Herätys, miesten sukupuolirooli ahtaampi kuin naisilla
Näin ainakin kertoo uusin poikatutkimus, jonka mukaan tulisi lähteä purkamaan ahtaita sukupuoli rooleja.
Kommentit (529)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo tuo että pitää katsoa satoja videoita asioista jotka normaali ihminen oppii ihan luonnostaan kertoo missä mennään, ettei ole normaali. Poikkeavilla ihmisillä on aina hankalampaa maailmassa, niin naisilla kun miehilläkin.
Jos ne opittaisiin luonnosta, ei olisi kenelläkään tarve tehdä videoita?
Tuo kuitenkaan imettämistä ole.
Lähes kaikki oppivat ilman videoita. Jos osaa puhua toiselle miehelle, osaa puhua toiselle naiselle, sanat ovat ihan samat. Pointti juurikin on se, että kiihkossa erotella naiset joksikin ihmeotukseksi jolle mies ei muka osaa sanoa edes "käydäänkö vaikka kahvilla" ilman sataa opasvideota, kaivaa itselleen sen kuopan, tekee luonnollisesta vaikeaa.
Noita videoita katsovia ei montaa Suomessa ole, ja kaikki ne miehet ovat sinkkuja hyvästä syystä. Yhteiskuntaa ja naisia on turha syyttä marginaalisen miesryhmän ongelmista, koko yhteiskuntaa ei muuteta parinkymmenen miehen vuoksi. Kuten ei parinkymmenen naisenkaan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Ei nyt ihan tuostakaan ole kyse. Onpa vaan muistutettu kuinka paljon niitä erityisesti naisilla on ja kuinka juuri esim. some näyttää stressaavan ja luovan paineita erityisesti naisille. Tämä saittikin kuulemma.
Ei ole mitään sen kummempia sukupuolirooleja, on vaan biologian ohjaamaa käytöstä. Mieshormoneja syövät transut tulevat visuaalisemmiksi (sillä tavalla kuin miesten sanotaan olevan) ja naishormonia saavat taas alkavat pillittää entistä useammin. Naisten pornokin on enemmän luettua- Harlekiinit, Fifty shades, Handmaid's tale ja miehen katsottua. Naisen seksuaalisuuus on häilyväisempää sellaisella Saara Aalto-MInna Haapkylä akselilla kun taas mies on suoraan homo tai hetero. Ei ole rooleista silloin kysymys.
Handmaid's tale pornoa?
No hei, jos Harlekiinit ovat pornoa...
Harlekiinit pornoa? No ei ole.
Lainaamani niputti nekin pornokategoriaan.
Ärh, ei siis minun lainaamani, sori, vaan tuo, joka kirjoitti naisten enemmän luetusta pornosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Ei nyt ihan tuostakaan ole kyse. Onpa vaan muistutettu kuinka paljon niitä erityisesti naisilla on ja kuinka juuri esim. some näyttää stressaavan ja luovan paineita erityisesti naisille. Tämä saittikin kuulemma.
Ei ole mitään sen kummempia sukupuolirooleja, on vaan biologian ohjaamaa käytöstä. Mieshormoneja syövät transut tulevat visuaalisemmiksi (sillä tavalla kuin miesten sanotaan olevan) ja naishormonia saavat taas alkavat pillittää entistä useammin. Naisten pornokin on enemmän luettua- Harlekiinit, Fifty shades, Handmaid's tale ja miehen katsottua. Naisen seksuaalisuuus on häilyväisempää sellaisella Saara Aalto-MInna Haapkylä akselilla kun taas mies on suoraan homo tai hetero. Ei ole rooleista silloin kysymys.
Handmaid's tale pornoa?
No hei, jos Harlekiinit ovat pornoa...
Harlekiinit pornoa? No ei ole.
Lainaamani niputti nekin pornokategoriaan.
Mikä "lainaamani". Siitä on aikaa kun olen viimeksi harlekiinin lukenut, mutta se ei kyllä mitään pornoa ollut. Enemmänkin kauniit ja rohkeat.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Aika ongelmallinen artikkeli.
Siinä annetaan ymmärtää, että tietyn alan ihmiset vain "painavat nappia" ja että hoitotyö on hyvien ihmisten työtä. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan siitä, miten naisia pitäisi saada enemmän "teknisille aloille". Kuitenkin se "napin painaminen" ei käy, kun ilmeisesti jonkun sosiologin mielestä se ei ole oikeaa työtä ollenkaan vai perustuisiko tuo kuitenkin tietämättömyyteen?
Naisia on jo niin paljon joillakin loogis-matemaattisilla aloilla (lääketiede), että Briteissä ollaan huolissaan tämän vaikutuksesta tuottavuuteen, kun naisten työura jää pitkän koulutuksen jälkeen usein lyhyeksi. Kaikista teknisimmillä aloilla naisia ei ole aivo- ja luonne-erojen takia niin paljon kuten ei ole miehiä perhepäivähoitajina.
Mitä vikaa siinä oikeastaan on, että kukin tekee sitä, minkä kokee omakseen? Sen sijaan, että työnnettäisiin väkisin miehiä ns.empatia-aloille olisi minusta ihan hyvä saada naisia "nappia painamaan" jos se on kerran niin helppoa, koska selvästi aika iso osa naisten töissä olevista naisista inhoaa työtään ja asiakastyössä sillä voi olla merkitystä viihtyvyyden kannalta (julkisella sektorilla ei ehkä niin paljon tuottavuuden).
Miehen on usein järkevämpää suunnata ns.pehmeilläkin aloilla suoraan asiantuntijatyöhön (yleensä yliopiston kautta), jossa ei tarvitse olla leikkivä hauskuuttaja, koska lapsi- ja nuorisotyöhön ruohonjuuritasolle halutaan enemmän lupsakoita 'hyviä tyyppejä', jotka tiukan paikan tullen ohjaavat tietotyöntekijän pariin, jonka ei tarvitse olla asiakkaan 'bestis'. Naisille tuo leikittäjän rooli tulee luonnollisemmin ja ilmeisesti rekrytoijat myös odottavat sitä ja jopa halveksuvat ongelmanratkaisuun ja tieteellisyyteen tähtäävää ajattelutapaa. Tiedän tämän omasta kokemuksestani koettuani paljon syrjintää yhdistystoiminnassa. Voidaan sanoa, että "voi ihanaa kun tänne tulee joskus miehiäkin" ja sitten ovi pamahtaa kiinni silmien edessä. Periaatteessa mies voisi pärjätä tuollaisessa työssä ja olla jollain tavalla parempikin suhtautuessa työhön kunnianhimoisesti, vaikka vastuu ei olisi kummoinen, mutta ne lupsakat ja vähemmän älyllisesti suuntautuneet ihmiset menevät edelle, koska rekrytoijilla on niin ahdas kuva siitä minkälainen työntekijän tai jopa vapaaehtoisen pitää olla ja mitä asiakkaat heidän mielestään haluavat.
Todennäköisesti myös "women are wonderful" efekti vaikuttaa matalan kynnyksen töissä, joissa ei ole tarvetta erottautua erikoistaidoilla tai sitä ei kysytä ollenkaan ja halutaan vain sinne helposti lähestyttävä ihminen, joka pysyy pystyssä työvuoron ajan. Pinnallisten kriteerien vallitessa on ihan selvää, että sinne halutaan joku sievä nainen ennemmin edustamaan kuin keskivertomies kuten muissakin asiakaspalvelutöissä. Vaativammissa töissä taas ei voi keskittyä tällaisiin seikkoihin ellei ole ylitarjontaa yrittäjistä.
Niin, siinäpä se kysymys onkin, että saako ihmiset tehdä sitä mitä kokee omakseen? Joutuuko varhaiskasvatus- tai hoitoalalle suuntautunut mies kokemaan samanlaista taitotjen ja osaamisen vähättelyä, kuin teknilliselle alalle suuntautunut nainen vielä kymmenen vuotta sitten?
Meillä on toki vapaus valita oma ammattimme nykypäivänä. Mutta saako jokainen kiinnostunut eri aloista tarpeeksi informaatiota, vai suunnataanko mainontaa esim. sukupuolen perusteella? Kuinka moni menee massan mukana uskaltamatta tehdä eri tavalla, kuin muut? Ja, mitä kun teinipoika kotona ilmoittaa metallimies-isälleen, että hänestä tulee sairaanhoitaja, saako hän tukea ja kannustusta, vai joutuuko kokemaan kiusaamista ja vähättelyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä se on ahtaampi kuin naisilla. Tälläkin palstalla on jatkuvaa valitusta kun mies on liian naismainen. Naisilla on kovat vaatimukset siitä miehekkyydestä mutta voi luoja jos naista sanotaan miesmäiseksi alkaa ruikutus miten se on vaan naiseuden toisenlaista toteuttamista
Missä täällä on jatkuvaa valitusta siitä että mies on liian naismainen? Todellisuudessa moni nainen on kertonut pitävänsä naismaisista miehistä. Ei kaikki, mutta näitäkin on vaikka kuinka paljon. Esim minä pidän. Oma mieheni on feminiininen siinä määrin että saa homoilta huomiota, mikä ottaa häntä päähän.
Ei missään, miehet ovat ihan omasta päästään keksineet noita vaatimuksia. Sekin on tietysti kysymys erikseen että mikä sitten määritellään naismaiseksi: yleensä kaapissa olevat miehet määrittelevät naisellisuuden kaikilla negatiivisilla piirteillä. Sillä, joka on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa, ei ole niin kiire tehdä tarkkoja sukupuolirajoja, että miehet muka ovat tämmöisiä, ja naiset tuollaisia.
Ja tuo armeija: NO TEHKÄÄ JOTAKIN jos koette että kyse on epätasa-arvosta. Älkää odottako naisten hoitavan sitäkin hommaa.
Ikävä kyllä näitä ahtaita sukupuolirooleja ylläpitävät suurimmaksi osaksi miehet itse. Jos poika haluaa alkaa tanssia balettia tai ratsastaa, useammin se taitaa olla joku mies , joka pitää harrastusta "tyttöjen juttuna" , eikä suinkaan nainen. Samoin jos poika haluaa stuertiksi, sairaanhoitajaksi, lastentarhanopettajaksi tms, niin useammin "homottelija" on mies kuin nainen. Miksi? Onko niin, että näitä miehiä harmittaa, kun he ovat aikoinaan itse joutuneet elämään ahtaan roolituksen mukaan ja nyt ovat joko kateellisia tai katkeria nuoremmille, jotka voivatkin vapaasti valita? Vai miksi pitää mollata ja nälviä? Suhtautua alentuvasti? Jos muotti on ollut miehelle itselleen liian ahdas, niin eikö juuri silloin pitäisi kannustaa nuorempia toimimaan toisin? Naiset taas tuntuvat pikemminkin kannustavan tyttöjä tekemään sellaisia valintoja, joita eivät itse aikoinaan uskaltaneet silloisten sukupuoliroolien vuoksi tehdä.
Onneksi maailma muuttuu ja yhä useampi mies (isä tai ei) alkaa ymmärtää, että lapsen ja nuoren ei tarvitse kulkea edellisten sukupolvien jalanjälkiä vaan saa tehdä elämästään juuri sellaisen kuin itse haluaa.
Naiset astelevat huonosti kammattu tukka päässsä, miehekkäästi.
Peniskateus, kateus osaamista kohtaan.
Helsinginsanomat.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Jos artikkelin väite palkkojen määräytymisestä osittain sukupuolen mukaan (napin painaminen vs. elävän ihminen hoitaminen) on totta, niin sitten lääkärien palkkojen pitäisi nyt lähteä mysteeriseen laskuun, kun lääkärikunta on naisvaltaistumassa. Sama juttu myös lakialalla, jossa on myös aika korkeat palkat eikä hoideta eläviä ihmisiä, vaan askarrellaan pykälien ja paperien kanssa.
Tietysti kokonaisansioiden osalta se kääntyykin ehkä laskuun siinä mielessä, että naiset ovat vähemmän kunnianhimoisia, tähtäävät enemmän osa-aikatöihin ja lopulta tulee vastaan itseä varakkaampi mies ja äitiys. Mies ei voi mennä 'hyviin naimisiin' eikä yleensä hyödy naisen tuloista. Sama dynamiikka on myös matalapalkkaisemmissa luokissa.
No ei tietenkään. Ei se ammatin arvostus muutu miksikään, vaikka sukupuolijakauma ammatin sisällä tasoittuisi, etenkään näinä tasa-arvoisempina aikakausina. Mun mielestä on tosin ihan validi (arvo)kysymys, että miksi me palkkauksen perusteella arvostetaan hoito- ja kasvatusalan ammatteja vähemmän, kuin vaikka teknillisen alan ammatteja? Yksi syy voi hyvinkin olla se, että hoitoala on perinteisesti ollut hyvin naisvaltainen ja teknillinen ala miesvaltainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.
Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.
Tuommoista se juuri on.
Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.
Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.
Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.
Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).
Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.
Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.
Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.
Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.
Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.
Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.
No kyllä. Tuppisuun kanssa on vähän vaikea löytää mitään yhteistä säveltä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset astelevat huonosti kammattu tukka päässsä, miehekkäästi.
Peniskateus, kateus osaamista kohtaan.
Helsinginsanomat.
Siinä taas ilmoittautui mies joka ei halua päästää stereotypioista irti?
https://www.huffingtonpost.com/entry/jonathan-van-ness-gender-norms-sty…
Kyllä sekä miehet että naiset (binäärit) asettavat noita ahtaita rajoja. Kaiken lisäksi se on monesti äiti taikka isä joka pienelle pojalle näitä asenteita pakkosyöttää. Onneksi oma poika on suhteellisen vapaa, tosin päiväkodissa oppi että pinkki on tyttöjen väri :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Ei nyt ihan tuostakaan ole kyse. Onpa vaan muistutettu kuinka paljon niitä erityisesti naisilla on ja kuinka juuri esim. some näyttää stressaavan ja luovan paineita erityisesti naisille. Tämä saittikin kuulemma.
Ei ole mitään sen kummempia sukupuolirooleja, on vaan biologian ohjaamaa käytöstä. Mieshormoneja syövät transut tulevat visuaalisemmiksi (sillä tavalla kuin miesten sanotaan olevan) ja naishormonia saavat taas alkavat pillittää entistä useammin. Naisten pornokin on enemmän luettua- Harlekiinit, Fifty shades, Handmaid's tale ja miehen katsottua. Naisen seksuaalisuuus on häilyväisempää sellaisella Saara Aalto-MInna Haapkylä akselilla kun taas mies on suoraan homo tai hetero. Ei ole rooleista silloin kysymys.
Handmaid's tale pornoa?
No hei, jos Harlekiinit ovat pornoa...
Harlekiinit ovat lähinnä kai yltiöromanttista, fiktiivistä, naisille suunnattua kioskikirjallisuutta. En toki ole juuri kyseiseen kirjallisuuteen tutustunut, mutta ne pari romaania mitä olen lukenut, olivat kyllä tosi kaukana pornosta. En niitä kirjoja luonnehtisi edes termillä eroottinen.
Feminismi ei aja miesten vaan naisten asiaa. Tarvitsemme tasavertaisuutta ajavia miehiä, onneksi näitä on jonkun verran.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä näitä ahtaita sukupuolirooleja ylläpitävät suurimmaksi osaksi miehet itse. Jos poika haluaa alkaa tanssia balettia tai ratsastaa, useammin se taitaa olla joku mies , joka pitää harrastusta "tyttöjen juttuna" , eikä suinkaan nainen. Samoin jos poika haluaa stuertiksi, sairaanhoitajaksi, lastentarhanopettajaksi tms, niin useammin "homottelija" on mies kuin nainen. Miksi? Onko niin, että näitä miehiä harmittaa, kun he ovat aikoinaan itse joutuneet elämään ahtaan roolituksen mukaan ja nyt ovat joko kateellisia tai katkeria nuoremmille, jotka voivatkin vapaasti valita? Vai miksi pitää mollata ja nälviä? Suhtautua alentuvasti? Jos muotti on ollut miehelle itselleen liian ahdas, niin eikö juuri silloin pitäisi kannustaa nuorempia toimimaan toisin? Naiset taas tuntuvat pikemminkin kannustavan tyttöjä tekemään sellaisia valintoja, joita eivät itse aikoinaan uskaltaneet silloisten sukupuoliroolien vuoksi tehdä.
Onneksi maailma muuttuu ja yhä useampi mies (isä tai ei) alkaa ymmärtää, että lapsen ja nuoren ei tarvitse kulkea edellisten sukupolvien jalanjälkiä vaan saa tehdä elämästään juuri sellaisen kuin itse haluaa.
Tämä oli raikas ja ennen kaikkea uusi näkökulma asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Jos artikkelin väite palkkojen määräytymisestä osittain sukupuolen mukaan (napin painaminen vs. elävän ihminen hoitaminen) on totta, niin sitten lääkärien palkkojen pitäisi nyt lähteä mysteeriseen laskuun, kun lääkärikunta on naisvaltaistumassa. Sama juttu myös lakialalla, jossa on myös aika korkeat palkat eikä hoideta eläviä ihmisiä, vaan askarrellaan pykälien ja paperien kanssa.
Tietysti kokonaisansioiden osalta se kääntyykin ehkä laskuun siinä mielessä, että naiset ovat vähemmän kunnianhimoisia, tähtäävät enemmän osa-aikatöihin ja lopulta tulee vastaan itseä varakkaampi mies ja äitiys. Mies ei voi mennä 'hyviin naimisiin' eikä yleensä hyödy naisen tuloista. Sama dynamiikka on myös matalapalkkaisemmissa luokissa.
No ei tietenkään. Ei se ammatin arvostus muutu miksikään, vaikka sukupuolijakauma ammatin sisällä tasoittuisi, etenkään näinä tasa-arvoisempina aikakausina. Mun mielestä on tosin ihan validi (arvo)kysymys, että miksi me palkkauksen perusteella arvostetaan hoito- ja kasvatusalan ammatteja vähemmän, kuin vaikka teknillisen alan ammatteja? Yksi syy voi hyvinkin olla se, että hoitoala on perinteisesti ollut hyvin naisvaltainen ja teknillinen ala miesvaltainen.
Suurin syy on tuottavuus. Ensinnäkin hoitoaloilla on ollut varsin vähän mittareita, joilla asiaa voisi edes tutkia, Tämä on kuitenkin viime vuosikymmeninä kehittynyt. Koska sairastaminenkin on yksilöllistä, on myös vaikea ennustaa, onko tämän yksilön hoitaminen yhteiskunnalle vielä kannattavaa vai ei. Hoitotyössä on siis hyvin vaikeaa mitata sen tuottavuutta yhteiskunnan kannalta. Ja lisäksi osalla meistä on vielä asenne, että ei sitä pitäisikään mitata.
Vierailija kirjoitti:
Länsimaissa, erityisesti amerikkalaisessa kulttuurissa on mielestäni ahtaampi rooli miehille kuin muissa kulttuureissa, joissa miehet voivat tehdä asioita, joita pidetään täällä vain naisten tai homojen juttuna. Ja homouden pelko on hyvin amerikkalainen ilmiö.
Muualla miehet voivat tervehtiessään kosketella enemmän, suukotella poskille, pukeutua värikkäämmin ja täkäläisesti ajateltuna "naisellisesti", jopa hameen kaltaisiin; monet kutovat vaikka mattoja ammatikseen, täällä kaikki käsityöhön liittyvä on naisten hommaa.
Ehkä amerikkalaisten elokuvien massaleviäminen on eräs syy tähän: ollaan niin herkkiä, että mikä on homoa ja mikä ei. Ja täälläkin kulttuuri on sellainen, että jos poikkeaa normista pitää olla homo tai transsukupuolinen. Ei voida olla "feminiinisiä" ja heteromiehiä.
Minusta erikoisinta on, että miten ihmeessä niin konservatiivisessa maassa kuin Japani miehiä näkee kampaajina ja saattavat jopa laittautua enemmän kuin naiset. Sama muissakin Aasian maissa kuten e-Koreassa. Katsokaa vaikka niitä miesartistejakin. Suomessa tosin jo herrasmiesmäisyyskin on homoa ja neitimäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.
Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.
Tuommoista se juuri on.
Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.
Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.
Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.
Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).
Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.
Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.
Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.
Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.
Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.
Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.
No kyllä. Tuppisuun kanssa on vähän vaikea löytää mitään yhteistä säveltä.
Mutta ihan sama on tuppisuisella naisella, jos ei uskalla/osaa mitään oikein sanoa kenellekään, niin suupaltit naiset vievät huomion ja miehen, kun ujo nainen vasta miettii, että uskaltaako hymyillä takaisin. Työelämässä ON ongelma se, että aikaansaavat mutta hiljaiset kärsivät, mutta ei ole sukupuolesta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.
Sinun logiikkasi on kyllä niin ontuvaa. Turhaan edes vastaan, mutta menköön.
Jos kerran mielestäsi suurin osa pojista/miehistä ei lue siksi, että se on (mukamas) tyttöjen/naisten mielestä nössöä, niin sehän tarkoittaisi, että suurin osa miehistä sitten on näitä alfauroksia. Nyt kuitenkin samaan aikaan sinä ja kaltaisesi valittajat väitätte, että vain pieni osa miehistä saa naisseuraa ja että niitä nössöjä on enemmistö.
Että miten päin se nyt onkaan: onko niitä nössöjä paljon vai vähän? Ja toinen kysymys: oletko oikeasti koskaan katsonut minkä näköiset ja oloiset miehet tuolla kadulla kulkevat naisseurassa?
Voin vakuuttaa, että ihan kaikenlaiset.
Mutta nämä asiathan on sinulle selitetty jo sen sata keraa.
Huoh...
suurin osa miehistä ei ole alfauroksia, koska se on se kolmion kärki. Nössöt kuuluvat pohjasakkaan, ja siihen väliin mahtuu vaikka mitä.
Tämä siis tiettyyn ikään asti. Jossain vaiheessa se kaunis pissiskin tajuaa kuinka se "paras 1% eli Team Axl Smith" häntä kohtelee ja hän alkaa katselemaan vaihtoehtoja.
Se on se hetki kun peli muuttuu. Joko Axl oppii tavoille, tai ne nössöt jotka pärjäävät toisella tavalla yritysmaailmassa alkavat saamaan huomiota. Tässä kohtaa myös voi tulla kiire, koska parhaat tältä osastolta on viety. Osa nössöjen naisten toimesta jotka eivät ole aikailleet ja haaveilleet Axelista.
Itse olen törmännyt enemmän naisten asenteisiin, en niinkään miesten. Naiset vaativat enemmän aggressiivisuutta ja sitä että heitä puolustaisi. Kynsien lakkaamisen ja meikkaamisen suhteen molemmat karsastavat, mutta naisilta kuulen enemmän kommentteja.
muunsukupuolinen biologinen mies.
Missä täällä on jatkuvaa valitusta siitä että mies on liian naismainen? Todellisuudessa moni nainen on kertonut pitävänsä naismaisista miehistä. Ei kaikki, mutta näitäkin on vaikka kuinka paljon. Esim minä pidän. Oma mieheni on feminiininen siinä määrin että saa homoilta huomiota, mikä ottaa häntä päähän.