Lue keskustelun säännöt.
Millainen mies haluaa parisuhteen jossa ei riidellä?
02.09.2018 |
Enkä nyt puhu jatkuvasta päivittäisestä riitelystä, vaan muutama kerta vuodessakin on liikaa.
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli aina pitää olla asioista samaa mieltä? Entä kun ei ollakaan? Se on riitelyä. En usko, että tuollaisia suhteita on edes olemassa.
En ole itse riidellyt koskaan parisuhteessa, ja olen melkein kaikesta eri mieltä kuin mieheni.
No, mä taas lasken erimielisyydet riitelyksi. Riitely tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.
Taidat riidellä jatkuvasti jonkun kanssa. Kaltaisesi ihmiset ovat raskaita ja ahdistavia. Heti alkaa rienaus ja painostus, jos sun mielipiteesi tai näkemys ole muiden kassa sama.
Erimieltä oleminen ei ole väärin, eikä ilkeää, eli siitä ei saa riitaa kuim mt-ongelmaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minää ainakin tykkään naisista joillla on kiivas temperamentti. Vaikka ehkää vastenmieliseltä se kajahtaaa naisen korvaan selllaisenaan miehen sanomaana näin suorasukaisesti muttta se kiihotttaa misestä. Se on haastavaaa urokkselle saada naineen on niin rehellisimmillään että kunn naiinen itkee niiin se herätttää miehesssä suojeluvaaiston ja kuun naineen ärjähtää niin se onn temperamenttiaa ja älylllistää haastamista.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole koskaan riitoja tai erimielisyyksistä, niin jompikumpi joustaa liikaa ja antaa periksi omissa tarpeissaan.
Jos suhteessa on riitapukari ja nössö, joka ei uskalla kertoa tarpeistaan tai olla eri mieltä, nössö saattaa joustaa liikaa. Siitä ei kuitenkaan ole kyse tässä ketjussa! Et ilmeisesti tee eroa riidan ja erimielisyyden välillä? Me teemme. Erimielisyyksiä tulee väistämättä, kun kaksi oman tahdon omaavaa aikuista elää yhdessä. Nämä vain pysyvät normaalisti keskustelutasolla. Jos erimielisyys on syvää, tulee pitkä keskustelu. Ei tuolloin kumpikaan jousta liikaa omista tarpeistaan! Riitapukarithan ne pyrkivät tuohon, että toinen joustaa liikaa! He haluavat hyvää vain itselleen Neuvottelijat pyrkivät molempia tyydyttävään ratkaisuun!
Vierailija kirjoitti:
Nössöjä, kun katsoo miten italialaiset ja espanjalaiset riitelevät ja silti perheyhteys on tiiviimpi kuin suomalaisilla hajuttomilla ja mauttomilla, joilla ei tunnu olevan mitään tunteita. Vahvasti tunteva ihminen rakastaa ja osaa myös riidellä, se on tavallaan läheisyyden ja luottamuksen osoitus, että uskaltaa sanoa ja ilmaista ja etenkin käsitellä asioita vaikka riitelemälläkin. Ei tietysti jopo joutavista asioista mutta isoista asioista joista syntyy tunnekuohuja, sitten jos niitä ei käsitellä aikanaan ja tunteet padotaan, tulee riita ja ero vaikka väärin puristetusta hammastahnatuubista kun tulee sietämisen raja vastaan. Serranon perhe joka tuli tv:stä on hyvä esimerkki siitä miten perheessä rakastetaan voimakkaasti ja myös osataan riidellä rakentavasti ja rakkaudella.
Juu ja lapset, kehitysvammaiset sekä simpanssitkin näyttävät herkemmin negatiivisia tunteitaan. Ei sivistyneenkään ihmisen tarvitse padota tunteitaan, niitä voi purkaa monin tavoin vaikka lenkillä. Ja kun sivistystä on tarpeeksi ja itseluottamus kohdillaan, ei eriävät näkemykset synnytä tunnekuohuja. Ilman suurta draamaa asioistaki pystyy keskustelemaan rakentavammin.
Tiivis perheyhteys ei ole mikään hyve, usein se on myös epäitsenäisyyden kustannuksella. Suomalaiset eivät todellakaan ole mitään hajuttomia ja mauttomia, tunteettomia. Olemme erittäin suurten tunteiden ihmisiä, joilla monilla laukkaa rauhallisen ulkokuoren alla villit hevoset. Emme vain ole niin teatraalisia ja itsekeskeisiä, että pitää tehdä itsestään numero joka paikassa ja tuoda itseään esiin. Taitaa olla oikeasti niin, että suomalaisten itsetunto onkin paremmalla tolalla, kuin etelän immeisten, joiden pitää koko ajan esittää jotain, latoa lipeviä kohteliaisuuksia vailla tarkoitusta ja tuoda itseään niin kovasti esiin.
Vierailija kirjoitti:
Minää ainakin tykkään naisista joillla on kiivas temperamentti. Vaikka ehkää vastenmieliseltä se kajahtaaa naisen korvaan selllaisenaan miehen sanomaana näin suorasukaisesti muttta se kiihotttaa misestä. Se on haastavaaa urokkselle saada naineen on niin rehellisimmillään että kunn naiinen itkee niiin se herätttää miehesssä suojeluvaaiston ja kuun naineen ärjähtää niin se onn temperamenttiaa ja älylllistää haastamista.
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naama punaisena huudetaan niin siinä riitelee jo ihmisetkin eikä vain asiat. En siedä huonoa käytöstä, joten poistun tilanteesta, kunnes toinen saa itsensä taas älykkäiden kirjoihin. Joskus poistun heidän elämästään lopullisesti, koska heidän kanssaan ei tosi asiassa voi keskustella asioista. Pitävät kaikkea eri mieltä olemista jotenkin uhkana itselleen ja riitelynä, jolloin alkavat itse riidellä.
No et ainakaan voisi työskennellä eduskunnassa kun siellä pitää pystyä olemaan asioista eri mieltä jopa riitelemällä ja antaa vastapuolelle samalla mitalla takaisin. Itse pidän sellaisia tasaisia ihmisiä vähän mielenkiinnottomina ja tylsinä jotka eivät osaa pitää puoliaan vaikka riitelemällä jos siihen on todellista aihetta. Itse tunnen voimakkaasti, rakastan ja osaan myös antaa tarvittaessa takaisin, olen saanut hyvää palautetta aitoudestani. En kuitenkaan mene henkilökohtaisuuksiin ja loukkaa ketään, olen varmasti ihmisenä kiltimpi kuin joku tasainen luonne joka sitten takanapäin juoruilee ja on epälojaali, asiat on puitava edessä eikä selän takana.
Outo oletus, että se joka osaa olla riitelemättä olisi joku nössö hissukka jota voi kohdella miten vain :,D asiahan on juuri toisinpäin. He vain lähtevät ja jättävät sinut yksin huutamaan negatiivisuuttasi. Mielenrauhani on paljon arvokkaampaa kuin joku rääkyjä ja hänen tarpeensa ”olla aito”. Bye.
Olen juuri kuvailemasi kaltainen. Minun yli ei kävellä, katson tiukan paikan tullen loppuun asti, jos ei voi asiallisesti väistää konfliktia tai joku menee liian pitkälle. Kerran eräs vanhempi henkilö uhkaili varsin vakavasti 19 vuotiasta poikaani. Tapasin hänet kasvotusten ja hän "riiteli", huutaen näkemyksiään pää punaisena. Sanoin hänelle erittäin jäätävän rauhallisesti, että vielä kukaan ei ole ylittänyt rajaa, mutta jos toteutat uhkauksesi, tulemme alueelle josta kenelläkään ei ole paluuta tähän hyvään elämään, jota nyt kaikki elämme, oletko valmis siihen? Ja tarkoitin sitä. Hän lopetti huutamisen heti ja lähti mitään sanomatta pois, jättäen perheemme rauhaan. Muutoin kyllä väistän aina, jos joku riehuu, mutta ei käy kiinni. En provosoidu, enkä alennu ottamaan kantaa, mikäli toinen ei voi esittää kantaansa asiallisesti, mikä tunnekuohussa onkin usein vaikeaa.
Tätä asiaa on myös tutkittu. Höyryjä päästelevät eivät saavuta sitä, mitä kuvittelevat. Heille tulee adrenaliinin virtaamisen vuoksi sellainen tunne, että helpotti, mutta paha olo ei mene pysyvästi pois, päinvastoin se kasvaa. Lisäksi he tartuttavat huonoa fiilistä muihin ihmisiin, jotka joutuvat poistamaan ne itsestään sivistyneesti, muita vahingoittamatta, jos ovat tolkun ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka ette riitele, miten ilmaisette kiukun ja suuttumuksen, pettymyksen jne. kielteiset tunteet?
Öö, puhumalla? Enkä aina tuo kielteisiä tunteita esiin. Joskus voi olla vaan yleinen v..tus päällä ja se menee ohi esimerkiksi pitkällä lenkillä, ei aina tarvitse kaataa jätekuormaa muiden niskaan. Ja kun on hyvä suhde, tietää että aina voi puhua, jos kokee sen tarpeelliseksi. Miten tämä edes liittyy riitelyyn? Miksi erimielisyyden jostakin asiasta vaikka asunnon hankintaa suunnitellessa pitäisi synnyttää negatiivisia tunteita? Johtuisiko vaikka siitä, että toisella on paremmat perustelut näkökannalleen ja se vähän harmittaa minua? No mitenkä minä sen sitten ratkaisen. Funtsin asiaa ja totean, että olet kyllä oikeassa ja samalla omakin harmitus menee ohi. Jotkut alkavat siinä tilanteessa riitelemään ja purkamaan kiukkuaan, kun huomaavat että toisella on paremma perustelut. Sillä raivoamisella sitten yritetään saada oma kanta läpi, kun perusteet loppuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka sanovat, etteivät koskaan riitele joko valehtelevat, ovat jotenkin tunnekylmiä psykopaatteja tai eivät ole kohdanneet elämässä minkäänlaisia isompia ristiriitatilanteita tai stressiä.
Miksi koet tarvetta valehdella? On paljon ihmisiä, jotka vaikeassa tilanteessakaan eivät riitele olematta tunnekylmiä. Vaikeuksissahan se vasta punnitaan, osaako pari tehdä yhteistyötä. Monissa perheissä osataan. Se on aivan normaalia!
Hän kokee tarvetta sanoa itselleen noin, koska ei halua kuulla, että muilla menee oikeasti niin hyvin, että heillä keskustellaan ongelmista, kun taas hän itse on riitaisassa suhteessa? Hän tajusi juuri, ettei hänen suhteensa ehkä olekaan hyvä ja normaali ja nyt yrittää valkopestä sen puhtaaksi väittämällä onnellisempia valehtelijoiksi tai tunnekylmiksi, jopa sairaiksi. Nämä itse tietävät, ettei se ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Näyttää olevan? Et sinä ainakaan kolmatta älyllisen haastamisen määritelmää tuonut, eikö totta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Piikittely on osa tätä suomalaista negatiivisen kommunikoinnin kulttuuria. Mukaälyllistä ja lapsellista kakkaa. Älykkäälle piikin keksiminen ei tuota vaikeuksia, mutta sivistynyt ei päästä sitä suustaan. Maailmassa on ilkeyttä ihan tarpeeksi ilman, että sitä verhotaan älykkyyden kaapuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Pidä sitten huolta, että toinenkin on huonosti kasvatettu ja pitää tuollaista älyllisesti stimuloivana ja hauskana! Muuten se on vain kiusaamista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Silloin ei taida olla kyse riitelystä, vaan kahden samantyylisen huumorintajun omaavan ihmisen hyväntahtoisesta vitsailusta suhteessa, jossa on hyvä keskinäinen luottamus ja kumpikin tietää, ettei toinen halua loukata. Ei oikeastaan liity tähän keskusteluun mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Näyttää olevan? Et sinä ainakaan kolmatta älyllisen haastamisen määritelmää tuonut, eikö totta?
Piikittely itkun tirautuksella höystettynä ja piikittely ilman itkemistä. Ovatko sitten eri määritelmiä vai saman määritelmän alakategorioita, sitä en osaa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Näyttää olevan? Et sinä ainakaan kolmatta älyllisen haastamisen määritelmää tuonut, eikö totta?
Piikittely itkun tirautuksella höystettynä ja piikittely ilman itkemistä. Ovatko sitten eri määritelmiä vai saman määritelmän alakategorioita, sitä en osaa sanoa.
Minulle tuo piikittely itkun tirauksella höystettynä on ihan vain ilkeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Piikittely on osa tätä suomalaista negatiivisen kommunikoinnin kulttuuria. Mukaälyllistä ja lapsellista kakkaa. Älykkäälle piikin keksiminen ei tuota vaikeuksia, mutta sivistynyt ei päästä sitä suustaan. Maailmassa on ilkeyttä ihan tarpeeksi ilman, että sitä verhotaan älykkyyden kaapuun.
Muuten hyvä kommentti, mutta turhaan moitit suomalaista kulttuuria. Olet itsekin osa sitä. Yhdessä sen muodostamme, emmekä ole sen huonompia tai parempia kuin muut. Jokaiselle kansalle on kehittynyt vain omanlaisensa, kansanluonteelle ominainen kulttuuri. Ja kaikissa kansoissa on sivistyneitä ja vähemmän sivistyneitä, viisaita ja tyhmiä ihmisiä, enkä puhu nyt älykkyydestä, sekin toki jakautuu gaussin käyrään mukaan kaikissa kansoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä haastamista on pitkä, syvällinen keskustelu eikä mikään toisen itkuun saattaminen ja piikittely.
Tuossako on vaihtoehdot? Molemminpuolinen nokkela piikittely voi olla älyllisesti hyvinkin haastavaa. Se voi olla myös hauskaa. Kenenkään ei tarvitse itkeä.
Piikittely on osa tätä suomalaista negatiivisen kommunikoinnin kulttuuria. Mukaälyllistä ja lapsellista kakkaa. Älykkäälle piikin keksiminen ei tuota vaikeuksia, mutta sivistynyt ei päästä sitä suustaan. Maailmassa on ilkeyttä ihan tarpeeksi ilman, että sitä verhotaan älykkyyden kaapuun.
Muuten hyvä kommentti, mutta turhaan moitit suomalaista kulttuuria. Olet itsekin osa sitä. Yhdessä sen muodostamme, emmekä ole sen huonompia tai parempia kuin muut. Jokaiselle kansalle on kehittynyt vain omanlaisensa, kansanluonteelle ominainen kulttuuri. Ja kaikissa kansoissa on sivistyneitä ja vähemmän sivistyneitä, viisaita ja tyhmiä ihmisiä, enkä puhu nyt älykkyydestä, sekin toki jakautuu gaussin käyrään mukaan kaikissa kansoissa.
En yleensä moitikaan suomalaista kulttuuria. Nyt koin kuitenkin aiheelliseksi, koska tuota heikompien piikittelyä tapaa nimen omaan täällä. Muualla sitä harvemmin harrastetaan. Se on eräänlainen sanallinen alistuspeli. Kumpikin pyrkii saamaan älyllisesti yliotteen toisesta. Harvinaista muualla.
Millainen ihminen HALUAA suhteen, jossa riidellään?
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen HALUAA suhteen, jossa riidellään?
Hyvin harva. Osalle se tuntuu kai adrenaliiniryöpyltä. Tuntee elävänsä ja rakastavansa? En tiedä, en ole sellainen. Toisaalta hekään eivät luultavasti tahallaan halua riitaisaa suhdetta. Tunteet vain ovat niin pinnassa koko ajan. Myös ne hyvät tunteet. Siksi he voivat kokea vuorotellen rakastavansa ja vihaavansa. Minulle sellainen olisi raskasta ja kuluttavaa.
Vahingoista on turha suuttua. Eivät ne siitä vähene. Nehän ovat vahinkoja alun perinkin! Siitä olen samaa mieltä, että vaikeudet opettavat keslinäisestä kommunikoinnista. Joissakin perheissä se pelaa ja ei tarvitse riidellä. Nämä perheet huomaavat vaikeuksissa olevansa vahvoilla, kun asiat ratkaistaan yhdessä.