Lue keskustelun säännöt.
ero 15 v jälkeen. Syy: mies tyytyi ja se sitten myös näkyi suhteessa
29.08.2018 |
En suosittele kenellekään. Tuloksena on itsetunto-ongelmia naiselle, joka ei koskaan saa kokea, että mies olisi oikeasti hänestä kiinnostunut ja välttävä suhde miehelle, joka hommaan lähti.
Kumpikaan osapuoli ei ole luonnehäiriöinen, ruma tai lihava, mikä lienee av:n tuntien oletus.
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
"Ykkösvaihtoehtohan" tarkoittaa oikeasti sitä yksilöä, johon on rakastunut ja jota ei vaihtaisi keneenkään toiseen (eikä kulttuurissa vallitsevat ulkonäköihanteet yms. täyttävää yksilöä). Tästähän aloittajakin puhui. Jokainen joka on joskus ollut rakastunut, tietää tämän ilmiön. Joskus myöhemmin, jos suhteesta ei tullutkaan mitään ja rakkaus hälveni, saattaa itsekin miettiä "miten ihmeessä saatoin olla rakastunut tuohon ihmiseen?" Rakastumisessa on mystinen elementti.
Juuri näin.
Ystäväni tietää (en voi sanoa miksi, ei ole minun asiani avata enempää) että mies ei ole koskaan ollut häneen rakastunut.
Itse olen ollut suhteessa rakastuneen miehen kanssa. Olin myös itse hyvin rakastunut. Se, että lapsettomuuden vuoksi jouduimme eroamaan, oli todella surullista.
Tyytyminen olisi sitä, että otan jonkun, jota kohtaan ei ole tuota romanttista paloa. Ilman sitä en näe riittävästi syytä aloittaa suhdetta. Omassa liitossani se puoli oli yksi tärkeimmistä, jotka ystävyyden ja keskusteluyhteyden ohessa kantoivat. Eivätkä nekään loputtomiin.
Jos mulla suhde päättyisi lapsettomuuteen,olisi kyllä vaikea uskoa, että se rakkaus olisi kovin vahvaa ollutkaan. Itselle kuitenkin puoliso on niin paljon lapsihaavetta tärkeämpi ja hylätyksi tuleminen lapsettomuuden vuoksi osoitus siitä, että suhde itsessään ei riittänyt ja ollut tarpeeksi merkityksellinen.
Jospa sitten eläisit niitä omia suhteitasi ja antaisit meidän muiden elää omiamme.
ap
Ap veti herneet nenään eriävästä mielipiteestä! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tyydyin kerran parisuhteeseen, oli aika hirveää lopulta. Koko ajan kaipailin sitä toista naista ja vierellä oli paperilla täydellinen nainen, muttei sytyttänyt pahemmin. Kolmisen kuukautta jaksoi ja sitten pistin poikki. Hävetti jälkikäteen kun joutui tyytymään.
Onneksi pistit poikki. Ja mitä sitä häpeilemään,se on elämää.
Oli se häpeä tavallaan käyttää toista. Tosin en vannonut rakkautta tai mitään. Paperilla kaikki oli oikein mutta ei vain toiminut ja koko ajan haikaili sitä entistä. Perinteinen laastarisuhde siis. Tajusin vasta jälkikäteen.
Mulla oli kuule ihan sama juttu. Kuukauden jälkeen pistin poikki. Naisessa ei ollut mitään "vikaa". Harmittihan se kertoa asia kasvokkain, ja harmitti jälkeenpäinkin. Mutta minkäs teet. Jos ei kipinää ole, niin ei ole. Pelkän seksin takia en suhteeseen viitsi jäädä. Hassua, että nyt muistui se nainen, näin monen vuoden jälkeen.
No miksi piti seksiin edes edetä?
Itse harkitsen tässä eroa jätkästä... seksiä on liian vähän. Ei auta puhuminen. Hyvä kun on edes kerran kuussa, mutta olen tottunut seksiin vähintään kerran viikossa... aiemmin sitä oli enemmän...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tyydyin kerran parisuhteeseen, oli aika hirveää lopulta. Koko ajan kaipailin sitä toista naista ja vierellä oli paperilla täydellinen nainen, muttei sytyttänyt pahemmin. Kolmisen kuukautta jaksoi ja sitten pistin poikki. Hävetti jälkikäteen kun joutui tyytymään.
Onneksi pistit poikki. Ja mitä sitä häpeilemään,se on elämää.
Oli se häpeä tavallaan käyttää toista. Tosin en vannonut rakkautta tai mitään. Paperilla kaikki oli oikein mutta ei vain toiminut ja koko ajan haikaili sitä entistä. Perinteinen laastarisuhde siis. Tajusin vasta jälkikäteen.
Mulla oli kuule ihan sama juttu. Kuukauden jälkeen pistin poikki. Naisessa ei ollut mitään "vikaa". Harmittihan se kertoa asia kasvokkain, ja harmitti jälkeenpäinkin. Mutta minkäs teet. Jos ei kipinää ole, niin ei ole. Pelkän seksin takia en suhteeseen viitsi jäädä. Hassua, että nyt muistui se nainen, näin monen vuoden jälkeen.
No miksi piti seksiin edes edetä?
Ei se seksi niin iso juttu kai ole. Kyllähän sitä tulee kännissäkin naitua vaikka ketä! Tietenkin jos huijaa toisen sänkyyn tjsp onhan se väärin, mutta ei nykypäivänä niin väliä ole!
N24 kirjoitti:
Itse harkitsen tässä eroa jätkästä... seksiä on liian vähän. Ei auta puhuminen. Hyvä kun on edes kerran kuussa, mutta olen tottunut seksiin vähintään kerran viikossa... aiemmin sitä oli enemmän...
Miksi edes olette yhdessä? 24-vuotias ja seksiä kerran kuussa, huhuhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelen suhteen tuonpuoleiseen asti eli lapsen saaminen on tärkeämpää kuin lapsettoman suhteen jatkaminen. Lapsi jää elämään jälkeeni ja hänen jälkeensä taas seuraavat sukupolvet. Tälle on annettava ainakin hyvä mahdollisuus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen miehen luulette saavan ykkösvaihtoehdon? Suurin osa "tyytyy" siihen.
Onneksi nykyään on tosiaan se Tinder. Nuorten miesten ei tarvitse tyytyä, vaan heillä on todellisia vaihtoehtoja, jolloin todennäköisyys siihen ykkösvaihtoehtoon kasvaa. Kumpa Tinder olisi ollut jo 25 vuotta sitten, huoh.
Nuorista en tiedä, itselle täysin hyödytön sovellus.
Tinder nyt taitaa olla se nuorempien juttu. Valitettavasti. Niin paljon kun olen kuullut vanhemmilta naisilta, että se yksi kunnollinen mies riittäisi.
Miksei semmoinen riittänyt kun osakkeet, eli kysyntä oli huipussaan? Todellinen vastaus on tietenkin: koska osakkeet oli huipussaan, ja mahdollisuudet tuntui rajattomilta.
Ei sitä kunnollisuuden puutetta välttämättä huomaa ennen pidempää yhteiseloa, ellei kyse ole ääritapauksista, kuten narkomaaneista. On ihan normaalia, että ihmisen toiminta ja käytös muuttuu suhteen edetessä, esim yhteen muuton, naimisiinmenon ja lasten saamisen myötä. Ei naisetkaan ole mitään ennustajia.
Joo, ei mitenkään voinut tietää että Axl on pelimies ja roisto.
Paitsi että toinen mies ja monet naiset, ne kunnolliset naiset, näki sen vilkaisulla. Jotkut naiset eivät näe, koska eivät halua nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet tyytyvät. Hyvännäköisiä naisia riittää vain hyvin rajatulle joukolle.
Kuule, monille ykkösvaihtoehto ei määrity ulkonäön perusteella.
Oletko itse millä tasolla noin älyllisesti tai sosiaalisesti?
Minä halusin älykkään ja mukavan. Sain juuri sen. Kuka helvetti haluaa elää kuspäisen naisen kanssa?
SUURIN osa miehistä tyytyy. Miehillä on huomattavasti enemmän valinnanvaraa kuin naisilla - etenkin, kun ikää tulee. Sitoutunut parisuhde ei myöskään tuo miehelle välttämättä mitään etuja, mutta naiselle kyllä, koska suurin osa naisista tässäkin keskustelussa ovat hyvin perinteisiä.
En sitten tiedä, miksi niin moni nainen on niin tylsä, jotenkin täysin poikkeukseton, ei hauska, ei mitään poikkeavaa. Jos ei mitenkään poikkea eikä erotu massasta, kaikki haavetkin ovat tavanomaisia, elämänkokemus on tavanomaista niin ei siinä kyllä tietysti ihmeitä voi odottaakaan. Mitä oikeasti tarjottavaa ja annettavaa teillä on, että miehelle on edullista sitoutua juuri teihin? Sitä kannattaa miettiä jokaisen hyvin tarkasti - koska vaikka rakkaus on ihana asia niin pitkän parisuhteen kantaa huomattavasti erilaiset asiat, kuin se pelkkä rakkauden tunne.
Omassa lähipiirissä on paljon eroja enkä ole ihmetellyt monenkaan kohdalla, että miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet levittävät itse miesvihaa ympärilleen sanomalla, että "kaveri tyytyi rumaan muijaan". Miettikää kuinka loukkaava kommentti? Miehet myös levittävät miesvihaa vähättelemällä miesten kokemaa seksuaalista häirintää sanomalla "ei mua vaan häiritsis jos isotissinen muija puristas munista".
Tässäkin ketjussa puhutaan suurimmaksi osin ulkonäöllisistä asioista, ikään kuin tavoittelemisen arvoinen nainen olisi supermalli.
Jos kaikki miehet kokisivat huippumallin (175 senttisen ja 50 kiloisen) naisen unelmiensa naiseksi, niin yhtäkään näistä naisista ei petettäisi koskaan tai vaihdettaisi toiseen. Jos taas "huippumalli" jättäisi miehen joka palvoo häntä, ei sekään johtuisi miehestä vaan siitä, että he eivät olleet sopivia toisilleen.
"Se saisi kenet tahansa" -kommentti on järjetön, sillä ihmisen parinvalintaa ei voi säädellä ulkopuolelta.
Usein sanotaan, että lyhyt nainen haluaa pitkän miehen tai pitkä mies "taskukokoisen" naisen.
Olen itsekin törmännyt miehiin jotka viehättyvät lyhyydestäni, mutta en määrittele itse miestä ulkonäöllisin kriteerein. Olen ollut kimpassa kestävyysurheilijan, salitreenajan ja sohvaperunan kanssa. Jokaisen kroppa ja pituus poikkesi toisistaan, yksi oli pitkä ja yksi lyhyempi.
Tällä hetkellä olen minun mittaani suhteutettuna sopivan pituisen miehen kanssa, jolla on samat intressit ja elämäntoiveet, kaikki halut kohtaavat.
En tietäisi kuinka hyvin tämä itselleni sopisi jos en olisi kokeillut muita miehiä. Ei exissä ole mitään vikaa, he eivät vaan olleet sopivia minulle.
Ärsyttää tällaiset pinnalliset kommentit, että kaikkien ihanneihminen on komea/kaunis. Juttelin mä Tinderissä yhden ikisinkun kanssa jolla oli niin tiukat kriteerit naisen suhteen, että kiinnostus lopahti samantien. Ei kannata määritellä ihannekumppaniaan liian tarkkaan, muuten jää helmet löytymättä.
ps. kaikkien kanssa ei tarvitse panna huomatakseen, että ei ole mun ihminen tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienellä vaivannäöllä tuosta suhteesta olisi siis voinut tulla oikein hyvä, mutta ilmeisesti mies ei viitsinyt vaivautua, vaan jätti kaiken tietoisesti puoleen väliin. Nainen tuskin tiesi, että mies ei ollut tosissaan. Tai ehkä aavisti, mutta toisen osapuolen aivoituksista ei aina saa selvää vaikka olisi ollut 20 vuotta yhdessä. Tilanne voi muuttua myös milloin vain, kumpi vaan voi löytää vaikka kauppareissullaan toisen. Toivottavasti pariskunnalla ei ollut lapsia, heille tilanne olisi huono ja se saattaa vaikuttaa omaan luottamukseen koko elämän.
Mutta periaatteessa jos naisen elämä oli ihan kohtuullisen onnellista, niin mitä sitä nyt jälkeenpäin enää jossitella. Molemmilla on vapaus valita ja tehdä omat päätöksensä itse.. Mitä vain olisi voinut tapahtua ja mennyttä ei kannata surra, vaan jatkaa eteenpäin asiasta oppineena.
Niin - siis miehen olisi pitänyt vaivautua. Tämähän sitä tyytymistä just on - nainen olettaa, että mies tekee onnelliseksi. Jonkin ajan päästä mies rupeaa pohtimaan, että mitä hänelle tästä jää. Nainen on edelleen tyytymätön ja mies luovuttaa. Nainen alkaa ihmetellä miksei suhde toimi ja alkaa vaatia lisää. Mies tuskastuu entisestään, alkaa vetäytyä ja lopulta nainen eroaa.
Ja nainen luonnollisesti lähtee siitä, että vika oli miehen, Mikse se vain vaivautunut lisää.
Juu, onhan se nyt ihan kamalaa, jos mieskin joutuu näkemään vähän vaivaa parisuhteen eteen, kun nainen tekee kaikkensa ollakseen miehen rakkauden arvoinen. Sitten kun mies joka ei koskaan rakastanut, ei jaksa enää mitään muutakaan suhteen hyväksi tehdä, on tottakai naisen vika jos ero tulee, kun nainen vihdoin tajuaa yrittäneensä turhaan pari vuosikymmentä.
Kuka tässä on sanonut, että nainen olisi tehnyt kaikkensa? Ehkä joku nainen ehkä joskus. Jos pidät noin annettuna, että vika on aina miehen yrityksen puutteessa, niin ei se ainakaan sinusta anna arvostavaa kuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tyydyin kerran parisuhteeseen, oli aika hirveää lopulta. Koko ajan kaipailin sitä toista naista ja vierellä oli paperilla täydellinen nainen, muttei sytyttänyt pahemmin. Kolmisen kuukautta jaksoi ja sitten pistin poikki. Hävetti jälkikäteen kun joutui tyytymään.
Onneksi pistit poikki. Ja mitä sitä häpeilemään,se on elämää.
Oli se häpeä tavallaan käyttää toista. Tosin en vannonut rakkautta tai mitään. Paperilla kaikki oli oikein mutta ei vain toiminut ja koko ajan haikaili sitä entistä. Perinteinen laastarisuhde siis. Tajusin vasta jälkikäteen.
Mulla oli kuule ihan sama juttu. Kuukauden jälkeen pistin poikki. Naisessa ei ollut mitään "vikaa". Harmittihan se kertoa asia kasvokkain, ja harmitti jälkeenpäinkin. Mutta minkäs teet. Jos ei kipinää ole, niin ei ole. Pelkän seksin takia en suhteeseen viitsi jäädä. Hassua, että nyt muistui se nainen, näin monen vuoden jälkeen.
No miksi piti seksiin edes edetä?
Ei se seksi niin iso juttu kai ole. Kyllähän sitä tulee kännissäkin naitua vaikka ketä! Tietenkin jos huijaa toisen sänkyyn tjsp onhan se väärin, mutta ei nykypäivänä niin väliä ole!
Joillekin on. Mutta toivottavasti toinenkin oli kaltaisesi kännissä naiva, jolle seksi pikkujuttu.
Vierailija kirjoitti:
SUURIN osa miehistä tyytyy. Miehillä on huomattavasti enemmän valinnanvaraa kuin naisilla - etenkin, kun ikää tulee. Sitoutunut parisuhde ei myöskään tuo miehelle välttämättä mitään etuja, mutta naiselle kyllä, koska suurin osa naisista tässäkin keskustelussa ovat hyvin perinteisiä.
En sitten tiedä, miksi niin moni nainen on niin tylsä, jotenkin täysin poikkeukseton, ei hauska, ei mitään poikkeavaa. Jos ei mitenkään poikkea eikä erotu massasta, kaikki haavetkin ovat tavanomaisia, elämänkokemus on tavanomaista niin ei siinä kyllä tietysti ihmeitä voi odottaakaan. Mitä oikeasti tarjottavaa ja annettavaa teillä on, että miehelle on edullista sitoutua juuri teihin? Sitä kannattaa miettiä jokaisen hyvin tarkasti - koska vaikka rakkaus on ihana asia niin pitkän parisuhteen kantaa huomattavasti erilaiset asiat, kuin se pelkkä rakkauden tunne.
Omassa lähipiirissä on paljon eroja enkä ole ihmetellyt monenkaan kohdalla, että miksi.
Tämä johtuu siitä, että iso osa naisista menee sillä samalla perinteisellä kaavalla kuin aijempienkin sukupolvien naiset. Aivan näin 2010-luvullakin. Yllättävän vahvoina ne roolimallit ja odotukset ovat naisilla itsellään. Tätä asiaa olen ihmetellyt jo 90-luvulta lähtien. Enää en jaksa oikein ihmetellä, varsinkin kun täällä AV-palstalla olen pyörinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap - kaikki tyytyy johonkin. Sinä olet tyytynyt olemaan yksin. Voi olla, että olet sinun ratkaisusi kanssa, mutta olen elämäni aikana törmännyt aika usein näihin sinkkuihin, jotka muiden kertoman perusteella kertovat, miten parisuhteet ovat syvältä (anteeksi kärjistys ja yksinkertaistus).
Tulee vain tunne, että on hieman tarve todistella oman ratkaisun (tai tyytymisen) oikeellisuutta.
Parisuhde on aina kompromisseja. Kenkään onni ei voi olla toisen ihmisen varassa. Suhteen kariutuessa on helppo jälkikäteen arvioida, mikä meni vikaan ja ongelmat oli ehkä nähtävissä jo heti alussa. Mutta tämä jälkiviisastelu ei hirveästi auta.
Missä kohtaa kerroin, että olen ollut aina sinkku? Pitkä liittoni päättyi tahattomaan lapsettomuuteen. Mutta kiitos tästä valistuksesta.
ap
Kerroit aloituksessa olleesi sinkku, enkä lähtenyt spekuloimaan sinkkuutesi kestolla.
Sinänsä outoa, jos herne menee nekkuun vastauksesta samalla kun itse arvostelet muiden ratkaisuja ja jopa kuvittelet tietävän, mikä niiden takana on.
Tämän avauksen perusteella vaikutat vieläkin katkerammalta.
Vierailija kirjoitti:
Miehet levittävät itse miesvihaa ympärilleen sanomalla, että "kaveri tyytyi rumaan muijaan". Miettikää kuinka loukkaava kommentti? Miehet myös levittävät miesvihaa vähättelemällä miesten kokemaa seksuaalista häirintää sanomalla "ei mua vaan häiritsis jos isotissinen muija puristas munista".
Tässäkin ketjussa puhutaan suurimmaksi osin ulkonäöllisistä asioista, ikään kuin tavoittelemisen arvoinen nainen olisi supermalli.
Jos kaikki miehet kokisivat huippumallin (175 senttisen ja 50 kiloisen) naisen unelmiensa naiseksi, niin yhtäkään näistä naisista ei petettäisi koskaan tai vaihdettaisi toiseen. Jos taas "huippumalli" jättäisi miehen joka palvoo häntä, ei sekään johtuisi miehestä vaan siitä, että he eivät olleet sopivia toisilleen.
"Se saisi kenet tahansa" -kommentti on järjetön, sillä ihmisen parinvalintaa ei voi säädellä ulkopuolelta.
Usein sanotaan, että lyhyt nainen haluaa pitkän miehen tai pitkä mies "taskukokoisen" naisen.
Olen itsekin törmännyt miehiin jotka viehättyvät lyhyydestäni, mutta en määrittele itse miestä ulkonäöllisin kriteerein. Olen ollut kimpassa kestävyysurheilijan, salitreenajan ja sohvaperunan kanssa. Jokaisen kroppa ja pituus poikkesi toisistaan, yksi oli pitkä ja yksi lyhyempi.
Tällä hetkellä olen minun mittaani suhteutettuna sopivan pituisen miehen kanssa, jolla on samat intressit ja elämäntoiveet, kaikki halut kohtaavat.
En tietäisi kuinka hyvin tämä itselleni sopisi jos en olisi kokeillut muita miehiä. Ei exissä ole mitään vikaa, he eivät vaan olleet sopivia minulle.
Ärsyttää tällaiset pinnalliset kommentit, että kaikkien ihanneihminen on komea/kaunis. Juttelin mä Tinderissä yhden ikisinkun kanssa jolla oli niin tiukat kriteerit naisen suhteen, että kiinnostus lopahti samantien. Ei kannata määritellä ihannekumppaniaan liian tarkkaan, muuten jää helmet löytymättä.
ps. kaikkien kanssa ei tarvitse panna huomatakseen, että ei ole mun ihminen tuo.
Nuo huippumallit kyllä näyttää pääsääntöisesti enemmän nuorilta pojilta kuin naisilta. En ymmärrä miksi naiset aina luulee, että miehet haluaa sellaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
"Ykkösvaihtoehtohan" tarkoittaa oikeasti sitä yksilöä, johon on rakastunut ja jota ei vaihtaisi keneenkään toiseen (eikä kulttuurissa vallitsevat ulkonäköihanteet yms. täyttävää yksilöä). Tästähän aloittajakin puhui. Jokainen joka on joskus ollut rakastunut, tietää tämän ilmiön. Joskus myöhemmin, jos suhteesta ei tullutkaan mitään ja rakkaus hälveni, saattaa itsekin miettiä "miten ihmeessä saatoin olla rakastunut tuohon ihmiseen?" Rakastumisessa on mystinen elementti.
Juuri näin.
Ystäväni tietää (en voi sanoa miksi, ei ole minun asiani avata enempää) että mies ei ole koskaan ollut häneen rakastunut.
Itse olen ollut suhteessa rakastuneen miehen kanssa. Olin myös itse hyvin rakastunut. Se, että lapsettomuuden vuoksi jouduimme eroamaan, oli todella surullista.
Tyytyminen olisi sitä, että otan jonkun, jota kohtaan ei ole tuota romanttista paloa. Ilman sitä en näe riittävästi syytä aloittaa suhdetta. Omassa liitossani se puoli oli yksi tärkeimmistä, jotka ystävyyden ja keskusteluyhteyden ohessa kantoivat. Eivätkä nekään loputtomiin.
Jos mulla suhde päättyisi lapsettomuuteen,olisi kyllä vaikea uskoa, että se rakkaus olisi kovin vahvaa ollutkaan. Itselle kuitenkin puoliso on niin paljon lapsihaavetta tärkeämpi ja hylätyksi tuleminen lapsettomuuden vuoksi osoitus siitä, että suhde itsessään ei riittänyt ja ollut tarpeeksi merkityksellinen.
Jospa sitten eläisit niitä omia suhteitasi ja antaisit meidän muiden elää omiamme.
ap
Kuule - kuka aloitti ketjun arvostelemalla toisten tekemiä valintoja mutu-pohjalla. Taisit olla sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SUURIN osa miehistä tyytyy. Miehillä on huomattavasti enemmän valinnanvaraa kuin naisilla - etenkin, kun ikää tulee. Sitoutunut parisuhde ei myöskään tuo miehelle välttämättä mitään etuja, mutta naiselle kyllä, koska suurin osa naisista tässäkin keskustelussa ovat hyvin perinteisiä.
En sitten tiedä, miksi niin moni nainen on niin tylsä, jotenkin täysin poikkeukseton, ei hauska, ei mitään poikkeavaa. Jos ei mitenkään poikkea eikä erotu massasta, kaikki haavetkin ovat tavanomaisia, elämänkokemus on tavanomaista niin ei siinä kyllä tietysti ihmeitä voi odottaakaan. Mitä oikeasti tarjottavaa ja annettavaa teillä on, että miehelle on edullista sitoutua juuri teihin? Sitä kannattaa miettiä jokaisen hyvin tarkasti - koska vaikka rakkaus on ihana asia niin pitkän parisuhteen kantaa huomattavasti erilaiset asiat, kuin se pelkkä rakkauden tunne.
Omassa lähipiirissä on paljon eroja enkä ole ihmetellyt monenkaan kohdalla, että miksi.
Tämä johtuu siitä, että iso osa naisista menee sillä samalla perinteisellä kaavalla kuin aijempienkin sukupolvien naiset. Aivan näin 2010-luvullakin. Yllättävän vahvoina ne roolimallit ja odotukset ovat naisilla itsellään. Tätä asiaa olen ihmetellyt jo 90-luvulta lähtien. Enää en jaksa oikein ihmetellä, varsinkin kun täällä AV-palstalla olen pyörinyt.
Oletko koskaan miettinyt tämän palstan ikärakennetta? Että perhepalsta ei ole paikka josta löytyy nuoria naisia. Että nelikymppisellä tai yli on nelikymppisen arvot, keksimäärin tämmöisillä vanhanaikaisilla keskustelupalstoilla ikä on 50+.
M35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet levittävät itse miesvihaa ympärilleen sanomalla, että "kaveri tyytyi rumaan muijaan". Miettikää kuinka loukkaava kommentti? Miehet myös levittävät miesvihaa vähättelemällä miesten kokemaa seksuaalista häirintää sanomalla "ei mua vaan häiritsis jos isotissinen muija puristas munista".
Tässäkin ketjussa puhutaan suurimmaksi osin ulkonäöllisistä asioista, ikään kuin tavoittelemisen arvoinen nainen olisi supermalli.
Jos kaikki miehet kokisivat huippumallin (175 senttisen ja 50 kiloisen) naisen unelmiensa naiseksi, niin yhtäkään näistä naisista ei petettäisi koskaan tai vaihdettaisi toiseen. Jos taas "huippumalli" jättäisi miehen joka palvoo häntä, ei sekään johtuisi miehestä vaan siitä, että he eivät olleet sopivia toisilleen.
"Se saisi kenet tahansa" -kommentti on järjetön, sillä ihmisen parinvalintaa ei voi säädellä ulkopuolelta.
Usein sanotaan, että lyhyt nainen haluaa pitkän miehen tai pitkä mies "taskukokoisen" naisen.
Olen itsekin törmännyt miehiin jotka viehättyvät lyhyydestäni, mutta en määrittele itse miestä ulkonäöllisin kriteerein. Olen ollut kimpassa kestävyysurheilijan, salitreenajan ja sohvaperunan kanssa. Jokaisen kroppa ja pituus poikkesi toisistaan, yksi oli pitkä ja yksi lyhyempi.
Tällä hetkellä olen minun mittaani suhteutettuna sopivan pituisen miehen kanssa, jolla on samat intressit ja elämäntoiveet, kaikki halut kohtaavat.
En tietäisi kuinka hyvin tämä itselleni sopisi jos en olisi kokeillut muita miehiä. Ei exissä ole mitään vikaa, he eivät vaan olleet sopivia minulle.
Ärsyttää tällaiset pinnalliset kommentit, että kaikkien ihanneihminen on komea/kaunis. Juttelin mä Tinderissä yhden ikisinkun kanssa jolla oli niin tiukat kriteerit naisen suhteen, että kiinnostus lopahti samantien. Ei kannata määritellä ihannekumppaniaan liian tarkkaan, muuten jää helmet löytymättä.
ps. kaikkien kanssa ei tarvitse panna huomatakseen, että ei ole mun ihminen tuo.
Nuo huippumallit kyllä näyttää pääsääntöisesti enemmän nuorilta pojilta kuin naisilta. En ymmärrä miksi naiset aina luulee, että miehet haluaa sellaisen.
Niinpä. Ja kuka haluaa nuoren pojan vartaloa muistuttavan naisen, haluaako hän edes naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen miehen luulette saavan ykkösvaihtoehdon? Suurin osa "tyytyy" siihen.
Onneksi nykyään on tosiaan se Tinder. Nuorten miesten ei tarvitse tyytyä, vaan heillä on todellisia vaihtoehtoja, jolloin todennäköisyys siihen ykkösvaihtoehtoon kasvaa. Kumpa Tinder olisi ollut jo 25 vuotta sitten, huoh.
Nuorista en tiedä, itselle täysin hyödytön sovellus.
Tinder nyt taitaa olla se nuorempien juttu. Valitettavasti. Niin paljon kun olen kuullut vanhemmilta naisilta, että se yksi kunnollinen mies riittäisi.
Miksei semmoinen riittänyt kun osakkeet, eli kysyntä oli huipussaan? Todellinen vastaus on tietenkin: koska osakkeet oli huipussaan, ja mahdollisuudet tuntui rajattomilta.
Haloo, ei meidän nuoruudessa edes ollut mitään Tinderiä. Eikä meillä ole pariutumisongelmia, palstauleilla ne ovat. Kun ei kukaan anna reikää, voi kyynel :D
Reikäähän saa nyt aina. Kysehän on nyt siitä, minkälaista reikää (tätä sinun termiä ei käyttääkseni).
Tuosta olemme liikuttavan samaa mieltä :)
Mulla oli kuule ihan sama juttu. Kuukauden jälkeen pistin poikki. Naisessa ei ollut mitään "vikaa". Harmittihan se kertoa asia kasvokkain, ja harmitti jälkeenpäinkin. Mutta minkäs teet. Jos ei kipinää ole, niin ei ole. Pelkän seksin takia en suhteeseen viitsi jäädä. Hassua, että nyt muistui se nainen, näin monen vuoden jälkeen.