Uskotteko älykkyysosamääriin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).

Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.

Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.

Tämä tulee ilman mitään tutkimuksia ja täysin musta tuntuu -periaatteella, mutta väitän että nykymaailmassa suurempi älykyys ja ymmärys maailman asioista on vain 'ylimääräinen' haitta. Jos koko ajan pohtii mihin maailma on menossa, ja tietää että asiaan ei henkilökohtaisesti voi vaikuttaa millään tavalla, ei se varsineaisesti vähennä stressiä.

Mun äo on vähän keskivertoa korkeampi 130 paikkeilla. Olen sairas päästäni, stressaan kaikkea, olen kroonisesti ahdistunut, romahdan vähän väliä. Tuntuu että pääni ei pysty käsittelemään kaikkea, kaikki on umpisolmussa. Olen lamaantunut ja masentunut. Maailma ja oleminen ahdistaa ihan liikaa. Tätä settiä se on ollut jo pitkään, tuskin olen koskaan enää terve.

Minkä muun kuin ahdistuneisuuden luulet ajaneen filosofit ja kirjailijat ja psykologit miettimään ja kirjoittamaan? Jospa voisit löytää intohimosi ja suunnata ahdistuksen sieltä täältä keskittymään vaikka jonkin ongelman ratkaisuun, saattaisi olla itselle helpompaa?

Terveisin toinen samansorttinen. Diagnoosia ei ole, mutta tunnistan helposti ahdistumisen. Murehtimistaipumusta kuten masentuneilla, kehä kiertää kiertää, ei itsellä ole.

Hyvät eväät älykkyys antaa, kun osaa hyväksyä ja hyödyntää. Näin minua neuvottiin. Välillä menee huonommin, välillä paremmin.

Lukekaapa hot-terapiasuuntauksen kirjoja, esim. Joustava mieli kirjoja, niin selviätte paremmin negatiivisten tunteittenne ja ajatustenne kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että noista saa hyvät pisteet, kun harjoittelee samantyyppisiä tehtäviä. 

Ihmiset ovat kuka milläkin tavoin pisteytettävissä. Minulle testi on tehty vain alle kouluikäisenä.

Olin oppinut lukemaan hyvin pienenä, ainoa "harjoitteluni" olisi siis voinut tapahtua lastenkirjoja ja Raamattua lukemalla. Sen koommin ei ole testattu. En myöskään ole matemaattisesti lahjakas, eikä ole kolmiulotteista hahmotuskykyä.

Korkeakoulusta tutkinto. Uskon testin suuntaa-antavuuteen.

Voit olla keskimääräistä lahjakkaampi kielellisesti, vaikka looginen päättelykyky ja avaruudellinen hahmotus olisi heikkoa. Voit valmistua humanistiksi pelkällä kielellisellä lahjakkuudella. Pitkäjänteisyydellä, tunnollisuudella ja kunnianhimolla on myös merkitystä opintomenestykseen. Olen tavannut huippulahjakkaita, jotka ei valmistu yliopistosta kun puuttuu nuo persoonallisuuden piirteet. Terveisin psykologi

Kyllä, olen pitkäpinnainen jne., en usko että ilman sitä ominaisuutta pystyisi opiskelemaan montaakaan korkeakoulututkintoa. Loogisuus ja matemaattisuus eivät taida olla yksi yhteen, ilman matikkapäätäkin ja avaruudellista hahmotuskykyä kansalainen voi olla looginen?

Jos mensan ÄO-testi osoittaa 5-vuotiaalle "125 tai yli", kuten minulla oli, tämä siis ilman sitä tässä ketjussa esiin tullutta "harjoittelua"/koulutusta jne, voiko siitä päätellä että voisi olla enemmänkin harjaantumisen jälkeen? Tai vähemmän koettujen elämänkriisien jälkeen? (Psykologiksi itseään tituleeraava vastasi, mutta muidenkin kommentit tervetulleita. )

Voisihan tuon testin netissä tehdä.

Tuloksesi oli 5 vuotiaan 125. Miksi se muuten tehtiin? Siksikö että pääsisit kouluun jo aiemmin vai oliko joku ongelma? Arvaisin tuloksesi nyt olevan samaa luokkaa WAIS-testissä. Mensan testissä se voi olla eri, koska varsinainen Mensan testi on pelkkää loogista kuviopäättelyä.

Miksihän sinulle olisi nyt niin tärkeä tietää tämänhetkinen tuloksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varauksella, tiedän yhden 150 ÄO neron ja yhden 150 ÄO täyden juntin idiootin.

Mitä luulet, että mikä on erottava tekijä?      Minäpä kerron kuitenkin, se on asenne. 

Luulisi, että se korkea älykkyys itsessään jo ajaisi olemaan utelias, luova ja tiedonhaluinen - mutta vain toista näistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varauksella, tiedän yhden 150 ÄO neron ja yhden 150 ÄO täyden juntin idiootin.

Älykkyys on eri asia kuin luonne ja persoonallisuus. Tosin tietyt ääliömäisyydet kuten ääriajattelu ja taipumus uskoa yliluonnolliseen riippuvat ohimoaivokuoren heikosta aktiivisuudesta. Siinä kohtaa päänuppia pesii looginen ajattelu.

Tämä selittää esim. persupuolueen jäsenkunnan käsittämättömän huonot kognitiiviset kyvyt.

Ihan paskaa. Yksi älykkäimmistä tapaamistani ihmisistä on täysi hih.huli, täysien kymppien, ällät kaikesta kirjoittanut monilahjakas tyyppi.

Ja uskon kyllä, että vasuripuolen toimittajakunnassa ja kulttuuriväessä löytyy useampiakin korkeankin ÄOn omaavia ihmisiä - ja silti ovat hallitusti ideologisesti sokeita, aivopestyjä ja vaikuttavat yhteiskuntaan tuhoisasti. Suomeksi: käyttäytyvät todella tyhmästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että noista saa hyvät pisteet, kun harjoittelee samantyyppisiä tehtäviä. 

Ihmiset ovat kuka milläkin tavoin pisteytettävissä. Minulle testi on tehty vain alle kouluikäisenä.

Olin oppinut lukemaan hyvin pienenä, ainoa "harjoitteluni" olisi siis voinut tapahtua lastenkirjoja ja Raamattua lukemalla. Sen koommin ei ole testattu. En myöskään ole matemaattisesti lahjakas, eikä ole kolmiulotteista hahmotuskykyä.

Korkeakoulusta tutkinto. Uskon testin suuntaa-antavuuteen.

Voit olla keskimääräistä lahjakkaampi kielellisesti, vaikka looginen päättelykyky ja avaruudellinen hahmotus olisi heikkoa. Voit valmistua humanistiksi pelkällä kielellisellä lahjakkuudella. Pitkäjänteisyydellä, tunnollisuudella ja kunnianhimolla on myös merkitystä opintomenestykseen. Olen tavannut huippulahjakkaita, jotka ei valmistu yliopistosta kun puuttuu nuo persoonallisuuden piirteet. Terveisin psykologi

Kyllä, olen pitkäpinnainen jne., en usko että ilman sitä ominaisuutta pystyisi opiskelemaan montaakaan korkeakoulututkintoa. Loogisuus ja matemaattisuus eivät taida olla yksi yhteen, ilman matikkapäätäkin ja avaruudellista hahmotuskykyä kansalainen voi olla looginen?

Jos mensan ÄO-testi osoittaa 5-vuotiaalle "125 tai yli", kuten minulla oli, tämä siis ilman sitä tässä ketjussa esiin tullutta "harjoittelua"/koulutusta jne, voiko siitä päätellä että voisi olla enemmänkin harjaantumisen jälkeen? Tai vähemmän koettujen elämänkriisien jälkeen? (Psykologiksi itseään tituleeraava vastasi, mutta muidenkin kommentit tervetulleita. )

Voisihan tuon testin netissä tehdä.

Tuloksesi oli 5 vuotiaan 125. Miksi se muuten tehtiin? Siksikö että pääsisit kouluun jo aiemmin vai oliko joku ongelma? Arvaisin tuloksesi nyt olevan samaa luokkaa WAIS-testissä. Mensan testissä se voi olla eri, koska varsinainen Mensan testi on pelkkää loogista kuviopäättelyä.

Miksihän sinulle olisi nyt niin tärkeä tietää tämänhetkinen tuloksesi?

5-vuotiaalle testi tehtiin, koska aloin lukutaidon myötä päästä kasvattajani vallan alta.

Nyt ihan huvikseen.

Voih, rakkaat Mensan uniikit lumihiutaleet, muistakaa lauantai-iltaisin halata suklaalevyä ja naureskella tositv-ohjelmille. Me tavalliset pidetää vaan "hauskaa". HeH hhh Heh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että noista saa hyvät pisteet, kun harjoittelee samantyyppisiä tehtäviä. 

Ihmiset ovat kuka milläkin tavoin pisteytettävissä. Minulle testi on tehty vain alle kouluikäisenä.

Olin oppinut lukemaan hyvin pienenä, ainoa "harjoitteluni" olisi siis voinut tapahtua lastenkirjoja ja Raamattua lukemalla. Sen koommin ei ole testattu. En myöskään ole matemaattisesti lahjakas, eikä ole kolmiulotteista hahmotuskykyä.

Korkeakoulusta tutkinto. Uskon testin suuntaa-antavuuteen.

Voit olla keskimääräistä lahjakkaampi kielellisesti, vaikka looginen päättelykyky ja avaruudellinen hahmotus olisi heikkoa. Voit valmistua humanistiksi pelkällä kielellisellä lahjakkuudella. Pitkäjänteisyydellä, tunnollisuudella ja kunnianhimolla on myös merkitystä opintomenestykseen. Olen tavannut huippulahjakkaita, jotka ei valmistu yliopistosta kun puuttuu nuo persoonallisuuden piirteet. Terveisin psykologi

Kyllä, olen pitkäpinnainen jne., en usko että ilman sitä ominaisuutta pystyisi opiskelemaan montaakaan korkeakoulututkintoa. Loogisuus ja matemaattisuus eivät taida olla yksi yhteen, ilman matikkapäätäkin ja avaruudellista hahmotuskykyä kansalainen voi olla looginen?

Jos mensan ÄO-testi osoittaa 5-vuotiaalle "125 tai yli", kuten minulla oli, tämä siis ilman sitä tässä ketjussa esiin tullutta "harjoittelua"/koulutusta jne, voiko siitä päätellä että voisi olla enemmänkin harjaantumisen jälkeen? Tai vähemmän koettujen elämänkriisien jälkeen? (Psykologiksi itseään tituleeraava vastasi, mutta muidenkin kommentit tervetulleita. )

Voisihan tuon testin netissä tehdä.

Tuloksesi oli 5 vuotiaan 125. Miksi se muuten tehtiin? Siksikö että pääsisit kouluun jo aiemmin vai oliko joku ongelma? Arvaisin tuloksesi nyt olevan samaa luokkaa WAIS-testissä. Mensan testissä se voi olla eri, koska varsinainen Mensan testi on pelkkää loogista kuviopäättelyä.

Miksihän sinulle olisi nyt niin tärkeä tietää tämänhetkinen tuloksesi?

5-vuotiaalle testi tehtiin, koska aloin lukutaidon myötä päästä kasvattajani vallan alta.

Nyt ihan huvikseen.

Lisäisin tuohon "miksi nyt", vielä sen, että kun esim katselen "Toisenlaiset frendit" -ohjelmaa, tajuan kyllä että on kyse aikuisista jotka asuvat tuetusti. Heillä on moni asia hyvin, sosiaaliset suhteet ja arki sujuu.

Minua yksinkertaisesti kiinnostaa, mihin omat rahkeeni riittävät, jos olen saanut geeniarpajaisissa paremman kortin tässä suhteessa. Tulin vuosi sitten työkyvyttömäksi, on rakennettava kaikki uudelleen. Keskittyminen ei esim. enää ole niin hyvä kuin ennen onnettomuutta. Saattaahan olla, että älyn miettiminen on vain pienoinen osa tilanteen kartoittamista, mutta puuhaan sitä kumminkin, ja tämä tuli nyt puheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Pulleapyöriäinen kirjoitti:

Älykkyys on virallisesti jaettu seitsemään kategoriaan, mutta testit mittaavat useimmiten juurikin matemaattista osaamista. Täten pisteiden ja elämän välinen korrelaatio voi olla vaikea hahmottaa, sillä yhdellä alueella loistava voi tuntea olevansa hukassa kohdatessaan muita haasteita.

Kinestisesti älykäs ymmärtää kehoaan, liikettä ja toimintaa, mutta voi kokea kielet vaikeiksi ymmärtää ja niin edelleen. Ei siis kannata tuntea epätoivoa jos yhtälöt tai ranska tökkii, vaan suhtautua asiaan kokonaisuutena.

Hohhoijaa. Älykkyystestit mittaavat kyllä yleisemmin kykyä loogiseen ajatteluun ja päättelykykyä kuin matemaattista lahjakkuutta sinänsä. Toki looginen ajattelu on olennainen osa myös matematiikkaa, mutta silti minua häiritsee kun näitä kahta asiaa ei osata erottaa toisistaan.

Ja keskustelun otsikko on typerästi muotoiltu, koska älykkyysosamäärät eivät ole mikään uskon asia mallia joulupukki. Joka tapauksessa vastaukseni aloittajan kysymykseen on, että oikein suunnitellut loogista ajattelua mittaavat testit kertovat ihan oikeasti miten älykäs ihminen on. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai liikunnallista lahjakkuutta ne eivät tietenkään mittaa, mutta nämä eivät olekaan älykkyyttä vaan muita lahjakkuuden lajeja.

Tämä on totta! Perinteinen ÄO-testi kuten Mensan, ei vaadi laskentakykyä, toki voi olla että se mittaa myös jonkinlaista matemaattista hahmottamista koska se kuuluu logiikkaan. Itselläni on kuitenkin aika paha dyskalkulia eli hahmotushäiriö mitä tulee numeroihin ja laskemiseen. Esimerkiksi päässä laskeminen on lähes mahdotonta ja yhtään pidempiä prosesseja vaativat laskutoimet saavat pään ihan sekaisin, vaikka kuinka pistäisi kaiken ylös paperille. Siitä huolimatta Mensan testin mukaan ÄO on selkeästi keskiarvoa korkeampi, laajemmat testit antoivat vielä paremmat tulokset, mutta niissä näkyi tuo matemaattinen vajavuus. Jos pystyn jotenkin visualisoimaan laskuja niin ne sujuvat helpommin, pystyn myös hahmottamaan määriä hyvin. Minulla "älykkyys" näkyy niin, että havaitsen, hahmotan ja omaksun nopeasti asioita. Pystyn hyödyntämään oppimiani asioita laajasti uusissa tilanteissa, pystyn ns yleistämään asioita. Olen myös laiska ja kehittelen äkkiä tavan tehdä asiat nopeimmin, tehokkaimmin ja helpoimmin.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla olikin jossain kommentissa huomioitu tämä:

Jos koulussa ei tarvitse nähdä vaivaa pärjäämisen eteen, ei sitä viitsi tehdä myöhemmässä elämässäkään. Siksi moni älykäs jää alisuoriutuvaksi laiskaksi tölliäiseksi.

Allekirjoitan tämän omalta kohdaltani. Onneksi osaan myös arvostaa tätä joutilaisuuttani ja viihdyn horisonttiin tuijotellen. Eli jotain hyötyäkin älykkyydestäni on, vaikken yhteiskunnan silmissä menestyjä olekaan.

Tämä kuulostaa hyvin tutulta. Minulla oli kans koulussa helppoo ja ei tarvinnut enkä jaksanutkaan lukea koskaan kokeisiin, silti keskiarvoni oli 9.8. Olen edelleen tosi laiska ja teen työni puolivaloilla, mutta todella hyvä muisti tekee minusta hyvän työssäni.

Juttelin joskus päivänä eräänä erään aivotutkijan kanssa joka kertoi, että heidän laitteillaan näkyy kyllä minkä verran vilkasta toimintaa sieltä henkilön pääkopasta löytyy. Mielenkiintoista olisi tietää onko tämä näky käsikädessä älyykkyystestien tulosten kanssa.

.

Oma äo on Mensan testin mukaan 131, pari kertaa mitattuna molemmilla kerroilla sama tulos. En ole mitenkään viisaampi kuin keskivertoihminen mutta loogista päättelykykyähän tuo lähinnä mittaa. Syyllistyn usein "yliajatteluun" ja osittain tästä syystä kärsin mielenterveyden ongelmista. En ole kokenut keskivertoa korkeammasta äo:sta olleen minulle tähän mennessä mitenkään kovin suurta hyötyä, joskin toisinaan huomaan oman "ajatuksenkulun" olevan jollain tapaa erilaisen kuin suurimmalla osalla muista, mikä lähinnä on johtanut hämmennykseen puolin ja toisin. Olen lisäksi realisti ja ateisti ja uskon asioihin, jotka voidaan jotenkin uskottavasti todistaa, mikä varmaan voidaan jotenkin yhdistää loogisen päättelykyvyn vahvuuteen.

Ai niin, äo:sta huolimatta keskittymiskykyni on usein varsin huono, ja lisäksi minulla on vaikeuksia pitää opittuja asioita mielessä ellen kertaa niitä tasaisin väliajoin.

Tietysti ihmisten älykkyyksissä on eroja. Tämä on sitä vasemmistolaista tasa-arvo paskaa, että muka ihmisten välillä ei ole eroja, eikä ainakaan älykkyydessä. Tietysti on ,avatkaa nyt herran tähden silmänne. Miksi toiset menestyy elämässä paremmin, kuin toiset? No,tietysti siksi koska ovat älykkäämpiä ,lahjakkaampia, fiksumpia, motivoituneimpia jne. 

Uskon, vaikkei korkea älykkyysosamäärä arjessa aina tulekaan esiin.

Tyypilliset "viralliset" älykkyysosamäärätestit (esim. Mensan) ovat ymmärtääkseni aikarajoitettuja eli testi pitää saada suoritetuksi tietyssä ajassa. Arvostan enemmän sitä, jos joku on saanut huippulukemat paljon vaikeammassa älykkyystestissä hitaasti ja pitkäjännitteisesti, ilman aikarajoitusta.

Olen samoilla linjoilla kanssasi, että ääriajattelu on ääliömäisyyttä, mutta yliluonnollisesta ei voi sanoa mitään, koska sitä ei yleisesti ottaen voida tieteellä todistaa, muttei myöskään kieltää.

Tämä on minusta hyvin kummallinen viestiketju. Ammattilaisten psykologien käytössä on standardoituja kykytestejä (älykkyys-), joilla mitataan ihmisen kyvykkyyden eri osa-alueita, ei pelkästään loogisen päättelyn kykyjä, vaan muun muassa kielellistä ja visuaalista kyvykkyyttä. Ne perustuvat perusteelliseen tutkimiseen ja validointiin kussakin maassa, jossa niitä käytetään. Mensan testit eivät ole näitä ammattilaisten käyttämiä testejä. Älykkyystesteistä on paljon apua esimerkiksi esimerkiksi osana lasten oppimisvaikeuksien ymmärtämistä tai vaikkapa aivovamman saaneen aikuisen ihmisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen määrittelemistä. Minusta niiden suhteen ei ole kysymys uskomisesta tai ei-uskomisesta. Älykkyystestillä mitattava ihmisen kyvykkyys ei kerro ihmisestä tietenkään kaikkea, mutta liittyy esimerkiksi ihmisen kykyyn oppia uusia asioita. Kukaan psykologi ei väitä, että nämä testit ja niiden tulokset olisivat kokonaiskuva ihmisestä.