Ärsyttääkö ketään muuta apteekin myyjien palveluintoisuus?

Yritänkin ostaa kaiken mahdollisen jostain muualta kuin apteekista ja menen apteekkiin vain jos tuotetta ei saa mistään muualta.

apteekissa ei ole mitään intimiteettisuojaa. Ei siis erikseen rahastuspuolta vaan täti kassalla esittelee, että tätä puikkoa laitetaan sitten sinne ja sinne (vaikka hiivatulehdus kyseessä tms.) kaikki väkisinkin kuulevat..

Ei täällä väkisin tupata jos ilmaisee ettei tarvi apua. Ennemmin rassaa se että ei vaivauduta tarkistamaan lääketietoja vaan kohautellaan olkapäitä jos ei suoralta kädeltä tiedetä vastausta.

velvollisuus antaa lääkeneuvontaa ja varmistaa, että asiakas on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Jos ja kun itsehoitolääkkeitä pidetään palveluvalinnassa, on siellä koko ajan oltava farmaseuttista henkilökuntaa avustamassa asiakkaita. Muuten voi olla kohta taas kaikki lääkkeet tiskin takana - lääkelaitos valvoo tarkastuksissaan mm. sitä annetaanko asiakkaalle riittävävästi tietoa. Osa apteekkareista sitten muuten vaan haluaa lääkkeet tiskin taakse, näin jokainen asiakas varmasti saa neuvontaa.



Hiivatulehduskaan ei ole aina ja kaikilla niin selvä juttu!

Ensinnäkään apteekissa kukaan ei tule kysymään " Tarvitsetko apua" , vaan kysymykset ovat aina tyyliä " Minkähänlaiseen vaivaan etsit apua?" tai " Minkälaista tuotetta katselet?" .



Toisekseen apteekissa käy aina niin että kun saat yhden myyjän karkotettua niin 20 sekunnin kuluttua paikalle ryntää toinen myyjä kysymyksineen.



Ja sitten ne myyjät jäävät siihen viereen kyttäämään joka tapauksessa vaikka sanot ettet tarvitse apua ja rupeavat kuitenkin kertomaan ja kommentoimaan tuotetta jonka otat hyllystä käteesi lukeaksesi paketin kylkeä ja jatkavat kysymyksiään...



Toisin sanoen tarttuvat kiinni kuin takiaiset ja irti et pääse.



ap

" No hei, tarvitko apua?" *reipas ja tekopirteä, kuuluva ääni*



" Oikeestaan mä vaan katselen tässä..öö...näitä.." *mutinaa hiljaisella äänellä*



" Joo, siis toi peräpukamavoide on kuulemma ollut tosi hyvä! Minkä tyyppistä ongelmaa sulla on? Onko pitkään jatkunut!" *innokasta huutoa*



*poistuu takavasemmalle*

farmasisti

Hei 7, tuutko kertomaan tuon niille kohauttelijoille?

-6-





Entisessä asuinpaikassa oli tuo tiskin takaa-systeemi ja oli se noloa siinä kaikkien edessä ostella jotain intiimijuttuja tms...

ap

yritänkin mennä aina silloin kun on paljon porukkaa että saisi rauhassa katsella. Osaan kyllä pyytää apua tarvittaessa

Sanoin, että erästä ainesosaa ei saa vitamiinipillereissä olla, niin sitten farmaseutti valittavaan ääneen sanoi, että sen näkee varmemmin vain Farmaca Fennicasta. Minä sitten kehoitin menemään katsomaan. Meni vaivoin. Sitten kun tuli takaisin sanoi, että paketin sisällä voi olla vielä maininta siitä aineesta, vaikka Farmacassa ei ollut. No, ei kyllä sitten sieltä sisältä viitsinyt katsoa.



Turussa eräässä apteekissa farmaseutit jauhavat purkkaa asiakkaita palvellessaan ja puhuvat keskenään ruotsia. Ovat aika ei-mukavia.

Itse toimin niin, että tervehdin kylmän koleasti ja vältän katsekontaktia sen jälkeen. Jos tulevat jotain puhumaan sanon, että " katselen" . Pitää olla tosi tyly, jotta saa olla rauhassa.



Paras oli kerran, kun olin valinnut itse päänsärkylääkkeen, niin kassalla farmaseutti vielä kysymään " onko tuttu tuote" . Tiedän, että oli juuri valmistunut...siitä moinen typeryys johtui...

silloin vältyt käyttöohjeilta. Hiivalääkkeitä ei tulisi käyttää, jos ei ole varma onko kyseessä hiiva, jos on alle 16-vuotias tai jos hiivatulehdus on ensimmäinen. Siksipä on vähän katsottava, mitä kenelle myy. Voit myös kirjoittaa tuotteen nimen paperille ja sanoa, että tuttu tuote, silloin et joudu muuta kuin maksamaan tuotteen. Meille esim. hiivatulehduksesta puhuminen on luonnollista eikä ehkä tajuta, että se nolottaa monia. Itse pyrin kyllä työssäni käyttämään tervettä järkeä juuri siinä, milloin annan infoa ja milloin en. Mutta tosiaan laki velvoittaa.

farmasisti

Itse ostin sitruunahappoa pesukonetta varten ja kysyin, että " onko paketissa ohjetta" , niin täti tylysti totesi " kyllähän asiakkaan pitää itse tietää mihin tuotetta ostaa ja miten käyttää" . Toinen kerta oli, kun olin ostamassa alumiinikloridiliuosta, enkä muistanut vahvuutta, niin millään ei meinannut palvelua tulla. OUTOA:

tyyliin, niin voi olla että hän seuraavaksi saa palautetta apteekkarilta tai proviisorilta että pitäisi olla reippaampi....*kokemusta on*

Tampereella lääkettä ja halusin loput reseptistä, eli 50 pilleriä. Heillä oli vain 20 pillerin rasioita. Ei suostunut jakamaan yhtä rasiaa, vaan sanoi, että tule sitten kun olet nämä syönyt, niin katsotaan, josko olisi tullut 10 kpl:n rasioita.



Yleensähän he jakavat, jos ei ole sopivaa määrää. Tämä ei jakanut, vaikka pyysin.

Olin hakemassa pikkupaikkakunnan apteekista raskustestiä. Yritin vaivihkaa tähyillä missä hyllyllä niitä olisi, kun tultiin kysymään mitä etsit. Mutisin hiljaa, että raskaustestiä... Tätsykkä siihen kovalla äänellä (niin että kaikki naapurinmummot ja muut paikalla olijat varmasti kuulivat) " AI RASKAUSTESTIÄ?"

En ehkä rv 5 olisi vielä halunnut, että koko kylä tietää...

ei mielestäni vaan tarvitse tehdä huutamalla. Sensijaan rauhallisesti asiakkaan puoleen kääntyen ilman, että koko huone asian kuulee. Kerrankin erän vanhempi mies mumisten kysyi jotain palveluhalukkaalta farmaseutilta. Tämä lopulta kuuli muminan seasta jotain ja kailotti kovaan ääneen, että niin SITÄ VIAGRAA SIIS TARKOITAT. Selvisi siis monelle muullekin vanhan miehen etsimän tuotteen nimi.

Reipas ja palveleva voi olla tunkematta/kailottamattakin.

ihan " arkikieltä" työssäni, niin silti käsitän että ne ovat asioita, jotka ovat hyvin intiimejä, ja vaativat hienotunteisuutta. Eikö siellä farmaseutin koulutuksessa käydä tälläisiä, asiakkaan kohtaamiseen ja arkaluontoisiin asioihin liittyviä asioita läpi??