventava. On vain erilaisia uhmisyksilöitä. Jostain syystä et kykene näkemään naisia ihmisyksilöinä. Se on joku korvienvälustä johtuva ongelma.No johan oli typerä tulkinta. Anteeksi nyt vaan että en hoksannut sanoa esim "useampi naisyksilö samassa tilassa". Voi luoja että joku voi loukkaantua pienestä! Sulla meni koko pointti nyt niin lujaa ohi kun oli kiire vetää tampooni nenään, että ihan turha selittää mitä tarkoitin. Malliesimerkki siitä naisYKSILÖN käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta joka on itselleni todella vierasta.
Yksilöipä nyt siyten väitteidesi tueksi sitä kummallista naislauman käytöstä pukuhuoneissa.
Kuulostat siltä, että olet sisäistänyt naisvihaan perustuvia ennakkoasenteita esim kotoasi, etkä ole niistä tietoinen. Tuokin kommentti naisten muka käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta viittaa siihen.
Esimerkiksi:
Nauravat asioille joissa minusta ei ole mitään hauskaa, jauhavat asioita jotka olisivat minusta selviä yhdellä lauseella, kauhistelevat asioita joissa ei minusta ole mitään outoa (vaikka lauman naisia kutsuminen naislaumaksi!!!), ylipäätään tunneilmaisun liittäminen mielestäni täysin neutraaleihin asioihin, loukkaantuminen vaikka siitä että pyydän siirtämään tavaroita jotka ovat kaappini edessä, mielestäni täysin turhiin asioihin hirveän ajan käyttäminen (esim ripsien taivutus jota kukaan ei huomaa), jne jne.
Aika tietyntyylisiä naisia olet ilmeisesti elämässäsi joutunut kohtaamaan. Itse olen tavannut lukemattomia naisia, ja vaikka osa toki osuukin tuohon kovin stereotyyppiseen käsitykseen naisesta, todella harva on lopulta sellainen häsläävä, ylitunteellinen, meikeistä puhuva tälläytyjä. Ei siinäkään mitään vikaa sinänsä ole, jos se tuntuu oikealta itselle. Ja tosiaan, kuten aiemmin jo joku sanoikin, vaikuttaa siltä että naisellinen naiseus (sellaisena kuin se nykyäänkin vielä nähdään) on sinulle kuin myrkkyä. Paistaa aika selkeästi läpi jo ihan siitä, miten & millä sanoin kuvailet naisia.
Mot. Se mikä minulle on ihan neutraalia kuvailua, on sinulle myrkkyä. En vaan käsitä miten sen saat noin väännettyä, ts en osaa kommunikoida siten että asiaan ei vedettäisi hirveästi tunteita mukaan. En ymmärrä ollenkaan tulkintaasi ja mikä sen aiheutti - ja juuri tällaiset tilanteet ovat niitä joissa koen suurta erilaisuutta useimpien naisten kanssa.
Sullaon selkeästi heikohkot kyvyt itseilmaisuun ja itsekriittisyys puuttuu - täten kaikki eriävät mielipiteet ovat VÄÄRIÄ ja todistavat sinun olevan oikeassa. Koska siinähän ei voi olla vikaa, miten itse kirjoitit. :D
Se ei ole sukupuoleen sidottu ominaisuus, että noilla osa-alueilla on haasteita, olen kohdannut monia muitakin naisia, joilla on tuon kaltaisia ongelmia.
Tämä minun viestini sisältää asiaa, mutta on kärkevästi kirjoitettu. Joku ärsyyntyy siitä, toinen ei. Ei se silti muuta viestiä vähemmän kärkeväksi.
Olen ollut sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla, harrastanut miesten kanssa, ystävät ovat molempia sukupuolia. Aina, kun mennään pintaa syvemmälle, paljastuu jotain ihan muuta kuin stereotypia. Sukupuoleen, ikään tai muihin ulkoisiin seikkoihin liittymätön ihminen. Kannattaisi yrittää nähdä sinne asti. En usko, että suuri(n) osa miehistäkään identifoituu mihinkään miehen arkkityyppiin.
Pahoittelen, että puutun keskusteluunne. Kenties olette molemmat omalla tavallanne oikeassa. Mistäs elämämme koostuu, kuin oman tarinamme mukaisista kohtaamisista, asenteista ym. Kaikilla meillä on tietyllä tavalla oma todellisuutemme, jossa elämme.
Toisin sanoen, ei esimerkiksi kenenkään ulkopuolisuuden kokemuksista tee vääriä se, että ne ovat syntyneen "pään sisällä". Ovat silti aivan yhtä todellisia kokemuksia. Emmehän kuitenkaan voi loppujen lopuksi mitenkään tietää millaista on olla joku toinen, olemmeko sisältä enemmän samalaisia vai erilaisia kuin uskoisikaan. Toiseksi, tälläisen ulkopuolisuuden kokemus ei kerro vielä ympäröivistä ihmisistä yhtään mitään. Heillä voi olla täsmälleen sama, tai täysin eri kokemus. Onko sillä väliä? Kuitenkaan omien kokemusta perusteella ei muista ihmisistä kannattaisi kovin rohkeita päätelmiä tehdä, ne heijastavat aina enemmän sinua itseäsi.
Kokemus voi syntyä siksi, että todellisuudessa on poikkeuksellinen yksilö, siksi että lapsuuden kodissa on ollut tietty asenne, mistä tahansa syystä X. Jos ei ole intoa syväluotaavaan itsetutkiskeluun, syyllä ei ole oikeastaan väliä.
Mun näkemys ei mielestäni ole mitenkään ristiriidassa sanomasi kanssa. Olen tuo viimeisin, ketä lainasit. En ole ainoa, joka on tuon yhden naisen kanssa keskustellut, varmaan meitä on monia.
Vierailija kirjoitti:
Kiva muuten että tuossa keskustelussa transsukupuolisuudesta unohditte kätevästi sen, että suurin osa transihmisistä tuntee sukupuolielimensä todella inhottavan vieraaksi ja totaalisen vääräksi ja haluavat niistä eroon. Transnaiset hankkivat tissit, transmiehet ovat onnensa kukkuloilla kun parta alkaa kasvaa ja ääni madaltua jne... Hei haloo, diagnoosi jonka saavat hoitoja varten on sukupuoliDYSFORIA. Olen nähnyt kun he mainitsevat "dysforisen" olon esim. kun kuukautiset on päällä. Mutta ei, kyllä av-asiantuntijat tietää paremmin kuin lääketiede, lääkärit ja psykiatrit. Ihan huvikseen vaan leikkelevät tissejä pois ja genitaalit uusiksi, ihan vaan liian ahtaiden sukupuoliroolien takia ja sen takia että tykkäsivät hameista/autoista pienenä, jep jep!
Kehodysforia ei sinänsä liity tähän, eikä dysforiaa kokeva tiedä naiseuden kokemuksesta sen enempää kuin me muutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Minä taas luulen, että sellainen ulkopuolisuuden tunne on hyvinkin inhimillistä ja todella yleistä. Jotkut solahtavat tähän maailmaan hyvinkin helposti, mutta väitän, että yllättävän moni meistä kokee hetkittäin enemmän tai vähemmän olevansa jonkinlaisessa teatteriesityksessä. Muistan jo ala-asteella tietoisesti tarkkailleeni muita opetellakseni kuinka "ihmisinä" tulee käyttäytyä. Vanhemmiten tajuan aina vain paremmin, että en todellakaan ole mikään uniikki lumihiutale tässäkään asiassa, vaan että monilla muillakin on hyvin vastaavanlaisia kokemuksia ainakin hetkittäin.
On hyvä tiedostaa, että se mitä näemme toisistamme on todellakin vain ulkokuori ja useimmat meistä toimivat ja näyttäytyvät yleisten kulttuuristen ym konventioiden mukaan, mutta että sen kuoren sisällä on kokonaan oma maailmansa, kuten sinullakin... Ennakkoluuloilla ja nopeilla luokitteluilla typistämme kanssaihmiset turhan yksinkertaistetuiksi olioiksi ja samalla viemme mahdollisuuden, tai ainakin vaikeutamme sitä merkittävästi, tutustua siihen monisärmäiseen yksilöön.
Mielenkiintoista pohdintaa. Lisää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista itseäni tuosta mitä Ap sanoi. Tunnen koko ajan oloni naiseksi mutta en tietenkään ajattele sitä koko ajan (:D). Sen eron huomaa juuri siinä kun joudun tekemään jotakin ainoana naisena miespuolisten porukassa (esim. töissä, opiskeluissa). Tunnen oloni niin erilaiseksi siitä porukasta, ja tiedän että se johtuu siitä että olen nainen. En yksinkertaisesti viihdy miesten seurassa (siis ystävinä) koska "meissä ei ole mitään samaa". Vierastan koko ajatusta, että viettäisin miespuolisten ihmisten kanssa aikaa (tai siis, että olisi miespuolisia ystäviä). Kuten huomaatte, tunteeni on aika erilainen kun niillä jotka tässä keskustelussa sanoi tuntevansa olonsa ulkopuoliseksi toisten naisten seurassa, esim. pukuhuoneessa. En ole koskaan tuntenut tuollaista tunnetta, mun tunteeni pukuhuoneeseen astuessa on lähinnä että jes pääsinpäs takaisin tänne omieni seuraan tuolta erilaisten (miesten) ja samanlaisten (naisten) sekoituksesta. Tää on aika mielenkiintonen keskustelu, on kiinnostavaa nähdä miten eritavalla monet muut naiset ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
En tunnista itseäni tuosta mitä Ap sanoi. Tunnen koko ajan oloni naiseksi mutta en tietenkään ajattele sitä koko ajan (:D). Sen eron huomaa juuri siinä kun joudun tekemään jotakin ainoana naisena miespuolisten porukassa (esim. töissä, opiskeluissa). Tunnen oloni niin erilaiseksi siitä porukasta, ja tiedän että se johtuu siitä että olen nainen. En yksinkertaisesti viihdy miesten seurassa (siis ystävinä) koska "meissä ei ole mitään samaa". Vierastan koko ajatusta, että viettäisin miespuolisten ihmisten kanssa aikaa (tai siis, että olisi miespuolisia ystäviä). Kuten huomaatte, tunteeni on aika erilainen kun niillä jotka tässä keskustelussa sanoi tuntevansa olonsa ulkopuoliseksi toisten naisten seurassa, esim. pukuhuoneessa. En ole koskaan tuntenut tuollaista tunnetta, mun tunteeni pukuhuoneeseen astuessa on lähinnä että jes pääsinpäs takaisin tänne omieni seuraan tuolta erilaisten (miesten) ja samanlaisten (naisten) sekoituksesta. Tää on aika mielenkiintonen keskustelu, on kiinnostavaa nähdä miten eritavalla monet muut naiset ajattelee.
Mua kiinnostaisi kuulla, millä lailla koet miehet (tai itsesi) erilaisiksi? Mikä se juttu on, mikä luo tätä eroa? Fyysiset piirteet? Tietynlaiset keskustelunaiheet? Minkälaisissa yhteyksissä yleensä tapaat miehiä? Ovatko he yleensä jonkin tietyn demografian jäseniä (esim. keski-ikäisiä, kaupungissa asuvia, perheellisiä tms.)?
Mulle on itselle helppoa olla kummankin sukupuolen kanssa, sillä ajattelen heidät vain ihmisinä, en niinkään sukupuolensa edustajina. En tuomitse tuntemuksiasi, olisi vain kiva kuulla lisää pohdintaa tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Sulla on pääsi sisällä vahvoja stereotyyppeihin oerustuvia ennakkoluulija.
Ei ole mitään 'naislaumoja', koko ilmauksesi on halventava. On vain erilaisia uhmisyksilöitä. Jostain syystä et kykene näkemään naisia ihmisyksilöinä. Se on joku korvienvälustä johtuva ongelma.No johan oli typerä tulkinta. Anteeksi nyt vaan että en hoksannut sanoa esim "useampi naisyksilö samassa tilassa". Voi luoja että joku voi loukkaantua pienestä! Sulla meni koko pointti nyt niin lujaa ohi kun oli kiire vetää tampooni nenään, että ihan turha selittää mitä tarkoitin. Malliesimerkki siitä naisYKSILÖN käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta joka on itselleni todella vierasta.
Yksilöipä nyt siyten väitteidesi tueksi sitä kummallista naislauman käytöstä pukuhuoneissa.
Kuulostat siltä, että olet sisäistänyt naisvihaan perustuvia ennakkoasenteita esim kotoasi, etkä ole niistä tietoinen. Tuokin kommentti naisten muka käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta viittaa siihen.
Esimerkiksi:
Nauravat asioille joissa minusta ei ole mitään hauskaa, jauhavat asioita jotka olisivat minusta selviä yhdellä lauseella, kauhistelevat asioita joissa ei minusta ole mitään outoa (vaikka lauman naisia kutsuminen naislaumaksi!!!), ylipäätään tunneilmaisun liittäminen mielestäni täysin neutraaleihin asioihin, loukkaantuminen vaikka siitä että pyydän siirtämään tavaroita jotka ovat kaappini edessä, mielestäni täysin turhiin asioihin hirveän ajan käyttäminen (esim ripsien taivutus jota kukaan ei huomaa), jne jne.
Aika tietyntyylisiä naisia olet ilmeisesti elämässäsi joutunut kohtaamaan. Itse olen tavannut lukemattomia naisia, ja vaikka osa toki osuukin tuohon kovin stereotyyppiseen käsitykseen naisesta, todella harva on lopulta sellainen häsläävä, ylitunteellinen, meikeistä puhuva tälläytyjä. Ei siinäkään mitään vikaa sinänsä ole, jos se tuntuu oikealta itselle. Ja tosiaan, kuten aiemmin jo joku sanoikin, vaikuttaa siltä että naisellinen naiseus (sellaisena kuin se nykyäänkin vielä nähdään) on sinulle kuin myrkkyä. Paistaa aika selkeästi läpi jo ihan siitä, miten & millä sanoin kuvailet naisia.
Mot. Se mikä minulle on ihan neutraalia kuvailua, on sinulle myrkkyä. En vaan käsitä miten sen saat noin väännettyä, ts en osaa kommunikoida siten että asiaan ei vedettäisi hirveästi tunteita mukaan. En ymmärrä ollenkaan tulkintaasi ja mikä sen aiheutti - ja juuri tällaiset tilanteet ovat niitä joissa koen suurta erilaisuutta useimpien naisten kanssa.
Sullaon selkeästi heikohkot kyvyt itseilmaisuun ja itsekriittisyys puuttuu - täten kaikki eriävät mielipiteet ovat VÄÄRIÄ ja todistavat sinun olevan oikeassa. Koska siinähän ei voi olla vikaa, miten itse kirjoitit. :D
Se ei ole sukupuoleen sidottu ominaisuus, että noilla osa-alueilla on haasteita, olen kohdannut monia muitakin naisia, joilla on tuon kaltaisia ongelmia.
Tämä minun viestini sisältää asiaa, mutta on kärkevästi kirjoitettu. Joku ärsyyntyy siitä, toinen ei. Ei se silti muuta viestiä vähemmän kärkeväksi.
Olen ollut sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla, harrastanut miesten kanssa, ystävät ovat molempia sukupuolia. Aina, kun mennään pintaa syvemmälle, paljastuu jotain ihan muuta kuin stereotypia. Sukupuoleen, ikään tai muihin ulkoisiin seikkoihin liittymätön ihminen. Kannattaisi yrittää nähdä sinne asti. En usko, että suuri(n) osa miehistäkään identifoituu mihinkään miehen arkkityyppiin.
Missä ihmeessä olen sanonut että sinä tai joku muu on väärässä ja oikeassa? Ihan ihme olkiukkoja rakennat koko ajan. Mielestäni se että tulkitset ihan erilailla sen mitä sanon siihen nähden mitä tarkoitan, päinvastoin vaan todistaa sen että en osaa kommunikoida "naisellisesti", koska en vaan näe mikä minun OMASTA MIELESTÄNI täysin neutraalissa tunteideni kuvailussa ärsyttää.
Ja sinä et osaa ymmärtää mitä tarkoitan, kun ehdit jo vetää hirveät tunnereaktiot mukaan. Tämä on juuri sitä käsittämätöntä vääntämistä johon naisten kanssa usein törmää, ja jota en yhtään ymmärrä - tartutaan johonkin sanamuotoon ja väkisin väännetään siitä jotain mistä loukkaannutaan 😖.
Kumpikaan ei ymmärrä toisiaan, ja minulle tämä käy hyvin usein naisten kanssa. Enkö silloin saa ihan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että koen usein itseni ulkopuoliseksi isossa naisryhmässä (sori jos tämäkin on jotenkin loukkaavasti ilmaistu, en vaan tiedä mitkä sanat suututtaa sinua)?
Ylipäätään typerää alkaa väittämään vastaan jonkun TUNTEMUKSIA. Onko tuo sitten naisselittämistä, kun kerrot minulle mitä tunnen ja etten voi millään tuntea oloani ulkopuoliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva muuten että tuossa keskustelussa transsukupuolisuudesta unohditte kätevästi sen, että suurin osa transihmisistä tuntee sukupuolielimensä todella inhottavan vieraaksi ja totaalisen vääräksi ja haluavat niistä eroon. Transnaiset hankkivat tissit, transmiehet ovat onnensa kukkuloilla kun parta alkaa kasvaa ja ääni madaltua jne... Hei haloo, diagnoosi jonka saavat hoitoja varten on sukupuoliDYSFORIA. Olen nähnyt kun he mainitsevat "dysforisen" olon esim. kun kuukautiset on päällä. Mutta ei, kyllä av-asiantuntijat tietää paremmin kuin lääketiede, lääkärit ja psykiatrit. Ihan huvikseen vaan leikkelevät tissejä pois ja genitaalit uusiksi, ihan vaan liian ahtaiden sukupuoliroolien takia ja sen takia että tykkäsivät hameista/autoista pienenä, jep jep!
Kehodysforia ei sinänsä liity tähän, eikä dysforiaa kokeva tiedä naiseuden kokemuksesta sen enempää kuin me muutkaan.
Juuri näin. Itseäni on hieman kummastuttanut, että tavallaan se naiseuden tunnekin ollaan kategorioimassa joksikin tietynlaiseksi kun puhutaan siitä, miten trassukupuoliset identifioituvat. Harvalla naisella tosiasiassa on mitään naismaista fiilistä, naiseuteen samaistutaan koska biologinen sukupuoli on mitä on. Lähes kaikki muu "naiseus" on yhteiskunnan normistoa, opittua käyttäytymistä.
Kehodysforia on sinänsä aivan eri asia, ihminenhän silloin kokee että hänen fyysinen vartalonsa on vääränlainen. Naiseuden tuntemusta ei niin vain määritelläkään, kuten tässäkin ketjussa on paljastunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Sulla on pääsi sisällä vahvoja stereotyyppeihin oerustuvia ennakkoluulija.
Ei ole mitään 'naislaumoja', koko ilmauksesi on halventava. On vain erilaisia uhmisyksilöitä. Jostain syystä et kykene näkemään naisia ihmisyksilöinä. Se on joku korvienvälustä johtuva ongelma.No johan oli typerä tulkinta. Anteeksi nyt vaan että en hoksannut sanoa esim "useampi naisyksilö samassa tilassa". Voi luoja että joku voi loukkaantua pienestä! Sulla meni koko pointti nyt niin lujaa ohi kun oli kiire vetää tampooni nenään, että ihan turha selittää mitä tarkoitin. Malliesimerkki siitä naisYKSILÖN käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta joka on itselleni todella vierasta.
Yksilöipä nyt siyten väitteidesi tueksi sitä kummallista naislauman käytöstä pukuhuoneissa.
Kuulostat siltä, että olet sisäistänyt naisvihaan perustuvia ennakkoasenteita esim kotoasi, etkä ole niistä tietoinen. Tuokin kommentti naisten muka käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta viittaa siihen.
Esimerkiksi:
Nauravat asioille joissa minusta ei ole mitään hauskaa, jauhavat asioita jotka olisivat minusta selviä yhdellä lauseella, kauhistelevat asioita joissa ei minusta ole mitään outoa (vaikka lauman naisia kutsuminen naislaumaksi!!!), ylipäätään tunneilmaisun liittäminen mielestäni täysin neutraaleihin asioihin, loukkaantuminen vaikka siitä että pyydän siirtämään tavaroita jotka ovat kaappini edessä, mielestäni täysin turhiin asioihin hirveän ajan käyttäminen (esim ripsien taivutus jota kukaan ei huomaa), jne jne.
Aika tietyntyylisiä naisia olet ilmeisesti elämässäsi joutunut kohtaamaan. Itse olen tavannut lukemattomia naisia, ja vaikka osa toki osuukin tuohon kovin stereotyyppiseen käsitykseen naisesta, todella harva on lopulta sellainen häsläävä, ylitunteellinen, meikeistä puhuva tälläytyjä. Ei siinäkään mitään vikaa sinänsä ole, jos se tuntuu oikealta itselle. Ja tosiaan, kuten aiemmin jo joku sanoikin, vaikuttaa siltä että naisellinen naiseus (sellaisena kuin se nykyäänkin vielä nähdään) on sinulle kuin myrkkyä. Paistaa aika selkeästi läpi jo ihan siitä, miten & millä sanoin kuvailet naisia.
Mot. Se mikä minulle on ihan neutraalia kuvailua, on sinulle myrkkyä. En vaan käsitä miten sen saat noin väännettyä, ts en osaa kommunikoida siten että asiaan ei vedettäisi hirveästi tunteita mukaan. En ymmärrä ollenkaan tulkintaasi ja mikä sen aiheutti - ja juuri tällaiset tilanteet ovat niitä joissa koen suurta erilaisuutta useimpien naisten kanssa.
Sullaon selkeästi heikohkot kyvyt itseilmaisuun ja itsekriittisyys puuttuu - täten kaikki eriävät mielipiteet ovat VÄÄRIÄ ja todistavat sinun olevan oikeassa. Koska siinähän ei voi olla vikaa, miten itse kirjoitit. :D
Se ei ole sukupuoleen sidottu ominaisuus, että noilla osa-alueilla on haasteita, olen kohdannut monia muitakin naisia, joilla on tuon kaltaisia ongelmia.
Tämä minun viestini sisältää asiaa, mutta on kärkevästi kirjoitettu. Joku ärsyyntyy siitä, toinen ei. Ei se silti muuta viestiä vähemmän kärkeväksi.
Olen ollut sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla, harrastanut miesten kanssa, ystävät ovat molempia sukupuolia. Aina, kun mennään pintaa syvemmälle, paljastuu jotain ihan muuta kuin stereotypia. Sukupuoleen, ikään tai muihin ulkoisiin seikkoihin liittymätön ihminen. Kannattaisi yrittää nähdä sinne asti. En usko, että suuri(n) osa miehistäkään identifoituu mihinkään miehen arkkityyppiin.
Missä ihmeessä olen sanonut että sinä tai joku muu on väärässä ja oikeassa? Ihan ihme olkiukkoja rakennat koko ajan. Mielestäni se että tulkitset ihan erilailla sen mitä sanon siihen nähden mitä tarkoitan, päinvastoin vaan todistaa sen että en osaa kommunikoida "naisellisesti", koska en vaan näe mikä minun OMASTA MIELESTÄNI täysin neutraalissa tunteideni kuvailussa ärsyttää.
Ja sinä et osaa ymmärtää mitä tarkoitan, kun ehdit jo vetää hirveät tunnereaktiot mukaan. Tämä on juuri sitä käsittämätöntä vääntämistä johon naisten kanssa usein törmää, ja jota en yhtään ymmärrä - tartutaan johonkin sanamuotoon ja väkisin väännetään siitä jotain mistä loukkaannutaan 😖.
Kumpikaan ei ymmärrä toisiaan, ja minulle tämä käy hyvin usein naisten kanssa. Enkö silloin saa ihan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että koen usein itseni ulkopuoliseksi isossa naisryhmässä (sori jos tämäkin on jotenkin loukkaavasti ilmaistu, en vaan tiedä mitkä sanat suututtaa sinua)?
Ylipäätään typerää alkaa väittämään vastaan jonkun TUNTEMUKSIA. Onko tuo sitten naisselittämistä, kun kerrot minulle mitä tunnen ja etten voi millään tuntea oloani ulkopuoliseksi?
Jos ilmaisisit itseäsi selkeämmin ja vähemmän hyökkäävästi, tekstisi ehkä ymmärrettäisiinkin paremmin. Nyt tuntuu siltä, että haluat väen vängällä osoittaa, että nimenomaan NAISET eivät tajua mitä tarkoitat, vaikka tästä ei ole mitään todisteita. Sinulla näyttää yksinkertaisesti olevan hurjan stereotyyppinen ja kapea katsanto siihen, minkälaisia naiset ovat, ja näet kaikki naiset tämän oudon ennakkoluuloisuuden lävitse.
Suosittelen, että kun seuraavalla kerralla tapaat naisia, kohtele heitä kuin ihmisiä. Älä liimaa päälle mitään olettamuksia siitä, mitä kunkin pään sisäinen maailma on, vaikka heillä olisi kuinka meikkiä ja kynsilakkaa. Nämä ulkoiset seikat kertovat ihmisestä loppujen lopuksi erittäin vähän.
Ja jos tosiaan koet olosi niin vieraaksi naisten seurassa, niin veikkaan että iso syy siihen on se, että oma asenteesi muita naisia kohtaan on jo ennalta hyvin negatiivinen. Aika moni ihminen (huom. eivät ainoastaan naiset) aistivat, jos heihin suhtaudutaan nurjasti - vaikkei mitään sensuuntaista välttämättä ääneen sanoisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista itseäni tuosta mitä Ap sanoi. Tunnen koko ajan oloni naiseksi mutta en tietenkään ajattele sitä koko ajan (:D). Sen eron huomaa juuri siinä kun joudun tekemään jotakin ainoana naisena miespuolisten porukassa (esim. töissä, opiskeluissa). Tunnen oloni niin erilaiseksi siitä porukasta, ja tiedän että se johtuu siitä että olen nainen. En yksinkertaisesti viihdy miesten seurassa (siis ystävinä) koska "meissä ei ole mitään samaa". Vierastan koko ajatusta, että viettäisin miespuolisten ihmisten kanssa aikaa (tai siis, että olisi miespuolisia ystäviä). Kuten huomaatte, tunteeni on aika erilainen kun niillä jotka tässä keskustelussa sanoi tuntevansa olonsa ulkopuoliseksi toisten naisten seurassa, esim. pukuhuoneessa. En ole koskaan tuntenut tuollaista tunnetta, mun tunteeni pukuhuoneeseen astuessa on lähinnä että jes pääsinpäs takaisin tänne omieni seuraan tuolta erilaisten (miesten) ja samanlaisten (naisten) sekoituksesta. Tää on aika mielenkiintonen keskustelu, on kiinnostavaa nähdä miten eritavalla monet muut naiset ajattelee.
Mua kiinnostaisi kuulla, millä lailla koet miehet (tai itsesi) erilaisiksi? Mikä se juttu on, mikä luo tätä eroa? Fyysiset piirteet? Tietynlaiset keskustelunaiheet? Minkälaisissa yhteyksissä yleensä tapaat miehiä? Ovatko he yleensä jonkin tietyn demografian jäseniä (esim. keski-ikäisiä, kaupungissa asuvia, perheellisiä tms.)?
Mulle on itselle helppoa olla kummankin sukupuolen kanssa, sillä ajattelen heidät vain ihmisinä, en niinkään sukupuolensa edustajina. En tuomitse tuntemuksiasi, olisi vain kiva kuulla lisää pohdintaa tästä.
Tarkoitin viestissäni ihan kaikenikäisiä ja erilaisia miehiä. En oikeastaan tiedä mikä tuo sen erilaisuuden tunteen, ehkä se, että keskustelunaihe on minulle vieras ja ehkä myös se että alitajuntaisesti luulen että minun ei odoteta ottavan erityisemmin kantaa keskusteluun (enkä useimmiten edes osaisi / mielipiteeni olisi täysin eri enkä "uskaltaisi" avata suutani). Suuri syy itseni erilaiseksi miehiin verrattuna tuntemiseen on se, kun huomaan että heidän käytös muuttuu minulle puhuessaan. Minua ei kohdella kaverina vaan ehkä vähän "virallisemmin", asiat kysytään varovaisemmin ja jotenkin erilailla kuin mitä he puhuvat toisilleen.
Ja ihan kaikenlaisissa yhteyksissä sama toistuu - töissä, opiskelussa, kaverinkavereiden kanssa, myös jos asiakaspalvelijana on jossakin mies, tunnen sen erilaisuuden tunteen ihan eri määrin kuin jos se olisi nainen.
Hankala selittää tarkalleen, mitä ajoin viestilläni takaa. Itsekin yritän nähdä ihmiset ihmisinä mutta ei se aina onnistu kun sen sukupuolen kuitenkin huomaa ja sen eron sen välillä että miten naiset suhtautuu minuun ja miten miehet suhtautuu minuun. Välillä myös pelkään sitä että jos yrittäisinkin tehdä ystävyyttä jonkun miespuolisen kanssa, niin se otettaisiin heti jonain kiinnostuksenosoituksena.
Lisään vielä tohon viestiin, että ei ehkä juuri kiinnostuksenosoituksena vaan ehkä enemmän sellaisena "mitä tuokin nyt minusta haluaa"/105. viestin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muutes sama - naisten keskellä tunnen itseni tosi äijäksi, enkä yhtään tiedä mitä olla. Ja esim pukuhuoneessa tunnen oloni tosi epämukavaksi, tekisi mieli tyyliin pukata kyynärpäälla vierustoveria "mites ne kuukautiset ;)". Olen ikäni opiskellut ja työskennellyt miesten kanssa, joten naisseurassa olen ihan pihalla.
Tarvitaankin hyvin maskuliininen mies, että tunnen itseni "se naisosapuoli"ksi. Mutta se tunne onkin huumaava, ihan kuin saisi näkymätöntä energiaa miehen maskuliinisuudesta kun tuntee olonsa hyvin feminiiniseksi 😍.
Kai sä ymmärrät, että se muiden naisten erilainen naiseus on sun päässä. Se, että oletat muiden olevan "oikeanlaisia" naisia, ei tee heistä sellaisia, asenteesi kertoo vain siitä, mitä yleensä oletetaan naisten olevan. Tässä ketjussakin on tullut lukemattomia esimerkkejä siitä, miten naiset eivät koe mitään mystistä naiseuden tunnetta, sen ole nyt kokonaan ohittanut. Itse olen myös erinäisissä pukkareissa naisten kanssa enkä koe olevani nainen muuten kuin ulkoisesti. Olen hyvin naisellinen kropaltani. Sinä näet sen naisellisen vartalon, et minun ajatuksiani tai tuntemuksiani.
Jaa, no kyllä ne naiset keskimäärin käyttäytyvätkin eri lailla kuin itse. Kuvittele tilanne että matkustat ihan vieraaseen maahan, jonka kulttuuri on sinulle outo. Sinut laitetaan esim päivällisseuraan. Tunnetko olosi ihan ulkopuoliseksi, koska muiden tapa vuorovaikuttaa on kulttuurista johtuen täysin erilainen kuin omasi? Ei oikeampi tai väärempi, vaan ERILAINEN. Ehkä joukossa on joku muukin eri kulttuurista tuleva, mutta kun valtaosa on paikallisia, et sitä huomaa.
Tältä minusta tuntuu naislaumoissa. Ulkoisesti en eroa joukosta, mutta olo on kuin katselisi Hinduhäitä odottaen että kohta joku osoittaa sormella ja huutaa "outsider!!!!!"
Sulla on pääsi sisällä vahvoja stereotyyppeihin oerustuvia ennakkoluulija.
Ei ole mitään 'naislaumoja', koko ilmauksesi on halventava. On vain erilaisia uhmisyksilöitä. Jostain syystä et kykene näkemään naisia ihmisyksilöinä. Se on joku korvienvälustä johtuva ongelma.No johan oli typerä tulkinta. Anteeksi nyt vaan että en hoksannut sanoa esim "useampi naisyksilö samassa tilassa". Voi luoja että joku voi loukkaantua pienestä! Sulla meni koko pointti nyt niin lujaa ohi kun oli kiire vetää tampooni nenään, että ihan turha selittää mitä tarkoitin. Malliesimerkki siitä naisYKSILÖN käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta joka on itselleni todella vierasta.
Yksilöipä nyt siyten väitteidesi tueksi sitä kummallista naislauman käytöstä pukuhuoneissa.
Kuulostat siltä, että olet sisäistänyt naisvihaan perustuvia ennakkoasenteita esim kotoasi, etkä ole niistä tietoinen. Tuokin kommentti naisten muka käsittämättömästä ajatuksenjuoksusta viittaa siihen.
Esimerkiksi:
Nauravat asioille joissa minusta ei ole mitään hauskaa, jauhavat asioita jotka olisivat minusta selviä yhdellä lauseella, kauhistelevat asioita joissa ei minusta ole mitään outoa (vaikka lauman naisia kutsuminen naislaumaksi!!!), ylipäätään tunneilmaisun liittäminen mielestäni täysin neutraaleihin asioihin, loukkaantuminen vaikka siitä että pyydän siirtämään tavaroita jotka ovat kaappini edessä, mielestäni täysin turhiin asioihin hirveän ajan käyttäminen (esim ripsien taivutus jota kukaan ei huomaa), jne jne.
Elät todella oudossa kuplassa. Minä en ole 48 v kkään mennessä tavannut yhtään ainoaa naista, joka keskustelisi meikeistä.
Tunneilmaisuja käyttävät sekä miehet että naiset.
Vaikutat hirveän asenteelliselta ja jopa jossain määrin naisvihaajalta, kun liität naisiin tuollaisia stereotypioita.
Minäkin olen nuorena ollut hyvinkin kaunis, nyt 36v en enää osaa sanoa ulkonäöstäni mitään , mutta en koe itseäni naiselliseksi. Se tunne on aina ollut. Muut on tietenkin niin puoleensavetäviä ja levittävät ihanaa naistuoksuaan ympärilleen, ovat sellaisia jotenkin pehmeitä ja hunajaisia.
No sekin vielä että en kyllä tunne olevani edes ihminen 👽👽.