Olen töissä apteekissa, ja tuon esille näkökulman
Tuon näkökulman vastineena esille toiseen ketjuun viitaten, jossa keskustellaan ostosrauhasta apteekissa.
Olen töissä pääkaupunkiseudulla isossa apteekissa, jonka päivittäinen asiakasmäärä on suuri. Näistä asiakkaista ylivoimainen enemmistö on hyvin halukas keskustelemaan farmaseutin kanssa lääkityksestään ja näkisin ongelmaksemme ennemminkin sen, ettemme pysty vastaamaan sillä volyymilla, mitä asiakkaat haluaisivat itsehoitolääkepuolella keskustella. On siis virhe kuvitella pelkän keskustelupalstan perusteella, ettei lääkeneuvontaa kaivata. Sitä halutaan paljon ja nykyisin vieläkin enemmän ihmisten ollessa valveutuneita. Googlen kautta löytää erinomaista ja asiantuntevaa tietoa JOS ymmärtää ne kriteerit, jotka lähteen on täytettävä ollakseen edellä mainittua. Googlesta löytää myös pilvin pimein väärää ja jopa hengelle vaarallista informaatiota pahimmillaan naamioituna näennäisesti luotetun lähteen tuottamaksi ja tämän saan työssäni huomata asiakkaiden parissa päivittäin.
Toiseksi otan kantaa lääkeneuvontaan ja lääkitysturvallisuuteen liittyen. Apteekkia ei voi verrata ruokakauppaan. Lääke on lääke, vaikka se olisi hyllyssä ostettavissa ilman reseptiä. Parasetamolilla saa itseltään muutamalla tabletilla hengen pois ja ibuprofeeni puolestaan on osallisena vuosittain yli sadan henkilön kuolemaan. Farmaseutti on lain mukaan _velvollinen_ ottamaan selvää, mitä lääkettä asiakas haluaa ja mihin vaivaan.
Moni asiakkaista käyttää itsehoitolääkkeitä väärin silkkaa ymmärtämättömyyttään. Ei se useimmiten onneksi hengenvaarallista ole, mutta voi tuottaa kuitenkin monen laisia terveydellisiä ongelmia pitkällä tähtäimellä. Tämä koskee myös vitamiineja.
Farmaseuttien on tunnettava useita satoja lääkkeitä, niiden toimintamekanismit reseptori- ja välittäjäainetasolla. Niiden yleisimmät interaktiot on osattava ulkoa ja tiedettävä, mihin mekanismiin interaktio perustuu. Sairaudet ja niiden patogeneesit on tunnettava, koska on lääkkeitä ja nimen omaan myös itsehoitolääkkeitä, joita ei saa käyttää tietyn sairauden kanssa tai on noudatettava suurta varovaisuutta. On myös asiakkaita, jotka tulevat apteekkiin ostamaan itsehoitolääkettä johonkin vaivaan, joka todellisuudessa ei ole hoidettavissa ko lääkkeellä, vaan vaatii toisen valmisteen tai lääkärin konsultaation.
Eräässä Apteekkariliiton Twitter-tempauksessa oli taannoin hyviä esimerkkejä siitä, miten suuri ja edelleen kehitettävä apteekkien neuvonnan tarve on. Emätinpuikkoja ei saa nielaista, parasetamoli ei sovi krapulalääkkeeksi, koska se on maksatoksinen, rintakipua ei saa varauksetta hoitaa närästyslääkkeillä, aspiriini kipulääkkeenä on useimmiten huono vaihtoehto, koska se estää veren hyytymistä, ibuprofeenia ei tulisi käyttää useita kertoja viikossa ilman mahansuojalääkettä, jos on astma, tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää/ varoa, yskänlääkkeessä valitaan mielellään limaa irrottava vaihtoehto, vaikka se useimmiten pahentaa oireita, useampien eri vitamiinivalmisteiden käyttö voi nostaa päivittäisen saannin moninkertaiseksi suosituksiin nähden jne.
Lopuksi yhteenvetona: farmaseutti haluaa varmistua sinun turvallisuudestasi. Se on hänen lakiin kirjattu velvollisuutensa. Hän kyselee sairauksistasi ja oireistasi, koska hän tuntee lääkkeet ja niiden käyttöaiheet. Kyse ei ole pelkästään asiakaspalvelusta sanan siinä merkityksessä, kuin vaikkapa vaateliikkeessä tai huonekalukaupassa. Kyse on asiantuntijuuden tuomisesta saataville ja tämä on edellytyksenä sille, että mitään lääkkeitä ylipäätään saa myydä muutoin kuin reseptillä.
Kommentit (97)
Eikös uusimmat tutkimukset parasetamolin ja alkoholin yhteisvaikutuksesta ole osoittaneet, että parasetamoli saattaa jopa suojata maksaa toksiselta alkoholista? En ole apteekkihenkilökuntaa, olen insinööri, jäi vaivaamaan.
Jos mulle tarjotaan apu niin jos nolo lääke niin pyydän nimellä.
Esim. emätin ja pukama lääkkeet.
Taas jos jokin normaali vaiva niin sanon että missä on allergia lääkkeet.
Mutta kun haen reseptilääkkeitä niin en halua ääneen keskustella niistä jos naapurin kyylä viereisellä penkikllä.
Nykyään menen lapun kanssa ja näytän mitä otan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos syö päivittäin probioottikapselin, Omega-3-, d-vitamiini- ja rautatabletin, onko siitä jotain haittaa?
Probiootista tuskin, ellei sulla ole jotain pahaa immuunipuutosta tms (boulardii-hiiva on joillakin heikkokuntoisilla sairaalassa olijoilla lähtenyt villiintymään liikaa).
Omegat voi lisätä verenvuotoriskiä eli periaatteessa onnettomuuksissa/äkillisissä leikkauksissa voi olla haittaa ja tietty jos käyttää verenohennuslääkkeitä lisäksi. Voi myös nostaa kokonaiskolesterolia, mutta lähinnä sitä hyvää osuutta siitä.
D-vitamiini riippuu annostuksesta. Jos et syö tajuttomia määriä niin ok. 50 mikrogrammaa taitaa olla Suomessa maksimi, sitä isompaa ei suositella jatkuvaan käyttöön ja varsinainen suositusmäärä on vielä paljon pienempi.
Rautaa ei kannata syödä turhan päiten, voi mm. paksuntaa verta liikaa, mutta jos on anemiaa niin toki sitten. Rauta voi myös aiheuttaa ummetusta/ripulia.
T. maallikko
Ei rauta mitenkään terveellä ihmisellä "paksunna verta liikaa" vaikka sitä söisi normaalilla Hb:llä ns. "ferritiininpuutostautiin":
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkään kanssa tehdä ostokseni rauhassa, mutta ainahan farmaseutit kaikkoaa jos sanoo nätisti ei kiitos. Pari kertaa olen kuitenkin syönyt melko vaarallisia reseptilääkkeitä, mistä en saanut lääkäreiltä minkäänlaista ohjeistusta. Esim Isotretinon(jos muistan oikein) vaikean aknen hoidossa. On aikas monta riskiä ja sivuvaikutusta, mistä lääkäri ei maininnut ollenkaan. Resepti vain lykättiin käteen. Farmaseutti myös muistutti lääkettä käytettäessä tupla-ehkäisyn tarpeesta. Lääkäri ei puhunut ehkäisystä ollenkaan.
Sama tilanne on käynyt myös toisen lääkkeen kanssa. Kysyn lääkäriltä vaikuttaako lääke keskittymiskykyyn. Lääkäri sanoo ei. Haen lääkkeen apteekista ja farmaseutti muistuttaa, että lääke vaikuttaa negatiivisesti esim. keskittymiseen ja ajokykyyn.
Omalla potilaalla farmaseutti varoitti lääkkeen vaikutuksesta ajokykyyyn. Kyseessä oli sellainen lääke, joka ei millään muotoa vaikuta ajokykyyn tai keskittymiseen. Potilas ei uskaltanut aloittaa lääkettä, koska ajeli päivittäin autoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläri, apteekin tädillä on vähän noussut hattuun ja luulee olevansa joku lääkäri. Laskeuduppas sieltä norsunluutornista, hih :)
Farmaseutti ei ole lääkäri, vaan lääkkeiden asiantuntija. Lääkäreillä on luonnollisesti aikansa, paikkansa ja tärkeä tehtävänsä, mutta lääkäri saattaa tuntea vain jokusen kymmenkunta oman alansa lääkeainetta. Farmaseutin on tunnettava useita satoja eri lääkeaineita.
Farmaseutin tehtävä on myös lääkettä toimittaessaan _joka ainoa kerta_ tarkistettava, vastaako määrätyn lääkkeen annostus ohjetta, joka kyseisellä valmisteella on katsottu turvalliseksi. Jos ei, farmaseutti ei saa lääkettä toimittaa, ellei reseptiin ole kirjattu merkintää siitä, että lääkäri ottaa täyden vastuun lääkkeen poikkeavasta käytöstä.
Lääkäri ei myöskään ole potilaansa vierellä apteekkikäynneillä tarkistamassa, mitä potilas itsehoitopuolelta itselleen hankkii. Olen todistanut tapausta, jossa nainen tuli apteekkiin hakemaan varfariinia, joka ei ollut hänelle uusi lääke. Toimituksen jälkeen rouva ilmoitti, että nyt vielä buranaa ja sitten kotiin kahveelle. Farmaseutti reagoi onneksi heti kysymällä, kenelle burana tulee. Nainen vastasi, että itselle ja sitä hän on vuosia käyttänyt kipuihinsa. Farmaseutti totesi, että "vaan ettepä käytä enää". Rouvan verenvuoto riski oli suurentunut, koska sekä varfariini, että ibuprofeeni vaikuttavat veren hyytymiseen eri mekanismeilla. Joko lääkäri ei ollut tätä hänelle kertonut tai rouva ei ollut asiaa sisäistänyt. Kumpikin on valitettavan yleistä. ApVarfariinin käytön aloituksessa osaava farmaseutti kyllä myös valistaa asiakasta tulehduskipulääkkeiden käyttökiellosta varfariinihoidon yhteydessä. Eikö niin?
Terv. Hoitaja
Kyllä se info on annettava jo hoitopaikassa. Meillä kaikki Marevan-hoidon aloittavat potilaat terveyskeskuksessa menevät sairaanhoitajalle Marevan-lääkityksen ohjaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos syö päivittäin probioottikapselin, Omega-3-, d-vitamiini- ja rautatabletin, onko siitä jotain haittaa?
Probiootista tuskin, ellei sulla ole jotain pahaa immuunipuutosta tms (boulardii-hiiva on joillakin heikkokuntoisilla sairaalassa olijoilla lähtenyt villiintymään liikaa).
Omegat voi lisätä verenvuotoriskiä eli periaatteessa onnettomuuksissa/äkillisissä leikkauksissa voi olla haittaa ja tietty jos käyttää verenohennuslääkkeitä lisäksi. Voi myös nostaa kokonaiskolesterolia, mutta lähinnä sitä hyvää osuutta siitä.
D-vitamiini riippuu annostuksesta. Jos et syö tajuttomia määriä niin ok. 50 mikrogrammaa taitaa olla Suomessa maksimi, sitä isompaa ei suositella jatkuvaan käyttöön ja varsinainen suositusmäärä on vielä paljon pienempi.
Rautaa ei kannata syödä turhan päiten, voi mm. paksuntaa verta liikaa, mutta jos on anemiaa niin toki sitten. Rauta voi myös aiheuttaa ummetusta/ripulia.
T. maallikko
Kalaöljyn kolesterolivaikutuksella ei ole pienintäkään merkitystä kun hyöty voittaa haitan 100-0.Eläinrasvoistahan tuli TAAS tutkimustulos että ei vaaraa.Kolessa on alalajeja joista pahin nousee aivan muulla kuin eläinrasvalla.
No kumma kun englantilaiset saavat ostaa parasetamolinsa kaupasta ja ilman kyttäystä. Ihme että ovat vielä hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos syö päivittäin probioottikapselin, Omega-3-, d-vitamiini- ja rautatabletin, onko siitä jotain haittaa?
Probiootista tuskin, ellei sulla ole jotain pahaa immuunipuutosta tms (boulardii-hiiva on joillakin heikkokuntoisilla sairaalassa olijoilla lähtenyt villiintymään liikaa).
Omegat voi lisätä verenvuotoriskiä eli periaatteessa onnettomuuksissa/äkillisissä leikkauksissa voi olla haittaa ja tietty jos käyttää verenohennuslääkkeitä lisäksi. Voi myös nostaa kokonaiskolesterolia, mutta lähinnä sitä hyvää osuutta siitä.
D-vitamiini riippuu annostuksesta. Jos et syö tajuttomia määriä niin ok. 50 mikrogrammaa taitaa olla Suomessa maksimi, sitä isompaa ei suositella jatkuvaan käyttöön ja varsinainen suositusmäärä on vielä paljon pienempi.
Rautaa ei kannata syödä turhan päiten, voi mm. paksuntaa verta liikaa, mutta jos on anemiaa niin toki sitten. Rauta voi myös aiheuttaa ummetusta/ripulia.
T. maallikko
Kalaöljyn kolesterolivaikutuksella ei ole pienintäkään merkitystä kun hyöty voittaa haitan 100-0.Eläinrasvoistahan tuli TAAS tutkimustulos että ei vaaraa.Kolessa on alalajeja joista pahin nousee aivan muulla kuin eläinrasvalla.
No sitähän mäkin sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Tuon näkökulman vastineena esille toiseen ketjuun viitaten, jossa keskustellaan ostosrauhasta apteekissa.
Olen töissä pääkaupunkiseudulla isossa apteekissa, jonka päivittäinen asiakasmäärä on suuri. Näistä asiakkaista ylivoimainen enemmistö on hyvin halukas keskustelemaan farmaseutin kanssa lääkityksestään ja näkisin ongelmaksemme ennemminkin sen, ettemme pysty vastaamaan sillä volyymilla, mitä asiakkaat haluaisivat itsehoitolääkepuolella keskustella. On siis virhe kuvitella pelkän keskustelupalstan perusteella, ettei lääkeneuvontaa kaivata. Sitä halutaan paljon ja nykyisin vieläkin enemmän ihmisten ollessa valveutuneita. Googlen kautta löytää erinomaista ja asiantuntevaa tietoa JOS ymmärtää ne kriteerit, jotka lähteen on täytettävä ollakseen edellä mainittua. Googlesta löytää myös pilvin pimein väärää ja jopa hengelle vaarallista informaatiota pahimmillaan naamioituna näennäisesti luotetun lähteen tuottamaksi ja tämän saan työssäni huomata asiakkaiden parissa päivittäin.
Toiseksi otan kantaa lääkeneuvontaan ja lääkitysturvallisuuteen liittyen. Apteekkia ei voi verrata ruokakauppaan. Lääke on lääke, vaikka se olisi hyllyssä ostettavissa ilman reseptiä. Parasetamolilla saa itseltään muutamalla tabletilla hengen pois ja ibuprofeeni puolestaan on osallisena vuosittain yli sadan henkilön kuolemaan. Farmaseutti on lain mukaan _velvollinen_ ottamaan selvää, mitä lääkettä asiakas haluaa ja mihin vaivaan.
Moni asiakkaista käyttää itsehoitolääkkeitä väärin silkkaa ymmärtämättömyyttään. Ei se useimmiten onneksi hengenvaarallista ole, mutta voi tuottaa kuitenkin monen laisia terveydellisiä ongelmia pitkällä tähtäimellä. Tämä koskee myös vitamiineja.
Farmaseuttien on tunnettava useita satoja lääkkeitä, niiden toimintamekanismit reseptori- ja välittäjäainetasolla. Niiden yleisimmät interaktiot on osattava ulkoa ja tiedettävä, mihin mekanismiin interaktio perustuu. Sairaudet ja niiden patogeneesit on tunnettava, koska on lääkkeitä ja nimen omaan myös itsehoitolääkkeitä, joita ei saa käyttää tietyn sairauden kanssa tai on noudatettava suurta varovaisuutta. On myös asiakkaita, jotka tulevat apteekkiin ostamaan itsehoitolääkettä johonkin vaivaan, joka todellisuudessa ei ole hoidettavissa ko lääkkeellä, vaan vaatii toisen valmisteen tai lääkärin konsultaation.
Eräässä Apteekkariliiton Twitter-tempauksessa oli taannoin hyviä esimerkkejä siitä, miten suuri ja edelleen kehitettävä apteekkien neuvonnan tarve on. Emätinpuikkoja ei saa nielaista, parasetamoli ei sovi krapulalääkkeeksi, koska se on maksatoksinen, rintakipua ei saa varauksetta hoitaa närästyslääkkeillä, aspiriini kipulääkkeenä on useimmiten huono vaihtoehto, koska se estää veren hyytymistä, ibuprofeenia ei tulisi käyttää useita kertoja viikossa ilman mahansuojalääkettä, jos on astma, tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää/ varoa, yskänlääkkeessä valitaan mielellään limaa irrottava vaihtoehto, vaikka se useimmiten pahentaa oireita, useampien eri vitamiinivalmisteiden käyttö voi nostaa päivittäisen saannin moninkertaiseksi suosituksiin nähden jne.
Lopuksi yhteenvetona: farmaseutti haluaa varmistua sinun turvallisuudestasi. Se on hänen lakiin kirjattu velvollisuutensa. Hän kyselee sairauksistasi ja oireistasi, koska hän tuntee lääkkeet ja niiden käyttöaiheet. Kyse ei ole pelkästään asiakaspalvelusta sanan siinä merkityksessä, kuin vaikkapa vaateliikkeessä tai huonekalukaupassa. Kyse on asiantuntijuuden tuomisesta saataville ja tämä on edellytyksenä sille, että mitään lääkkeitä ylipäätään saa myydä muutoin kuin reseptillä.
Minä sanoin joskus 20 vuotiaana yli 15 vuotta sitten Tapiolan apteekissa, jossa ei ollut mitään yksityisyyden suojaa etten tarvitse lääkkeelle suullisesti kerrottavaa ohjeistusta. Siltikin henkilö, joka lääkeen minulle haki ja möi kertoi minulle mikä lääke on kyseessä ja miten sitä käytetään. Sen koommin en ole mennyt enää Espoon Tapiolan toimipisteeseen., niin törkeä se kokemus oli. Jossain toisessakin paikassa kävi niin ja sekin paikka jäi vähemmälle. Tapaus ei tosin ollut niin nolo, joten se on unohtunut. Tuosta ensiksi mainitusta tuli tosi inhottava tunne nuorelle naiselle joten muistaa kierää paikan kaukaa vielä 15 vuoden jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläri, apteekin tädillä on vähän noussut hattuun ja luulee olevansa joku lääkäri. Laskeuduppas sieltä norsunluutornista, hih :)
Mun kokemuksen mukaan apteekin henkilökunnalla on monesti paremmat tiedot lääkkeistä, kuin jollain päivystyksessä säheltävillä kandeilla, jotka leikkivät sitä lääkäriä. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun apteekista ovat joutuneet ottamaan yhteyttä lääkkeen määränneeseen paikkaan, että ihanko olette sitä mieltä että tätä lääkettä tälle asiakkaalle annetaan. Ja kas, henkikulta säilyi juuri apteekkihenkilökunnan ammattilaisuuden ansiosta.
Apteekkihenkilökunta tekee kullanarvoisia työtä! T. Ensi kesänä työuransa aloittava kandi
Kolesteroli-tutkijat syövät "ennaltaehkäisynä" verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä(!!) En voisi naurettavampaa kuvitella,samat hyödyt ilman haittoja saisi oikeilla lisäravinteilla - kuten tuolla kalaöljyllä ja antioksidanteilla oikeana yhdistelmänä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hienoa törmätä näin osaavaan ja ammattitaitoiseen myyjään apteekissa. Omalle kohdallani on osanut hyvin paljon pakettien avaajia ja sieltä katsojia.
Ongelma apteekissa onkin se, että siellä valinnan puolella häärää enimmäkseen teknisiä työntekijöitä, jotka eivät saa antaa lääkeneuvontaa.
Saavat vain kertoa sen mitä paketissa sanotaan.
Onhan se silleen pöljää, että tekninen tulee kysymään voiko auttaa? Siihen asiakas sitten ”miten tämä ja tämä tuote eroaa jne?” Johon tekninen vastaa:”pikkuhetki, haen farmaseutin..”
Yleensä tässä vaiheessa asiakas perääntyy ja sanoo ettei tarvitse hänen takiaan vaivata...
Ei monikaan tavan tossunkuluttaja tätä tiedä. Ihmettelee vaan et miksi se tuli kysymään tarviinko apua kun ei näköjään itekkään tiiä...
Liika rauta taitaa kyllä olla haitallista,lisää hapettumista.
Ostin tänään lääkärin määräämää nenäsuihketta. Annos kahdeksi vuodeksi. Farmaseutti luki määräystä, että 1-2 suihketta päivässä. Kysyi, että pitääkö tätä laittaa kumpaankin sieraimeen, sehän on 4 suihketta vuorokaudessa. Kun sai tämän ymmärrettyä, että näin on tarkoitus, laski koneella, että paljon jää loppuvuodeksi ja tomerana sanoi, että se on sitten 2800 suihketta jäljellä reseptillä.
Ihanaa, kun te farmaseutit olette niin mukavia ihmisiä, että haluatte ilahduttaa meidän sairaien päivää. Minullakin alkoi niin naurattamaan, että päivä oli kivuista huolimatta pelastettu :D
Joku kysyi että kuka tuntee kymmenien lääkkeiden yhteisvaikutukset, kun joku mummo oli mennyt ameebaksi. Vastaus: ei kukaan. Lääkkeitä on todella paljon, ja kun niitä määrätään ihmisille eri oireisiin, kukaan ei voi tietää mikä näiden cocktailien yhteisvaikutus on. Ei lääkäri eikä lääkefirmat. Se ei myöskään ole apteekkihenkilökunnan syy. Toivon että tähän ongelmaan tullaan pureutumaan paremmin tulevaisuudessa. Itse näen joka päivä työssäni vanhuksia, jotka ovat kaatuilleet. Aika usein taustalla pitkä rivi eri lääkkeitä. Lisäksi vielä yksilöllinen aineenvaihdunta joka antaa oman lisänsä. Nykyään muillakin kuin vanhuksilla alkaa olla aikamoinen litania eri lääkkeitä. Tästä ei hyödy kukaan muu niin paljon kuin lääkefirmojen osakkaat.
Kiitos hyvästä opastuksesta! :)
Tunnustan, että olisin nielaissut emätinpuikon, koska en lukenut paketin tekstiä kunnolla. Onneksi farmaseutti, joka hupaisasti punastui kommenttini jälkeen, neuvoi minua tuotteen käytössä suokikkiapteekissani.
Pitkien syöpähoitojen yhteydessä meille potilaille korostettiin koko ajan, että jokainen lääke pitää varmistaa yhteisvaikutuksien vuoksi klinikalta eikä (tutkimattomia) luontaistuotteita saa missään nimessä syödä.
Siitä huolimatta osa syöpäpotilaista yritti parantaa itsensä mm. ruokasooda- ja sitruunaliuoksella, koska niillä "syöpä paranee viikossa". Kyse oli koulutetuista ja fiksuista ihmisistä, jotka hätääntyivät syöpädiagnoosistaan.
Tuskin tämä nyt mitään uutta tai outoa tietoa kenellekään on, mutta ihan aiheellista se kritiikki silti oli. Tietenkin tiedetään, että farmaseutti on velvollinen antamaan tietoa ja katsoa turvallisuutta. Silti pitäisi olla vähän hienotunteisuutta mukava. Tietysti annat tietoa, jos asiakas kysyy sitä, mutta siitä huolimatta niitä asioita ei sovi isoon ääneen siellä huudella.
Nytkin oli enemmän kyse niistä reseptilääkkeistä ja niiden yksityisyydestä, kuin itsehoito. Edelleenkin niiden tiedot lukee siellä reseptissä mihin vaivaan niitä käytetään. Asiakas mitä luultavimminkin on käynyt asian lääkärinsä kanssa läpi joten edelleenkään en näe syytä miksi apteekkarin niitä asioita pitäisi vielä koväänisesti tentata.
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin! Aamen.
Mutta ei, ei haluta ymmärtää. Kyllä sillä seurauksensa on, jos Buranaa napataan joku päivä mukaan ruokakaupan hyllyltä.
Haluta ymmärtää mitä? Että yksityisyys ei kuulu sinulle apteekissa? Ok.
Te apteekissa töissäolevat yritätte nyt vesittää koko keskustelun. Ihan kuin se olisi tarkoituksennekin. Ikään kuin valittaisimme aivan turhasta, ikään kuin niitä ongelmia ei olisi olemassakaan, joita me olemme kokeneet.
Se ei ole ongelma, jos asiakkaalta kysyy yhden kertan yksi työntekijä, että ”Voinko auttaa/ tarvitsetko apua?” Se on ongelma, kun saman kysymyksen tulee kysymään vuorollaan jopa neljä, viisi eri työntekijää.
Se ei ole ongelma, jos valmisteen suhteen saa ytimekkään, ystävällisen ja normaalilla tai mielellään sitä hiljaisemmalla puheäänen voimakkuudella neuvonnan, jos tietämättömyys voi aiheuttaa asiakkaalle terveyshaittoja. Se on ongelma, kun asiakkaan terveys- ja lääkitys-asiat kailotetaan kovaan ääneen kaikkien kuultaviksi, ja samaten se, jos henkilökunta alkaa jankuttamaan ja kinastelemaan.
Aiheesta on keskusteltu mm. näissä ketjuissa:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3257743/ostosrauha-apteekeissa-ja-tieto…
https://www.vauva.fi/keskustelu/2955702/apteekeissa-ei-saa-enaa-asioida…
https://www.vauva.fi/keskustelu/810900/ketju/arsyttaako_ketaan_muuta_ap…
https://www.vauva.fi/keskustelu/4212353/ketju/miksi_apteekeissa_ei_saa_…
https://www.vauva.fi/keskustelu/1481451/ketju/mika_teita_apteekissa_toi…
https://www.vauva.fi/keskustelu/1643648/ketju/onko_apteekkien_palvelu_m…
https://www.vauva.fi/keskustelu/2834401/pakotetaanko-teita-apteekkimyyj…
https://www.vauva.fi/keskustelu/1311554/ketju/pateeko_tietosuoja_apteek…
Kovasti ihmiset väittää etteivät neuvoja tarvitse. Kuitenkin yllättävän moni ei tee eroa vaikkapa Buranan ja Panadolin välille. Usein vannotaan vain toisen nimeen.
Nenänavaussuihkeita käytetään aina kun on nuha.
Allergialääkkeet ovat yksi ja sama asia. "Zyrtec" kattaa heille ne.
Todellakin on neuvonta tarpeen.