Ihan pilalle "curlatut" lapset, mistä ne tunnistaa?
Havaitsemianne tunnusmerkkejä siitä, että miten on hyysätty alkeellisimmatkin asiat ja kaikki esteet raivattu lapsen tieltä?
Olen huomannt että nämä tapaukset eivät ensinnäkään ymmärrä sanaa EI.
Jos sellainen tulee käymään ja minä tai lapseni sanomme että EI saa kiskoa meidän koiraa hännästä, niin tuo EI sana ei mene mitenkään perille koska sitä ei ole kotona opetettu, Aina on saatu tehdä mitä huvittanut ja jos asiat eivät suju heidän mieliksi niin se on aina muiden syy ja koska heidän tieltä eliminoitu esteet niin nämä haluavat päästä eliminoimaan muita ihmisiä tieltään.
Olen huomannut että nämä tällaiset tapaukset ovat alkaneet lisääntyä 90-lukulaisissa lapsissa.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt pääasiassa nuorten parissa. Kyllä siellä nämä "curlatut" lapsukaiset erottuivat aika nopeasti uudessa ryhmässä. Olivat kaikin puolin toistaitoisia. Eivät osanneet huolehtia tavaroistaan ja asioistaan. Äiti hoiti asiat vielä täysikäisellekin, esim. varasi lääkäriajan, hankki kesätyön, etsi opiskelukämpän jne. Eivät vanhemmat edes ehtineet ennen passata mukuloitaan samalla tavalla kuin nyt. Olisi jäänyt moni asia tekemättä ihan yliopistollista loppututkintoa myöten, jos olisin odottanut, että kyllä äiti hoitaa hakemukset, kämpät, ulkomaan vaihdot jne. Taisi olla ainut kerta, jolloin äiti oli mukana, kun minut ilmoitettiin kansakouluun. Sen jälkeen oli itsestään selvä, että kouluasiat hoidan itse, niin oppikouluun pyrkimiset, lukioon ilmoittautumiset kuin yliopistoon hakemisetkin.
Tiedättekö, mitä ovat helikopterivanhemmat? Aivan, ne ovat ne samat Curling-vanhemmat, jotka pörräävät suurella kiireellä jo kotoa pois muuttaneen lapsukaisen tueksi ja turvaksi, kun pitää tehdä joku hankalampi juttu.
En usko, että kansakouluun ilmoittautumisen jälkeen kukaan olisi oikeasti ollut valmis huolehtimaan kaikista opiskeluasioistaan itse. Jos on joutunut niin tekemään, niin kasvatus on ollut ihan yhtä typerää kuin curling-vanhemmuuskin. On ihan hyvä, jos nuori saa vanhemmiltaan tukea aikuistumisessa. Normaali tuki on suotavaa. On turha kehuskella sillä, että on joutunut itse tekemään kaiken.
Auttaminen ja puolesta tekeminen on kaksi eri asiaa. Ei pidäkään päättää lapsen puolesta esim hänen ammattiaan, mutta voi kyllä ja pitää hänen kanssaan pohtia vaihtoehtoja.
Työpaikalla näkee paljon 30-40 ikäisiä curlingkasvatuksen tuotteita eli miehiä jotka eivät osaa ottaa ruokalassa ruokaa, seisovat siinä ja ihmettelevät että mitä pitäisi ottaa lautaselle ensin ja mitä sitten siihen viereen ja mitä päälle. Äitinsä ja myöhemmin vaimonsa ovat ilmeisesti aina lapanneet heille ruuat valmiiksi lautasille ja ehkä pilkkoneet ne valmiiksi suupaloiksi, siksi ovat ihan pihalla kun pitäisi ottaa ruokaa ihan itse :D
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalla näkee paljon 30-40 ikäisiä curlingkasvatuksen tuotteita eli miehiä jotka eivät osaa ottaa ruokalassa ruokaa, seisovat siinä ja ihmettelevät että mitä pitäisi ottaa lautaselle ensin ja mitä sitten siihen viereen ja mitä päälle. Äitinsä ja myöhemmin vaimonsa ovat ilmeisesti aina lapanneet heille ruuat valmiiksi lautasille ja ehkä pilkkoneet ne valmiiksi suupaloiksi, siksi ovat ihan pihalla kun pitäisi ottaa ruokaa ihan itse :D
Ihanko totta? Oikein paljonkin näkee näitä? Eli curlingia onkin ollut yleisesti jo 70-80 -luvulla!
Vierailija kirjoitti:
Ex-curling lapsena voin sanoa että varmaan persoonasta riippuu miten se ilmenee. Ja vaikka ymmärrän että jossakin pitää niitä vaikeiden lasten aiheuttamia tunteita tuulettaa, niin curlaus ja helikopterius on pahoinpitelyä. Estetään lapsen oma kasvu ja tehdään vanhemmasta riippuvaiseksi. Olen kohta 27 enkä vieläkään pysty seisomaan omilla jaloillani. Tämä ei edes ole kovin tunnettu ilmiö psyk.hoidossa joten siihen ei ole vielä oikein apua. Mutta voin kyllä sen vahvistaa että olin aika itsekäs lapsena, enkä osannut ottaa muita huomioon. Vasta myöhemmin olen tajunnut minkälainen olin, mutta en oikein osaa syyttää itseäni käytöksestäni, koska sellaiseksi minut oli opetettu.
Täällä toinen ex-curling lapsi. Saman ikäinen vielä kaiken lisäksi. 😆
Tässä iässä vasta opettelen asioita, joita olisi pitänyt oppia jo lapsena vanhempien tukemana, kuten tunteiden säätelyä ja rajojani siinä, mikä on sopiva määrä työtä. Vanhemmat eivät koskaan vaatineet mitään, eivät esimerkiksi odottaneet hyviä numeroita koulusta. Teini-iän jälkeen kompensoin vaatimalla itseltäni liikoja - seurauksena burnout ja masennus.
Kaikesta curlauksesta huolimatta (tai juuri siitä johtuen) koin paljon turvattomuutta lapsuudessani. Lapsuudenkotini oli aivan tavallinen, keskiluokkainen ja onnellinen, mitään muuta syytä turvattomuudelle ei siis ollut. Olisin tarvinnut rajoja ja vanhemman apua tunteiden sanoittamisessa. Pettymyksen kokemuksia vanhemman tukemana. Kaikki harmit ja pettymykset aina kiireesti lakaistiin maton alle, jos sellaisia ylipäätään eteen sattui. En ole katkera vanhemmilleni, he ajattelivat vain parastani. Tekivät kuitenkin melkoisen karhunpalveluksen. Olen käytännössä joutunut kasvattamaan itse itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalla näkee paljon 30-40 ikäisiä curlingkasvatuksen tuotteita eli miehiä jotka eivät osaa ottaa ruokalassa ruokaa, seisovat siinä ja ihmettelevät että mitä pitäisi ottaa lautaselle ensin ja mitä sitten siihen viereen ja mitä päälle. Äitinsä ja myöhemmin vaimonsa ovat ilmeisesti aina lapanneet heille ruuat valmiiksi lautasille ja ehkä pilkkoneet ne valmiiksi suupaloiksi, siksi ovat ihan pihalla kun pitäisi ottaa ruokaa ihan itse :D
Ihanko totta? Oikein paljonkin näkee näitä? Eli curlingia onkin ollut yleisesti jo 70-80 -luvulla!
Äidit harrastaneet curling-kasvatusta poikalapsille jo tuolloin, mutta tyttölapset ovat joutuneet tehdä ja ratkaista asioita itse.
Minun lapsipuoleni valitettavasti..
Äiti ei ollut koskaan kieltänyt mitään ja kun lapsi muutti meille, ei ymmärtänyt, ettei eläimiä saa kiusata (äitinsä luona sai kiusata koiraa, mutta minä en halua, että minun koiraa kiusataan).
Isä on lapselle kunnon helikopteri/curling vanhempi, eli lapsi ei saa juosta tai kiipeillä edes leikkipuistoissa.
Lapsi saa kaikki kalliit lelut ja kaiken mitä haluaa isän ja anopin toimesta.
Pettymyksiä lapsi ei ole joutunut kokemaan ikinä, eli jos kaupassa ei saa jotain niin itku potku raivarit.
On 5vuotias, itkee aina kun pitäisi hoitoon mennä tai pitäisi opetella jotain.
Ei osaa pukea, pestä hampaita ja ruoka pitää syöttää.
Lapsi saa päättää paljon asioita (kysytään, mennäänkö kauppaan, jos lapsi vastaa ei niim sitten ei mennä kauppaan) yms.
Minulle aivan uusi termi tuo helikopterivanhempi :D Curlingin sentään tiesin. Onko muita uusia termejä joista minä tai mahdollisesti monet muut ole vielä kuullut?
Supercurlatut lapseni aiheuttavat aikuisina pelkkiä pettymyksiä. Esikoinen aloitti tohtoriopinnot 25v iässä (töiden ohessa), seuraava päätyi Brysseliin töihin, kun ei kotimaasta töitä löytynyt ja kolmas viettää aikaansa pelaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Supercurlatut lapseni aiheuttavat aikuisina pelkkiä pettymyksiä. Esikoinen aloitti tohtoriopinnot 25v iässä (töiden ohessa), seuraava päätyi Brysseliin töihin, kun ei kotimaasta töitä löytynyt ja kolmas viettää aikaansa pelaamalla.
Mitä muuta ne sinun mielikuvituslapsesi osaavat? :)
Joo ei.
Mun lähipiirissä ei muuta olekkaan kuin helikopteri ja curling vanhempia.
Osa lapsista jo aika vanhoja ja ei mitään käytöstapoja, ei osata edes siivota leluja, pukea, käydä vessassa ja pestä käsiä itse, hampaiden ja hiustenharjauskin on yksisuuri mysteeri, jonka vanhemmat suorittaa kun lapsi ei osaa.
Kaikkia lapsia yhdistää se, että aina kun tähdet ovat oikeassa asemassa ja vanhemmat pyytävät opettelisiko pirkko petteri nyt ITSE pukemaan niin lapsi kieltäytyy.
(Kuten edellä mainittua, eletään lapsen tahtiin ja kysytään mennäänkö kauppaan).
Lapset kieltäytyvät kaikesta opetuksesta, koska on helpompaa, että vanhemmat tekevät sen heidän puolestaan.
On siinä moni vanhempi laittanu naulat omaan arkkuun kun tekevät lapselleen tälläisen "karhun palveluksen".
Vierailija kirjoitti:
Minulle aivan uusi termi tuo helikopterivanhempi :D Curlingin sentään tiesin. Onko muita uusia termejä joista minä tai mahdollisesti monet muut ole vielä kuullut?
https://www.terve.fi/artikkelit/helikopterivanhemmuus-tuottaa-neurootti…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Supercurlatut lapseni aiheuttavat aikuisina pelkkiä pettymyksiä. Esikoinen aloitti tohtoriopinnot 25v iässä (töiden ohessa), seuraava päätyi Brysseliin töihin, kun ei kotimaasta töitä löytynyt ja kolmas viettää aikaansa pelaamalla.
Mitä muuta ne sinun mielikuvituslapsesi osaavat? :)
Ei oikein mitään. Kaikki pääsivät ensiyrittämällä yliopistoon, kaikki olivat aktiivisina mukana opiskelijajärjestöissä (ja nuorin on edelleen), kaikki ovat olleet vaihtareina alansa huippuyliopistoissa ja kaikki ovat opintojen ohessa töissä.
Joskus pohdin, että minulla on aika lailla vilkas mielikuvitus, kun olen onnitunut luomaan heidän kuvansa jopa kameran avulla.
Kaverii oli kauhussaan, kun näki 3-vuotiaan lapseni voitelevan itse leipänsä ja kaatavan itse maitoa, kaverin lapsi oli silloin vauva. Nyt oma lapseni on reipas, omatoiminen koululainen ja tämä kaveri lapsi avuton, pelokas ja takertuva.
Vierailija kirjoitti:
Kaverii oli kauhussaan, kun näki 3-vuotiaan lapseni voitelevan itse leipänsä ja kaatavan itse maitoa, kaverin lapsi oli silloin vauva. Nyt oma lapseni on reipas, omatoiminen koululainen ja tämä kaveri lapsi avuton, pelokas ja takertuva.
No vaa sä teet jotain oikein.
Karu faktahan on se, että sen minkä nuorena osaa, vanhana taitaa.
Toistoja, toistoja, toistoja ja lopussa kiitos seisoo.
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä lapsia, "mä haluuuun!" Jne.. ei mitään rajoja eikä tapoja.
Näin juuri!
Ja aikuisina heistä tulee Aino Pennanen, lentokoneseisoja, vihreiden kannattaja.
Mitä tapahtui ihan normaalille kasvatukselle?
Vai onko curlaus ja helikopterointi jotain uusia normaalikäsitteitä??
Ovat kehittäneet tähän maailmaan sopivan minä-ensin luonteen ja etenevät yhteiskunnan ja/tai yritysten johtotehtäviin saakka.
Curling vanhempi kuskaa lapsensa joka paikkaan, huolehtii harrastusaikataulut, välineet, koulutehtävät ja kokeisiin luvut. Lapsi ei ota itse vastuuta mistään vaan kaikki ohjat on vanhemmalla ja kaikki tieto lapsesta pitää välittää vanhemmalla. Ei esim. Riitä että lapset keskenään sopivat menevänsä luistelemaan vaan asiat pitää varmistaa curling-vanhemmalta.
Exäni lapsi ainakin syytti aina muita kaikesta. Tyttöä kiusattiin koulussa, koulua vaihdettiin useita kertoja. Kiusattiin harrastuksissa, vaikka niitäkin vaihdettiin, oli ratsastusta, cheerleadingiä, lentopalloa jne. Kaikissa kiusattiin. Koulussa opettajatkin kiusasivat. Äitikin kuulemma kiusasi (tätä kertoi isälleen. Äidille varmaan kertoi, että isä kiusasi).
Tyttö sai kaiken, mitä keksi. Juuri tässäkin ketjussa mainitun uusimman älypuhelimen, jos vanha oli lentänyt lätäkköön, sai hiuslisäkkeet, ripset, kynnet, täysikäisenä myös huulet, sai tietokoneet, puhelimet, auton, asunnon, rotukissoja ja koiran, kaukomatkoja, tatuointeja, merkkilaukkuja ja -vaatteita, mitä ikinä keksi pyytää.
Hän ei tervehtinyt muita, selitti sen ujoudella. Joskus kun näin hänet (hänen tietämättään) kaveriporukassaan, hän olikin ylimielinen, kiroileva, tupakoiva teini. Vanhemmat vaikuttivat pelkäävän häntä. Hän olikin hiukan uhkaavan oloinen käytökseltään.
Nyt hän on työtön ja masentunut. Isänsä ainakin yritti hakea hänelle töitä ja opiskelupaikkaa, mutta kun mikään ei kiinnosta.
Varmaan odottelee perintöä? Enpä tiedä. Säälittää vaan.