Lapsi paheksuu kohtuullista alkoholin käyttöä
Onko jollain kokemusta siitä että isompi lapsi, joka jo vähän tietää alkoholin vaikutuksista alkaa tarkkailla vanhempien juomista? Meillä on aina käytetty alkoholia kohtuudella (korkeintaan pari annosta lapsen läsnä ollessa enkä muulloinkiaan muutamaa enempää) mutta nyt 11-vuotias suuttuu tästä meille. Viikonloppuisinolen tuon verran juonut (mies myös) eikä asia kuulemma haittaa perheen toista lasta,13 vuotiasta. Ollaan keskusteltu mikä on kohtuullista ja ettei humalassa saa olla jne. Mutta hän silti haluaa ettei ollenkaan juoda. Miten selitän kohtuukäytön, tuntuu että puolustelee? Pitääkö lopettaa vai käyttää kuten ennenkin ja näyttää , että käyttö on kohtuullista kuten aina ollut? Entä kun käydään vaikka tuttavilla ja sielläkin aikuiset juo kohtuudella? En voi ehkä kieltää sukulaisilta ja tuttavilta normaalia käyttöä vaikka viikon pituisella yhteisellä reissulla. Lapsi on herkkä ja miettii monia asioita. Hyvä kun kertoo meille asiasta mutta mitä tekisitte?
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu nyt ihan siitä mikä todella on tilanne. Jos kyse on siitä, että lapsen huolelle on syynsä, että teidän "kohtuukäyttönne" ei ole kohtuukäyttöä, vaan jotain muuta ja kutsutte vain sitä "kohtuukäytöksi", koska ette myönnä asiaa itsellenne, niin sitten todellakin kannattaisi vihdoinkin pysähtyä ja lopettaa se tissuttelu ja pämppääminen.
Jos taas kohtuukäyttönne todella on kohtuukäyttöä, niin silloin voi lapselle selittää juuri sen, että hänen ei tarvitse huolestua, te ette juo liikaa.
- Ehkä voisitte yhdessä varata perheajan jonnekin päihdeneuvontaan, antaa lapsen puhua itse vapaasti ja käsitellä tämän asian siten, että joku ulkopuolinen arvioi tilannetta? Meinaan usein kuitenkin on niin, että ongelmainen itse viimeisenä huomaa ja myöntää ongelmansa.
Ette te muut voi olla niin hölmöjä, ettette viimeistään tästä "jump the shark" -kommentista huomaa, miten trolli on koko ajan vetänyt teitä nenästä.
Taidat olla alkoholisti. Jos sinulla on noin vahvat defenssit päällä, niin suhteesi alkoholiin ei ole terveellä pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sama propaganda vaan jatkuu ja jatkuu. Aivan naurettavaa nämä "yksi saunakalja ja olet alkoholisti" ja "lapsi tietää aikuisia paremmin".
Lapsella on vain yksi lapsuus. Aikuinen ehtii kännätä itsekseen vielä kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun lapsi on muuttanut pois kotoa.
Aikuisen elämästä lapsen kanssa eläminen vie jotain 20 vuotta. Ai, että silloin pitäisi lapsen olla perheen diktaattori?!?
Olisit voinut jättää lapset hankkimatta, ellet heitä pysty huomioimaan. Ota vastuu omista ratkaisuistasi!
Lapsen huomioiminen ei ole sama asia kuin lapsen pillin mukaan tanssiminen. Eikä yksi saunakalja ole muuten kännäämistä nähnytkään.
-eri
On niitäkin, jotka menevät näkyvään hiprakkaan jo yhdestä lasillisesta. Muuttunut käytös voi oudoksuttaa ja pelottaa herkempää lasta. Pitäisin taukoa, ei siitä mitään haittaakaan ole. Ihminen ei tarvitse alkoholia elääkseen.
Pelkkien aikuisten seurassa ja jossain mukavilla juhlilla voitte sitten nauttia ne lasillisenne, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hiukan siltä että lapsella ei ole kasvatusta vaan hän on alkanut kasvattaa muita myös vanhempiaan. Roolit on jostakin syystä kääntyneet päälaelleen mikä ei lasten kannalta ole ollenkaan hyvä asia. Itse miettisin kyllä tuossa kohtaa mikä kasvatustavoissani on mennyt vikaan.
Onhan jotain selvästi perheessä mennyt pieleen, jos lapsi on huolissaan vanhempiensa käytöksestä. Ei pitäisi lasten joutua kantamaan huolta vanhemmistaan. Turvallisessa kasvuympäristössä vanhemmat huolehtivat lapsistaan, ei toisin päin.
On ihan tavallista että nuoruusikää lähestyvä lapsi alkaa kyseenalaistaa sen että vanhemmat olisivat aina oikeassa ja tekisivät aina oikeita ratkaisuja. Että lääkkeiden väärinkäytöstä koulussa kuuleva lapsi huolestuu hetkellisesti äitinsä käyttämistä lääkärin määräämistä kipulääkkeistä tai kaverilta uskonnollisia juttuja kuullut lapsi säikähtää perheensä sielujen puolesta. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta että tuon ikäiset moralisoivat vanhempiensa alkoholinkäyttöä, ammatinvalintaa, parisuhdetta tms. vaikka niissä ei olisi mitään erityistä moralisoitavaa. Kun lapsi tajuaa ettei aikuinenkaan voi 100% tietää mikä maailmassa on turvallista tai ei, oikein tai väärin, niin tottahan se huolettaa. Ihan normaali kehitysvaihe. Se, että lapsi ottaa huolen puheeksi juuri vanhemman kanssa eikä patoa sisäänsä tai itke terkkarille, viittaa pikemminkin kasvuympäristön turvallisuuteen kuin turvattomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sama propaganda vaan jatkuu ja jatkuu. Aivan naurettavaa nämä "yksi saunakalja ja olet alkoholisti" ja "lapsi tietää aikuisia paremmin".
Lapsella on vain yksi lapsuus. Aikuinen ehtii kännätä itsekseen vielä kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun lapsi on muuttanut pois kotoa.
Aikuisen elämästä lapsen kanssa eläminen vie jotain 20 vuotta. Ai, että silloin pitäisi lapsen olla perheen diktaattori?!?
Olisit voinut jättää lapset hankkimatta, ellet heitä pysty huomioimaan. Ota vastuu omista ratkaisuistasi!
Lapsen huomioiminen ei ole sama asia kuin lapsen pillin mukaan tanssiminen. Eikä yksi saunakalja ole muuten kännäämistä nähnytkään.
-eri
Moni alkoholisti sanoo myös, ettei puolisolla ole oikeutta yrittää puuttua toisen juomiseen. Mutta jos jos muitakin samassa kodissa asuu, niin alkoholinkäyttö ei ole silloin vain oma asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hiukan siltä että lapsella ei ole kasvatusta vaan hän on alkanut kasvattaa muita myös vanhempiaan. Roolit on jostakin syystä kääntyneet päälaelleen mikä ei lasten kannalta ole ollenkaan hyvä asia. Itse miettisin kyllä tuossa kohtaa mikä kasvatustavoissani on mennyt vikaan.
Onhan jotain selvästi perheessä mennyt pieleen, jos lapsi on huolissaan vanhempiensa käytöksestä. Ei pitäisi lasten joutua kantamaan huolta vanhemmistaan. Turvallisessa kasvuympäristössä vanhemmat huolehtivat lapsistaan, ei toisin päin.
Aloituksen perusteella kuitenkin hiukan vaikea sanoa mikä on mennyt pieleen. Haluaako lapsi vain kasvattaa vanhempiaa ja muita vai onko ympäristö jotenkin turvaton. "Kohtuukäyttö" voi myös olla ongelmallista jos se on riippuvuus ja vie huomion. Voi myös olla että vanhempi on jollain tavalla riippuvainen lapsesta ja siksi katsoo aiheelliseksi että lapsi saa häntä kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sama propaganda vaan jatkuu ja jatkuu. Aivan naurettavaa nämä "yksi saunakalja ja olet alkoholisti" ja "lapsi tietää aikuisia paremmin".
Lapsella on vain yksi lapsuus. Aikuinen ehtii kännätä itsekseen vielä kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun lapsi on muuttanut pois kotoa.
Aikuisen elämästä lapsen kanssa eläminen vie jotain 20 vuotta. Ai, että silloin pitäisi lapsen olla perheen diktaattori?!?
Olisit voinut jättää lapset hankkimatta, ellet heitä pysty huomioimaan. Ota vastuu omista ratkaisuistasi!
Lapsen huomioiminen ei ole sama asia kuin lapsen pillin mukaan tanssiminen. Eikä yksi saunakalja ole muuten kännäämistä nähnytkään.
-eri
Moni alkoholisti sanoo myös, ettei puolisolla ole oikeutta yrittää puuttua toisen juomiseen. Mutta jos jos muitakin samassa kodissa asuu, niin alkoholinkäyttö ei ole silloin vain oma asia.
Alkoholin liikakäyttö haittoineen on ihan oma lukunsa. Mutta jos nyt puhutaan varsin maltillisesta alkoholinkäytöstä ilman päihtymistä, niin se menee samaan kategoriaan vaikka lihan syönnin kanssa. Jos lasta alkaa ahdistaa punaisen lihan aiheuttama syöpäriski tai eläinperäisten tuotteiden eettisyys, edellyttääkö lapsen kunnioittaminen ja kuuntelu sitä että koko perhe ryhtyy vegaaniksi? Tai vaikka luopuu edes siitä punaisesta lihasta? Kyllähän ilmankin pärjää ja paljon puoltavia tekijöitä olisi, eikä siitä luopumisesta kai mitään haittaa olisi, mutta pitääkö? Pitääkö lapset jättää hankkimatta jos aikoo syödä pihviä joskus jatkossakin?
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Aika monesti aikuisilla 1-2 olutta menee yli. 1-2 annosta voi olla se tavallinen, mutta kerran kuussa menee vähän overiksi. 1-2 olutta muuttuu 6 olueksi, kun niitä on siinä tyrkyllä, ja ehkä pienet hömpsytkin päälle, jolloin on jo känni päällä. Lapsi huomaa, että ei voi luottaa onko tällä kertaa kyseessä se 1-2 vai tukeva känni.
Lapsi on saattanut myös huomata, että parin oluen jälkeen aikuisista tulee hyvin ilkeitä toisilleen tai juttujen laatu jotenkin muuten muuttuu vieraaksi eikä vanhempiin voi oikein voi luottaa. Ihmisen on todella vaikeaa huomata miten oma alkoholin käyttö näyttäytyy muissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hiukan siltä että lapsella ei ole kasvatusta vaan hän on alkanut kasvattaa muita myös vanhempiaan. Roolit on jostakin syystä kääntyneet päälaelleen mikä ei lasten kannalta ole ollenkaan hyvä asia. Itse miettisin kyllä tuossa kohtaa mikä kasvatustavoissani on mennyt vikaan.
Onhan jotain selvästi perheessä mennyt pieleen, jos lapsi on huolissaan vanhempiensa käytöksestä. Ei pitäisi lasten joutua kantamaan huolta vanhemmistaan. Turvallisessa kasvuympäristössä vanhemmat huolehtivat lapsistaan, ei toisin päin.
On ihan tavallista että nuoruusikää lähestyvä lapsi alkaa kyseenalaistaa sen että vanhemmat olisivat aina oikeassa ja tekisivät aina oikeita ratkaisuja. Että lääkkeiden väärinkäytöstä koulussa kuuleva lapsi huolestuu hetkellisesti äitinsä käyttämistä lääkärin määräämistä kipulääkkeistä tai kaverilta uskonnollisia juttuja kuullut lapsi säikähtää perheensä sielujen puolesta. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta että tuon ikäiset moralisoivat vanhempiensa alkoholinkäyttöä, ammatinvalintaa, parisuhdetta tms. vaikka niissä ei olisi mitään erityistä moralisoitavaa. Kun lapsi tajuaa ettei aikuinenkaan voi 100% tietää mikä maailmassa on turvallista tai ei, oikein tai väärin, niin tottahan se huolettaa. Ihan normaali kehitysvaihe. Se, että lapsi ottaa huolen puheeksi juuri vanhemman kanssa eikä patoa sisäänsä tai itke terkkarille, viittaa pikemminkin kasvuympäristön turvallisuuteen kuin turvattomuuteen.
Uhma kuuluu tottakai lapsen ja nuoren elämään. Hän ei ehkä halua elää samoin kuin vanhempansa mutta ei se pitäisi tarkoittaa sitä että lapsi määrää miten vanhempien tulee elää. Lapsi voi päättää että hän ei tulevaisuudessa juo saunaolutta, mutta hänen ei pidä päättää siitä tekeekö vanhemmat niin tai tekeekö naapurin Lissu niin, heidän on päätettävä asia itse.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, jos vanhemmat eivät pysty näyttämään lapselleen ettei alkoholi ole heille ongelma olemalla edes viikkoa tai kahta ilman sitä. Silloin se taitaa olla ongelma.
Tämä.
Alkoholi voi olla perheessä ongelma vaikka sitä ei kukasn joisi pisaraakaan. Aika menee siihen että paheksutaan muiden alkoholinkäyttöä ja mietitään mikä on kenenkin kohdalla kohtuullista mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Jos näillä ihmisillä on samanlaisia asenteita myös parisuhteessa, niin silloin ymmärtää hyvin sen miksi avioerot ovat niin yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Tämä. Aikuisen ja vanhemman suhteen ei pitäisi olla valtataistelu.
Nyt oli taitava ja kekseliäs Provo. 4.5/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Tämä. Aikuisen ja vanhemman suhteen ei pitäisi olla valtataistelu.
Niin ei kai kukaan aikuisen tekemiä harkittuja päätöksiä pidä lapsen diktatuurina. Ehkä ne kommentit viittaavat pikemminkin niihin viesteihin joissa annetaan ymmärtää että on aikuisen velvollisuus olla juomatta yhtään jos lasta huolettaa ja kaikki muut valinnat ovat väärin. Siinä ei jää aikuisen päätökselle tilaa, vaan lapsen pelot määrittelevät miten toimitaan. Ja se jos mikä ei ole turvallinen kasvuympäristö. "Ai Lissu-Antero, pelkäätkö sinä sadetta, okei, ei mennä tänään kouluun eikä töihin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Tämä. Aikuisen ja vanhemman suhteen ei pitäisi olla valtataistelu.
Niin ei kai kukaan aikuisen tekemiä harkittuja päätöksiä pidä lapsen diktatuurina. Ehkä ne kommentit viittaavat pikemminkin niihin viesteihin joissa annetaan ymmärtää että on aikuisen velvollisuus olla juomatta yhtään jos lasta huolettaa ja kaikki muut valinnat ovat väärin. Siinä ei jää aikuisen päätökselle tilaa, vaan lapsen pelot määrittelevät miten toimitaan. Ja se jos mikä ei ole turvallinen kasvuympäristö. "Ai Lissu-Antero, pelkäätkö sinä sadetta, okei, ei mennä tänään kouluun eikä töihin."
"Pystyisin tietysti koska tahansa lopettamaan juomisen, mutten tahdo."
Vierailija kirjoitti:
Onko jollain kokemusta siitä että isompi lapsi, joka jo vähän tietää alkoholin vaikutuksista alkaa tarkkailla vanhempien juomista? Meillä on aina käytetty alkoholia kohtuudella (korkeintaan pari annosta lapsen läsnä ollessa enkä muulloinkiaan muutamaa enempää) mutta nyt 11-vuotias suuttuu tästä meille. Viikonloppuisinolen tuon verran juonut (mies myös) eikä asia kuulemma haittaa perheen toista lasta,13 vuotiasta. Ollaan keskusteltu mikä on kohtuullista ja ettei humalassa saa olla jne. Mutta hän silti haluaa ettei ollenkaan juoda. Miten selitän kohtuukäytön, tuntuu että puolustelee? Pitääkö lopettaa vai käyttää kuten ennenkin ja näyttää , että käyttö on kohtuullista kuten aina ollut? Entä kun käydään vaikka tuttavilla ja sielläkin aikuiset juo kohtuudella? En voi ehkä kieltää sukulaisilta ja tuttavilta normaalia käyttöä vaikka viikon pituisella yhteisellä reissulla. Lapsi on herkkä ja miettii monia asioita. Hyvä kun kertoo meille asiasta mutta mitä tekisitte?
Mikä siinä viinan litkimisessä on niin tärkeää että pitää lapsenkin mielen pahoittaa?
Voi helv...
Ette te muut voi olla niin hölmöjä, ettette viimeistään tästä "jump the shark" -kommentista huomaa, miten trolli on koko ajan vetänyt teitä nenästä.