Uskotteko älykkyysosamääriin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sellainen, joka koulussa on pärjännyt varsin helposti ja saanut kiitettäviä luku- ja taideaineissa ilman pänttäämistä. Esseiden kirjoittaminen on ollut helppoa, olen nuorena jo kiinnostunut ajattelua vaativasta tekstistä joka saattaa sisältää paljon käsitteitä, opin helposti kieliä ja osaan tulkita symboliikkaa vaikka runoissa ja laulun sanoituksissa. Matematiikan numeroni olivat kiitettäviä vain ala-asteella ja hyviä yläasteen loppuun asti, sen jälkeen matematiikka ei paljon minua kiinnostanut (tai en osannut?), joka tapauksessa en kehittynyt siinä. Avaruudellista hahmottamiskykyäni kuvailisin korkeintaan keskinkertaiseksi. Näissä epävirallisissa Mensan nettitesteissä olen saanut keskimääräiset pisteet.

En tiedä, olenko oikeasti tyhmä tai keskiverto, vai kärsinkö hahmottamisen häiriöstä tai matemaattisesta lukihäiriöstä - joka lapsellani on todettukin - ja tämä kuvastuu negatiivisesti älykkyystestissä.

Jos olet kerran saanut keskinkertaiset pisteet testeissä, miksi kuitenkin epäilet että tulos kuvastuisi negatiivisesti? Sanoitkin tuossa jo että olet lahjakas kielellisesti, mutta ei kai se automaatisesti tarkoita että olisit lahjakas myös matemaattis-visuaalisesti?

Niin, yritin tuoda esille ristiriitaa - ehkä Mensan testin kuuluisi olla matemaattis-visuualista ymmärrystä mittaava testi, mutta älykkyysosamäärää mittaavana testinä sitä käytetään. Testin tulos kertoo minun olevan keskivertoälykäs, mikä tuntuu hieman epäreilulta, keskivertoa huonompi matematiikassa ja hahmottamisessa voin kyllä auliisti todeta olevani.

My bad, then :)

Mutta ei kai se Mensankaan vika ole, jos kansa ymmärtää väärin mitä he mittaavar? Tästä on ollut viimeisen 5-10 v aikana niin paljon puhetta, että luulisi jo peräpuljun Patenkin tietävän että älykkyys ei ole ainoastaan mitä Mensa katsoo.

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).

Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.

Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.

Tuo ei ole lainkaan ristiriitaista, sillä voi hyvinkin olla, että he ovat esimerkiksi erityisherkkiä. Keskiverron ohittaviin kuuluu suhteellisen merkittävä osuus erityisherkkiä ihmisiä, eli heitä joiden aivot vastaanottavat informaatiota "liian paljon". He loistavat helposti tietyillä elämän alueillaan, mutta myös ylikuormittuvat herkemmin ja voivat kokea neurologisia eroavaisuuksia, kuten vähäinen serotoniinin tuotanto, joka on yhtenä tekijänä masennuksessa, paniikkihäiriössä ja päihteide n käytössä. Kommentoin mobiilina, eli en voi laittaa linkkejä, mutta löydät lisää kun etsin halusanalla "erityisherkkä" tai "highly sensitive person". Toivottavasti tämä vähän avasi asiaa :)

Hei jotain tällaista kai yritin sivuta, vaikka voi liittyä muuhunkin kuin erityisherkkyyteen(?) t. Ap.

Jos olen älykäs ja minulla on älykäs kaveri, niin en tiedä onko nyt ÄLY se suurin varsinainen yhdistävä tekijä :D kun koen että ne on jotkut persoonallisuuden piirteet esimerkiksi, missä olemme samanlaisia. Esimerkiksi se, että asiat puhutaan jollain tapaa suorempaan kuin useimmille ihmisille kokemukseni mukaan voi, koska kumpikaan ei ajattele sitä loukkaavana, tai asiana mistä otetaan itseen, vaan enemmänkin mielenkiintoisena keskusteluna.

Ap

En ole alan ammattilainen, joten kannattaa suhtautua varauksella ja tarkistaa mitä sanon, mutta ainakin minusta sinun ja kaverisi tilanne kuulostaa siltä, että kommunikoitte samoin. Kuten kaikki tiedetään, ihmiset kommunikoivat kukin tavallaan, kun sanojen merkitys tulee helposti esiin samoin kommunikoivan kanssa, niin vaikeiden tai syvien asioiden käsittelykin on helpompaa ilman loukkaantumista ja väärinkäsitystä. Varmaan jokainen tuntee jonkun, jonka tapaan kuuluu kiroilla vaikka olisi hyvällä tuulella, tai henkilön joka välttelee kiusallisia aiheita kuin ruttoa, tai henkilön joka tuntuu tulevan kaikkien kanssa juttuun, kuitenkin jos nämä 3 ilmaisevat samaa asiaa, se voi tulla ulos monessa muodossa.

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Älykkyys on virallisesti jaettu seitsemään kategoriaan, mutta testit mittaavat useimmiten juurikin matemaattista osaamista. Täten pisteiden ja elämän välinen korrelaatio voi olla vaikea hahmottaa, sillä yhdellä alueella loistava voi tuntea olevansa hukassa kohdatessaan muita haasteita.

Kinestisesti älykäs ymmärtää kehoaan, liikettä ja toimintaa, mutta voi kokea kielet vaikeiksi ymmärtää ja niin edelleen. Ei siis kannata tuntea epätoivoa jos yhtälöt tai ranska tökkii, vaan suhtautua asiaan kokonaisuutena.

Hohhoijaa. Älykkyystestit mittaavat kyllä yleisemmin kykyä loogiseen ajatteluun ja päättelykykyä kuin matemaattista lahjakkuutta sinänsä. Toki looginen ajattelu on olennainen osa myös matematiikkaa, mutta silti minua häiritsee kun näitä kahta asiaa ei osata erottaa toisistaan.

Ja keskustelun otsikko on typerästi muotoiltu, koska älykkyysosamäärät eivät ole mikään uskon asia mallia joulupukki. Joka tapauksessa vastaukseni aloittajan kysymykseen on, että oikein suunnitellut loogista ajattelua mittaavat testit kertovat ihan oikeasti miten älykäs ihminen on. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai liikunnallista lahjakkuutta ne eivät tietenkään mittaa, mutta nämä eivät olekaan älykkyyttä vaan muita lahjakkuuden lajeja.

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Älykkyys on virallisesti jaettu seitsemään kategoriaan, mutta testit mittaavat useimmiten juurikin matemaattista osaamista. Täten pisteiden ja elämän välinen korrelaatio voi olla vaikea hahmottaa, sillä yhdellä alueella loistava voi tuntea olevansa hukassa kohdatessaan muita haasteita.

Kinestisesti älykäs ymmärtää kehoaan, liikettä ja toimintaa, mutta voi kokea kielet vaikeiksi ymmärtää ja niin edelleen. Ei siis kannata tuntea epätoivoa jos yhtälöt tai ranska tökkii, vaan suhtautua asiaan kokonaisuutena.

Hohhoijaa. Älykkyystestit mittaavat kyllä yleisemmin kykyä loogiseen ajatteluun ja päättelykykyä kuin matemaattista lahjakkuutta sinänsä. Toki looginen ajattelu on olennainen osa myös matematiikkaa, mutta silti minua häiritsee kun näitä kahta asiaa ei osata erottaa toisistaan.

Ja keskustelun otsikko on typerästi muotoiltu, koska älykkyysosamäärät eivät ole mikään uskon asia mallia joulupukki. Joka tapauksessa vastaukseni aloittajan kysymykseen on, että oikein suunnitellut loogista ajattelua mittaavat testit kertovat ihan oikeasti miten älykäs ihminen on. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai liikunnallista lahjakkuutta ne eivät tietenkään mittaa, mutta nämä eivät olekaan älykkyyttä vaan muita lahjakkuuden lajeja.

Howard Gardnerin seitsemän älykkyyden teoria omaa laajimman kannatuksen ja toimiikin useimmiten määritteenä, joten kinestinen ja interpersoonalinen ovat älykkyyden lajeja. Tämä määritelmä tuli käyttöön jo 80-luvulla.

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Älykkyys on virallisesti jaettu seitsemään kategoriaan, mutta testit mittaavat useimmiten juurikin matemaattista osaamista. Täten pisteiden ja elämän välinen korrelaatio voi olla vaikea hahmottaa, sillä yhdellä alueella loistava voi tuntea olevansa hukassa kohdatessaan muita haasteita.

Kinestisesti älykäs ymmärtää kehoaan, liikettä ja toimintaa, mutta voi kokea kielet vaikeiksi ymmärtää ja niin edelleen. Ei siis kannata tuntea epätoivoa jos yhtälöt tai ranska tökkii, vaan suhtautua asiaan kokonaisuutena.

Hohhoijaa. Älykkyystestit mittaavat kyllä yleisemmin kykyä loogiseen ajatteluun ja päättelykykyä kuin matemaattista lahjakkuutta sinänsä. Toki looginen ajattelu on olennainen osa myös matematiikkaa, mutta silti minua häiritsee kun näitä kahta asiaa ei osata erottaa toisistaan.

Ja keskustelun otsikko on typerästi muotoiltu, koska älykkyysosamäärät eivät ole mikään uskon asia mallia joulupukki. Joka tapauksessa vastaukseni aloittajan kysymykseen on, että oikein suunnitellut loogista ajattelua mittaavat testit kertovat ihan oikeasti miten älykäs ihminen on. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai liikunnallista lahjakkuutta ne eivät tietenkään mittaa, mutta nämä eivät olekaan älykkyyttä vaan muita lahjakkuuden lajeja.

Howard Gardnerin seitsemän älykkyyden teoria omaa laajimman kannatuksen ja toimiikin useimmiten määritteenä, joten kinestinen ja interpersoonalinen ovat älykkyyden lajeja. Tämä määritelmä tuli käyttöön jo 80-luvulla.

Nuo mainitsemasi ominaisuudet eivät ole klassista älykkyyttä, vaan kuten sanoin, ne ovat eri lahjakkuuden lajeja. Ihmisillä, jotka eivät ole klassisesti (matemaattis-loogisesti) älykkäitä, on toisinaan kova tarve selittää itselleen ja muille olevansa älykkäitä vaikka testit sanoisivat muuta, ja tämä onnistuu väittämällä että älykkyyden määritelmä olisi jotenkin erityisen kapea.

Itse en ymmärrä mikä idea tässä on ja miksi ei voida puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Jos minulle sanotaan jonkun henkilön olevan rikas, ajattelen ensimmäiseksi hänellä olevan paljon rahaa. Tietysti terveydestä tai hyvistä ihmissuhteista voidaan myös joskus kaunopuheisesti puhua rikkautena, mutta silti minulle terve ihminen on terve ja rikas ihminen on rikas. Olisi tosi epäkäytännöllistä joutua joka kerta tarkentamaan erikseen, tarkoittaako fyysistä, taloudellista vai sosiaalista rikkautta...

Standardoidut älykkyystestit on laadittu siten, että ne mahdollisimman hyvin ennustaisivat henkilön edellytyksiä menestyä länsimaisessa koulutusjärjestelmässä.  

Testit ovat enemmän tai vähemmän kulttuurisidonnaisia. Niistä saatu tulos voi vaihdella ja muuttua ajan myötä tai esimerkiksi harjoittelun seurauksena. Opintomenestyksen kanssa ne kuitenkin korreloivat tutkimusten mukaan vahvasti.

Psykologien keskuudessa ei olla lähellekään yksimielisiä siitä, mitä "älykkyys" kokonaisuudessaan on tai ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Älykkyys on virallisesti jaettu seitsemään kategoriaan, mutta testit mittaavat useimmiten juurikin matemaattista osaamista. Täten pisteiden ja elämän välinen korrelaatio voi olla vaikea hahmottaa, sillä yhdellä alueella loistava voi tuntea olevansa hukassa kohdatessaan muita haasteita.

Kinestisesti älykäs ymmärtää kehoaan, liikettä ja toimintaa, mutta voi kokea kielet vaikeiksi ymmärtää ja niin edelleen. Ei siis kannata tuntea epätoivoa jos yhtälöt tai ranska tökkii, vaan suhtautua asiaan kokonaisuutena.

Hohhoijaa. Älykkyystestit mittaavat kyllä yleisemmin kykyä loogiseen ajatteluun ja päättelykykyä kuin matemaattista lahjakkuutta sinänsä. Toki looginen ajattelu on olennainen osa myös matematiikkaa, mutta silti minua häiritsee kun näitä kahta asiaa ei osata erottaa toisistaan.

Ja keskustelun otsikko on typerästi muotoiltu, koska älykkyysosamäärät eivät ole mikään uskon asia mallia joulupukki. Joka tapauksessa vastaukseni aloittajan kysymykseen on, että oikein suunnitellut loogista ajattelua mittaavat testit kertovat ihan oikeasti miten älykäs ihminen on. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai liikunnallista lahjakkuutta ne eivät tietenkään mittaa, mutta nämä eivät olekaan älykkyyttä vaan muita lahjakkuuden lajeja.

Howard Gardnerin seitsemän älykkyyden teoria omaa laajimman kannatuksen ja toimiikin useimmiten määritteenä, joten kinestinen ja interpersoonalinen ovat älykkyyden lajeja. Tämä määritelmä tuli käyttöön jo 80-luvulla.

Nuo mainitsemasi ominaisuudet eivät ole klassista älykkyyttä, vaan kuten sanoin, ne ovat eri lahjakkuuden lajeja. Ihmisillä, jotka eivät ole klassisesti (matemaattis-loogisesti) älykkäitä, on toisinaan kova tarve selittää itselleen ja muille olevansa älykkäitä vaikka testit sanoisivat muuta, ja tämä onnistuu väittämällä että älykkyyden määritelmä olisi jotenkin erityisen kapea.

Itse en ymmärrä mikä idea tässä on ja miksi ei voida puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Jos minulle sanotaan jonkun henkilön olevan rikas, ajattelen ensimmäiseksi hänellä olevan paljon rahaa. Tietysti terveydestä tai hyvistä ihmissuhteista voidaan myös joskus kaunopuheisesti puhua rikkautena, mutta silti minulle terve ihminen on terve ja rikas ihminen on rikas. Olisi tosi epäkäytännöllistä joutua joka kerta tarkentamaan erikseen, tarkoittaako fyysistä, taloudellista vai sosiaalista rikkautta...

Olet aiemmin korostanut faktojen tärkeyttä, mutta nyt kantasi muistuttaa enemmän subjektiivista tietoa, joten saisinko linkkiä tai yleisesti kannatetun tutkijan nimeä, mikä puoltaa hypoteesiasi?

Varauksella, tiedän yhden 150 ÄO neron ja yhden 150 ÄO täyden juntin idiootin.

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Älykkyys on virallisesti jaettu seitsemään kategoriaan, mutta testit mittaavat useimmiten juurikin matemaattista osaamista. Täten pisteiden ja elämän välinen korrelaatio voi olla vaikea hahmottaa, sillä yhdellä alueella loistava voi tuntea olevansa hukassa kohdatessaan muita haasteita.

Kinestisesti älykäs ymmärtää kehoaan, liikettä ja toimintaa, mutta voi kokea kielet vaikeiksi ymmärtää ja niin edelleen. Ei siis kannata tuntea epätoivoa jos yhtälöt tai ranska tökkii, vaan suhtautua asiaan kokonaisuutena.

Hohhoijaa. Älykkyystestit mittaavat kyllä yleisemmin kykyä loogiseen ajatteluun ja päättelykykyä kuin matemaattista lahjakkuutta sinänsä. Toki looginen ajattelu on olennainen osa myös matematiikkaa, mutta silti minua häiritsee kun näitä kahta asiaa ei osata erottaa toisistaan.

Ja keskustelun otsikko on typerästi muotoiltu, koska älykkyysosamäärät eivät ole mikään uskon asia mallia joulupukki. Joka tapauksessa vastaukseni aloittajan kysymykseen on, että oikein suunnitellut loogista ajattelua mittaavat testit kertovat ihan oikeasti miten älykäs ihminen on. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai liikunnallista lahjakkuutta ne eivät tietenkään mittaa, mutta nämä eivät olekaan älykkyyttä vaan muita lahjakkuuden lajeja.

Howard Gardnerin seitsemän älykkyyden teoria omaa laajimman kannatuksen ja toimiikin useimmiten määritteenä, joten kinestinen ja interpersoonalinen ovat älykkyyden lajeja. Tämä määritelmä tuli käyttöön jo 80-luvulla.

Nuo mainitsemasi ominaisuudet eivät ole klassista älykkyyttä, vaan kuten sanoin, ne ovat eri lahjakkuuden lajeja. Ihmisillä, jotka eivät ole klassisesti (matemaattis-loogisesti) älykkäitä, on toisinaan kova tarve selittää itselleen ja muille olevansa älykkäitä vaikka testit sanoisivat muuta, ja tämä onnistuu väittämällä että älykkyyden määritelmä olisi jotenkin erityisen kapea.

Itse en ymmärrä mikä idea tässä on ja miksi ei voida puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Jos minulle sanotaan jonkun henkilön olevan rikas, ajattelen ensimmäiseksi hänellä olevan paljon rahaa. Tietysti terveydestä tai hyvistä ihmissuhteista voidaan myös joskus kaunopuheisesti puhua rikkautena, mutta silti minulle terve ihminen on terve ja rikas ihminen on rikas. Olisi tosi epäkäytännöllistä joutua joka kerta tarkentamaan erikseen, tarkoittaako fyysistä, taloudellista vai sosiaalista rikkautta...

Olet aiemmin korostanut faktojen tärkeyttä, mutta nyt kantasi muistuttaa enemmän subjektiivista tietoa, joten saisinko linkkiä tai yleisesti kannatetun tutkijan nimeä, mikä puoltaa hypoteesiasi?

Tarkennuksena, että en väitä etteikö looginen päättelykyky olisi älyn perusta, päinvastoin. Tämän hetkinen vallitseva paradigma kuitenkin pitää kinestista, interpersoonalista, visuaalista ja muita 4 tyyppiä osana loogisen ajattelun perhettä. Pallon liikeradan ennakoiminen vaatii matemaattisia kykyjä, samoin sosiaalisentilanteen hallinta siinä muodossa, että laskemme mahdollisia tuloksia tapahtumasarjojen perusteella.

Kyllä uskon. Olen saanut vuosikymmeniä sitten Mensan testissä aivan huipputuloksen. Eniten älykkyys näkyy mielestäni työelämässä, olen ollut useassa eri roolissa ja aina noussut osaamisellani. Sanoisin että ero näkyy ongelmaratkaisukyvyssä, ja sitähän työelämä on ainakin minun kohdallani ollut. Olen näppärä ratkomaan ongelmia, jos yksi tie päätyy umpikujaan, niin en hakkaa päätäni seinään vaan hylkään sen ja etsin toisen ratkaisun, jne.

Kaikilla elämänaloilla älykkyydestäkään ei ole apua. Minä olen laiska, introvertti eikä menestystä naismaailmassa koskaan tullut. Olin naispuoleisille työtövereille, ystäville ja tuttaville pidetty ja hyvä tyyppi, mutta en sellainen jonka kanssa joku olisi halunnut parisuhteeseen tai muuten tiiviimpään kontaktiin. Moni nainen on sanonut että *:stä saisi hyvä miehen, mutta kukaan ei sitten kuitenkaan ottanut.

Kyllä se jotain mittaa, mutta ei se ole mikään menestymisen tae. Moni pärjää sitten vastaavasti huonommalla ÄO:lla ja esim. paremmilla sosiaalisilla taidoilla.

Vierailija kirjoitti:

Standardoidut älykkyystestit on laadittu siten, että ne mahdollisimman hyvin ennustaisivat henkilön edellytyksiä menestyä länsimaisessa koulutusjärjestelmässä.  

Testit ovat enemmän tai vähemmän kulttuurisidonnaisia. Niistä saatu tulos voi vaihdella ja muuttua ajan myötä tai esimerkiksi harjoittelun seurauksena. Opintomenestyksen kanssa ne kuitenkin korreloivat tutkimusten mukaan vahvasti.

Psykologien keskuudessa ei olla lähellekään yksimielisiä siitä, mitä "älykkyys" kokonaisuudessaan on tai ei ole. 

Et siis usko että testit ovat sitä mitä ne väittävät olevansa, kulttuuririippumattomia? Ainakin minun tekemäni testi oli "Cattell & Cattell: Culture fair intelligence test, Scale 2 & 3"

Ketjun otsikossa ei mitään järkeä. Eihän kyse voi olla henkilökohtaisesta uskon asiasta, eihän? Aiheesta on olemassa vino pino vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta, ja tiedemaailmassa käydään jatkuvaa (lue: ikuista) debattia asiasta. Ei tarvitse tyytyä mutuun.

Ei kyseessä ole uskonasia, vaan yksinkertainen testi. Menestyksen mittaaminen on kovin subjektiivista ja kyseisessä testissä pärjäämättömillä kova tarveta perustella, että ei tässä nyt mitään susityhmiä olla kuitenkaan.

Uskotko ap urheilijoiden tuloksiin? Henkistä suorituskykyä voidaan mitata siinä missä fyysistäkin. Tulos on vähintään yhtä luotettava, koska koeolosuhteet ja kokeet ovat vakioidut, toisin kuin urheilussa.

MIten urheilijan nopeus tai ponnistusvoima näkyy hänen arkielämässään? Tekeekö se hänestä erityisen taitavan munakkaan paistajan? Tienaako hän satoja tuhansia siviiliammatissaan urheilu-uran aikana tai sen jälkeen?

Yleisälykkyys helpottaa arkea monin tavoin. Kaikki eivät kuitenkaan pääse hyödyntämään älyään työssään ja muuttamaan sitä rahaksi. Kuten eivät kaikki mäkihyppääjätkään hyödy urheilullisuudestaan työelämässä. Karaokea veisaavat housut kintuissa kuuden promillen kännissä.

Vierailija kirjoitti:

Varauksella, tiedän yhden 150 ÄO neron ja yhden 150 ÄO täyden juntin idiootin.

Älykkyys on eri asia kuin luonne ja persoonallisuus. Tosin tietyt ääliömäisyydet kuten ääriajattelu ja taipumus uskoa yliluonnolliseen riippuvat ohimoaivokuoren heikosta aktiivisuudesta. Siinä kohtaa päänuppia pesii looginen ajattelu.

Tämä selittää esim. persupuolueen jäsenkunnan käsittämättömän huonot kognitiiviset kyvyt.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se jotain mittaa, mutta ei se ole mikään menestymisen tae. Moni pärjää sitten vastaavasti huonommalla ÄO:lla ja esim. paremmilla sosiaalisilla taidoilla.

Kyllä tietynlaista älykkyyttä mittaa.

Tunnen mensalaisen, joka kyllä on kiistatta älykäs.

Elämässään hän ei ole koulutustasoaan vastaavasti menestynyt, töissä toimihenkilönä toki.

Mensan testissä on joo matemaattisia tehtäviä, mutta on myös mm. muistitehtäviä, kielelisiä tehtäviä ja visuaalisia tehtäviä. Melko kattava testi siis.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jonkinlaista lahjakkuutta, tai lähinnä kiinnostusta eri ihmisillä on tehdä eri asioita. Minullakin on tietty alue jossa minua on monesti sanottu lahjakkaaksi. Olen kokenut tuon asian lapsesta asti vain luonnollisena ja elämään kuuluvana, olen sitä paljon tehnyt, kiinnostunut ja harjaantunut.

Ap

Seksuaalisesti lahjakas ?  Tulepa käymään tänne Korvatunturille, niin tarkistetaan tilanne.  

Me kaikki, jotka olemme saaneet hyvät pisteet, uskomme vakaasti että sillä pisteytyksellä on merkitystä.    Tosin viisaimat ymmärtää että siinä mitataan vai yhtä osa-aluetta.  

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se jotain mittaa, mutta ei se ole mikään menestymisen tae. Moni pärjää sitten vastaavasti huonommalla ÄO:lla ja esim. paremmilla sosiaalisilla taidoilla.

    Tarkoittaako tuo narsismia?  Terävät kyynärpäät on parempi tae päästä eteenpäin , kuin älykkyys.  Kukaan johtaja ei halua nostaa älykkäitä, koska niistä tulee pian kilpailijoita, vain itseään tyhmempiä voi nostaa.  Se on pelin henki.