Olen töissä apteekissa, ja tuon esille näkökulman

Vierailija

04.09.2018 | 09:21

Tuon näkökulman vastineena esille toiseen ketjuun viitaten, jossa keskustellaan ostosrauhasta apteekissa.

Olen töissä pääkaupunkiseudulla isossa apteekissa, jonka päivittäinen asiakasmäärä on suuri. Näistä asiakkaista ylivoimainen enemmistö on hyvin halukas keskustelemaan farmaseutin kanssa lääkityksestään ja näkisin ongelmaksemme ennemminkin sen, ettemme pysty vastaamaan sillä volyymilla, mitä asiakkaat haluaisivat itsehoitolääkepuolella keskustella. On siis virhe kuvitella pelkän keskustelupalstan perusteella, ettei lääkeneuvontaa kaivata. Sitä halutaan paljon ja nykyisin vieläkin enemmän ihmisten ollessa valveutuneita. Googlen kautta löytää erinomaista ja asiantuntevaa tietoa JOS ymmärtää ne kriteerit, jotka lähteen on täytettävä ollakseen edellä mainittua. Googlesta löytää myös pilvin pimein väärää ja jopa hengelle vaarallista informaatiota pahimmillaan naamioituna näennäisesti luotetun lähteen tuottamaksi ja tämän saan työssäni huomata asiakkaiden parissa päivittäin.

Toiseksi otan kantaa lääkeneuvontaan ja lääkitysturvallisuuteen liittyen. Apteekkia ei voi verrata ruokakauppaan. Lääke on lääke, vaikka se olisi hyllyssä ostettavissa ilman reseptiä. Parasetamolilla saa itseltään muutamalla tabletilla hengen pois ja ibuprofeeni puolestaan on osallisena vuosittain yli sadan henkilön kuolemaan. Farmaseutti on lain mukaan _velvollinen_ ottamaan selvää, mitä lääkettä asiakas haluaa ja mihin vaivaan.

Moni asiakkaista käyttää itsehoitolääkkeitä väärin silkkaa ymmärtämättömyyttään. Ei se useimmiten onneksi hengenvaarallista ole, mutta voi tuottaa kuitenkin monen laisia terveydellisiä ongelmia pitkällä tähtäimellä. Tämä koskee myös vitamiineja.

Farmaseuttien on tunnettava useita satoja lääkkeitä, niiden toimintamekanismit reseptori- ja välittäjäainetasolla. Niiden yleisimmät interaktiot on osattava ulkoa ja tiedettävä, mihin mekanismiin interaktio perustuu. Sairaudet ja niiden patogeneesit on tunnettava, koska on lääkkeitä ja nimen omaan myös itsehoitolääkkeitä, joita ei saa käyttää tietyn sairauden kanssa tai on noudatettava suurta varovaisuutta. On myös asiakkaita, jotka tulevat apteekkiin ostamaan itsehoitolääkettä johonkin vaivaan, joka todellisuudessa ei ole hoidettavissa ko lääkkeellä, vaan vaatii toisen valmisteen tai lääkärin konsultaation.

Eräässä Apteekkariliiton Twitter-tempauksessa oli taannoin hyviä esimerkkejä siitä, miten suuri ja edelleen kehitettävä apteekkien neuvonnan tarve on. Emätinpuikkoja ei saa nielaista, parasetamoli ei sovi krapulalääkkeeksi, koska se on maksatoksinen, rintakipua ei saa varauksetta hoitaa närästyslääkkeillä, aspiriini kipulääkkeenä on useimmiten huono vaihtoehto, koska se estää veren hyytymistä, ibuprofeenia ei tulisi käyttää useita kertoja viikossa ilman mahansuojalääkettä, jos on astma, tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää/ varoa, yskänlääkkeessä valitaan mielellään limaa irrottava vaihtoehto, vaikka se useimmiten pahentaa oireita, useampien eri vitamiinivalmisteiden käyttö voi nostaa päivittäisen saannin moninkertaiseksi suosituksiin nähden jne.

Lopuksi yhteenvetona: farmaseutti haluaa varmistua sinun turvallisuudestasi. Se on hänen lakiin kirjattu velvollisuutensa. Hän kyselee sairauksistasi ja oireistasi, koska hän tuntee lääkkeet ja niiden käyttöaiheet. Kyse ei ole pelkästään asiakaspalvelusta sanan siinä merkityksessä, kuin vaikkapa vaateliikkeessä tai huonekalukaupassa. Kyse on asiantuntijuuden tuomisesta saataville ja tämä on edellytyksenä sille, että mitään lääkkeitä ylipäätään saa myydä muutoin kuin reseptillä.

Vastaa

Tapahtumat

Olen töissä apteekissa, ja tuon esille näkökulman

Kommentit (97)