Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko älykkyysosamääriin?
01.09.2018 |
Siis että se pistemäärä todella kertoo jotain, sellaista mikä näkyy merkittävästi arkielämässä? Minusta on alkanut yhä enemmän tuntua siltä että ihmisillä on lähinnä eri kiinnostuksia ja uskomuksia kyvyistään ja siitä mikä on hänelle normaalia/tavanomaista.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki näkemäni älykkyystestit perustuvat lähinnä matemaattiseen hahmotuskykyyn, eli ne mittaavat vain tietynlaista älykkyyttä.
Selkeesti, kuten mensan rajat ylittänyt erityisesti matemaattisista lahjoistaan tunnettu Katariina Sourikin osoittaa! Eiku...niin ja muitakin kyllä on, mutta tässä nyt ehkä selvin esimerkki siitä ettei tuo väittämä pidä paikkaansa. Siis toki testeissä pärjäävät ovat tietyllä tavalla myös "matemaattisesti" lahjakkaita, mutta eivät pelkästään sitä. Kyllä nuo testitulokset kertovat myös ns. yleisestä älykkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Mensan testien perusteella syvästi kehitysvammaisen tasolla, mutta olen silti suorittanut korkeakoulututkinnon ja esimerkiksi kielissä olen aina ollut keskivertoa lahjakkaampi. Minulla on todettu visuaalinen hahmotushäiriö ja Mensan testit ovat nimenomaan niitä "jatka kuviosarjaa" tehtäviä, joista en ymmärrä mitään.
Mulla on yliopistotutkinto. Olen DI. Kokeilin kerran valituissa paloissa Mensan testin tapaista testiä. En ymmärtänyt niiden kuvasarjan jatkamisesta yhtään mitään. Kävin opiskeluaikana monta tuntia kestävissä älykkyystesteissä. Niistä sain tuloksena paljon yli sata.
Meikämanne sai 97/100 älykkyystestistä ja silti en kyllä kaikkea ymmärrä???
Eli mun pitäs vissiin olla superviisas tai jotaki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki näkemäni älykkyystestit perustuvat lähinnä matemaattiseen hahmotuskykyyn, eli ne mittaavat vain tietynlaista älykkyyttä.
Selkeesti, kuten mensan rajat ylittänyt erityisesti matemaattisista lahjoistaan tunnettu Katariina Sourikin osoittaa! Eiku...niin ja muitakin kyllä on, mutta tässä nyt ehkä selvin esimerkki siitä ettei tuo väittämä pidä paikkaansa. Siis toki testeissä pärjäävät ovat tietyllä tavalla myös "matemaattisesti" lahjakkaita, mutta eivät pelkästään sitä. Kyllä nuo testitulokset kertovat myös ns. yleisestä älykkyydestä.
Mutta voiko ns. yleisesti älykäs saada huonot pisteet testistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki näkemäni älykkyystestit perustuvat lähinnä matemaattiseen hahmotuskykyyn, eli ne mittaavat vain tietynlaista älykkyyttä.
Selkeesti, kuten mensan rajat ylittänyt erityisesti matemaattisista lahjoistaan tunnettu Katariina Sourikin osoittaa! Eiku...niin ja muitakin kyllä on, mutta tässä nyt ehkä selvin esimerkki siitä ettei tuo väittämä pidä paikkaansa. Siis toki testeissä pärjäävät ovat tietyllä tavalla myös "matemaattisesti" lahjakkaita, mutta eivät pelkästään sitä. Kyllä nuo testitulokset kertovat myös ns. yleisestä älykkyydestä.
Sinun vastauksesi tulkitseminen vaatisi 220 äo:ta, kun ei ole mitään linkkejä, todisteita tai edes muita väitteitä kuin että jos joku pärjää Mensan testeissä se ei välttämättä pidä paikkaansa että hän on pelkästään "matemaattisesti" lahjakas.. Mitä se Souri on tehnyt, joka todistaa hänen kaikkipuolisen älykkyytensä? Voidaanko tämän yhden esimerkin perusteella yleistää tulos koskemaan kaikkia Mensan jäseniä? (Vinkki: Tieteellisesti ei.)
Ja toisekseen, onko joku täällä väittänyt että korkeat pisteet saanut henkilö ei voisi olla muuten lahjakas? Vai sekoitatko tämän siihen, kun on sanottu että näissä testeissä saadut korkeat pisteet eivät välttämättä tarkoita että henkilö olisi lahjakas kaikilla aloilla=
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys on virallisesti jaettu seitsemään kategoriaan, mutta testit mittaavat useimmiten juurikin matemaattista osaamista. Täten pisteiden ja elämän välinen korrelaatio voi olla vaikea hahmottaa, sillä yhdellä alueella loistava voi tuntea olevansa hukassa kohdatessaan muita haasteita.
Kinestisesti älykäs ymmärtää kehoaan, liikettä ja toimintaa, mutta voi kokea kielet vaikeiksi ymmärtää ja niin edelleen. Ei siis kannata tuntea epätoivoa jos yhtälöt tai ranska tökkii, vaan suhtautua asiaan kokonaisuutena.
Tämä on mielenkiintoinen aihe.
Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).
Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.
Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki näkemäni älykkyystestit perustuvat lähinnä matemaattiseen hahmotuskykyyn, eli ne mittaavat vain tietynlaista älykkyyttä.
Selkeesti, kuten mensan rajat ylittänyt erityisesti matemaattisista lahjoistaan tunnettu Katariina Sourikin osoittaa! Eiku...niin ja muitakin kyllä on, mutta tässä nyt ehkä selvin esimerkki siitä ettei tuo väittämä pidä paikkaansa. Siis toki testeissä pärjäävät ovat tietyllä tavalla myös "matemaattisesti" lahjakkaita, mutta eivät pelkästään sitä. Kyllä nuo testitulokset kertovat myös ns. yleisestä älykkyydestä.
Sinun vastauksesi tulkitseminen vaatisi 220 äo:ta, kun ei ole mitään linkkejä, todisteita tai edes muita väitteitä kuin että jos joku pärjää Mensan testeissä se ei välttämättä pidä paikkaansa että hän on pelkästään "matemaattisesti" lahjakas.. Mitä se Souri on tehnyt, joka todistaa hänen kaikkipuolisen älykkyytensä? Voidaanko tämän yhden esimerkin perusteella yleistää tulos koskemaan kaikkia Mensan jäseniä? (Vinkki: Tieteellisesti ei.)
Ja toisekseen, onko joku täällä väittänyt että korkeat pisteet saanut henkilö ei voisi olla muuten lahjakas? Vai sekoitatko tämän siihen, kun on sanottu että näissä testeissä saadut korkeat pisteet eivät välttämättä tarkoita että henkilö olisi lahjakas kaikilla aloilla=
Voi luoja taas...Niin muiden kommenteissahan oli kaikki tuo edellä mainitsemasi? Hirveet pultit yhdestä typistetystä _vauva-palstan_ kirjoituksesta. Mä en nyt lähde tähän tämän enempää kun ei tästä mitään normaalia keskustelua ole selvästi tulossa vaan jotain haukkumista ja älyttömiä vaatimuksia tieteellisistä todisteista ymv. Onnea vaan muille tähän ketjuun...
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen aihe.
Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).
Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.
Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.
Tämä tulee ilman mitään tutkimuksia ja täysin musta tuntuu -periaatteella, mutta väitän että nykymaailmassa suurempi älykyys ja ymmärys maailman asioista on vain 'ylimääräinen' haitta. Jos koko ajan pohtii mihin maailma on menossa, ja tietää että asiaan ei henkilökohtaisesti voi vaikuttaa millään tavalla, ei se varsineaisesti vähennä stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki näkemäni älykkyystestit perustuvat lähinnä matemaattiseen hahmotuskykyyn, eli ne mittaavat vain tietynlaista älykkyyttä.
Selkeesti, kuten mensan rajat ylittänyt erityisesti matemaattisista lahjoistaan tunnettu Katariina Sourikin osoittaa! Eiku...niin ja muitakin kyllä on, mutta tässä nyt ehkä selvin esimerkki siitä ettei tuo väittämä pidä paikkaansa. Siis toki testeissä pärjäävät ovat tietyllä tavalla myös "matemaattisesti" lahjakkaita, mutta eivät pelkästään sitä. Kyllä nuo testitulokset kertovat myös ns. yleisestä älykkyydestä.
Sinun vastauksesi tulkitseminen vaatisi 220 äo:ta, kun ei ole mitään linkkejä, todisteita tai edes muita väitteitä kuin että jos joku pärjää Mensan testeissä se ei välttämättä pidä paikkaansa että hän on pelkästään "matemaattisesti" lahjakas.. Mitä se Souri on tehnyt, joka todistaa hänen kaikkipuolisen älykkyytensä? Voidaanko tämän yhden esimerkin perusteella yleistää tulos koskemaan kaikkia Mensan jäseniä? (Vinkki: Tieteellisesti ei.)
Ja toisekseen, onko joku täällä väittänyt että korkeat pisteet saanut henkilö ei voisi olla muuten lahjakas? Vai sekoitatko tämän siihen, kun on sanottu että näissä testeissä saadut korkeat pisteet eivät välttämättä tarkoita että henkilö olisi lahjakas kaikilla aloilla=
Voi luoja taas...Niin muiden kommenteissahan oli kaikki tuo edellä mainitsemasi? Hirveet pultit yhdestä typistetystä _vauva-palstan_ kirjoituksesta. Mä en nyt lähde tähän tämän enempää kun ei tästä mitään normaalia keskustelua ole selvästi tulossa vaan jotain haukkumista ja älyttömiä vaatimuksia tieteellisistä todisteista ymv. Onnea vaan muille tähän ketjuun...
No älä laita tieteellisiä todistuksia. Laita ne omat perustelusi, kai sulla sellaisia on? Että joku on väittänyt että testeistä saatu korkea äo tarkoittaa välttämättä tyhmyyttä muilla aloilla? Jos ei, älä sitten kirjoita tänne sitä tukevia viestejä.
Kyllä ja en. - En esimerkiksi usko mm. Mensan testin sellainen jonka uskoisin antavan vastauksen siihen, onko joku älykäs (alykkyysosamäärä suuri) vai ei (älykkyysosamäärä pieni). Sen sijaan uskon älykkyysosamääriin niin, että pidän luultavana että älykkyysosamäärä vaihtelee eri ihmisillä. Toisinaan olen myös miettinyt, että onko ihmisillä oikeastaan useampikin "älykkyys" joita voidaan mitata osaksi mutta osa jää (vielä toistaiseksi) mittauks(i)en ulkopuolelle eikä sitä onnistuta mittaamaan. - Itseäni en koe mitenkään erityisen älykkääksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen aihe.
Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).
Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.
Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.
Tuo ei ole lainkaan ristiriitaista, sillä voi hyvinkin olla, että he ovat esimerkiksi erityisherkkiä. Keskiverron ohittaviin kuuluu suhteellisen merkittävä osuus erityisherkkiä ihmisiä, eli heitä joiden aivot vastaanottavat informaatiota "liian paljon". He loistavat helposti tietyillä elämän alueillaan, mutta myös ylikuormittuvat herkemmin ja voivat kokea neurologisia eroavaisuuksia, kuten vähäinen serotoniinin tuotanto, joka on yhtenä tekijänä masennuksessa, paniikkihäiriössä ja päihteiden käytössä. Kommentoin mobiilina, eli en voi laittaa linkkejä, mutta löydät lisää kun etsin halusanalla "erityisherkkä" tai "highly sensitive person". Toivottavasti tämä vähän avasi asiaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se kertoo siitä, että tyyppi on lahjakkaampi sillä alalla mitä siinä testissä mitataan (yleensä matemaattista tm lahjakkuutta). Ei ne kerro mitään arkielämän taidoista.
Arkielämän taidot taas liittyy aika vähän älykkyyteen.
Luepa se alkuperäinen kysymys. Otsikko on " Uskotteko älykkyysosamääriin?" ja viestin ensimmäinen lause "Siis että se pistemäärä todella kertoo jotain, sellaista mikä näkyy merkittävästi arkielämässä?".
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, mutta en oikein ymmärrä miksi halusit tuoda tuon kommentin ilmi vastauksena juuri tuohon viestiin, etkä esimerkiksi AP:lle.
Joo, olisin kyllä voinut olla tarkempi. Jäin nyt miettimään tuota, että kertooko se pistemäärä jotain, mikä merkittävästi näkyy arkielämässä.
Tuntemistani ihmisistä parhaiten pärjäävät ts. arkielämänsä hyvin hoitavat ovat keskimääräisen älykkäitä (en tiedä ihmisten äo:ta, mutta ajattelen tässä esimerkiksi kouluarvosanoja) . Hyvin älykkäistä moni on tehnyt yllättävän huonoja päätöksiä elämässään ja ryssineet monessa asiassa, moni on kylläkin myös selvittänyt vaikeutensa, koska ongelmanratkaisukykyä löytyy. Tämä käy järkeen sikäli, että keskimääräisen älykkäiden on suht helppo hoitaa arkiasiansa koska eivät ole liian tyhmiä, mutta on helppo sulautua massaan, koska heitä on eniten. Keskimääräisen älykkäät ihmiset löytävät helpoiten myös kumppaneita ja ystäviä, tulevat ymmärretyiksi, mielenterveyttä on helppo ylläpitää. Erityisen älykkäät kärsivät enemmän, joskin heillä on paremmat mahdollisuudet myös menestyä suuremmin, jos löytävät oikean suunnan siihen. Vähäisestä älykkyydestä kärsivillä on toki mahdollisuudet pärjätä hyvin oikealla tuella, mutta he ovat tietenkin eniten toisten julmuudenkin armoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun näkemykseni mukaan myös elämäntilanne ja stressi vaikuttaa tulokseen. Ainoastaan jos on huomattavasti muita älykkäämpi luonnostaan niin pystyy ehkä selättämään ympäristön ym. vaikutuksen. Mutta omakin älykkyysosamääräni on huidellut hyvässä elämäntilanteessa siellä mensa rajalla ja alamäessä olenkin sitten saanut keskimääräistä alhaisempia lukuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että noista saa hyvät pisteet, kun harjoittelee samantyyppisiä tehtäviä.
Ihmiset ovat kuka milläkin tavoin pisteytettävissä. Minulle testi on tehty vain alle kouluikäisenä.
Olin oppinut lukemaan hyvin pienenä, ainoa "harjoitteluni" olisi siis voinut tapahtua lastenkirjoja ja Raamattua lukemalla. Sen koommin ei ole testattu. En myöskään ole matemaattisesti lahjakas, eikä ole kolmiulotteista hahmotuskykyä.
Korkeakoulusta tutkinto. Uskon testin suuntaa-antavuuteen.
Voit olla keskimääräistä lahjakkaampi kielellisesti, vaikka looginen päättelykyky ja avaruudellinen hahmotus olisi heikkoa. Voit valmistua humanistiksi pelkällä kielellisellä lahjakkuudella. Pitkäjänteisyydellä, tunnollisuudella ja kunnianhimolla on myös merkitystä opintomenestykseen. Olen tavannut huippulahjakkaita, jotka ei valmistu yliopistosta kun puuttuu nuo persoonallisuuden piirteet. Terveisin psykologi
Voin puhua vain omalta kohdaltani.
Minulle oppiminen on ollut aina helppoa, mutta en ole koskaan oikein kiinnostunut mistään, joten koulumenestykseni jäi numeroilla mitaten ysin kantturoille. Matematiikka ainoa kymppi. Koskaan en lukenut tai harjoitellut kokeisiin, vaan menin ihan tunneilla opituilla pohjilla.
Mensan testien mukaan kuulun älykkäimpään kahteen prosenttiin. Itse koen olevani vain hieman keskivertoa älykkäämpi. Ehkä matemaattisesti vähän korkeammalla tasolla, mutten todellakaan mikään nero.
Eli koen mensan testin kyllä antavan suuntaa ainakin tietyllä älykkyyden alueella, mutta koen sen myös vääristävän älykkyyttäni ylöspäin. Tai sitten kuvittelen useimmat ihmiset älykkäämmiksi, kuin he todellisuudessa ovat.
En ole menestynyt elämässä ja olen sosiaalisesti melko heikosti pärjäävä. Hukkaan meni äly kohdallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen, joka koulussa on pärjännyt varsin helposti ja saanut kiitettäviä luku- ja taideaineissa ilman pänttäämistä. Esseiden kirjoittaminen on ollut helppoa, olen nuorena jo kiinnostunut ajattelua vaativasta tekstistä joka saattaa sisältää paljon käsitteitä, opin helposti kieliä ja osaan tulkita symboliikkaa vaikka runoissa ja laulun sanoituksissa. Matematiikan numeroni olivat kiitettäviä vain ala-asteella ja hyviä yläasteen loppuun asti, sen jälkeen matematiikka ei paljon minua kiinnostanut (tai en osannut?), joka tapauksessa en kehittynyt siinä. Avaruudellista hahmottamiskykyäni kuvailisin korkeintaan keskinkertaiseksi. Näissä epävirallisissa Mensan nettitesteissä olen saanut keskimääräiset pisteet.
En tiedä, olenko oikeasti tyhmä tai keskiverto, vai kärsinkö hahmottamisen häiriöstä tai matemaattisesta lukihäiriöstä - joka lapsellani on todettukin - ja tämä kuvastuu negatiivisesti älykkyystestissä.Jos olet kerran saanut keskinkertaiset pisteet testeissä, miksi kuitenkin epäilet että tulos kuvastuisi negatiivisesti? Sanoitkin tuossa jo että olet lahjakas kielellisesti, mutta ei kai se automaatisesti tarkoita että olisit lahjakas myös matemaattis-visuaalisesti?
Niin, yritin tuoda esille ristiriitaa - ehkä Mensan testin kuuluisi olla matemaattis-visuualista ymmärrystä mittaava testi, mutta älykkyysosamäärää mittaavana testinä sitä käytetään. Testin tulos kertoo minun olevan keskivertoälykäs, mikä tuntuu hieman epäreilulta, keskivertoa huonompi matematiikassa ja hahmottamisessa voin kyllä auliisti todeta olevani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se kertoo siitä, että tyyppi on lahjakkaampi sillä alalla mitä siinä testissä mitataan (yleensä matemaattista tm lahjakkuutta). Ei ne kerro mitään arkielämän taidoista.
Arkielämän taidot taas liittyy aika vähän älykkyyteen.
Luepa se alkuperäinen kysymys. Otsikko on " Uskotteko älykkyysosamääriin?" ja viestin ensimmäinen lause "Siis että se pistemäärä todella kertoo jotain, sellaista mikä näkyy merkittävästi arkielämässä?".
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, mutta en oikein ymmärrä miksi halusit tuoda tuon kommentin ilmi vastauksena juuri tuohon viestiin, etkä esimerkiksi AP:lle.
Joo, olisin kyllä voinut olla tarkempi. Jäin nyt miettimään tuota, että kertooko se pistemäärä jotain, mikä merkittävästi näkyy arkielämässä.
Tuntemistani ihmisistä parhaiten pärjäävät ts. arkielämänsä hyvin hoitavat ovat keskimääräisen älykkäitä (en tiedä ihmisten äo:ta, mutta ajattelen tässä esimerkiksi kouluarvosanoja) . Hyvin älykkäistä moni on tehnyt yllättävän huonoja päätöksiä elämässään ja ryssineet monessa asiassa, moni on kylläkin myös selvittänyt vaikeutensa, koska ongelmanratkaisukykyä löytyy. Tämä käy järkeen sikäli, että keskimääräisen älykkäiden on suht helppo hoitaa arkiasiansa koska eivät ole liian tyhmiä, mutta on helppo sulautua massaan, koska heitä on eniten. Keskimääräisen älykkäät ihmiset löytävät helpoiten myös kumppaneita ja ystäviä, tulevat ymmärretyiksi, mielenterveyttä on helppo ylläpitää. Erityisen älykkäät kärsivät enemmän, joskin heillä on paremmat mahdollisuudet myös menestyä suuremmin, jos löytävät oikean suunnan siihen. Vähäisestä älykkyydestä kärsivillä on toki mahdollisuudet pärjätä hyvin oikealla tuella, mutta he ovat tietenkin eniten toisten julmuudenkin armoilla.
Lukemani perusteella tuntemasi ihmiset peilaavat myös erittäin hyvin... muihin ihmisiin. Eli koulussa keskimääräisesti pärjänneet ihmiset voivat menestyä elämässään todella hyvin, mutta koulussa todella hyvin menestyneet harvemmin menestyvät työelämässä.
Tähän on epäilty useita syitä, minusta uskottavimmalta kuulostaa että koska keskivertoa älykkäämmät lapset eivät tee kouluaikana juurikaan töitä saavuttaakseen hyvät tulokset, heidä on vaikea oppia töiden tekemistä saavutusten eteen sitten aikuisiälläkään (verrattuna ihmiseen, joka on tottunut käyttämään energiaa oppimiseen, sen sijaan että ymmärtäisi kaiken heti eikä joutuisi työskentelemään asian eteen).
Tutkitusti myös erilaisissa 'vajavuuksissa' on toisinaan 'oireena' taito ja kiinnostus yhtä tiettyä asiaa kohtaan, kuten e.m. lapsi joku pystyy piirtämään koko kaupungin nähtyään sen kerran helikopterista. Toiset sanovat erityisesti lahjakas, toiset erityiseksi aivan muista syistä. Joka tapauksessa, arvelen että muillakin ihmisillä on tällaista erikoistumista tiettyihin aihealueisiin, mutta ne ovat jakautuneet tasaisemmin, joten emme pääse samalle tasolle kuin tuo lapsi. Voimme silti olla huomatavan lahjakkaita tietyllä alalla, ja mahdollisesti huonompia jollain muulla (kuten vaikka sosiaalisuudessa, mikä on nykypäivänä edellytys työelämässä menestymiseen)
Pulleapyöriäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen aihe.
Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).
Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.
Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.Tuo ei ole lainkaan ristiriitaista, sillä voi hyvinkin olla, että he ovat esimerkiksi erityisherkkiä. Keskiverron ohittaviin kuuluu suhteellisen merkittävä osuus erityisherkkiä ihmisiä, eli heitä joiden aivot vastaanottavat informaatiota "liian paljon". He loistavat helposti tietyillä elämän alueillaan, mutta myös ylikuormittuvat herkemmin ja voivat kokea neurologisia eroavaisuuksia, kuten vähäinen serotoniinin tuotanto, joka on yhtenä tekijänä masennuksessa, paniikkihäiriössä ja päihteide n käytössä. Kommentoin mobiilina, eli en voi laittaa linkkejä, mutta löydät lisää kun etsin halusanalla "erityisherkkä" tai "highly sensitive person". Toivottavasti tämä vähän avasi asiaa :)
Hei jotain tällaista kai yritin sivuta, vaikka voi liittyä muuhunkin kuin erityisherkkyyteen(?) t. Ap.
Jos olen älykäs ja minulla on älykäs kaveri, niin en tiedä onko nyt ÄLY se suurin varsinainen yhdistävä tekijä :D kun koen että ne on jotkut persoonallisuuden piirteet esimerkiksi, missä olemme samanlaisia. Esimerkiksi se, että asiat puhutaan jollain tapaa suorempaan kuin useimmille ihmisille kokemukseni mukaan voi, koska kumpikaan ei ajattele sitä loukkaavana, tai asiana mistä otetaan itseen, vaan enemmänkin mielenkiintoisena keskusteluna.
Ap
Luepa se alkuperäinen kysymys. Otsikko on " Uskotteko älykkyysosamääriin?" ja viestin ensimmäinen lause "Siis että se pistemäärä todella kertoo jotain, sellaista mikä näkyy merkittävästi arkielämässä?".
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, mutta en oikein ymmärrä miksi halusit tuoda tuon kommentin ilmi vastauksena juuri tuohon viestiin, etkä esimerkiksi AP:lle.