Uskotteko älykkyysosamääriin?

Vierailija kirjoitti:

Mensan testissä on joo matemaattisia tehtäviä, mutta on myös mm. muistitehtäviä, kielelisiä tehtäviä ja visuaalisia tehtäviä. Melko kattava testi siis.

Onko testin yksipuolisuudesta valittajat edes tehneet kyseistä testiä? 🤔 Vai onko se äo niin matala, ettei kykene erottamaan eri osa-alueita?

Vierailija kirjoitti:

Varauksella, tiedän yhden 150 ÄO neron ja yhden 150 ÄO täyden juntin idiootin.

Mitä luulet, että mikä on erottava tekijä?      Minäpä kerron kuitenkin, se on asenne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ÄO testit on suuntaa antavia... Ja ei anna todellisuudessa oikeaa kuvaa älykkyydestä.

Aika moni varteenotettava ihminen on sanonut, että esim. puolisoilla olisi suotavaa että ÅO olisi "samalla kymmenellä". Ei taso, ei koulutus. Mutta ongelmia voi tulla jos on tosi iso ero.

Käytännön havaintona, sanon että 20 pointtia on sellainen määrä jota on vaikea paikata mitenkään.  Siksi monen älykkään on pakko oppia olemaan yksinäinen.  

Tuolla olikin jossain kommentissa huomioitu tämä:

Jos koulussa ei tarvitse nähdä vaivaa pärjäämisen eteen, ei sitä viitsi tehdä myöhemmässä elämässäkään. Siksi moni älykäs jää alisuoriutuvaksi laiskaksi tölliäiseksi.

Allekirjoitan tämän omalta kohdaltani. Onneksi osaan myös arvostaa tätä joutilaisuuttani ja viihdyn horisonttiin tuijotellen. Eli jotain hyötyäkin älykkyydestäni on, vaikken yhteiskunnan silmissä menestyjä olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla olikin jossain kommentissa huomioitu tämä:

Jos koulussa ei tarvitse nähdä vaivaa pärjäämisen eteen, ei sitä viitsi tehdä myöhemmässä elämässäkään. Siksi moni älykäs jää alisuoriutuvaksi laiskaksi tölliäiseksi.

Allekirjoitan tämän omalta kohdaltani. Onneksi osaan myös arvostaa tätä joutilaisuuttani ja viihdyn horisonttiin tuijotellen. Eli jotain hyötyäkin älykkyydestäni on, vaikken yhteiskunnan silmissä menestyjä olekaan.

Tästä oli vuosia sitten dokkari, missä mainittiin mm. että taksikuskeilla on keskimäärin korkea äo.

Matemaattis-loogisen älykkyyden mittaaminen yksittäisillä testeillä on ongelmallista. Kuviopäättelyjä, lukusarjojen jatkamista ja sanatäydentämistä voi helposti harjoitella itsekseen, vähän kuin ristikoiden tai sudokujen ratkomista. Treenin vaikutus testituloksiin voi silti olla merkittävä. Tehtävien sinnikäs treenaaminen yksin tai hyvässä valmennuksessa ei kai kasvata merkittävästi yksilön matemaattis-loogista älykkyyttä?

Testit tuottavat erilaisia tuloksia, mikäli henkilö on vaikkapa väsynyt, stressaantunut tai muuten kognitiivisesti kuormittuneessa tilanteessa. Eri yksilöt reagoivat älykkyydestään riippumatta eri tavoin testitilanteeseen ja paineen alla toimimiseen.

Sama pätee persoonallisuustesteihin. Jos testin/mittarin ”idea” ja tulosten laskutapa on testattavan tiedossa, pystyy testattava aika hyvin ohjaamaan tulosta mieleiseensä suuntaan.

Ehkäpä yksilön älykkyyteen voisi päästä kiinni jonkinlaisen 360-arvion, henkilöhistoriaan tutustumisen ja pidempiaikaisen seurannan kautta. Kivan lukuarvon tuloksena tuottavat kuviopäättelytestit ovat kuitenkin lähinnä hauskaa viihdykettä.

Vierailija kirjoitti:

Mensan testissä on joo matemaattisia tehtäviä, mutta on myös mm. muistitehtäviä, kielelisiä tehtäviä ja visuaalisia tehtäviä. Melko kattava testi siis.

Sekoitatkohan psykologien käyttämän was-testin ja Mensan testin keskenään? Mensan sivuilla sanotaan, että Suomen mensan käyttämä älykkyystesti on kulttuurineutraali yleistä älykkyystekijää mittaamaan pyrkivä tasokuviopäättelytesti. Eli pelkkää loogista päättelykykyä kuviopäättelyllä, koska samat kuviot käy missä maassa hyvänsä. Ei kielellisiä tehtäviä, ei avaruudellista hahmottamista, ei päässälaskuja.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla olikin jossain kommentissa huomioitu tämä:

Jos koulussa ei tarvitse nähdä vaivaa pärjäämisen eteen, ei sitä viitsi tehdä myöhemmässä elämässäkään. Siksi moni älykäs jää alisuoriutuvaksi laiskaksi tölliäiseksi.

Allekirjoitan tämän omalta kohdaltani. Onneksi osaan myös arvostaa tätä joutilaisuuttani ja viihdyn horisonttiin tuijotellen. Eli jotain hyötyäkin älykkyydestäni on, vaikken yhteiskunnan silmissä menestyjä olekaan.

En tiedä ÄO:ni, mutta koulu oli minulle helppoa. Osasin lukea sujuvasti, kun menin kouluun.

Aluksi koulu kangerteli, kun mielenkiintoani oli vaikea suunnata oikeisiin asioihin.

Myöhemmin oli koulu helppoa, en juuri tehnyt läksyjä, vaan vastailin yleistietoni pohjalta opettajan kysellessä...

En ole mikään menestyjä, en ole osannut rakentaa nousujohteista uraa,

vaikka olin tosin 5 vuotta suunnittelijan vakanssilla ammattikoulupohjalta.

Olen aika yksinäinen, kaiketi, koska en osaa puhua muita kiinnostavista asioista.

Kaikenmoisesta joutavasta vain...

Vierailija kirjoitti:

Matemaattis-loogisen älykkyyden mittaaminen yksittäisillä testeillä on ongelmallista. Kuviopäättelyjä, lukusarjojen jatkamista ja sanatäydentämistä voi helposti harjoitella itsekseen, vähän kuin ristikoiden tai sudokujen ratkomista. Treenin vaikutus testituloksiin voi silti olla merkittävä. Tehtävien sinnikäs treenaaminen yksin tai hyvässä valmennuksessa ei kai kasvata merkittävästi yksilön matemaattis-loogista älykkyyttä?

Testit tuottavat erilaisia tuloksia, mikäli henkilö on vaikkapa väsynyt, stressaantunut tai muuten kognitiivisesti kuormittuneessa tilanteessa. Eri yksilöt reagoivat älykkyydestään riippumatta eri tavoin testitilanteeseen ja paineen alla toimimiseen.

Sama pätee persoonallisuustesteihin. Jos testin/mittarin ”idea” ja tulosten laskutapa on testattavan tiedossa, pystyy testattava aika hyvin ohjaamaan tulosta mieleiseensä suuntaan.

Ehkäpä yksilön älykkyyteen voisi päästä kiinni jonkinlaisen 360-arvion, henkilöhistoriaan tutustumisen ja pidempiaikaisen seurannan kautta. Kivan lukuarvon tuloksena tuottavat kuviopäättelytestit ovat kuitenkin lähinnä hauskaa viihdykettä.

Mensan loogisen päättelykyvyn testi kyllä varmasti ennustaa henkilön päättelykykytaitoa. Korkean tuloksen saaneet ovat nopeasti hoksaa via ja hyviä päättelemään ongelmanratkaisua esim teknisillä aloilla. Saattavat tämän vuoksi edetä vaativiin tehtäviin työpaikoilla. Heikkolahjainen ei ymmärrä tehtäviä vaikka kuinka opetettaisiin. Keskiverto voi hyötyä hieman harjoittelusta, harjoittelemalla saattaa saada nostettua tulostaan yhden keskihajonnan verran, mutten usko että harjoittelulla olisi enemmän merkitystä. Jos et kadehdi urheilun olympiavoittaja, älä kadehdi mensalaistakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan testissä on joo matemaattisia tehtäviä, mutta on myös mm. muistitehtäviä, kielelisiä tehtäviä ja visuaalisia tehtäviä. Melko kattava testi siis.

Sekoitatkohan psykologien käyttämän was-testin ja Mensan testin keskenään? Mensan sivuilla sanotaan, että Suomen mensan käyttämä älykkyystesti on kulttuurineutraali yleistä älykkyystekijää mittaamaan pyrkivä tasokuviopäättelytesti. Eli pelkkää loogista päättelykykyä kuviopäättelyllä, koska samat kuviot käy missä maassa hyvänsä. Ei kielellisiä tehtäviä, ei avaruudellista hahmottamista, ei päässälaskuja.

En sekoita. En ole tehnyt was-testiä. Klikkaapa sinne mensan testiin ja tee se niin näet mitä tehtäviä siinä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).

Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.

Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.

Tämä tulee ilman mitään tutkimuksia ja täysin musta tuntuu -periaatteella, mutta väitän että nykymaailmassa suurempi älykyys ja ymmärys maailman asioista on vain 'ylimääräinen' haitta. Jos koko ajan pohtii mihin maailma on menossa, ja tietää että asiaan ei henkilökohtaisesti voi vaikuttaa millään tavalla, ei se varsineaisesti vähennä stressiä.

Mun äo on vähän keskivertoa korkeampi 130 paikkeilla. Olen sairas päästäni, stressaan kaikkea, olen kroonisesti ahdistunut, romahdan vähän väliä. Tuntuu että pääni ei pysty käsittelemään kaikkea, kaikki on umpisolmussa. Olen lamaantunut ja masentunut. Maailma ja oleminen ahdistaa ihan liikaa. Tätä settiä se on ollut jo pitkään, tuskin olen koskaan enää terve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).

Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.

Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.

Tämä tulee ilman mitään tutkimuksia ja täysin musta tuntuu -periaatteella, mutta väitän että nykymaailmassa suurempi älykyys ja ymmärys maailman asioista on vain 'ylimääräinen' haitta. Jos koko ajan pohtii mihin maailma on menossa, ja tietää että asiaan ei henkilökohtaisesti voi vaikuttaa millään tavalla, ei se varsineaisesti vähennä stressiä.

Mun äo on vähän keskivertoa korkeampi 130 paikkeilla. Olen sairas päästäni, stressaan kaikkea, olen kroonisesti ahdistunut, romahdan vähän väliä. Tuntuu että pääni ei pysty käsittelemään kaikkea, kaikki on umpisolmussa. Olen lamaantunut ja masentunut. Maailma ja oleminen ahdistaa ihan liikaa. Tätä settiä se on ollut jo pitkään, tuskin olen koskaan enää terve.

ihminen voi sairastua mielenterveysongelmaan, vaikka olisi korkea älykkyys. Se ei suojaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan testissä on joo matemaattisia tehtäviä, mutta on myös mm. muistitehtäviä, kielelisiä tehtäviä ja visuaalisia tehtäviä. Melko kattava testi siis.

Sekoitatkohan psykologien käyttämän was-testin ja Mensan testin keskenään? Mensan sivuilla sanotaan, että Suomen mensan käyttämä älykkyystesti on kulttuurineutraali yleistä älykkyystekijää mittaamaan pyrkivä tasokuviopäättelytesti. Eli pelkkää loogista päättelykykyä kuviopäättelyllä, koska samat kuviot käy missä maassa hyvänsä. Ei kielellisiä tehtäviä, ei avaruudellista hahmottamista, ei päässälaskuja.

En sekoita. En ole tehnyt was-testiä. Klikkaapa sinne mensan testiin ja tee se niin näet mitä tehtäviä siinä on.

Ovat nettitestiin voineet ottaa mainosmielessä muitakin tehtäviä. Varsinainen testi, jolla saa Mensan jäsenyyden, on tekstin mukainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan testissä on joo matemaattisia tehtäviä, mutta on myös mm. muistitehtäviä, kielelisiä tehtäviä ja visuaalisia tehtäviä. Melko kattava testi siis.

Sekoitatkohan psykologien käyttämän was-testin ja Mensan testin keskenään? Mensan sivuilla sanotaan, että Suomen mensan käyttämä älykkyystesti on kulttuurineutraali yleistä älykkyystekijää mittaamaan pyrkivä tasokuviopäättelytesti. Eli pelkkää loogista päättelykykyä kuviopäättelyllä, koska samat kuviot käy missä maassa hyvänsä. Ei kielellisiä tehtäviä, ei avaruudellista hahmottamista, ei päässälaskuja.

En sekoita. En ole tehnyt was-testiä. Klikkaapa sinne mensan testiin ja tee se niin näet mitä tehtäviä siinä on.

Ovat nettitestiin voineet ottaa mainosmielessä muitakin tehtäviä. Varsinainen testi, jolla saa Mensan jäsenyyden, on tekstin mukainen.

Mulla tuli kirjoitusvirhe. Se psykologien käyttämä testi on WAIS

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että noista saa hyvät pisteet, kun harjoittelee samantyyppisiä tehtäviä. 

Ihmiset ovat kuka milläkin tavoin pisteytettävissä. Minulle testi on tehty vain alle kouluikäisenä.

Olin oppinut lukemaan hyvin pienenä, ainoa "harjoitteluni" olisi siis voinut tapahtua lastenkirjoja ja Raamattua lukemalla. Sen koommin ei ole testattu. En myöskään ole matemaattisesti lahjakas, eikä ole kolmiulotteista hahmotuskykyä.

Korkeakoulusta tutkinto. Uskon testin suuntaa-antavuuteen.

Voit olla keskimääräistä lahjakkaampi kielellisesti, vaikka looginen päättelykyky ja avaruudellinen hahmotus olisi heikkoa. Voit valmistua humanistiksi pelkällä kielellisellä lahjakkuudella. Pitkäjänteisyydellä, tunnollisuudella ja kunnianhimolla on myös merkitystä opintomenestykseen. Olen tavannut huippulahjakkaita, jotka ei valmistu yliopistosta kun puuttuu nuo persoonallisuuden piirteet. Terveisin psykologi

Kyllä, olen pitkäpinnainen jne., en usko että ilman sitä ominaisuutta pystyisi opiskelemaan montaakaan korkeakoulututkintoa. Loogisuus ja matemaattisuus eivät taida olla yksi yhteen, ilman matikkapäätäkin ja avaruudellista hahmotuskykyä kansalainen voi olla looginen?

Jos mensan ÄO-testi osoittaa 5-vuotiaalle "125 tai yli", kuten minulla oli, tämä siis ilman sitä tässä ketjussa esiin tullutta "harjoittelua"/koulutusta jne, voiko siitä päätellä että voisi olla enemmänkin harjaantumisen jälkeen? Tai vähemmän koettujen elämänkriisien jälkeen? (Psykologiksi itseään tituleeraava vastasi, mutta muidenkin kommentit tervetulleita. )

Voisihan tuon testin netissä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).

Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.

Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.

Tämä tulee ilman mitään tutkimuksia ja täysin musta tuntuu -periaatteella, mutta väitän että nykymaailmassa suurempi älykyys ja ymmärys maailman asioista on vain 'ylimääräinen' haitta. Jos koko ajan pohtii mihin maailma on menossa, ja tietää että asiaan ei henkilökohtaisesti voi vaikuttaa millään tavalla, ei se varsineaisesti vähennä stressiä.

Mun äo on vähän keskivertoa korkeampi 130 paikkeilla. Olen sairas päästäni, stressaan kaikkea, olen kroonisesti ahdistunut, romahdan vähän väliä. Tuntuu että pääni ei pysty käsittelemään kaikkea, kaikki on umpisolmussa. Olen lamaantunut ja masentunut. Maailma ja oleminen ahdistaa ihan liikaa. Tätä settiä se on ollut jo pitkään, tuskin olen koskaan enää terve.

Oma älykkyysosamäärä on kans reilut 130. Olen aika hyvä sulkemaan ongelmia, joille en voi mitään, mieleni ulkopuolelle. Toki niitä tulee välillä mietittyä, mutta en jää niitä märehtimään, jottei oma (mielen)terveys pääse murenemaan. Tällä hetkellä opiskelen yliopistossa ja opinnot on menneet tähän asti todella hyvin. Nyt on tapahtunut muutos omassa motivaatiossa ja tehtäviä on jäänyt rästiin. En vaan jaksa välittää. Teen ne kuitenkin jossain vaiheessa, mutta olen vaan tällainen. Motivaatio voi loppua yllättäen ja yhtäkkiä olen saamaton lusmu, joka ei jaksa mitään. Minulla on varmaan vähän masennusta tai ahdistusta tms., mutta muuten koen pärjääväni ihan hyvin elämässä. Tulevaisuus mietityttää paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).

Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.

Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.

Tämä tulee ilman mitään tutkimuksia ja täysin musta tuntuu -periaatteella, mutta väitän että nykymaailmassa suurempi älykyys ja ymmärys maailman asioista on vain 'ylimääräinen' haitta. Jos koko ajan pohtii mihin maailma on menossa, ja tietää että asiaan ei henkilökohtaisesti voi vaikuttaa millään tavalla, ei se varsineaisesti vähennä stressiä.

Mun äo on vähän keskivertoa korkeampi 130 paikkeilla. Olen sairas päästäni, stressaan kaikkea, olen kroonisesti ahdistunut, romahdan vähän väliä. Tuntuu että pääni ei pysty käsittelemään kaikkea, kaikki on umpisolmussa. Olen lamaantunut ja masentunut. Maailma ja oleminen ahdistaa ihan liikaa. Tätä settiä se on ollut jo pitkään, tuskin olen koskaan enää terve.

ihminen voi sairastua mielenterveysongelmaan, vaikka olisi korkea älykkyys. Se ei suojaa.

Ei suojaa. Mutta tarkoitan, että haluaisin olla enemmän ”suojassa” sellaiselta ylimääräiseltä ja tässä maailmassa olemisen kannalta tarpeettomalta infolta jota päässäni virtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Kaksi sukulaistani kuuluu testien mukaan (sairaalassa psykologi testannut) ylimpään älykkyysprosenttiin (jos muistan oikein niin heidän tuloksiaan saa vain 2 ylintä prosenttia ihmisistä).

Näillä myös molemmilla epävakaa pers.häirö ja lähes kaikki asiat elämässä aika sekaisin.

Tämä on aika ristiriitaista, kun jotenkin olettaisi että tajuaisivat itse esim. tekojensa ja asioidensa syy-seuraussuhteen.

Tämä tulee ilman mitään tutkimuksia ja täysin musta tuntuu -periaatteella, mutta väitän että nykymaailmassa suurempi älykyys ja ymmärys maailman asioista on vain 'ylimääräinen' haitta. Jos koko ajan pohtii mihin maailma on menossa, ja tietää että asiaan ei henkilökohtaisesti voi vaikuttaa millään tavalla, ei se varsineaisesti vähennä stressiä.

Mun äo on vähän keskivertoa korkeampi 130 paikkeilla. Olen sairas päästäni, stressaan kaikkea, olen kroonisesti ahdistunut, romahdan vähän väliä. Tuntuu että pääni ei pysty käsittelemään kaikkea, kaikki on umpisolmussa. Olen lamaantunut ja masentunut. Maailma ja oleminen ahdistaa ihan liikaa. Tätä settiä se on ollut jo pitkään, tuskin olen koskaan enää terve.

Minkä muun kuin ahdistuneisuuden luulet ajaneen filosofit ja kirjailijat ja psykologit miettimään ja kirjoittamaan? Jospa voisit löytää intohimosi ja suunnata ahdistuksen sieltä täältä keskittymään vaikka jonkin ongelman ratkaisuun, saattaisi olla itselle helpompaa?

Terveisin toinen samansorttinen. Diagnoosia ei ole, mutta tunnistan helposti ahdistumisen. Murehtimistaipumusta kuten masentuneilla, kehä kiertää kiertää, ei itsellä ole.

Hyvät eväät älykkyys antaa, kun osaa hyväksyä ja hyödyntää. Näin minua neuvottiin. Välillä menee huonommin, välillä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että noista saa hyvät pisteet, kun harjoittelee samantyyppisiä tehtäviä. 

Ihmiset ovat kuka milläkin tavoin pisteytettävissä. Minulle testi on tehty vain alle kouluikäisenä.

Olin oppinut lukemaan hyvin pienenä, ainoa "harjoitteluni" olisi siis voinut tapahtua lastenkirjoja ja Raamattua lukemalla. Sen koommin ei ole testattu. En myöskään ole matemaattisesti lahjakas, eikä ole kolmiulotteista hahmotuskykyä.

Korkeakoulusta tutkinto. Uskon testin suuntaa-antavuuteen.

Voit olla keskimääräistä lahjakkaampi kielellisesti, vaikka looginen päättelykyky ja avaruudellinen hahmotus olisi heikkoa. Voit valmistua humanistiksi pelkällä kielellisellä lahjakkuudella. Pitkäjänteisyydellä, tunnollisuudella ja kunnianhimolla on myös merkitystä opintomenestykseen. Olen tavannut huippulahjakkaita, jotka ei valmistu yliopistosta kun puuttuu nuo persoonallisuuden piirteet. Terveisin psykologi

Kyllä, olen pitkäpinnainen jne., en usko että ilman sitä ominaisuutta pystyisi opiskelemaan montaakaan korkeakoulututkintoa. Loogisuus ja matemaattisuus eivät taida olla yksi yhteen, ilman matikkapäätäkin ja avaruudellista hahmotuskykyä kansalainen voi olla looginen?

Jos mensan ÄO-testi osoittaa 5-vuotiaalle "125 tai yli", kuten minulla oli, tämä siis ilman sitä tässä ketjussa esiin tullutta "harjoittelua"/koulutusta jne, voiko siitä päätellä että voisi olla enemmänkin harjaantumisen jälkeen? Tai vähemmän koettujen elämänkriisien jälkeen? (Psykologiksi itseään tituleeraava vastasi, mutta muidenkin kommentit tervetulleita. )

Voisihan tuon testin netissä tehdä.

Looginen päättelykyky mitattuna kuviopäättelytehtävällä korreloi tosi voimakkaasti matematiikan menestykseen. Ja se korreloi myös abstraktien asioiden ymmärtämiseen. Ja mitä korkeampi tulos, sitä nopeammin henkilö prosessoi, eli hoksaa niitä vastauksia. Looginen päättelykyky arkielämässä näkyy esim. siinä kuinka hahmottaa eri ratkaisuvaihtoehdot ja niiden tuomat edut ja haitat ja niiden todennäköisyyden. Looginen päättelykyky voi auttaa myös tunteiden ymmärtämiseen ja käsittämiseen (mikäli motivoituu niitä pohtimaan). Olen tavannut työssäni asiakkaita, jotka ovat täysin tunteittensa vietävissä ja tekevät ratkaisut pelkästään intuition perusteella. Tyypillisesti kertovat olleensa surkeita matikassa. Ja uskovat horoskooppeihin ja reikiparannukseen. Psykologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla olikin jossain kommentissa huomioitu tämä:

Jos koulussa ei tarvitse nähdä vaivaa pärjäämisen eteen, ei sitä viitsi tehdä myöhemmässä elämässäkään. Siksi moni älykäs jää alisuoriutuvaksi laiskaksi tölliäiseksi.

Allekirjoitan tämän omalta kohdaltani. Onneksi osaan myös arvostaa tätä joutilaisuuttani ja viihdyn horisonttiin tuijotellen. Eli jotain hyötyäkin älykkyydestäni on, vaikken yhteiskunnan silmissä menestyjä olekaan.

Tästä oli vuosia sitten dokkari, missä mainittiin mm. että taksikuskeilla on keskimäärin korkea äo.

No jopas on väite. Voisin enemmänkin uskoa että taksikuskeilla on hyvä avaruudellinen hahmotuskyky sillä ennen navigaattoreita joutuivat suunnistamaan paljon ja se harjaannutti sitä taitoa ja saattoi karsia pois ammatista ne, joilla ei sitä lahjakkuutta ollut.