Lue keskustelun säännöt.
Mitä olette oppineet työelämässä kantapään kautta?
31.08.2018 |
Mitä olette oppineet työelämässä kantapään kautta? Mitä ei voinut tietää ennen kuin käytäntö sen opetti?
Kommentit (174)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnalla vakituisia toimia ei jaeta ainakaan osaamisen perusteella.
Kannattaa aina antaa n. 80% panos, korkeintaan - liiasta ahkeroinnista ei saa mitalia vaan lisää hommia. Ja sitten voi oikean kiireen tullen antaa 100%; jos aina antaa 100%, lisää on hankala tiristää.
Kaiken vähänkään negatiivisen asian puheeksi ottaminen tuntuu olevan suunnattoman vaikeaa. Mitään kritiikkiä tai kehittävää palautetta on turha odottaa. Jos työssä on jotain korjattavaa, niin sen kertominen suoraan kyseiselle henkilölle (hyvässä hengessä vieläpä) tuntuu olevan mahdotonta. Mieluummin puhutaan selän takana ja yritetään kiertotietä saada viestiä perille. Ja jos määräaikainen työ ei syystä tai toisesta jatku, ei sitäkään voida ottaa ajoissa esille, että ehtisi hyvissä ajoin valmistautua uuden työn hankkimiseen, hymistellään vaan niin kauan kuin mahdollista.
- Kollegaan ei voi luottaa. Edes siihen kenen olet viimeiseksi ajatellut pettävän luottamuksesi. Ei siis kannata luottaa kehenkään muuhun kuin itseesi.
- Palkka samoista duuneista on tabu. En voi sanoa omaa palkkaa, koska sehän nyt olisi ihan kamalaa jos työkaveri tienaisi 20 senttiä enemmän kuin minä. Tämä palkkasulkeutuneisuus estää hyvin tehokkaasti sen, että samasta duunista saisi oikeasti saman palkan, kun asiasta ei uskalleta puhua.
- Omista yksityisasioista ei kannata puhua kellekään kovin tarkasti.
- Ylityöt ja jatkuva joustaminen ei ole järkevää. Kun on yt:t niin samalla viivalla ollaan kaikki. Kukaan ei kiittele raatamisesta, palkintona ehkä jopa kenkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Älä ole liian ahkera, muut pelkäävät että olet liian hyvä ja viet heiltä työpaikan. (Paskan puhuminen selän takana alkaa varmasti. )
-Älä kysy neuvoa ikinä.... muuten olet tyhmä.
- Älä valita mistään koti tai työ asioista.
-Älä anna parannusehdotuksia, vaikka niitä pyydetään.
-Nuole kaikkien PER SET TÄ.
Työssä viihtyminen on asennekysymys. Eli älä turhaan vaikeuta omaa elämääsi valittamalla mielessäsi tai ääneen työpaikan asioista, joihin et voi vaikuttaa. Hyväksy ne ja jatka elämää. Voit paljon paremmin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mee sinne tee duunis lähe kotiin. Yksinkertaista.
Puhu palavereissa paljon ja vaikuta innostuneelta jos pomo on mukana, ei tarvitse edes olla mitään tärkeää asiaa niin vaikutat aktiiviselta ja jäät mieleen kun palkankorotuksia ja ylennyksiä jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Suurieleisesti aloitettu projekti ei ole mikään tae siitä, että projekti jatkuisi enää seuraavalla viikolla. Tai edes seuraavana päivänä.
- Mikään työnantajan taholta tuleva lupaus ei käytännössä ole sitova, ennen kuin saat sen kirjallisena. Pyydä siis aina tarvittaessa kirjallisena.
- Et saa välttämättä minkäänlaista palautetta tekemästäsi työtehtävästä, vaikka olisit tehnyt sen todella erinomaisesti. Tätä ei pidä tulkita silti automaattisesti marttyroituen niin, että muut eivät "arvostaisi" sinua.
- Työpaikkailmoitusten ylisanat ovat osa yrityksen markkinointia. Ne eivät ole millään tavalla tae luvatusta supermahtavasta työkulttuurista, jossa esimies katselee ymmärtäväisellä pepsodent-hymyllä, kun ananastukkaiset hipsterit kylpevät toimiston pallomeressä päivät pitkät
- Sisäinen viestintä kusee 99 %:ssa firmoista eikä aina edes kyse ole tahtotilan puutteesta, vaan siitä että se on hiton vaikea kokonaisuus toteuttaa hyvin
- Hyväyskoiselle asiakkaalle valehdellaan surutta, jos siitä on vain on yritykselle taloudellista hyötyä.
- Parasta ja nopeinta palvelua ei tarjota "pyytämisjärjestyksessä", vaan sille asiakkaalle joka huutaa ja valittaa kovimmin
Palkkaa ei kannata sanoa ääneen, tai edes välttämättä sitä, että saa edes palkkaa. :D Tuli mieleeni, miten tavallaan sain pienen toppuuttelun siitä pomolta, kun mainitsin työkaverilleni, että saan palkkaa, kun hän suurieleisesti jossain pöytäkeskustelussa puhui, miten olen ilmainen työntekijä kun olen harjoittelussa. Pomo siihen äkkiä korjasi, että pientä korvausta maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole korvaamaton. Älä polta itseäsi loppuun tai mene töihin sairaana.
Että sellaisessa työpaikassa on jotain pahasti pielessä, jossa paljon porukkaa on koko ajan poissa opintojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Kannattaa itse perehtyä siihen, mikä itseä koskettaa, eikä luottaa muiden sanomisiin ja tekemisiin.
- Pientä kehittymistä pitää kaiken aikaa tapahtua - vaikka hampaat irvessä. Tämä oman työmotivaation ja jaksamisen vuoksi.
- Lomat, tauot ja virkistyspäivät ovat oikeasti tärkeitä.
- Koskaan ei KOSKAAN saa viedä itseä ihan tappiin. Jos töitä on liikaa pitkään - on se kuolemaksi.
- Vaikka kuinka painostettaisiin, pitää pitää oma näky kirkkaana.
- Velkaa ei saa olla niin paljon, että sen takia pitää raataa hampaat irvessä.
- Yksikään työpaikka ei ole reilu - jopa todella pöyristyttäviä asioita joutuu sietämään jos haluaa jatkaa työssään.
- Vastuuntuntoisimpia käytetään siekailematta hyväksi - siksi on pakko kehittää työmoraali erikseen.
- Aina on mahdollista, että juuri sinun työsi eivät jatku - siihen on henkisesti ja taloudellisesti hyvä varautua.
Tämänkin olisi voinut päätellä jo muutenkin, mutta opin sen, ettei vieraille ihmisille (asiakkaille) kannata olla liian tuttavallinen. Edes silloin, vaikka he tuntuisivat rennoilta.
Esimehen vaikutus työhyvinvointiin (tai pahoinvointiin) on todella suuri.
Vierailija kirjoitti:
- Ylityöt ja jatkuva joustaminen ei ole järkevää. Kun on yt:t niin samalla viivalla ollaan kaikki. Kukaan ei kiittele raatamisesta, palkintona ehkä jopa kenkää.
Tämä on valitettavan totta. Varsinkin jos nöyryyttään hiljaisesti pakertaa, harva sitä huomaa, koska kaikilla on kiire ja kaikki ajattelevat omia duunejaan ja omaa napaansa. Ennemminkin nöyrästä raatamisesta tulee normitila ja odotusarvo kiltin työntekijän kohdalla. Se ahkera hiirulainen nämä hommat aina hoitaa, käydäänpä teettämässä!
Pahinta on, että hiirulaisen raataessa pajan paras käsienheiluttelija käyttää aikansa kahvihuoneessa esimiestä mielistellen. Hänellä on paremmat mahdollisuudet selvitä yt:stä kuin hiirulaisella, jonka raataminen oli aina itsestäänselvyys, ei mitään yt:ltä suojaavaa ekstraa.
Olen olemassa työ josta ei ole kiire kotiin.
Työkaverit voi olla ystäviä.
Fiksuja pomoja on.
Hyvin erilaiset ihmiset, hyvin erilaisella elämänkatsomuksella, -kokemuksella voivat tehdä hyvää yhteistyötä kunnioittaen toisiaan.
Ai niin, lauma naisia ei puukota toisiaan selkään.
Vierailija kirjoitti:
Palkkaa ei kannata sanoa ääneen, tai edes välttämättä sitä, että saa edes palkkaa. :D Tuli mieleeni, miten tavallaan sain pienen toppuuttelun siitä pomolta, kun mainitsin työkaverilleni, että saan palkkaa, kun hän suurieleisesti jossain pöytäkeskustelussa puhui, miten olen ilmainen työntekijä kun olen harjoittelussa. Pomo siihen äkkiä korjasi, että pientä korvausta maksetaan.
No johan on reilu meininki teillä. :O
Saako pomo kieltää palkan kertomista edes salassapitosopimuksessa? Luulisi siihen vaadittavan jonkinlainen erityisperuste.
Kannattaa lukea myös se mieltä kuohuttava sähköposti uudemman kerran ennen kuin vastaa siihen. :D Mitä "järkyttävämpi" asia niin mielikin saattaa tehdä tepposia ja lukee asiat väärin.