Lue keskustelun säännöt.
Lapsi paheksuu kohtuullista alkoholin käyttöä
16.09.2018 |
Onko jollain kokemusta siitä että isompi lapsi, joka jo vähän tietää alkoholin vaikutuksista alkaa tarkkailla vanhempien juomista? Meillä on aina käytetty alkoholia kohtuudella (korkeintaan pari annosta lapsen läsnä ollessa enkä muulloinkiaan muutamaa enempää) mutta nyt 11-vuotias suuttuu tästä meille. Viikonloppuisinolen tuon verran juonut (mies myös) eikä asia kuulemma haittaa perheen toista lasta,13 vuotiasta. Ollaan keskusteltu mikä on kohtuullista ja ettei humalassa saa olla jne. Mutta hän silti haluaa ettei ollenkaan juoda. Miten selitän kohtuukäytön, tuntuu että puolustelee? Pitääkö lopettaa vai käyttää kuten ennenkin ja näyttää , että käyttö on kohtuullista kuten aina ollut? Entä kun käydään vaikka tuttavilla ja sielläkin aikuiset juo kohtuudella? En voi ehkä kieltää sukulaisilta ja tuttavilta normaalia käyttöä vaikka viikon pituisella yhteisellä reissulla. Lapsi on herkkä ja miettii monia asioita. Hyvä kun kertoo meille asiasta mutta mitä tekisitte?
Kommentit (395)
Lasten läsnäollessa ehdoton maksimi on YKSI annos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Tämä. Aikuisen ja vanhemman suhteen ei pitäisi olla valtataistelu.
Niin ei kai kukaan aikuisen tekemiä harkittuja päätöksiä pidä lapsen diktatuurina. Ehkä ne kommentit viittaavat pikemminkin niihin viesteihin joissa annetaan ymmärtää että on aikuisen velvollisuus olla juomatta yhtään jos lasta huolettaa ja kaikki muut valinnat ovat väärin. Siinä ei jää aikuisen päätökselle tilaa, vaan lapsen pelot määrittelevät miten toimitaan. Ja se jos mikä ei ole turvallinen kasvuympäristö. "Ai Lissu-Antero, pelkäätkö sinä sadetta, okei, ei mennä tänään kouluun eikä töihin."
"Pystyisin tietysti koska tahansa lopettamaan juomisen, mutten tahdo."
Se että se on joillekin potaskaa ei tarkoita etteikö se toisilla olisi totta.
Mun lapseni toivoi että lopettaisin lenkkeilyn. Hänestä oli pelottavaa että lähdin (lasten ollessa isän kanssa kotona) hämärällä/pimeällä ulos, koska oli kuullut että metsissä on karhuja. En lopettanut. Lenkkipolkuni kulkee isohkon kaupungin "viheralueilla", en pitänyt karhupelkoa aiheellisena. Juteltiin kyllä aiheesta paljon. Vai oliko sittenkin niin etten pystynyt lopettamaan lenkkeilyä vaikka olisin halunnut? Olenko sittenkin liikunta-addikti?!
Koulussa kerrotaan kaikkea ihmeellista.
Emme esim kayta suolaa juurikaan.
Koulussa oli sitten kerrottu kuinka suola on vaarallista niin 10 vuotias oli heittanyt suolat roskiin kun sita ei saa kayttaa
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Ei ole pakko juoda eikä se ole tärkeää, silti päätän itse juonko vai enkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Ei ole pakko juoda eikä se ole tärkeää, silti päätän itse juonko vai enkö.
Vaikka lapsesi ahdistuisi siitä? Onnetonta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulussa kerrotaan kaikkea ihmeellista.
Emme esim kayta suolaa juurikaan.
Koulussa oli sitten kerrottu kuinka suola on vaarallista niin 10 vuotias oli heittanyt suolat roskiin kun sita ei saa kayttaa
Vaarallisempaa on olla käyttämättä kohtuudella jodioitua suolaa..
T. Struuma tuli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Ei ole pakko juoda eikä se ole tärkeää, silti päätän itse juonko vai enkö.
Vaikka lapsesi ahdistuisi siitä? Onnetonta!
Pitäisin kyllä kummallisena sitä että lapsi ahdistuu siitä että jokainen aikuinen päättää ja joutuu päättämään tuollaisista asioista itse. Ehkä lapsen ahdistukselle on siinä vaiheessa parempi tehdä jotakin kuin olla ottamatta saunaolutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Tämä. Aikuisen ja vanhemman suhteen ei pitäisi olla valtataistelu.
Niin ei kai kukaan aikuisen tekemiä harkittuja päätöksiä pidä lapsen diktatuurina. Ehkä ne kommentit viittaavat pikemminkin niihin viesteihin joissa annetaan ymmärtää että on aikuisen velvollisuus olla juomatta yhtään jos lasta huolettaa ja kaikki muut valinnat ovat väärin. Siinä ei jää aikuisen päätökselle tilaa, vaan lapsen pelot määrittelevät miten toimitaan. Ja se jos mikä ei ole turvallinen kasvuympäristö. "Ai Lissu-Antero, pelkäätkö sinä sadetta, okei, ei mennä tänään kouluun eikä töihin."
"Pystyisin tietysti koska tahansa lopettamaan juomisen, mutten tahdo."
Se että se on joillekin potaskaa ei tarkoita etteikö se toisilla olisi totta.
Mun lapseni toivoi että lopettaisin lenkkeilyn. Hänestä oli pelottavaa että lähdin (lasten ollessa isän kanssa kotona) hämärällä/pimeällä ulos, koska oli kuullut että metsissä on karhuja. En lopettanut. Lenkkipolkuni kulkee isohkon kaupungin "viheralueilla", en pitänyt karhupelkoa aiheellisena. Juteltiin kyllä aiheesta paljon. Vai oliko sittenkin niin etten pystynyt lopettamaan lenkkeilyä vaikka olisin halunnut? Olenko sittenkin liikunta-addikti?!
Lenkkeilyn lopettaminen vaikuttaa heikentävästi terveyteen mutta alkoholin käytön lopettaminen parantaa terveyttäsi. Ei näitä kahta asiaa kannata vertailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Ei ole pakko juoda eikä se ole tärkeää, silti päätän itse juonko vai enkö.
Vaikka lapsesi ahdistuisi siitä? Onnetonta!
Pitäisin kyllä kummallisena sitä että lapsi ahdistuu siitä että jokainen aikuinen päättää ja joutuu päättämään tuollaisista asioista itse. Ehkä lapsen ahdistukselle on siinä vaiheessa parempi tehdä jotakin kuin olla ottamatta saunaolutta.
Tuollaiset selittelijät eivät yleensä tee yhtään mitään lapsen ahdistukselle, koska he eivät ota lapsensa sanomisia tosissaan. Itsestä täysin riippuvaista ihmistä on helppo kohdella miten tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Miksi sä kirjoitat vauva palstalle? Mikä siinä on niin tärkeää? Tälläista keskustelua on joskus tullut 11 v kanssa käytyä, en tosin kokenut että lapsi olisi ollut erityisen ahdistunut tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Ei ole pakko juoda eikä se ole tärkeää, silti päätän itse juonko vai enkö.
Vaikka lapsesi ahdistuisi siitä? Onnetonta!
Se, että jokin asia ahdistaa, ei tarkoita automaattisesti että sitä pitäisi välttää. Tunteita voi kohdata, sietää, työstää, todeta tarpeettomiksi, muokata. Ne lapset, joiden vanhemmat eivät kestä lastensa "negatiivisia" tunteita vaan yrittävät estää niitä syntymästä, päätyvät jonkun ammattilaisen sohvalle viimeistään yläkouluiässä.
Ja ei, tämä ei tarkoita että juopotelkaa vain, riidelkää päälle ja laiminlyökää lapsenne tarpeet, siinäpähän oppivat sietämään negatiivisia tunteita. Mutta jos aikuinen alkaa tehdä valintansa vain lapsen tunteiden pelossa niin kusessa ollaan. Lasta voi ahdistaa esitelmän pitäminen, se että vanhempi lähtee yön yli reissulle, se että pitää itse soittaa asiointipuhelu tai se että muutetaan toisenlaiseen asuntoon. Vanhemman homma on arvioida mitä lapsi kestää ja on auttaa lasta kohtaamaan ja käsittelemään se tunne. Se, että lasta ahdistaa ei ole automaattisesti yhtä kuin että näin ei voi, saa tai kannata tehdä. Joskus kyllä. Mutta älkää olko niin hädissänne siitä että lapsesta tuntuu joltain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Ei ole pakko juoda eikä se ole tärkeää, silti päätän itse juonko vai enkö.
Vaikka lapsesi ahdistuisi siitä? Onnetonta!
Se, että jokin asia ahdistaa, ei tarkoita automaattisesti että sitä pitäisi välttää. Tunteita voi kohdata, sietää, työstää, todeta tarpeettomiksi, muokata. Ne lapset, joiden vanhemmat eivät kestä lastensa "negatiivisia" tunteita vaan yrittävät estää niitä syntymästä, päätyvät jonkun ammattilaisen sohvalle viimeistään yläkouluiässä.
Ja ei, tämä ei tarkoita että juopotelkaa vain, riidelkää päälle ja laiminlyökää lapsenne tarpeet, siinäpähän oppivat sietämään negatiivisia tunteita. Mutta jos aikuinen alkaa tehdä valintansa vain lapsen tunteiden pelossa niin kusessa ollaan. Lasta voi ahdistaa esitelmän pitäminen, se että vanhempi lähtee yön yli reissulle, se että pitää itse soittaa asiointipuhelu tai se että muutetaan toisenlaiseen asuntoon. Vanhemman homma on arvioida mitä lapsi kestää ja on auttaa lasta kohtaamaan ja käsittelemään se tunne. Se, että lasta ahdistaa ei ole automaattisesti yhtä kuin että näin ei voi, saa tai kannata tehdä. Joskus kyllä. Mutta älkää olko niin hädissänne siitä että lapsesta tuntuu joltain.
Eihän siitä tässä ollakaan ihmeissään, vaan siitä, ettei ap kykene olemaan edes yhtä viikonloppua ilman alkoholia. Se ei kuulosta kohtuukäyttäjän touhulta.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä alkoholistin selittelyä.
Näinpä. Ihan pari vaan otetaan joka viikonloppu, korkeintaan muutama. Juu juu.
Ei lasten nähden pidä vetää hiprakoita, ei varsinkaan joka viikko. Luulisi että perheelliset aikuiset keksisivät järkevämpääkin tekemistä vapaa-ajalleen. Alkoholismi haisee aloituksesta tänne asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, että jos lapsi toivoo jotain ja siihen harkintansa rajoissa suostuu (esim ei juo pelkän oman perheen ollessa paikalla vähään aikaan), niin se on muka lapsen pillin mukaan tanssimista. Tai jopa sitä, että lapsi on sitten "diktaattori." Ne on teidän lapsia, ei valtataistelunne areenoita.
Tämä. Aikuisen ja vanhemman suhteen ei pitäisi olla valtataistelu.
Niin ei kai kukaan aikuisen tekemiä harkittuja päätöksiä pidä lapsen diktatuurina. Ehkä ne kommentit viittaavat pikemminkin niihin viesteihin joissa annetaan ymmärtää että on aikuisen velvollisuus olla juomatta yhtään jos lasta huolettaa ja kaikki muut valinnat ovat väärin. Siinä ei jää aikuisen päätökselle tilaa, vaan lapsen pelot määrittelevät miten toimitaan. Ja se jos mikä ei ole turvallinen kasvuympäristö. "Ai Lissu-Antero, pelkäätkö sinä sadetta, okei, ei mennä tänään kouluun eikä töihin."
"Pystyisin tietysti koska tahansa lopettamaan juomisen, mutten tahdo."
Se että se on joillekin potaskaa ei tarkoita etteikö se toisilla olisi totta.
Mun lapseni toivoi että lopettaisin lenkkeilyn. Hänestä oli pelottavaa että lähdin (lasten ollessa isän kanssa kotona) hämärällä/pimeällä ulos, koska oli kuullut että metsissä on karhuja. En lopettanut. Lenkkipolkuni kulkee isohkon kaupungin "viheralueilla", en pitänyt karhupelkoa aiheellisena. Juteltiin kyllä aiheesta paljon. Vai oliko sittenkin niin etten pystynyt lopettamaan lenkkeilyä vaikka olisin halunnut? Olenko sittenkin liikunta-addikti?!
Lenkkeilyn lopettaminen vaikuttaa heikentävästi terveyteen mutta alkoholin käytön lopettaminen parantaa terveyttäsi. Ei näitä kahta asiaa kannata vertailla.
Keksitäänkö sinusta sopivampi? Jos minulla olisi tapana käydä kaverin kanssa tiistai-iltaisin kahvilassa juomassa kaakao, pitäisikö minun lopettaa tämä jos lapseni pelkäisi että minusta tulee sairaalloisen lihava? Olettaen toki että muuten söisin järkevästi enkä osoittaisi lihomisen merkkejä. Jos kokisin että tämä on minulle tärkeä ja mukava hemmottelu arjen keskellä ja samalla tulee pysähdyttyä juttelun äärelle, ja päättäisin jatkaa tapaani lapsen toiveesta huolimatta koska itse haluan, tekisikö se minusta sokeriaddiktin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaksi isovanhempaa alkoholisteja. Heidän kanssaan on ollut traumaattisia juttuja ja välit nykyään olemattomat.Lisäksi naapuruston juopot ovat käyttäytyneet hyvin pelottavasti. Tämän takia tyttäreni 9v ei anna minun juoda yhtään. Tosi noloa kun laivalla otetaan kuoharit ja tytär alkaa huutaa kovaan ääneen että äiti älä juo alkoa. Mies juo kaljaa joskus, mutta siihen tyttö jotenkin tottunut.
Olen sitten sanonut että äiti ottaa yhden lasin viiniä vaikka ravintolassa eikä varmasti yhtään enempää. Ja useimmiten jätän kokonaan ottamatta .Ei ole minulle tärkeä juttu.
Ja sinä annat 9-vuotiaan päättää elämästäsi? Ei hyvä. Ota kuohari silloin tällöin jos tuntuu siltä. Aikuinen saa rentoutua!
Mitä kertoo aikuisesta jos osaa rentoutua vain alkoholin avulla? Aivan, tällä aikuisella on alkoholiongelma.
Mitä kertoo kommentoijasta, jos hänen pitää keksiä itse faktoja (missäänhän ei sanottu, että alkoholi olisi AINOA tai pakollinen tapa rentoutua). Aivan, kommentoija on turhautunut kukkahattutäti.
En ole lukenut kaikkea, mutta kyllä aloituksen perusteella ap kuulostaa kaappialkoholistilta jos ei voi olla viikkoa tai kuukautta juomatta. Sen taas voisi osoittaa vääräksi jättämällä juomatta vaikka juuri muutamana viikonloppuna. Kohtuullisessa alkoholinkäytössä ei ole vikaa, mutta jos vanhempi ei keksi ikinä mitään muuta tapaa rentoutua työviikon jälkeen niin on kumma. Oma isäni oli ja on alkoholisti vaikka käykin töissä eikä vedä kaatokännejä joka viikonloppu. En väitä, että ap:n perheessä sitä tapahtuu, mutta alkoholinkäyttö kuului olevan kuitenkin osa jokaista illanviettoa ja lomareissua ja epäilen, että jossain kohtaa lapsi on kyllä nähnyt ainakin vanhempien tuttavia änkyräkännissä. Nyt ap viettää vaan tipatonta vähän aikaa miehensä kanssa eikä loukkaa lasta enempää, tehkää jotain muuta kivaa vaihteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?
Ei ole pakko juoda eikä se ole tärkeää, silti päätän itse juonko vai enkö.
Vaikka lapsesi ahdistuisi siitä? Onnetonta!
Se, että jokin asia ahdistaa, ei tarkoita automaattisesti että sitä pitäisi välttää. Tunteita voi kohdata, sietää, työstää, todeta tarpeettomiksi, muokata. Ne lapset, joiden vanhemmat eivät kestä lastensa "negatiivisia" tunteita vaan yrittävät estää niitä syntymästä, päätyvät jonkun ammattilaisen sohvalle viimeistään yläkouluiässä.
Ja ei, tämä ei tarkoita että juopotelkaa vain, riidelkää päälle ja laiminlyökää lapsenne tarpeet, siinäpähän oppivat sietämään negatiivisia tunteita. Mutta jos aikuinen alkaa tehdä valintansa vain lapsen tunteiden pelossa niin kusessa ollaan. Lasta voi ahdistaa esitelmän pitäminen, se että vanhempi lähtee yön yli reissulle, se että pitää itse soittaa asiointipuhelu tai se että muutetaan toisenlaiseen asuntoon. Vanhemman homma on arvioida mitä lapsi kestää ja on auttaa lasta kohtaamaan ja käsittelemään se tunne. Se, että lasta ahdistaa ei ole automaattisesti yhtä kuin että näin ei voi, saa tai kannata tehdä. Joskus kyllä. Mutta älkää olko niin hädissänne siitä että lapsesta tuntuu joltain.
Eihän siitä tässä ollakaan ihmeissään, vaan siitä, ettei ap kykene olemaan edes yhtä viikonloppua ilman alkoholia. Se ei kuulosta kohtuukäyttäjän touhulta.
Mun täytyy myöntää että multa on mennyt ohi se viesti jossa ap on sanonut ettei kykene olemaan edes yhtä viikonloppua ilman alkoholia. Se ei tosiaan ole kohtuukäyttäjän touhua, mutta sitä oli vaikea kommentissa huomioida kun ei ole osunut silmään, aloitusviestissä hän puhuu valinnasta lopettamisen ja jatkamisen välillä. Lainaamissani viesteissä käsitellään sitä saako aikuinen itse päättää alkoholinkäytöstään jos lasta ahdistaa, ja tähän vastasin.
t. tuo viimeisin lainaamasi
Ihmettelen, miten paljon on näitä, jotka menevät ihan toliltaan yhden-kahden lasillisen ottamisesta viikonloppuna. En tiedä millainen perhetausta pitää olla, että kokee aivan varmaksi valehteluksi sen, että joku tosiaan ottaisi vain lasillisen kerralla. Hirveitä tarinoita ja kauhuskenarioita aletaan heti omasta päästä työstämään: "juodaan koko ilta, ei tunnisteta omaa humalaa, valvotetaan lapsia kännisellä käytöksellä...!"
Toisilla ihan oikeasti on homma hallussa, ja viiniä voi ottaa lasin siinä missä rivin suklaalevystä, ilman että pitää vetää koko levy. Tai kourallinen sipsejä, ilman että menee koko pussi. Lotota voi, eikä silti tarvitse casinolla pelata koko omaisuuttaan.
Kohtuus on ihan normaalia, ei valemaailma.
sanot että meneppäs kloppi omaan huoneeseen viisastelemaan :D Ihme perhe kun lapsilla on jotain auktoriteettia
Miksi sitten pitää juoda? Mikä siinä on niin tärkeää?