Oppilas kuoli sairauskohtaukseen Espoossa – liikuntatunnilla oli suoritettu piip-testiä
Oppilas on joutunut sairaalaan espoolaisen koulun liikuntatunnilta tällä viikolla. Koulun rehtori vahvistaa tapahtuman IS:lle.
– Siellä on ollut sellainen tilanne, että oppilas on saanut liikuntatunnilla sairauskohtauksen ja hänet on viety sairaalaan ambulanssilla.
Rehtori ei kommentoi oppilaan tämänhetkistä terveydentilaa. IS:n tietojen mukaan poika kuoli sairaalassa.
IS:n saamien tietojen mukaan liikuntatunnilla oli suoritettu niin sanottua piip-testiä.
Piip-testillä eli kestävyyssukkulajuoksulla (engl. beep test) mitataan maksimaalista kestävyyttä. Testissä juostaan 20 metrin matkaa edestakaisin yhä nopeammin ja nopeammin niin kauan kuin juoksija jaksaa.
Nimi tulee äänitteestä, joka antaa äänimerkin, kun juoksijan tulee lähteä seuraavalle sukkulalle.
Kommentit (634)
Itsekin olen aina ollut melko huono kestävyystesteissä. Kun olin koulussa, silloin juostiin joka syksy Cooperin testi, jossa en ikinä päässyt yli 2km tuloksen. Olin akateemisissa aineissa oikein hyvä, ja muistan joskus tiedustelleeni miksen saa Cooperin testiin muutamaa ylimääräistä suoritusminuuttia kun lukihäiriöinen kaverinikin aina sai tehdä kaksi tuntia kokeeseen, jonka muut tekivät tunnissa.
Voi miten käy sääliksi tuon pojan perhettä
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen aina ollut melko huono kestävyystesteissä. Kun olin koulussa, silloin juostiin joka syksy Cooperin testi, jossa en ikinä päässyt yli 2km tuloksen. Olin akateemisissa aineissa oikein hyvä, ja muistan joskus tiedustelleeni miksen saa Cooperin testiin muutamaa ylimääräistä suoritusminuuttia kun lukihäiriöinen kaverinikin aina sai tehdä kaksi tuntia kokeeseen, jonka muut tekivät tunnissa.
V.... miten ärsyttävä nenäkäs tyyppi. Yyh..
Eikö tämä piip-testi ole kielletty yhdysvaltojen liikuntatunneilla juurikin sen vaarallisuuden vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Kun olin ala-asteella ja tehtiin tuota testiä, yksi tyttö kaatui tai liukastui ja mursi kätensä pahasti.
Liukastua voi missä vain.
Suurin osa ala-asteiden tapaturmista sattuu välitunneilla eikä niitäkään ole vielä vaarallisuuden takia lopetettu.
Pitäiskö kouluissa ensin ihan harjoitella sitä juoksemista, ennen kuin mitään testejä lähdetään tekemään. Kyllähän kaikissa muissakin aineissa ensin opetellaan ja harjoitellaan opiskeltavaa asiaa, ja vasta sitten tehdään koe. Mutta ehei, ei liikunnassa. Sinne vaan kaikki ryysäämään huonolla tekniikalla itseltään henki pois tai ainakin paikat rikki.
Olisiko aika määritellä uudestaan, miten tärkeitä tällaiset kidutustestit ovat? Itselleni jäänyt pysyvä kammo juoksemista kohtaan koulun Cooperin testin takia.
Alan olla sitä mieltä että Suomen koululaitos on syvältä jostain. Uusi ops on naurettavaa potaskaa, ja opettajat marionetteja, jotka vaan toistavat että pakko tehdä niin ja näin, KOSKA OPS. Opettajat tarvitsevat uutta koulutusta, miten olla INHIMILLINEN ihminen. Ja tuollaiset pakolliset testit pois saman tien, aivan sairasta että jonkun täytyy kuolla ennen kuin tajutaan. Mitä hyötyä noilla testeillä on? Ei mitään.
Tuollainen "juokse täysillä kunnes väsyt" testit ovat vaarallisia JA sen tietää etukäteen. Miten se testi on edes sallittu. Liikkumisen pitäisi olla muutenkin kivaa ja vapaaehtoista, eikä rääkkiä. Joku suhteellisuudentaju aikuisille kun päätetään koulun liikunnasta, lait kuntoon ja paikanpäällä joku katsoo ettei opettajille synny ylilyöntejä. Jos joku haluaa juosta täysillä pitkään, tai erittäin pitkää juoksua ei-täysillä, niin aikuisena ja omalla vastuulla. Liian nopea syke kauan ei kuulosta terveelliseltä, vaikka piip testit olisivat kuinka suosittuja muissa maissa, kaikkea ei ole pakko matkia atlantin toiselta puolelta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen aina ollut melko huono kestävyystesteissä. Kun olin koulussa, silloin juostiin joka syksy Cooperin testi, jossa en ikinä päässyt yli 2km tuloksen. Olin akateemisissa aineissa oikein hyvä, ja muistan joskus tiedustelleeni miksen saa Cooperin testiin muutamaa ylimääräistä suoritusminuuttia kun lukihäiriöinen kaverinikin aina sai tehdä kaksi tuntia kokeeseen, jonka muut tekivät tunnissa.
V.... miten ärsyttävä nenäkäs tyyppi. Yyh..
Pointti on silti täysin validi. Ei kaikki pysty juoksemaan 3km Cooperin testissä vaikka treenaisivat joka päivä. Ihan sama homma kun lukihäiriön kanssa. Lukihäiriöinen ei vaan mitenkään pysty vastaamaan samoihin kysymyksiin samassa ajassa kuin ns. normaali oppilas, siksi hänelle annetaan ylimääräistä aikaa suoriutua samasta tehtävästä. Mikä siinä on, että lukeminen on tällainen taito, jossa heikommille annetaan tasoitusta, mutta juokseminen ei?
Vierailija kirjoitti:
Olettehan tietoisia, että myös kesken seksin kuolee ihmisiä. Tästä ei julkisuudessa paljon puhuta, mutta ensihoidon ammattilaiset tämän tietävät hyvin....
Aika harvoin seksissä on vieressä mitään mittaria, joka piippauksillaan pakottaa painamaan täysillä, jaksoi tai ei.
Tässä se selkeä ero. THL on myynyt suomalaisten nuorten terveyden lääkefirmoille, jotka haluavat saada tietoa siitä, miten erilaiset lääkitykste vaikuttavat. Kanta-järjestelmästä saadaan terveystiedot, lääkitykset jne. ja tästä testistä tietoa siitä, mitä kroppa kestää. Osa nuorista kuolee testin takia, mutta niin on tarkoituskin, koska halutaan etsiä erilaisia äärirajoja. Flunssa, sairaus tms. eivät saa olla esteitä testin suorittamiselle, koska silloin ei saada totuudenmukaista tietoa vaikka siitä, miten nuoren reuma- tai sydänlääkitys vaikuttaa rasituksessa.
Oikeastiko te yhä uskotte, että koululiikunnan tarkoituksena on luoda positiivisia asenteita liikuntaa kohtaan?
Vaikka ei olisi kenenkään syy, niin kyllä minä vanhempana haluaisin tietää juurta jaksaen mitä tapahtui.
Espoon kouluissa näyttää nyt tapahtuvan koko ajan jotain. Onko testin käyttäminen tullut "ylhäältä annettuna" määräyksenä, jonka pohjalla ei ole riittävästi tietoa. Onko pyydetty asiantuntijatietoa siitä, mitä vaikutuksia tällaisilla testeillä voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tuollaiset testit ovat jääneet peruskoulusta ja että liikunta on hauskaa yhdessätoimimista mutta erehdyin.
Juurikin näin!
Minäkin luulin, että moiset testit ovat historiaa ja jääneet jonnekin kasarin muinaismuistoihin ja että nykyisin nuoret oppivat miten pysyä terveenä liikkumalla, kokeilevat uusia lajeja tai käyttävät tunteja kunnon ylläpitämiseen valiten oman lajinsa. Ehei! Siellä sitä samaa rääkkiä ylläpidetään :(
Myös minulle nuo syksyiset kunto- ja muut rääkkitestit olivat yhtä mielekkäitä kuin olisi ollut vaikkapa vuosittainen japaninkielen koe ilman, että olisin koskaan saanut opetusta japanin kielessä. Kyllä sen tiesi jo etukäteen, että hyvin ei tule menemään, mutta aina pidettiin se sama testirumba, vaikka tulokset ja oppilaiden paremmuusjärjestys oli kyllä tiedossa ennen testejäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen lisäarvoa tuo jatkuva testaaminen ja arvojärjestykseen lajittelu tuottaa? Kuolemantapauksia ja yleistä pahoinvointia, sitä se tuottaa. Sairas maailma.
Miten ne liikunnanopet muuten osaisivat antaa stipendejä ja arvosanoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tuollaiset testit ovat jääneet peruskoulusta ja että liikunta on hauskaa yhdessätoimimista mutta erehdyin.
Miten on mahdollista, että olet alkanut näin naivisti luulemaan?
Koska peruskoulusta halutaan numeroarvostelu kokonaan pois, luulin että sama koskee liikuntaa. Omina kouluaikoinani opiskelijan paino vaikutti liikunnan numeroon, jos laihtui sai paremman liikunnannumeron ja jos lihoi niin opettaja laski numeroa.
Tämä voisi kiinnostaa iltapäivälehdistöä. Anna vinkki ja kerro missä koulussa opiskelit ja minä vuonna. Yrittävät saada kyseisen liikunnanopettajan kommentoimaan. Voin veikata, ettei suostu..
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä tehnyt mitään testiä, missä olisin vetänyt testauksen äärirajoille, paitsi sen Cooperin. Senkin otin rennosti ja käveltiin kaverin kanssa, vaikka olisin jaksanut juosta. Kuntotesti on kuitenkin tehty ja olen kaikessa ikätasoani huomattavasti paremmassa kunnossa, paitsi notkeudessa. Enkä ole viitsinyt tehdä noita äärirajoille, koska se ei tunnu hyvältä. Ei siitä, että testaisin rajojani, ole kellekään mitään hyötyä.
Tässä ei ole mitää vapaata kävelyaikaa, tyyliin juoksen niin kauan kuin jaksan ja kävelen loput, vaan äänimerkit ohjaa kiristämään tahtia kierros kierrokselta, jos vauhti ei kiristy niin tulos pysähtyy siihen.
Teinit kilpailevat helposti toisiaan vastaa yli omien kestorajojen. Kenenkään ei ole tietenkään ole pakko, mutta tilanne muotoutuu helposti sellaiseksi. Oman lapsen piip testi sattui sellaiselle aamulle, että teinin aamupala ja juominen jäi todella surkeaksi. Itse en edes tiennyt ko. piip testistä mitään. Tunti oli heti aamulla klo 8.15 ja lapsi kertoi, että oli melkein oksentanut ja pyörtynyt, loppupäivä koulussa oli mennyt toipuessa huonosta olosta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä piip-testi ole kielletty yhdysvaltojen liikuntatunneilla juurikin sen vaarallisuuden vuoksi?
Missä vaiheessa se on täällä sitten sallittu? Ja miksi. Ovatko oppilaiden vanhemmat tienneet opetuskäytännöistä?
Ihan järkyttävää!!! Mikä järkytys tällainen on oppilaan perheelle, lähiomaisille, ystäville. Hiljainen osaonottoni heille. <3
Koululiikunta on syvältä. Meillä urheilullinen teini (harrastaa liikuntaa - punttisali ja hockey).
Koulussa ainoa ongelma on LIIKUNTA - opettaja sellainen tiukka äijä - yksioikoinen tapaus. Kamala.
Ongelmia tulee jo siitä jos PYYHE on unohtunut.
Lopettakaa se pingottaminen siellä liikunnassa. Liikunnan pitäisi innostaa, mutta koululiikunta vie viimeisenkin ilon.
Itse olen liikunnallinen ja pääsin opettajan kynsistä, mutta auta armoa niitä hiukan lihavia ja kömpelöitä...hehän sitä innostusta olisivat tarvinneet eikä haukkumista.