Mitä olette oppineet työelämässä kantapään kautta?

-että ei kannata ottaa epäkohtia suoraan esiin esimiehen kanssa

-kehenkään ei voi loppujen lopuksi luottaa

-kannattaa välttää konflikteja viimeiseen asti. Mieluummin sanoo: ”OK, teen jos ehdin (eikä koskaan sitten ehdi), kuin en tee, koska (hyvät perustelut)”

-mieluummin jää pois vaikka tekaistun syyn vuoksi, kun menee tilaisuuteen, jossa joutuu todella huonoon valoon

-kannattaa varoa ihmisiä, jotka provosoi esittämään kritiikkiä johtoa kohtaan (susia lammasten vaatteissa), ja itse myhäilevät vaiti, kun esität heidänkin asiaa

-suurin osa ihmisistä pelaa peliä oman uransa edistämiseksi ja olet todennäköisesti pelinappula

-miehet jotka tulevat liian lähelle yrittävät loppujen lopuksi päästä sänkyysi. Kannattaa varoa näitä

Paskamaisimmat tyypit pärjäävät parhaiten. Kunnollinen työntekijä ei saa arvostusta osakseen.

Naisvaltaisista työpaikoista lienee edes turha puhuakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En opi mitään kantapäänkautta vaan järjren kautta. Minuun esi isä oli suomessa ensimmäisiä jokaa keksi lentokoneen että lähdeetään siitä.

Jos puhutaan esim kokin ammatista (koskien myöös muita duunareita) niin ihmisen luontaiseen käyttäytymiseen rinnastettava piirre on luovuus ja nykyisellään ketjumeiningillä (joka siis myös autioittaa kaupungit ja keskustat) niin sitä luovuuttta, kokemussta ja paikallisuutta ei noteerata ja palkita tässä ketjusysteemissä sillä tavoiin että se motivoisi ja innbovoisi tarpeeksi niin että se loisi mm työpaikkoja ja kasvavaa sekä innostavaa yrittäjyyyttä tänne suomeen niin paikallisestii kuin kansainvälisesti vientivetoisutta ja hyviinvointiyhteiskuntaaa, koulutustaa ja vanhustenhoitoaa ajatellen.

Mimuun moneesti tekiisi mieeli sanoaa etttä lähdee sinää mummoilemaan ja äiteilemään sinnee kotiisi niiden lasten kansssa koska se on kuite kiin sydämessäin se tärkeämpii asiaa että kylllä me nuoreet joisssa virtaa vielää riiittää niin hoideraaan nämää iä ikuiseet siivouusprojektit.

Hyvä veli - verkosto toimii. ;)

Esim eräässä työpaikassa minut sivuutettiin vaikka olin ainoa, jolla oli tehtävään vaadittava koulutus. En siis ollut sopiva ...

Vähän esimies punoitti kun otin asian esille - ja sitten työsuhdetta ei jatkettukaan enää. ;)

Sen, että jos työyhteisössä yhdessä puhutaan johtamiseen liittyvistä ongelmista, ei kannata olla se, joka lähtee viemään sitä viestiä eteenpäin esimiehelle. Tiukan paikan tullen kaikki ne johtamisesta valittaneet työkaverit liukenee paikalta kun siitä pitäisi puhua suoraan sen "huonon johtajan" kanssa... tilanne kääntyy niin, että sinä oletkin ainoa joka valittaa ja on asenneongelmainen. 

Ei kannata ystävystyä työkavereiden eikä varsinkaan pomon kanssa. Työkaveruus työkaveruutena ja muu elämä muualla. 

Työlle ei pidä antaa liikaa. Työnantajalle sinulle on vain välinearvo, joten älä itsekään anna työpaikalle muuta arvoa.

Sukulaissuhteet menevät kaiken muun edelle.

Sen, ettei kannata olla epäkohtien esiintuoja. Mielistelyn tärkeys. Ota joku rooli, jolla selviät henkisesti, kuin se, että olet sydämellä mukana. Kuoleta tunne-elämä töissä. T: liian herkkä

Ei kannata olla liian itsekriittinen, kun mainostaa itseään. Uralla etenee ne, joilla on pokkaa väittää osaavansa asioita ja parhaimmat osaajat jäävät usein näkymättömiin. 

Vierailija kirjoitti:

Mitään ei kannata kritisoida tai antaa parannusehdotuksia toimintatavoista, vaikka pomot niitä pyytäisivät. Pyytämättä ei ainakaan kannata puuttua mihinkään epäkohtaan. Tällä tavoin hankit itsellesi vain potkut, joko yt-neuvotteluiden kautta tai työsopimusta ei enää jatketa.

Totta. Kannattaa olla sellainen "terveen huomaamaton".

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilta kollegoilta voi oppia paitsi kullanarvoista hiljaista tietoa, myös erittäin haitallisia asenteita ja työtapoja. Kokemusvuodet eivät aina kerro osaamisesta.

Ja mitä vanhempi työntekijä on kyseessä, sen tarkempi kannattaa olla, mitä hänelle sanoo ja miten sen sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Sen, että jos työyhteisössä yhdessä puhutaan johtamiseen liittyvistä ongelmista, ei kannata olla se, joka lähtee viemään sitä viestiä eteenpäin esimiehelle. Tiukan paikan tullen kaikki ne johtamisesta valittaneet työkaverit liukenee paikalta kun siitä pitäisi puhua suoraan sen "huonon johtajan" kanssa... tilanne kääntyy niin, että sinä oletkin ainoa joka valittaa ja on asenneongelmainen. 

Ei kannata ystävystyä työkavereiden eikä varsinkaan pomon kanssa. Työkaveruus työkaveruutena ja muu elämä muualla. 

Työlle ei pidä antaa liikaa. Työnantajalle sinulle on vain välinearvo, joten älä itsekään anna työpaikalle muuta arvoa.

Tämä on hyvä kommentti! Yllättävän paljon työelämässä olen törmännyt näihin provosoijiin, jotka esittävät tiukkaa kritiikkiä kulisseissa esim johtamista kohtaan ja yrittävät saada jonkun muun sanomaan epäkohdat ääneen! Sitten itse eivät tarjoa mitään tukea tätä asioiden esiin nostakaa kohtaan! Varokaa näitä ihmisiä! Olen itse astunut kerran tällaiseen miinaan ja huonostihan siinä kävi minulle!

Vierailija kirjoitti:

-että ei kannata ottaa epäkohtia suoraan esiin esimiehen kanssa

-kehenkään ei voi loppujen lopuksi luottaa

-kannattaa välttää konflikteja viimeiseen asti. Mieluummin sanoo: ”OK, teen jos ehdin (eikä koskaan sitten ehdi), kuin en tee, koska (hyvät perustelut)”

-mieluummin jää pois vaikka tekaistun syyn vuoksi, kun menee tilaisuuteen, jossa joutuu todella huonoon valoon

-kannattaa varoa ihmisiä, jotka provosoi esittämään kritiikkiä johtoa kohtaan (susia lammasten vaatteissa), ja itse myhäilevät vaiti, kun esität heidänkin asiaa

-suurin osa ihmisistä pelaa peliä oman uransa edistämiseksi ja olet todennäköisesti pelinappula

-miehet jotka tulevat liian lähelle yrittävät loppujen lopuksi päästä sänkyysi. Kannattaa varoa näitä

"mieluummin jää pois vaikka tekaistun syyn vuoksi, kun menee tilaisuuteen, jossa joutuu todella huonoon valoon"

Mitä tällä tarkoitat?

Uutena työntekijänä varsinkin kannattaa olla hajuton ja mauton. Vaikka luulisi, että kukaan ei kiinnitä huomiota siihen miten työsi teet, olet väärässä. Koeajan jälkeen voi sitten hengähtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-että ei kannata ottaa epäkohtia suoraan esiin esimiehen kanssa

-kehenkään ei voi loppujen lopuksi luottaa

-kannattaa välttää konflikteja viimeiseen asti. Mieluummin sanoo: ”OK, teen jos ehdin (eikä koskaan sitten ehdi), kuin en tee, koska (hyvät perustelut)”

-mieluummin jää pois vaikka tekaistun syyn vuoksi, kun menee tilaisuuteen, jossa joutuu todella huonoon valoon

-kannattaa varoa ihmisiä, jotka provosoi esittämään kritiikkiä johtoa kohtaan (susia lammasten vaatteissa), ja itse myhäilevät vaiti, kun esität heidänkin asiaa

-suurin osa ihmisistä pelaa peliä oman uransa edistämiseksi ja olet todennäköisesti pelinappula

-miehet jotka tulevat liian lähelle yrittävät loppujen lopuksi päästä sänkyysi. Kannattaa varoa näitä

"mieluummin jää pois vaikka tekaistun syyn vuoksi, kun menee tilaisuuteen, jossa joutuu todella huonoon valoon"

Mitä tällä tarkoitat?

Tarkoitan sitä, että jos on joku tilaisuus, joka ei ole välttämätön (tosin suositeltava) työtehtäviesi hoidon kannalta, mutta siihen sisältyy syviä ristiriitoja (joko asioiden tai henkilöiden tasolla) parempi ottaa aikalisä ja jättäytyä sivummalle. Toinen, jos itse olet trigeröitynyt jostain asiasta ja menettämässä kontrollia (sanot asiat liian suoraan) ota aikalisä ja siirrä tapaaminen. Tai jos olet itkuinen ja lopussa, jää saikulle älä mene huonossa mielentilassa töihin ”selvittelemään asioita”. Aina siis aina on tärkeää varmistaa, että olet rauhallisessa ja harkitsevassa mielentilassa töissä! Nämä olen oppinut kantapään kautta.

Että älä IKINÄ koske YHTÄÄN MIHINKÄÄN, jos et ole ensin varmistanut kaikilta työkavereiltasi, tarvitaanko tätä. Ei, vaikka se näyttäisi roskalta.

Näin siis kävi: olin harkkarina, ja toimistomme pöydällä oli jo päiviä lojunut kasa rutistettuja papereita. Pohdimme jopa yhdessä toisen työntekijän kanssa, että noilla tuskin tehdään enää mitään. Käytännöllisenä tyttönä päätin siivota ne paperinkeräykseen. Seuraavana aamuna sain vihaiset moitteet pomolta ja yhdeltä toiselta työntekijältä, koska tämä kuitenkin olisi kuulemma tarvinnut niitä vielä. Yritin selittää "me Hennan (nimi muutettu) kanssa pääteltiin, ettei niitä varmaan tarvita...", mutta pomo kielsi minua vetämästä Hennaa tähän mukaan. Henna ei tietenkään sopivasti ollut paikalla juuri tuolloin. Tuo papereita tarvinnut työntekijä ei tapahtuman jälkeen enää pitänyt minusta ja oli koko ajan minulle v*ttumainen.

Työsuhteeni oli onneksi määräaikainen ja takaisin en menisi. Nyt kuitenkin tiedän olla koskematta enää edes työkavereideni karkkipapereihin - jokainen siivotkoon itse jälkensä.

Ei kannata aina odottaa isoa inspiraatiota (luova työ), vaan puurtaa hankkimalla paljon paljon aineistoa, niin kyllä se jonakin päivänä se inspiraatiokin tulee. Siis 8-5 puurtamista ja puurtamista ja jossakin vaiheessa, yleensä lähellä deadlinea :D se inspiraatiokin sitten tulee ja loppu on helppo dokumentoida ja raportoida edelleen. Sama koskee opiskelussa tutkielmien tms tekemistä. Hihat ylös ja turha analysointi alkuvaiheessa pois. Jos olisin tämän yliopistossa huomannut heti, olisin varmasti valmistunut ainakin puoli vuotta aiemmin. 

Olen oppinut sen, ettei kannata olla hyvä työssään. Kohtalainen on parempi. Silloin ei tule mustamaalausta ja kateutta.

Tee välillä virheitä, niin hyvin menee.

Hah, vaikka ja mitä!

"Aina saa kysyä, ei ole tyhmiä kysymyksiä" on täyttä puppua. Keskivertotyökaveri ei jaksa alituisia kysymyksiä ja ennen kaikkea sellaisia, joihin ei tiedä tarkkaa vastausta. Valitse tarkkaan ihmiset joilta kysyt ja varaudu siihen että sinua pidetään hieman yksinkertaisena.

"Fake it 'til you make it" eli itsevarmalla asenteella pärjää pitkälle. Jos vaikutat siltä että tiedät mitä teet niin työkaverit myös luottavat sinuun.

"Ekat viikot merkkaa eniten" eli ensimmäisinä viikkoina kannattaa pitää lehmänhermot ja olla ystävällinen ja kiinnostunut jokaisesta uudesta opista - myös niistä pienistä. Jos leimaannut jo ekoina päivinä vähän sähläksi, olet sitä jatkossakin.

"Ole nöyrä" koska kukaan ei pidä uudesta työkaverista joka ymmärtää enemmän kuin itse. Ihan toinen kysymys on toki ettei kukaan tiedä kaikkea, ja kannattaa nöyränä ottaa kaikki oppi vastaan mitä tarjotaan eikä koskaan ole valmis.

Älä hötkyile ja toimi ensimmäisen mieleentulevan strategian mukaan. Ota aina aikalisä, ennenkun reagoit/vastaat meiliin jos kyseessä on jokin iso tai kuohuttava asia.

Älä valita kiireestä tai aliresurssoinnista "olisi vaan aikaa tehdä tämäkin projekti X ja Y". Vaikutat epäpätevältä, lisää työntekijöitä ei valittamalla tule ja sinusta jää laiska kuva. Kuten joku jo sanoikin, ei tarvitse sanoa että ei tee jotain vähäpätöisempää asiaa. Priorisointi vie pitkälle.

Jos koet saaneesi epäreilua kohtelua, ei sitä kannata (ainakaan heti) ottaa puheeksi. Tapauksesta riippuen kannattaa ensin selvittää asiaa esimerkiksi luottamusmieheltä tai oman liiton lakineuvonnasta. Jos liian herkästi ottaa asioita puheeksi saa vain vaikean työntekijän leiman.